Labour court allows journalist to assist other papers on tech topics without employer consent.

Kysymys siitä, kuuluuko tietotekniikka-alasta kirjoittaminen sanomalehden palveluksessa olevan taloustoimittajan päätoimialaan ja onko toimittajalla oikeus ilman työnantajan lupaa avustaa muita lehtiä tietotekniikan käyttöä koskevilla kirjoituksilla.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 85

KANTAJA

Suomen Journalistiliitto ry

VASTAAJAT

Länsi-Uusimaa Oy

Viestintätyönantajat VTA ry

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.5.2004

Pääkäsittely 24.8.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Viestintätyönantajat VTA:n ja Suomen Journalistiliiton välisessä 31.1.2003 asti voimassa olleessa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 A YLEISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

2.3 AVUSTAJANA TOIMIMINEN

1. Toimittaja ja kuvaaja ei ilman kustantajan lupaa saa pitää ammattiinsa liittyvää sivutointa eikä toimia toisen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoimeensa kuuluvilla aloilla. Milloin pyydetty lupa on evätty, on myös kiellon perusteet vaadittaessa kirjallisesti ilmoitettava.

2. Ammattiin liittyväksi sivutoimeksi ei katsota harrastusluonteista sivutointa tai luottamustehtävää alan ammattijärjestössä.

SOVELTAMISOHJE:

AVUSTAJANA TOIMIMINEN

1. Kilpaileva työsopimus

Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa koskevan yleissäännöksen mukaan työntekijä ei saa luvatta tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Sen ohella ovat toimittajan oikeudesta toimia toisen lehden avustajana voimassa työehtosopimuksen erityissäännökset.

2. Työehtosopimuksen määräykset

Työehtosopimuksen mukaan:

1. Toimittaja ei ilman kustantajan lupaa saa toimia toisen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoimeensa kuuluvilla aloilla.

Päätoimen määrittely ei aina ole mahdollista. Mikäli toimittajalle ei työsopimuksessa ole määritelty selvästi rajattua tehtäväaluetta (esimerkiksi kulttuuri tai urheilu), josta hän yksinomaan kirjoittaa, on avustustehtävästä aina neuvoteltava työnantajan kanssa. Jos taas päätoimi, esim. kulttuuri on selkeästi määritelty, toimittaja voi ilman lupaa hoitaa avustustehtävää esim. urheilun alalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n asettamin edellytyksin ei toimittaja tarvitse muilla kuin päätoimeensa kuuluvilla aloilla kustantajan lupaa avustajana toimimiseen.

Mikäli tällainen tehtävä (mm. sivutoimi) esim. toimittajan vapaa-ajan harrastuksiin liittyvänä tulee kyseeseen eikä se koske hänen varsinaista ammattiaan, on toimittajalla siis siihen oikeus ilman eri lupaakin. Tällöin on toisaalta selvää, että hänen on hoidettava oma ammattinsa eikä tällainen tehtävä (mm. sivutoimi) saa sitä haitata.

Kirjan kirjoittaminen tai sen tekemiseen osallistuminen on mahdollista päätoimeenkin liittyvällä alalla. Kirjan kirjoittamisessa ei kuitenkaan ole lupa käyttää sellaista aineistoa, jonka toimittaja on hankkinut tai saanut haltuunsa työnsä perusteella ennen kuin aineisto tai tiedot on asianmukaisesti luovutettu työnantajan käyttöön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty sisältyvät samojen liittojen välillä ajaksi 1.2.2003 - 15.2.2005 solmittuun työehtosopimukseen.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Journalistiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa työehtosopimuksen 2.3 §:n ja sen soveltamisohjeen oikeaksi tulkinnaksi, ettei työnantajalla ole ollut oikeutta kieltää taloustoimittaja A:ta avustamasta sanomalehti Kalevaa tietokoneiden käyttöongelmia käsittelevällä kysymys-vastauspalstalla,

vahvistaa, että A:lla on työehtosopimuksen mukaan oikeus ilman työnantajan lupaa avustaa muita lehtiä tietokoneiden käyttöön liittyviä aiheita käsittelevillä kirjoituksilla,

tuomitsee Länsi-Uusimaa Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon, ja

tuomitsee Viestintätyönantajat VTA:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Suomen Journalistiliitto on lisäksi vaatinut Länsi-Uusimaa Oy:n ja Viestintätyönantajat VTA:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Journalistiliiton oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

A:n työsopimuksen mukainen päätoimi sanomalehti Länsi-Uusimaassa on taloustoimittajan työ. Taloustoimittajana A on työskennellyt 21.5.1990 alkaen. Taloustoimittajan työn perusteella hänet on muun muassa sijoitettu erikoistoimittajan palkkaryhmään. Taloustoimittajana hän kirjoittaa pääasiassa talousaiheisia uutistyyppisiä juttuja. Taloustoimittaja voi päätyössään kirjoittaa uutisia esimerkiksi tietokoneyrityksen toimitilalaajennuksesta tai it-yrityksen vuosituloksesta.

