Special fee allowance for trust officers is not considered lost income requiring employer compensation.

Erikoismaksuluokkapalkkioita ei ole pidettävä sellaisena virkaehtosopimuksessa tarkoitettuna ansiona, jonka menetyksestä työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta pääluottamusmiehenä toimivalle lääkärille.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 82

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 31.5.2004

Pääkäsittely 23.8.2004

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) 2003 - 2004 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII LUKU

LUOTTAMUSMIEHET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Luottamusmiehen palkkaus

1 mom.

Kunta/kuntayhtymä korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää toimiessaan työajalla joko paikallisissa neuvotteluissa tai muutoin työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä tai osallistumisesta työsuojelutarkastajan työpaikalla toimittamaan tarkastukseen.

Palkka luottamusmiestehtävien suorittamiseen käytetyltä ajalta lasketaan sen suuruiseksi, kuin minkä luottamusmies, jos hän olisi suorittanut varsinaista työtään, samana aikana olisi todennäköisesti ansainnut, tai milloin tätä ansiota ei voida arvioida, muiden vastaavana aikana samaa tai lähinnä samaa työtä suorittaneiden viranhaltijain/työntekijäin keskimääräisen tuntiansion suuruiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2003 - 2004 23 §:n mukaan edellä mainittua KVTES:n luottamusmiehiä koskevan luvun määräyksiä sovelletaan myös kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen piirissä, minkä lisäksi mainitun sopimuksen liitteessä 3 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SAIRAALALÄÄKÄRIT

I PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Erikoismaksuluokan palkkiot

Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin lääkäreihin (erikoistuvat lääkärit ja lääketieteen opiskelijat).

Lääkärille, jolle on myönnetty oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa, maksetaan palkkiona erikoismaksuluokassa hoidettavilta potilailta perittäviä lisämaksuja vastaava määrä sen suuruisena kuin mainitut lisämaksut ovat erikoissairaanhoidosta perittävistä maksuista ja korvauksista annetun asetuksen (1248/1990) 4 §:ssä (533/91) korotettuna 8,70 %:lla. Palkkioiden suorittamisessa noudatetaan lisäksi lääkintöhallituksen yleiskirjeissä numerot 1246/1961 ja 1475/1969 annettuja ohjeita.

Soveltamisohje

Ks. KT:n kirje 11.12.1992 nro 90/20/11/92 erikoissairaanhoidon maksuasetuksen noudattamisesta edelleen toistaiseksi lääkärien erikoismaksuluokkapalkkioihin asiakasmaksulain ja -asetuksen 1.1.1993 voimaantulosta huolimatta. Erikoissairaanhoidon maksuasetuksen 4 §:ssä määrätyt maksut sellaisina kuin ne on viimeisessä 15.3.1991 annetussa asetuksessa no 533 selviävät Erikoismaksuluokkajärjestelmän uudistamistyöryhmän raportista 1998.

Erikoismaksuluokkaoikeuden myöntäminen lääkärille ei ole sopimuksenvarainen asia, vaan siitä päätetään hallinnollisella päätöksellä. Oikeuden myöntää lääninhallitus. Erikoismaksuluokkaoikeus voidaan myöntää muissa kuin psykiatrisissa sairaaloissa (ks. erikoissairaanhoitolain 38 §). Jos lääkärille on myönnetty oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa, hänellä on oikeus saada em. asetuksessa mainitut palkkiot erikoismaksuluokassa hoidettavista potilaista. Erikoismaksuluokkapalkkioiden suorittaminen lääkäreille edellyttää, että potilas suorittaa vastaavan maksun sairaalalle. Erikoismaksuluokkajärjestelmää on selostettu tarkemmin KT:n kirjeissä 25.10.1996 nro 14/21/96 ja 5/21/98.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on vaatinut vahvistettavaksi,

että erikoismaksuluokkapalkkiot ovat sellaista palkkaa, joka tulee ottaa huomioon osana luottamusmiehen palkkaa sovellettaessa KVTES:n VII luvun 9 §:n 1 momenttia, ja

