Labor court allows union claim for penalty and costs due to late collective bargaining procedure initiation.

Asiassa oli kysymys siitä, milloin postinkäsittely- ja kirjaamistoimintojen ulkoistamishankkeen valmistelu oli ollut sellaisessa vaiheessa, että työnantajan olisi tullut käynnistää yhteistoimintamenettely. !TYÖTUOMIOISTUIN

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 87

KANTAJA

Kunta-alan unioni ry, Helsinki

VASTAAJA

Helsingin kaupunki

ASIA

Työ- ja virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.6.2004

Pääkäsittely 30.8.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Helsingin kaupungin ja muiden ohella Kunta-alan unioni ry:n välillä voimassa olevassa Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksessa on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 Virastotaso

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Muu yhteistoiminta

Virastoissa ja laitoksissa on henkilöstöä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kytkettävä jo suunnittelua aloitettaessa mukaan henkilöstön edustus viraston yhteistoimintasopimuksessa määritellyllä tavalla. Jos edellisessä kohdassa mainittujen lisäksi asetetaan tilapäisiä tai pysyväisluonteisia työryhmiä, toimikuntia tai muita toimielimiä, on niihin nimettävä henkilöstön edustus. Tämän ohella ennen tärkeiden asioiden päättämistä on koko henkilöstöä informoitava ja kuultava. Asioista on tiedotettava niin ajoissa, että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet turvataan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 Kehittämistoiminta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kehittämistoimintaan osallistuminen on eräs keskeisimpiä yhteistoiminnan alueita. Sitä voi tapahtua välittömästi ja edustuksellisesti eri yhteistoimintatapoja noudattaen. Erityisesti on varmistuttava kehittämistoimenpiteistä aiheutuvien muutosten kohteena olevien välittömästä tai edustuksellisestaosallistumisesta valmisteluun ja riittävästä tiedonsaannista. Yhteistoimintamenettely on käytävä kehittämishankkeen käsittelyn niin aikaisessa vaiheessa, että tosiasiallinen mahdollisuus neuvotella valmisteilla olevan hankkeen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista on mahdollista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni ry on pyytänyt, että työtuomioistuin tuomitsee Helsingin kaupungin työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksen 5 ja 9 kohdan määräysten rikkomisesta ja velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Helsingin kaupunki on laiminlyönyt noudattaa Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksen 5 kohtaa, jonka mukaan henkilöstön edustus on kytkettävä mukaan henkilöstöä koskevien asioiden valmisteluun ja suunnitteluun jo suunnittelua aloitettaessa viraston yhteistoimintasopimuksessa määritellyllä tavalla, sekä 9 kohtaa, jonka mukaan henkilöstöllä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus neuvotella valmisteilla olevan hankkeen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista.

Helsingin kaupungin liikelaitoksena toimivan Helsingin Energian pyynnöstä Suomen Posti Oyj kävi 16.8.2001 esittelemässä Inhouse- palveluitaan Helsingin Energialla. Osapuolet sopivat Suomen Posti Oyj:n suorittamasta kirjaamo- ja postinkäsittelytoimintojen sekä Sähkötalon vahtimestaripalvelujen ja toimistotarvikevaraston toimintojen kartoittamisesta, joka aloitettiin 4.10.2001. Kartoitus suoritettiin haastattelemalla ja seuraamalla työntekijöiden toimintoja. Suomen Posti Oyj teki ensimmäisen tarjouksensa kartoitettujen toimintojen hoitamisesta marraskuussa, jolloin Helsingin Energia pyysi uutta kirjaamo- ja postituspalveluihin rajattua tarjousta tammikuulle. Tarjousehdotus jätettiin 29.1.2002.

Hanketta postitus- ja kirjaamotoiminnan ulkoistamisesta ja sen henkilöstövaikutuksia esiteltiin ensimmäisen kerran pääluottamusmiehille 7.2.2002. Yhteistoimintaneuvottelu postitus- ja kirjaamistoiminnan uudelleenjärjestelystä käytiin henkilöstön edustajien kanssa 13.3.2002. Neuvottelussa ilmoitettiin järjestelyn henkilöstövaikutukset ja asian eteneminen päätöksentekoon. Informaatio- ja keskustelutilaisuuden luonteinen työpaikkakokous työntekijöille ja heidän edustajilleen pidettiin 15.3.2002. Tilaisuudessa Helsingin Energia ilmoitti yhden työntekijän siirtyvän vanhana työntekijänä Suomen Posti Oyj:lle.