A harrastaa vapaa-ajallaan tietokoneita ja tekee muun muassa kotitietokoneiden korjaustöitä. Hän on myös avustanut säännöllisesti Mikrobitti -lehteä. Hänellä on ollut myös muita tietokoneisiin liittyviä harrastuksia kuten Open Office -käyttöoppaan kirjoittaminen ja tietokoneaiheisten artikkelien kääntäminen. Harrastustaan varten A:lla on toiminimi Bittitohtori. A on avustanut Finnet -liiton lehtiä Yrityspuhelin ja Kotipuhelin. Tämän avustajatehtävän hän sai, kun hänen esimiehensä välitti hänelle tiedon mainittujen lehtien avustajan tarpeesta. Mitään edellä mainituista tehtävistä A ei ole tehnyt työsuhteessa. Edellä mainitut A:n vapaa-ajan harrastukset eivät ole haitanneet hänen päätyötään taloustoimittajana eikä työnantajalla ole ollut näihin harrastusluonteisiin sivutoimiin mitään huomauttamista.

Taloustoimittajan päätyönsä ohessa A on muun muassa osallistunut Länsi-Uusimaan verkkolehden kehittämisprojektiin ja auttanut tarvittaessa toimituksen tietotekniikkaongelmien ratkaisemisessa erillistä korvausta vastaan. Näistä tehtävistä on laadittu erillinen kirjallinen sopimus.

Muutama vuosi sitten A oli esittänyt työnantajalleen, että hän voisi kirjoittaa kotitietokoneiden käyttöön liittyvää pakinapalstaa myös työnantajansa lehteen. A:n ajatuksen taustalla oli ollut se, että hän päätyössään taloustoimittajana ei ollut koskaan päässyt kirjoittamaan näistä itselleen tärkeistä harrastukseensa liittyvistä aiheista. Työnantaja oli hyväksynyt ajatuksen ja A:n pakinoita oli julkaistu Länsi-Uusimaassa vuodesta 2000 alkaen säännöllisin väliajoin. Pakinoiden laatimisesta ei ollut solmittu kirjallista sopimusta.

Pakinatekstit A oli laatinut osin työajallaan ja hän oli saanut käyttää pakinaa kohden noin 3-4 työtuntia. Aineiston keräämisen ja ideoinnin hän oli tehnyt vapaa-ajallaan. Tästä A ei kuitenkaan ollut pyytänyt erillistä korvausta, koska pakinasarja liittyi hänelle tärkeään harrastukseen ja hän oli itse halunnut kirjoittaa kysymyksessä olevia pakinoita. Pakinasarja oli osa A:n harrastusta, jonka tuloksia hän oli luovuttanut työnantajansa käyttöön.

A:n mieluisin harrastus on tietokoneiden käyttöongelmista kirjoittaminen. Syksyllä 2002 hän oli keksinyt tarjota aiheeseen liittyvää kysymys-vastauspalstaa julkaistavaksi muun muassa sanomalehti Kalevalle. A oli kirjoittanut palstan tekstin vapaa-ajallaan. Pääosin Oulun seudulla ilmestyvä Kaleva oli julkaissut sen yhden kerran. Työnantaja oli kieltänyt A:ta avustamasta Kalevaa edellä mainitulla tavalla.

Osapuolten välille oli syntynyt erimielisyys siitä, onko kotitietokoneiden käyttöongelmiin ja tietokoneiden käyttöopastukseen liittyvä kirjoittaminen osa A:n päätointa ja onko työnantajalla oikeus kieltää A:ta avustamasta Kalevaa tai muita lehtiä kysymyksessä olevia ongelmia käsittelevällä kysymys-vastauspalstalla.

Työehtosopimuksen 2.3 §:n mukaan harrastusluonteinen sivutoimi on sallittu, eikä toimittaja muutoinkaan tarvitse sivutoimilupaa muilla kuin päätoimeensa kuuluvilla aloilla. Työehtosopimuksen määräyksellä ei ole laajennettu työsopimuslain mukaista työntekijän lojaaliteettivelvoitetta tai kilpailukieltoa.