että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) on maksettava A:lle ne erikoismaksuluokkapalkkiot, jotka häneltä on jäänyt saamatta sen johdosta, että hän on samanaikaisesti hoitanut luottamusmiestehtäviä.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palveluksessa oleva anestesiologian erikoislääkäri A oli maaliskuusta 2003 lukien toiminut HUS:n pääluottamusmiehenä. Tätä ennen hän oli toiminut varapääluottamusmiehenä. Pääluottamusmiehen tehtävässä A oli hoitanut varsinaista osastonlääkärin virkaansa 2,5 päivää viikossa ja muun ajan pääluottamusmiestehtäviään. Tämän vuoksi hän oli menettänyt osan kokonaisansioihinsa aikaisemmin sisältyneistä erikoismaksuluokan palkkioista eli EML-palkkioista. Vuoden 2002 jälkeen työnantaja ei A:n vaatimuksista huolimatta ollut suostunut korvaamaan missään muodossa niitä ansionmenetyksiä, joita A:lle oli aiheutunut luottamusmiestehtävien hoidon vuoksi.

Paikallisneuvottelut syntyneestä erimielisyydestä oli käyty 11.6.2003 ja keskusneuvottelut 15.10.2003. Neuvottelut olivat päättyneet erimielisinä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Erikoismaksuluokkajärjestelmä on 1960-luvulta peräisin oleva potilasmaksujärjestelmä, joka oli lääkintöhallituksen ohjeilla tarkoin säännelty. Nykyiset erikoismaksuluokkaa koskevat säännökset ovat asiakasmaksulain 9 §:ssä ja -asetuksen 26 §:ssä.

Erikoismaksuluokkajärjestelmään liittyvä palkkio suoritetaan lääkärille edellyttäen, että potilas on suorittanut vastaavan maksun sairaalalle. Tämä lääkärisopimuksen liitteen 3, 3 §:ssä todettu edellytys on ehdoton, eikä työnantajalla ole asiassa harkintavaltaa. EML-palkkion maksaminen perustuu erityislainsäädäntöön ja se ei ole sopimuksenvarainen. Sairaala tilittää varsinaisen palkan päälle mahdollisesti tulevan erillisen palkkion lääkärille edellyttäen, että lääkäri itse on tehnyt henkilökohtaisesti tutkimuksen, hoidon tai toimenpiteen ja potilas maksanut sairaalalle näistä perittävät maksut.

EML-potilaiden hoitoa ei ole rajoitettu vain säännölliseen työaikaan. Muutoinkin EML-potilaiden vastaanottaminen ja hoitaminen sekä hoidon ajoittaminen ovat lääkärin omassa harkinnassa eivätkä samalla tavalla työnantajan yksipuolisen direktio-oikeuden piirissä kuin esimerkiksi epämukavan työajan teettäminen ja niistä maksettavat korvaukset. Vaikka lääkäri suorittaakin EML-potilaansa tarvitseman hoidon useimmiten säännöllisenä työaikanaan, hän on velvollinen hoitamaan näitä potilaita myös säännöllisen työaikansa ulkopuolella ilman erillistä korvausta. Lääkärillä on henkilökohtainen hoitovastuu EML:aan ottamistaan potilaista. Selvää rajaa ei voida siten vetää sille, miltä ajalta palkkiot maksetaan.

EML:aa koskevien ohjeiden mukaan lääkärin viransijaisella on oikeus hoitaa potilaita EML:ssa samassa laajuudessa kuin vakinaisella lääkärillä. Mahdollisen osittaisen virkavapaan osalta lääkintöhallituksen ohjeita ei ole, mutta ohjeita analogisesti soveltaen vakituisen lääkärin EML alenisi vastaavassa suhteessa kuin hänelle on myönnetty virkavapaata vakituisista tehtävistään. Tätä tulkintaa noudattaen osittain vapautetun luottamusmiehen EML siis alenisi automaattisesti vastaavassa suhteessa. Käytännössä sairaalat eivät ole vähentäneet luottamusmiehen EML-oikeutta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lääkäriliitto seuraavat säännöllisesti EML-oikeuksia sekä niiden käyttöä ja maksettuja palkkioita. Yhdessä vuonna 2003 tehdystä tilastoaineistosta on muun muassa todettavissa, että keskimäärin vain noin 2 prosenttia sairaalassa toimivien lääkärien kokonaisansioista muodostuu EML-palkkioista. Eri lääkäriryhmien välillä on tässä suhteessa kuitenkin merkittäviä eroja.

HUS:sta saadun ilmoituksen mukaan kahden A:ta ennen pääluottamusmiehenä toimineen henkilön kanssa ei ollut ollut erimielisyyksiä eikä keskusteluja EML-palkkioiden menetyksistä eikä mitään erityisiä korvauksia ollut vaadittu eikä maksettu. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kaikkia sairaanhoitopiirejä koskevan selvityksen mukaan vastaavanlaisia erimielisyysasioita ei ollut näissä esiintynyt.