Helsingin yhteisjärjestö KTV ry jätti paikallisneuvottelupyynnön Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksen rikkomisesta 20.3.2002. Erimielisyysneuvottelut käytiin 4.4. ja 26.4.2002. Erimielisyysneuvottelua jatkettiin 5.9.2002, jolloin käsiteltiin aikaisemmin käydyistä neuvotteluista laaditun pöytäkirjan sisältöä.

Helsingin Energian postitus- ja kirjaamotoiminnan uudelleenjärjestelyä Suomen Posti Oyj:lle esiteltiin 7.5.2002 Helsingin kaupungin teknisessä lautakunnassa ja päätettiin 28.5.2002. Kaupunginhallituksen käsiteltyä asian lopullinen päätös toimintojen luovuttamisesta Postille esiteltiin ja tehtiin kaupunginvaltuustossa 28.8.2002.

Helsingin Energian postitus- ja kirjaamotoiminnan ulkoistamisessa oli kysymys kehittämistoiminnasta, joka työnantajan mukaan kohdistui palveluiden parantamiseen, laajenemiseen ja kustannussäästöihin sekä siitä, miten toiminnot jatkossa järjestettäisiin ja millaisia henkilöstövaikutuksia tästä aiheutuisi.

Helsingin Energia aloitti postitus- ja kirjaamopalveluiden kehittämistoiminnan suunnittelun viimeistään 16.8.2001. Tämän jälkeen Helsingin Energia pyysi lokakuussa aloitettua toimintojensa kartoitusta Suomen Posti Oyj:ltä sekä tarjousta yrityksen suorittamista palveluista. Työntekijöille tai heidän edustajilleen ei informoitu kartoituksen tarkoitusta. Alkusyksystä 2001 KTV:n pääluottamusmies A:n tiedusteltua asiasta toimitusjohtaja B:n mukaan mitään tiedotettavaa ei ollut. Helsingin Energian henkilöstöä ja sen edustajia informoitiin ensimmäisen kerran, tehdyistä tiedusteluista huolimatta, vasta 7.2.2002 eli reilut viisi kuukautta suunnittelun aloittamisen jälkeen. Tilaisuudessa kerrottiin meneillään olevasta hankkeesta ja ilmoitettiin asiaan palattavan myöhemmin. Ennen 7.2.2002 Helsingin Energia ei ollut aktiivisesti toimeenpannut mitään yhteistoimintamenettelyä, joka täyttäisi Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksen 5 ja 9 kohtien mukaisen menettelyn.

Helsingin Energia järjesti ensimmäisen yhteistoimintamenettelyyn kuuluvan neuvottelun 13.3.2002, jolloin työnantaja oli saanut jo useita tarjouksia Suomen Posti Oyj:ltä. Ensimmäisessä yhteistoimintaneuvottelussa ilmoitettiin liikkeen luovutuksesta ja kahden työntekijän siirtymisestä Suomen Posti Oyj:lle. Siten on ilmeistä, että Helsingin Energian ja Suomen Posti Oyj:n väliset neuvottelut olivat tuossa vaiheessa olleet jo varsin pitkälle jäsentyneitä. Henkilöstöllä ja heidän edustajillaan ei enää useiden pyydettyjen tarjousten jälkeen ollut tosiasiallista mahdollisuutta osallistua heitä koskevan hankkeen suunnitteluun jo sitä aloitettaessa tai neuvotella valmisteilla olevan hankkeen perusteista, vaikutuksista tai vaihtoehdoista.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Helsingin kaupunki on vaatinut kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kehittämistoiminnan suunnittelu ei alkanut 16.8.2001. Postin Inhaus-palvelut olivat keväällä 2001 esitelleet toimintansa eräässä avoimessa seminaarissa, johon Helsingin Energian hallintojohtaja B myös osallistui. Postin edustajat pyysivät päästä esittelemään toimintaansa myös Helsingin Energialle. Heille tarjottiin tilaisuus esittää ajatuksiaan 16.8.2001. Tuolloin Postin edustajat toivat esiin mahdollisuuden, että he tekisivät kartoituksen Helenin eräistä toiminnoista. Puhelinneuvottelussa 22.8.2001 alueeksi rajattiin kirjaamo- ja postikäsittelytoiminnot koko Helenissä mukaanlukien kuljetukset, sähkötalon aula/vahtimestaripalvelut ja toimistotarvikevarasto. Kartoitusta ei tehty salassa.