Työehtosopimuksen määräyksen tavoitteena on, että alan erityispiirteet otetaan huomioon tulkittaessa työsopimuslain säännöksiä työpaikoilla. Määräyksessä on pyritty ottamaan huomioon perustuslaissa turvattuun sananvapauteen liittyvä periaate, jonka mukaan oikeutta viestin välittämiseen tai vastaanottamiseen ei voida ennalta rajoittaa pelkän työsopimussuhteen perusteella tai työehtosopimuksin. Kysymyksessä oleva työehtosopimusmääräys mahdollistaa kirjan kirjoittamisen jopa päätoimeen kuuluvalla alalla. Näin ollen määräyksellä on annettu työntekijälle erityistä vapautta toimia toimituksellisella alalla myös työsopimussuhteensa ulkopuolella.

Työehtosopimuksen mukaan työnantajalla on oikeus kieltää avustajatoiminta ainoastaan työntekijän päätoimeen kuuluvilla aloilla. Päätoimen alan määrittely ei ole aina mahdollista, ellei toimittajalla ole työsopimuksessa määriteltyä tiettyä tehtäväaluetta. Tällöin avustustehtävästä on neuvoteltava. Jos taas päätoimi, esimerkiksi talous, on selkeästi työsopimuksessa määritelty, voi toimittaja ilman lupaa hoitaa avustustehtävää esimerkiksi kulttuurin tai urheilun tai vaikkapa vapaa-ajan toimintojen alalta.

Työsopimuslain 3: 3.1 §:n mukaisen yleisen lojaaliteettivelvoitteen mukaan työntekijän on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Tämä määräys ei estä laajaakaan sivutoimintaa tai sivutoimista ansioiden hankkimista, ellei siitä aiheudu haittaa työnantajan toiminnalle tai työntekijän työntekovelvoitteen noudattamiselle. Työsopimuslain 3: 3.1 §:n mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työantajaansa työsuhteissa noudatettavana hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Säännös ei estä edes oman ammatin mukaisen työn tekemistä toiselle, ellei se ilmeisesti vahingoita työnantajaa.

Työnantaja oli perusteettomasti kieltänyt A:ta vapaa-ajallaan avustamasta Kalevaa tietotekniikan käyttöongelmia käsittelevällä kysymys-vastauspalstalla. Esimerkiksi tiedostojen perässä näkyvän .doc-lyhenteen merkityksen selostaminen tai Print Screen- näppäimen takana olevien toimintojen kuvailu, joista Kalevassa julkaistulla palstalla oli kysymys, eivät ole tyypillistä taloustoimittajan työtä. Työnantaja ei ole koskaan antanut eikä voinutkaan toimivaltansa puitteissa antaa A:lle erityistä työnjohtokäskyä kirjoittaa .doc-lyhenteestä mitään. Työnantajan pyynnöstä A on silloin tällöin suostunut tekemään myös muita kuin talousuutisjuttuja ja omasta aloitteestaan myös Bitti poikittain -pakinoita. Tämä erillinen sopiminen ei kuitenkaan laajenna A:n työsopimuksen mukaista päätoimen alaa.

Kotitietokoneiden käyttöongelmien ratkaisemiseen liittyvät jutut eivät siis kuulu taloustoimittajan tehtäväalueeseen eivätkä siten ole osa A:n päätointa, joten työnantajalla ei ole ollut työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta kieltää A:ta harrastamasta vapaa-ajallaan tällaisiin asioihin liittyvää avustajatoimintaa.

Länsi-Uusimaassa julkaistu A:n kirjoittama Bitti poikittain -pakinasarja oli sijoitettu lehden vapaa-ajan osastolle eikä esimerkiksi talousuutisiin.

Tietotekniikan käyttöongelmista kirjoittamisen ollessa näin selvästi osa A:n harrastustoimintaa on selvää, että kysymys ei myöskään ole työsopimuslain mukaisen kilpailukiellon tai lojaaliteettivelvoitteen rikkomisesta. Pääosin Oulun seudulla ilmestyvä Kaleva -lehti ei kilpaile Länsi-Uusimaan kanssa, sillä lehtien levikkialueet ovat kaukana toisistaan. A on myös hoitanut päätoimensa moitteettomasti, eikä tietokoneisiin liittyvästä kirjoittelusta ole ollut minkäänlaista haittaa Länsi-Uusimaa Oy:lle.