Kokonaan tai osittain virkatehtävistä vapautetun luottamusmiehen palkkaus määräytyy KVTES:n VII luvun 9 §:n mukaan. Määräys on ollut samansisältöinen vuodesta 1995 lähtien. Vuoden 1994 loppuun saakka viranhaltijalle oli maksettu luottamusmiestehtävien hoitamista varten myönnetyltä vapautusajalta hänen varsinainen palkkansa. Mikäli luottamusmiehen työhön oli kuulunut säännöllistä sunnuntai- ynnä muuta työtä, oli varsinaiseen palkkaan maksettu lisäys samalla tavoin kuin vuosilomapalkkaan. Muita korvauksia tai palkkioita ei ollut otettu huomioon viranhaltijaluottamusmiesten ansiokorvauksissa.

Vuoden 1995 alusta lukien viranhaltija- ja työntekijäluottamusmiesten ansiokorvausmääräykset oli yhdistetty. Tällöin ansiokorvausmääräyksen sisällöksi oli tullut nykyinen määräys, joka vastaa sisältönsä puolesta entistä työntekijäluottamusmiehiä koskevaa ansiokorvausmääräystä. Käytännössä viranhaltijapääluottamusmiesten korvauskäytäntö oli jatkunut ennallaan. Tarkoituksena ei ollut ollut laajentaa määräyksen sisältöä ja tulkintaa siten, että esimerkiksi EML-palkkiot tai päivystyskorvaukset tulisi ottaa huomioon ansiokorvauksessa. Näin määräyksiä oli tulkittu vakiintuneesti sairaaloissa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on eri yhteyksissä lausunnoissaan ja kannanotoissaan tuonut julki sen käsityksen, että kun kyse on säännöllisen työajan ansion menettämisestä ja korvaamisesta, tekemätöntä työtä ei korvata eikä viranhaltijalla ole subjektiivista oikeutta varallaoloon tai ylityöhön eikä mitään sellaisia palkanosia, jotka on sidottu suoraan potilaan maksuihin tai lääkärin työsuoritukseen, korvata ja kompensoida.

A:n saamat EML-palkkiot ovat vaihdelleet eri vuosina ja eri kuukausina eikä pääluottamusmiestehtävään siirtyminen 1.3.2003 ollut aiheuttanut eroa sitä edeltäneeseen vuoteen verrattuna. A:lle maksetut EML-palkkiot 1.3.2003 jälkeen ovat olleet suuruudeltaan samaa tasoa kuin aikaisemminkin. A:n vaatimus menetettyjen EML-palkkioiden maksamisesta oli siten perusteeton.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän pääluottamusmiehen tehtäviä vuoden 2003 alusta lukien hoitanut anestesiologian erikoislääkäri A on hoitanut varsinaiseen osastonlääkärin virkaansa kuuluvia tehtäviä kahden ja puolen päivän ajan viikossa. Muuksi ajaksi hän on saanut luottamusmiestehtävien vuoksi vapautusta varsinaiseen virkaansa kuuluvien tehtävien hoitamisesta. A:lle on myönnetty oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, luetaanko erikoismaksuluokkapalkkiot sellaiseksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VII luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi ansioksi, jonka menetyksestä työnantaja on velvollinen suorittamaan luottamusmiehenä toimivalle henkilölle korvausta.

Esitetty näyttö

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistelutarkoituksessa A:ta itseään noudatetusta erikoismaksuluokkajärjestelmästä ja hänelle luottamusmiestehtävien hoidon johdosta aiheutuneista palkanmenetyksistä. Kantajan puolesta todistajana on kuultu Suomen Lääkäriliiton neuvottelupäällikköä B:tä ja vastaajien puolesta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikköjä C:tä ja D:tä, jotka ovat kertoneet erikoismaksuluokkajärjestelmästä ja viimeksi mainitut lisäksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen luottamusmiesmääräyksen tulkinnasta.

A on edelleen kertonut, että hänen hoidossaan olleiden erikoismaksuluokkapotilaiden määrä on vaihdellut riippuen siitä, onko hän työskennellyt silmä- vai korvaklinikalla. Silmäklinikalla erikoismaksuluokkapotilaiden määrä on ollut suurempi kuin korvaklinikalla. Pääluottamusmiehen tehtävien hoidon vuoksi A on arvionsa mukaan menettänyt erikoismaksuluokkapalkkioita 300 - 600 euroa kuukaudessa.