Aloituskokouksessa 4.10.2001, johon oli kutsuttu Heleniltä 11 henkilöä, kerrottiin myös avoimesti Postin tarkoitusperät. Tämä oli yt-menettelyä ja tässä tilanteessa kaikki se tehtiin, mitä tiedottaminen yt-menettelynä edellytti. Selvitys tehtiin täysin avoimesti ja Postin edustajat haastattelivat useita työntekijöitä. Kartoituksen tulokset saatiin marraskuun alussa, jolloin Helenin sisäisessä kokouksessa todettiin, että asia ei johda mihinkään.

Suomen Posti Oyj antoi pyytämättä 23.11.2001 tarjouksen kartoituksen kohteiden mukaisesta palvelukokonaisuudesta. Postin edustajille ilmoitettiin, että tarjous ei johda toimenpiteisiin ja että jatkokeskustelut rajataan koskemaan vain kirjaamoa ja Sähkötalon postinkäsittelyä ja että asiaan voidaan palata ehkä tammikuussa.

Suomen Posti Oyj:n edustajat esittelivät 29.1.2002 Helenin edustajille ratkaisuehdotuksensa kirjaamo- ja postikäsittelytoimintojen järjestämisestä ja jättivät oman tarjouksensa. Ennen tätä ei ollut mitään hanketta, josta olisi voitu käydä yt-neuvotteluja.

Välittömästi esittelytilaisuuden jälkeen Helsingin Energian hallintojohtaja lähetti luottamusmiehille kutsun yt-neuvotteluun 7.2.2002. Kirjaamon henkilökunta sai myös välittömästi tiedon asiasta omalta esimieheltään. Neuvottelu 7.2. jäi epäviralliseksi, koska pääluottamusmies A katsoi työnantajan edustuksen olevan puutteellinen. Seuraava kokouksen pidettiin 15.2.2002, mutta se jäi myös epäviralliseksi KVL:n edustajan sairastuttua, eikä pääluottamusmies A suostunut asiaa käsittelemään. Näin ollen virallinen neuvottelu päästiin näistä inhimillisistä tekijöistä johtuen pitämään vasta 13.3.2002.

Helsingin Energian omassa yhteistoimintasäännön 13 kohdassa asioiden valmistelusta on todettu: "Henkilöstön asemaan ja työolosuhteisiin vaikuttavien asioiden valmisteluun ja päätöksen tekoon on kytkettävä sopivalla tavalla mukaan henkilöstön edustus esimerkiksi siten, että asiaa selvittäviin työryhmiin nimetään henkilöstön edustaja tai edustajat ja ennen tärkeiden päättämistä koko henkilöstöä informoidaan ja kuullaan." Esillä olevassa asiassa henkilöstön edustus on kytketty Helenissä voimassa olevalla "sopivalla tavalla" asian valmisteluun. Työryhmää ei ollut tarpeen perustaa. Näin ollen asian valmistelussa henkilöstöä on informoitu ennen asian päättämistä, ja asian käsittely on edennyt laillisessa järjestyksessä.

Kaupunginvaltuusto ei 28.8.2002 päättänyt toimintojen luovuttamisesta Postille, vaan oikeutti Helsingin Energian päättämään toimintojen uudelleen järjestelyyn liittyvästä ostopalvelujen käytöstä. Asian valmistelu oli siten vielä syksyllä 2002 kesken. Toiminta kilpailutettiin syyskuussa 2002 kaupungin hankintasäännön mukaisesti. Sopimus Suomen Posti Oyj:n kanssa tehtiin vasta 21.11.2002.

Henkilöstöllä ja sen edustajilla on ollut mahdollisuus olla käsittelemässä hanketta sen jälkeen, kun se oli olemassa. Riittävä informaatio on annettu ja yhteistoimintamenettely toteutettu yleissopimuksen ja paikallisen yhteistoimintasopimuksen edellyttämällä tavalla. Henkilöstölle on varattu asian käsittelyn eri vaiheissa riittävällä tavalla tosiasiallinen mahdollisuus myös vaikuttaa hankkeen sisältöön. Kaupunki on noudattanut yhteistoimintamenettelyn sääntöjä kaikilta osin. Kaupungin syyksi ei voida lukea edes tahatonta huolimattomuutta yhteistoimintamenettelyn osalta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Tausta ja erimielisyys

Helsingin kaupungin liikelaitoksena toimiva Helsingin Energia oli vuonna 2001 käynnistänyt neuvottelut Suomen Posti Oyj:n kanssa eräiden toimintojensa siirtämisestä Suomen Posti Oyj:n hoidettavaksi. Helsingin Energian edustajat olivat tammikuussa 2002 hyväksyneet jatkotoimenpiteiden pohjaksi sille tehdyn tarjouksen postinkäsittely- ja kirjaamotoimintojen uudelleen järjestelyiksi, jonka jälkeen oli käynnistetty yhteistoimintamenettely.