Asiasta oli neuvoteltu paikallisesti ainakin 23.10. ja 6.11.2002 sekä liittojen välillä ainakin 12.11. ja 2.12.2002 sekä 19.2. ja 11.4.2003. Työnantaja- ja työntekijäliitto olivat yrittäneet saada paikalliset osapuolet sopimaan asian, mutta sovintoa ei ollut syntynyt.

Työnantajaliitto ei ollut riittävästi tuonut esille työehtosopimuksen oikeaa tulkintaa ja se oli siten tukenut työnantajan työehtosopimuksen vastaista menettelyä. Koska työnantajaliitto oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että sen jäsenyritys noudattaa työehtosopimusta, oli liitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Länsi-Uusimaa Oy ja Viestintätyönantajat VTA ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Länsi-Uusimaa Oy ja Viestintätyönantajat VTA ovat lisäksi vaatineet Suomen Journalistiliiton velvoittamista korvaamaan yhtiön ja työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 30 päivän kuluttua tuomion antamisesta korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Osapuolten välillä vallitsee erimielisyys siitä, kuuluvatko tietokoneen käyttöön liittyvät kirjoitukset A:n päätoimeen siten, että A tarvitsee työnantajan luvan voidakseen avustaa toista lehteä kysymyksessä olevan aihepiirin jutuilla.

Työehtosopimuksen avustajana toimimista koskeva pykälä on tarkennus työsopimuslain kilpailukieltoa ja lojaaliteettivelvollisuutta säännöstäviin pykäliin. Tarkoituksena on ollut selkiyttää avustajana toimimisen pelisääntöjä ilman, että oikeutta toimia toisen työnantajan palveluksessa sen enempää laajennetaan kuin supistetaankaan. Työsopimuslaissa on tiukat säännökset siitä, että työntekijä ei voi mennä kilpailevan työnantajan palvelukseen. Tätä taustaa vasten työehtosopimuksen avustajana toimimista koskevia määräyksiä on tulkittava suppeasti. Näin ollen lupa avustajana toimimiseen on tarpeeton vain silloin, kun voidaan täysin yksiselitteisesti todeta, että avustajana toimiminen ei ole millään tavoin ristiriidassa toimittajan päätoimen kanssa.

Tietotekniikka, tietokoneiden käyttöongelmat mukaan lukien kuuluu A:n tehtäväalueeseen. Näin ollen hän tarvitsee työnantajan luvan voidakseen avustaa toista tai toisia lehtiä tietotekniikkaa koskevilla jutuilla.

Koska tietotekniikka kuuluu A:n päätoimialaan, edellyttää toisten lehtien avustaminen lupaa. A rikkoisi velvoitteitaan toista lehteä avustamalla, vaikka lupaa ei tarvittaisi. Työehtosopimuksessa työntekijän velvollisuuksista on voimassa työsopimuslain mukaiset säännökset kilpailukiellosta ja yleisestä lojaalisuusvelvoitteesta. Raja toisen lehden avustamisessa silloin, kun sille ei tarvita lupaa, kulkee kilpailevan toiminnan kieltämisessä ja lojaalisuusvelvoitteen kunnioittamisessa.

Kannetta oli perusteltu sillä, että Kaleva ilmestyy Oulussa eikä kilpaile lukijoista eikä ilmoitustuloista Länsi-Uusimaan kanssa. Kaikki sanomalehdet ovat kuitenkin toistensa kilpailijoita. Tämä perustuu osin alan konsernirakenteisiin, sillä lehdessä määräysvallan omaava konserni voi omistaa lehtiä hyvinkin eri puolilla Suomea. Uusi tekniikka on myös johtanut siihen, että kun lehden voi lukea verkosta, on sama, lukeeko esimerkiksi ulkomaan- tai talousuutiset oman vai jonkin muun alueen lehdistä.

Säännökset, oikeuskirjallisuus ja oikeuskäytäntö lähtevät siitä, että työntekijällä ei ole oikeutta tehdä kilpailevaa työsopimusta toisen työnantajan palveluksessa eikä harjoittaa itse kilpailevaa toimintaa. Työehtosopimuksen avustamista koskeva erityismääräys perustuu toimittajan työn erityisluonteeseen. Määräystä on edellä todetuin tavoin tulkittava suppeasti. Toimittajille on haluttu heidän työnsä sitä estämättä antaa mahdollisuus kirjoittaa esimerkiksi harrastuslehtiin artikkeleita samalla tavoin kuin niihin kirjoittavat muutkin harrastajat. Tarkoituksena on ollut, että työsuhde ei estä erikoistoimittajaa kirjoittamasta hänen omiin harrastuksiinsa liittyviin lehtiin. Määräyksellä ei ole tarkoitettu mahdollistaa rinnakkaisen työsuhteen solmimista toisen lehden kanssa eikä itsenäisen elinkeinon harjoittamista alalla.

Kun A oli ilmoittanut Länsi-Uusimaan päätoimittajalle ryhtyvänsä avustamaan Kaleva -lehteä, hän oli kertonut tarjonneensa juttusarjaa parillekymmenelle toisellekin lehdelle. Tarjouksen laajuus osoittaa, että kysymyksessä ei ole hyväksyttävä toisen lehden sivutoiminen harrastusluonteinen avustaminen, vaan työnantajan kanssa samalla toimi- alalla toimiminen elinkeinonharjoittajana. Lehden ei myöskään tarvitse hyväksyä sitä, että toimittaja käyttää työaikana hankkimaansa aineistoa hyväkseen avustaessaan toista lehteä. Kun A:n laatima kysymys-vastauspalsta käsittelee samoja kysymyksiä kuin Bitti poikittain -pakinat, joihin A kerää aineiston työaikana, avustaminen ei voi missään tapauksessa olla hyväksyttävää.

A:n toiminta on rikkonut kilpailevan toiminnan kieltoa ja ollut lojaalisuusvelvoitteen vastaista. Siksi toisiin lehtiin kirjoittaminen ei ole sallittua, vaikka tietotekniikan ei katsottaisi kuuluvan A:n päätoimialaan ja vaikka lupaa ei tarvittaisikaan. Kun harkitaan sitä, tarvitaanko lupa vai ei, merkitystä on sillä, että kysymys on kilpailevaan lehteen kirjoittamisesta ja että kirjoittamisessa on käytetty päätoimessa hankittua aineistoa.

Työehtosopimuksessa on sananvapaudesta omat säännöksensä, joilla turvataan toimittajien oikeus mielipiteensä ilmaisemiseen toisessa tiedotusvälineessä kuin siinä, jonka palveluksessa hän on. Toisen lehden avustamisessa ei ole kyse sananvapaudesta, vaan kilpailukiellon ja lojaalisuusvelvoitteen rajanvedosta. Kanteessa esitettyjä vaatimuksia ei voida perustella sananvapaudella.

Työnantaja oli pyrkinyt tulkitsemaan työehtosopimusta oikein. Mikäli työtuomioistuin päätyisi kuitenkin tulkitsemaan työehtosopimusta eri tavoin, kysymys on tilanteesta, jossa työnantaja tulee työtuomioistuimen tulkinnasta tietoiseksi vasta työtuomioistuimen tuomion saatuaan. Tällaisessa tilanteessa kysymys ei voi olla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, joten työnantajaa ei voida tuomita hyvityssakkoon. Koska työehtosopimusta on edellä todetuin perustein pyritty tulkitsemaan oikein, ei myöskään Viestintätyönantajat VTA ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Länsi-Uusimaa Oy:n ja A:n välillä 21.5.1990 tehdyn työsopimuksen mukaan A:n tehtäväksi on sovittu taloustoimittaja/apusihteeri. Vuoden 2000 elokuussa tehdyllä työsopimuksen liitteellä A:n toimenkuvaa on 1.9.2000 alkaen täsmennetty siten, että hän taloustoimittajan tehtävien lisäksi auttaa ja opastaa toimituksen tietotekniikkaongelmien ratkaisemisessa sekä on mukana kehittämässä toimituksellista tietotekniikkaa ja Länsi-Uusimaan verkkolehteä. Lisätehtävistä A:lle on sovittu maksettavaksi erillinen kuukausittainen korvaus. Työsopimuksen liitteen mukaan tehtävät eivät vähennä A:n vastuuta Länsi-Uusimaan taloussivuista ja talousuutisoinnista. Järjestelyn on sovittu kestävän 1.9.2003 saakka. Vuodesta 2000 alkaen Länsi-Uusimaa lehdessä on joka toinen viikko julkaistu A:n kirjoittama Bitti poikittain -pakina.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko tietotekniikan katsottava kuuluvan A:n päätoimialaan siten, että työnantajalla on ollut oikeus kieltää A:ta avustamasta sanomalehti Kalevaa tietokoneiden käyttöongelmia käsittelevällä kysymys-vastauspalstalla ja onko A:lla oikeus ilman työnantajan lupaa avustaa muita lehtiä tietokoneiden käyttöön liittyviä aiheita käsittelevillä kirjoituksilla.