Asiassa on riidatonta, että edellä tarkoitettu kehittämishanke on kuulunut yhteistoimintamenettelyn piiriin. Erimielisyys koskee sitä, milloin kehittämishankkeen valmistelu oli ollut sellaisessa vaiheessa, että Helsingin Energian on tullut käynnistää sopimuksen mukainen yhteistoimintamenettely. Kanteen mukaan Helsingin kaupunki oli rikkonut yhteistoimintasopimusta, koska yhteistoimintamenettelyyn oli ryhdytty niin myöhään, ettei henkilöstöllä ja heidän edustajillaan ollut tosiasiallista mahdollisuutta osallistua hankkeen suunnitteluun yhteistoimintasopimuksessa edellytetyllä tavalla

Hankkeen valmistelusta ja yhteistoimintamenettelystä esitetty selvitys

Hankkeen valmistelusta ja yhteistoimintamenettelystä on kuultu todistajina Helsingin Energian työnsuunnittelijaa A:ta ja konsernipalvelut -yksikön johtajaa C:tä.

A on kertonut olleensa Helsingin Energian KTV:n kuukausipalkkaisten jäsenten pääluottamusmies 1990-luvun alusta alkaen. Syyskuussa 2001 todistaja oli kuullut työntekijöiltä, että jotain oli ollut tapahtumassa ja nämä olivat olleet huolissaan työpaikoistaan. Todistajan kysyttyä pitkin syksyä asiasta johtaja B:ltä tämä oli ilmoittanut, ettei hänellä ollut mitään kerrottavaa. Todistaja ei ollut ollut läsnä kokouksessa 4.10.2001, eikä hän tiennyt, keitä siellä oli ollut ja mitä asioita siellä oli käsitelty. Myöskään marraskuussa 2001 tehdystä tarjouksesta todistajalla ei ollut ollut tietoa. Todistaja oli saanut tiedon toimintojen ulkoistamisesta vasta helmikuussa 2002.

Edelleen A on kertonut, että kutsu 7.2.2002 olleeseen neuvotteluun oli tullut sähköpostilla eikä siinä ollut kerrottu käsiteltäviä asioita. Tilaisuudessa oli vain ilmoitettu, että kirjaamotoimintojen ulkoistaminen oli tapahtumassa ja että tästä oli saatu tarjous. Menettely ei ollut täyttänyt yhteistoimintamenettelyn vaatimuksia. Myöskään kirjaamon asioiden käsittelyyn 15.2.2002 lähetetyn kokouskutsun mukana ei ollut ollut mitään asiapapereita. Tuossa tilaisuudessa työnantaja oli vain kertonut tarjouksesta ja ilmoittanut kuinka monta työntekijää siirtyy Postin palvelukseen. Ensimmäisessä yhteistoimintasopimuksen mukaisessa neuvottelussa 13.3.2002 oli hanke esitelty, mutta mitään vaihtoehtoja ei ollut tuotu esille. Asia oli jo ratkaistu.

A:n mukaan hankkeen suunnittelu oli alkanut, kun Helsingin Energian johto oli päättänyt lähteä yhteistoimintaan Postin kanssa eli elokuussa 2001. Henkilöstöä olisi tullut informoida jo siinä vaiheessa. Postin tekemä toimintojen kartoitus kirjaamo- ja postinkäsittelytoiminnoista ja vahtimestaripalveluista oli koskenut noin kymmentä työntekijää. Helsingin Energia oli rikkonut yhteistoimintasopimusta, koska se ei ollut kutsunut henkilöstön edustajina olevia luottamusmiehiä 4.10.2001 pidettyyn neuvotteluun. Ulkoistamista valmistelemaan työnantajan olisi tullut perustaa työryhmä, jossa olisi ollut henkilöstön edustus. Työnantajan menettely poikkesi tältä osin aiemmin sähköosaston organisaatiouudistuksessa noudatetusta menettelystä.

Arviointi ja johtopäätökset

Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksen 5 kohdan 2 momentin mukaan virastoissa ja laitoksissa henkilöstöä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon on henkilöstön edustus kytkettävä mukaan jo suunnittelua aloitettaessa viraston yhteistoimintasopimuksessa määritellyllä tavalla. Sopimuksen 9 kohdan mukaan yhteistoimintamenettely on käytävä kehittämishankkeen käsittelyn niin aikaisessa vaiheessa, että tosiasiallinen mahdollisuus neuvotella valmisteilla olevan hankkeen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista on mahdollista. Helsingin Energian oman yhteistoimintasäännön 13 §:n mukaan henkilöstön asemaan ja työolosuhteisiin vaikuttavien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon on kytkettävä sopivalla tavalla mukaan henkilöstön edustus esimerkiksi siten, että asiaa selvittäviin työryhmiin nimetään henkilöstön edustaja tai edustajat ja ennen tärkeiden asioiden päättämistä koko henkilöstöä informoidaan ja kuullaan.

Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 2002-68 ottanut kantaa siihen, milloin toimintojen ulkoistamiseen tähdänneen kehittämishankkeen oli katsottu käynnistyneen Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Tuomiossa kysymyksessä olevassa asiassa terveyslautakunnan kokoukseen 5.6.2001 oli tuotu esitys määrärahasta terveydenhuollon asiakasneuvonnan parantamiseksi tehtäviä atk-hankintoja ja puhelinneuvonnan ulkoistamisen selvittämistä varten. Hanke oli koskenut yhdeksää terveysviraston asiakasneuvonnassa työskentelevää työntekijää. Tarkoituksena oli ollut tehdä asiasta lopullinen päätös terveyslautakunnan kokouksessa 4.9.2001. Ilmeistä oli, että määrärahojen käyttötarkoituksesta oli jo kesäkuussa ollut melko pitkälle jäsentynyt suunnitelma. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan hanke oli sen suuruusluokka ja aikataulu huomioon ottaen käynnistynyt viimeistään, kun terveyslautakunta oli kesäkuussa tehnyt mainitun määrärahapäätöksen.

Esitetyn selvityksen mukaan Posti oli elokuisessa tapaamisessa oma-aloitteisesti tarjonnut sittemmin lokakuussa 2001 tehtyä toimintojen kartoitusta. Jo tuossa vaiheessa on ollut selvää, että kartoitus tehdään tulevan tarjouksen pohjaksi ja että tarjouksen kohteena tulee olemaan määrättyjen toimintojen siirtäminen Postin hoidettavaksi. Esitetyn selvityksen perusteella ei kuitenkaan ole pääteltävissä, että Helsingin Energialla olisi vielä elokuussa 2001 ollut jäsentynyt suunnitelma siitä, miten kartoituksen kohteena olleet toiminnot pyrittäisiin jatkossa hoitamaan.

Kartoituksen suorittamisesta oli 4.10.2001 järjestetty organisointi- ja tiedotustilaisuus henkilöille, joiden myötävaikutusta kartoituksen toteuttamiseksi tarvittiin. Tämän jälkeen toimintojen kartoitus suoritettiin haastatteluin tai muutoin yhteistyössä Helsingin Energian kyseisissä toiminnoissa työskennelleiden työntekijöiden kanssa. Helsingin Energia oli marraskuussa 2001 saanut kartoituksen pohjalta tehdyn tarjouksen, jota se ei ollut hyväksynyt. Tämän jälkeen Helsingin Energia oli pyytänyt uutta rajattua tarjousta postinkäsittely- ja kirjaamotoimintojen ulkoistamisen osalta.

Toisen tarjouksen saavuttua 29.1.2002 oli välittömästi ryhdytty toimiin yhteistoimintamenettelyn käynnistämiseksi. Pääluottamusmiehiä oli informoitu hankkeesta 7.2.2002 ja yhteistoimintaneuvottelu oli pidetty 13.3.2002. Neuvottelussa on pöytäkirjan mukaan selvitetty suunniteltua liiketoiminnan luovutusta, sen perusteita ja vaikutuksia sekä keskusteltu hankkeen henkilöstövaikutuksista.

Työehtosopimuksen rikkominen

Yhteistoimintamenettely on edellä todetun mukaisesti käynnistetty liian myöhään. Työnantajalla on ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä oikeus tehdä valmistelevia päätöksiä ja suunnitelmia, kuten tässäkin tapauksessa oli tapahtunut. Kuitenkin Helsingin kaupungin päättäessään pyytää suoritetun kartoituksen jälkeen tarjousta yksilöityjen toimintojen ulkoistamisesta olisi pitänyt ymmärtää hankkeen edenneen vaiheeseen, jossa sovellettava yhteistoimintasopimus on edellyttänyt yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä. Tämän laiminlyödessään Helsingin kaupunki on rikkonut yhteistoimintasopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Helsingin kaupunki on jutun hävitessään velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut korkoineen. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 1 000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Helsingin kaupungin maksamaan Kunta-alan unioni ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 1 500 euroa.

Helsingin kaupunki velvoitetaan lisäksi korvaamaan Kunta-alan unioni ry:n oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, K. Rautiainen, Hynönen ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.