Esitetty näyttö

A:n työtehtävistä työtuomioistuimessa on kuultu A:ta itseään sekä vastaajien puolesta päätoimittaja B:tä ja toimitusjohtaja C:tä. Taloustoimittajan toimenkuvasta yleensä todistajana on kuultu taloustoimittaja/tuottaja D:tä. Työehtosopimuksen avustajana toimimista koskevien määräysten tulkinnasta todistajina on kuultu Suomen Journalistiliiton pääsihteeriä E:tä ja työnantajaliiton entistä toimitusjohtajaa F:ää, jotka D:n, B:n ja C:n ohella ovat kertoneet myös lehtien kilpailuasemasta.

A:n mukaan hänen työnsä pääsisältö on paikallisia yrityksiä koskevien talousuutisten kirjoittaminen Länsi-Uusimaa -lehteen. Lehdessä ei julkaista tietotekniikkaa koskevia kirjoituksia. Tietotekniikkaharrastukseensa liittyen A korjaa sivutyönään muiden tietokoneita ja avustaa kirjoituksilla Mikrobitti -lehteä. Aikaisemmin hän oli toiminut myös Netplus -lehden avustajana. Bitti poikittain -pakinoita Länsi-Uusimaassa on ryhdytty julkaisemaan A:n ehdotuksesta. Pakina ilmestyy joka toinen viikko ja myös A:n vuosiloman aikana. A:lle on varattu puoli työpäivää kysymyksessä olevan pakinan tekemiseen. Tämä aika riittää tekstin kirjoittamiseen ja sen oikolukemiseen. Työaikana hän ei pysty hankkimaan aineistoa kirjoituksiin, vaan aineiston hankinta tapahtuu hänen vapaa-ajallaan. Bitti poikittain -pakinoita ei ole julkaistu Länsi-Uusimaan nettisivuilla.

A on edelleen kertonut, että vuonna 2002 hän oli kehitellyt idean Bittitohtori kysymys-vastauspalstasta, jolla lukijat voisivat saada apua tietotekniikan käyttöön liittyviin ongelmiin. A oli tarjonnut ideaa aluksi 40 aikakauslehdelle. Koska nämä eivät olleet olleet kiinnostuneita asiasta, oli A tarjonnut kirjoitusta myös sanomalehdille. Markkinointitarkoituksessa A oli laatinut mallipakinan, johon hän oli ottanut tekstiä aikaisemmin julkaistuista pakinoistaan. Sanomalehti Kaleva oli sittemmin ilmoittanut julkaisseensa pakinan lehdessä ilman, että asiasta olisi etukäteen ilmoitettu A:lle. A:n kerrottua asiasta Länsi-Uusimaan päätoimittajalle oli tämä kieltänyt A:ta avustamasta toista lehteä kysymyksessä olevan kaltaisella pakinapalstalla.

A on edelleen kertonut, että tietotekniikka-alan erikoislehtien avustamiseen hän ei ole tarvinnut työnantajan lupaa. Erään avustajatehtävän hän oli saanut nimenomaan työnantajan aloitteesta.

B:n mukaan A on taloustoimittaja. A kirjoittaa myös tietotekniikkaan liittyvistä aiheista, jos ne ylittävät uutiskynnyksen tai ovat lehden lukijoiden kannalta kiinnostavia. B oli saanut Riihimäen Sanomien uutispäälliköltä tiedon, jonka mukaan A oli tarjonnut tietotekniikka-aiheista kirjoitusta mainittuun lehteen. A itse oli tämän jälkeen käydyssä keskustelussa kertonut tarjonneensa kirjoitusta ainakin 20 lehdelle, joista yksi on ollut kiinnostunut asiasta. B oli todennut, että koska kysymyksessä oleva aihe kuuluu A:n päätoimialaan ja kysymys on laajasta tarjouksesta, A tarvitsee tällaiseen avustustoimintaan sivutoimiluvan. B oli myös ilmoittanut, että sivutoimilupaa ei myönnetä.

B on edelleen kertonut, että Bitti poikittain -pakinan kirjoittamiseen A käyttää työaikaa keskimäärin kolme tuntia. A:n muille lehdille tarjoama kysymys-vastauspalsta on A:n oman ilmoituksen mukaan perustunut Bitti poikittain -pakinapalstan aineistoon. B:n näkemyksen mukaan aineiston Bitti poikittain -pakinoihinsa A hankkii todennäköisesti omalla toiminimella Bittitohtori toimivan yrityksen kautta. Työnantaja on katsonut hyväksyttäväksi A:n Mikrobitti -lehden avustustoiminnan, koska kysymyksessä ei ole sanomalehti eikä mainittu lehti siten kilpaile Länsi-Uusimaan kanssa.

C:n mukaan A:n tehtävänä Länsi-Uusimaassa on toimia taloustoimittajana. Lisäksi hän kirjoittaa kuluttajille suunnattuja tietokoneaiheisia juttuja.

D:n mukaan taloustoimittajan tehtävänä sanomalehdessä on toimia uutistoimittajana, joka seuraa pääasiassa talouteen liittyviä asioita ja katsoo asioita talouden näkökulmasta. Taloustoimittajan työhön ei kuulu tietotekniikan käyttämiseen liittyvistä aiheista kirjoittaminen.

E:n mukaan avustajana toimimista koskeva määräys on sisältynyt alan työehtosopimukseen nykyisessä muodossaan vuodesta 1967 alkaen. Ennen mainittua ajankohtaa työehtosopimuksen määräyksellä oli kielletty toisen lehden avustajana toimiminen ansiotarkoituksessa. Työehtosopimukseen osalliset ovat vuonna 1972 sopineet avustajan toimimista koskevista soveltamisohjeista, jotka ovat vastaavansisältöiset kuin voimassa olevassa työehtosopimuksessa. Näissä soveltamisohjeissa oli otettu huomioon työsopimuslain kilpailevan toiminnan kieltoa koskeva säännös, eikä työehtosopimusmääräyksen sisältöä ollut tarkoitettu laajemmaksi tai suppeammaksi kuin työsopimuslain vastaava säännös. Työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin on 1980-luvulla otettu viittaus myös työsopimuslain lojaaliteettivelvoitetta koskevaan säännökseen. Päätoimensa ulkopuolella erikoistoimittajalla on vapaus avustaa muita tiedotusvälineitä, eikä avustusoikeutta ole rajattu esimerkiksi vain harrastelehtiin.

F, joka on vuodesta 1975 vuoteen 2004 asti osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin, on kertonut, että 1980-luvun alkupuolella työehtosopimukseen on otettu viittaus työsopimuslain lojaaliteettisäännökseen. Työehtosopimuksen avustajana toimimista koskevia määräyksiä on tarkoitettu tulkittavaksi samalla tavoin kuin työsopimuslain lojaaliteettivelvoitetta ja kilpailevan toiminnan kieltoa koskevia säännöksiä. Se, mitä tarkoitetaan toimittajan päätoimella, ratkaistaan tosiasiallisten työtehtävien eikä nimikkeen perusteella.

D:n ja E:n kertoman mukaan lehdet eivät nykyisin kilpaile levikkialueista, vaan kilpailu käydään etupäässä ilmoitusmarkkinoilla. E:n ja D:n näkemyksen mukaan eri levikkialueilla ilmestyviä Kalevaa ja Länsi-Uusimaata ei voida pitää toistensa kilpailijoina. D on edelleen kertonut, että lehtien verkkosivut ovat lähinnä pr-toimintaa ja rahan tuhlausta ja että maassa on ainoastaan yksi nettilehti, joka tekee positiivista tulosta. Lehtien kilpailuasemasta C on kertonut, että kaikki sanomalehdet kilpailevat keskenään. Omistussuhteiden kautta Länsi-Uusimaa kuuluu samaan lehtiryhmään kuin Oulun seudulla ilmestyvä ilmaisjakelulehti Oulu-lehti. Viimeksi mainitussa lehdessä ei ole julkaistu tietotekniikka-aiheisia kirjoituksia, mutta mahdollista olisi ollut, että A:n kirjoitus olisi julkaistu myös tässä lehdessä. C:n tiedossa ei ollut, kuinka paljon yhteisiä lukijoita Kaleva ja Länsi-Uusimaa -lehdillä mahdollisesti on.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 2.3 kohdan ja sen soveltamisohjeiden mukaan toimittaja ei saa toimia toisen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoimeensa kuuluvilla aloilla. Soveltamisohjeiden 1. kohdan mukaan toimittajan oikeutta toimia avustajana rajoittavat myös työsopimuslain 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa koskeva säännös. Soveltamisohjeiden 2.6 kohdassa on erikseen todettu, että työsopimuslain 3 luvun 1 §:n asettamin edellytyksin toimittaja ei tarvitse muilla kuin päätoimeensa kuuluvilla aloilla kustantajan lupaa avustajana toimimiseen.

A:n työtehtävistä esitetty selvitys osoittaa, että käytännössä hänen pääasiallinen tehtävänsä on käsittänyt paikallisten yritysten talouteen ja toimintaan liittyvien artikkeleiden laadintaa. Edellä mainitut A:n vapaa-ajan harrastuksiin perustuvat tietotekniikkaan liittyvät lisätyöt ovat muodostaneet vain pienen osan hänen työtehtävistään eikä niiden esitetyn selvityksen mukaan voida katsoa kuuluvan A:n päätoimeen työehtosopimuksen 2.3 kohdassa ja sen soveltamisohjeissa tarkoitetuin tavoin.

Lehtien kilpailutilanteesta esitetyn selvityksen mukaan sanomalehdet eivät varsinaisesti pyri kilpailumielessä laajentamaan levikkialueitaan, eikä sanomalehtien verkkoversioilla myöskään ole käytännössä suurta merkitystä. A:n Bitti poikittain -pakinasarjaa ei ole julkaistu Länsi-Uusimaan verkkosivuilla, eikä tietokoneen käyttöaihetta käsitteleviä kirjoituksia ole sisältynyt myöskään Länsi-Uusimaan kanssa samaan lehtiryhmään kuuluvassa Oulussa ilmestyvässä ilmaisjakelulehdessä. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että A:n kysymyksessä olevasta Kaleva -lehden avustustyöstä olisi aiheutunut ilmeistä vahingonvaaraa Länsi-Uusimaa Oy:lle.

A on tarjonnut kysymyksessä olevaa palstaa yhteensä muutamalle kymmenelle aikakaus- ja sanomalehdelle. Tämä tarjous on A:n mukaan kuitenkin tehty vain sen selvittämiseksi, olisiko joku lehti mahdollisesti kiinnostunut tällaisesta aiheesta. Työnantajakaan ei ole vallinneissa oloissa voinut päätellä, että A:n tarkoituksena olisi ollut ryhtyä harjoittamaan avustustoimintaa samassa laajuudessa. Kun avustustoimintaa ei muutoinkaan ole näytetty tarkoitetun harjoittaa siten, että se haittaisi A:n päätyötä ja kun aineisto avustustoimintaan on hankittu A:n vapaa-ajan harrastusten yhteydessä, ei A:n suunnitteleman avustustoiminnan voida katsoa olevan myöskään työsopimuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun lojaaliteettivelvoitteen vastaista.

Työnantajalla ei edellä esitetyistä syistä ole ollut oikeutta kieltää A:ta avustamasta sanomalehti Kalevaa tietokoneiden käyttöongelmia käsittelevällä kysymys-vastauspalstalla.

Koska epäselvää on ollut varsinkin se, onko kanteessa tarkoitettu avustustoiminta ollut työehtosopimuksessa tarkoitetun lojaliteettivelvoitteen mukaista, ei Länsi-Uusimaa Oy:n voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta kieltäessään A:lta kysymyksessä olevan avustustoiminnan. Asian epäselvyyden vuoksi ei myöskään Viestintätyönantajat VTA ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Asian epäselvyyden vuoksi osapuolilla on ollut aihetta tähän oikeudenkäyntiin, minkä vuoksi Suomen Journalistiliitto jutun voittaessaankin saa työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Länsi-Uusimaa Oy:llä ei ole työehtosopimuksen 2.3 §:n ja sen soveltamisohjeen mukaan ollut oikeutta kieltää A:ta avustamasta sanomalehti Kalevaa tietokoneiden käyttöongelmia käsittelevällä kysymys-vastauspalstalla.

Sen sijaan työtuomioistuin ei katso voivansa vahvistaa kanteessa yleisessä muodossa esitetyin tavoin, että A:lla on työehtosopimuksen mukaan oikeus ilman työnantajan lupaa avustaa muita lehtiä tietokoneiden käyttöön liittyviä aiheita käsittelevillä kirjoituksilla.

Kanteessa esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Suomen Journalistiliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Niskanen, Sulkunen ja Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.