B on kertonut erikoismaksuluokkapotilaiden hoidon ajoittumisesta säännölliselle työajalle ja erikoismaksuluokkaoikeuden omaavan anestesialääkärin mahdollisuudesta vaikuttaa hoitoajankohtaan samalla tavoin kuin A.

C:n mukaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen luottamusmiehen palkkausta koskeva määräys on sisältynyt sopimukseen nykyisessä muodossaan vuodesta 1995 alkaen. Tätä ennen voimassa olleen määräyksen mukaan luottamusmiehenä toimivalle viranhaltijalle maksettiin luottamusmiestehtäviin käytetyltä ajalta hänen varsinainen palkkansa. Varsinaisella palkalla ymmärrettiin viranhaltijan säännöllistä kuukausipalkkaa. Määräyksen tulkintaa ei ollut tarkoitettu muuttaa sovittaessa nykyisin voimassa olevasta sanamuodosta. Kysymyksessä olevassa määräyksessä tarkoitettuna ansiona ei ole pidetty esimerkiksi ylityö- ja päivystyskorvauksia, koska kysymys ei ole säännöllisen työajan palkasta. Myös erikoismaksuluokkapalkkiot ovat sen luonteisia palkkioita, että niitä ei ole korvattu luottamusmiehelle missään yhteydessä.

C on edelleen kertonut, että se, ottaako lääkäri hoitaakseen potilaan erikoismaksuluokassa, on yksinomaan lääkärin päätettävissä, eikä työnantaja voi työnjohto-oikeutensa puitteissa antaa tähän liittyviä määräyksiä. Erikoismaksuluokkapalkkion maksaminen lääkärille riippuu myös siitä, maksaako potilas häneltä laskutetun palkkion. Erikoismaksuluokkapotilaiden hoito tapahtuu yleensä säännöllisenä työaikana. Anestesialääkärin kohdalla ei oikeutta saada korvausta erikoismaksuluokkapalkkioiden menetyksestä voida arvioida toisin kuin muiden alojen erikoislääkäreiden kohdalla sillä perusteella, että anestesialääkärillä ei itse ole mahdollisuutta valita hoidettavia potilaita.

Vastaaja on jättänyt kirjallisena todisteena Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa laaditun yhteenvedon sairaanhoitopiireissä noudatetusta käytännöstä koskien luottamusmiehen ansionmenetyksen korvausta. Yhteenvedosta käy ilmi, että muutamassa sairaanhoitopiirissä luottamusmiehenä on toiminut lääkäri, jolle on myönnetty oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa ja joka on myös tätä oikeuttaan käyttänyt. Vaikka lääkäri on vapautettu osasta varsinaisia virkatehtäviään, ei erikoismaksuluokkapalkkiota ole otettu huomioon ansionmenetyksen korvauksessa.

Arviointi ja johtopäätökset

Lääkärit hoitavat erikoismaksuluokan potilaita säännöllisellä työajalla, joten erikoismaksuluokkapalkkiot kertyvät vastaavalta ajalta. Työtuomioistuimelle luottamusmiesten palkkauksesta esitetyn selvityksen mukaan luottamusmiestehtävien vuoksi mahdollisesti saamatta jääneistä erikoismaksuluokkapalkkioista ei käytännössä ole kuitenkaan maksettu korvausta.

Erikoismaksuluokkajärjestelmä perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (3.8.1992/734), jonka 9 §:n 4 momentin mukaan lääkärillä on oikeus saada palkkiona erikoismaksuluokassa hoitamiltaan potilailta perittäviä lisämaksuja vastaava määrä. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen sairaalalääkäreiden palkkausta koskevan 3 §:n mukaan erikoismaksuluokkaoikeuden omaavalle lääkärille maksetaan palkkiona erikoismaksuluokassa hoidettavilta potilailta lisämaksuja vastaava määrä sen suuruisena kuin mainitut lisämaksut ovat erikoissairaanhoidosta perittävistä maksuista ja korvauksista annetun asetuksen 4 §:ssä korotettuna 8,70 prosentilla. Lääkintöhallituksen antamien ohjeiden mukaan erikoismaksuluokkapalkkion maksamisen edellytyksenä on, että lääkäri itse tekee tutkimuksen ja että vastaavat maksut on saatu perittyä potilaalta.

Erikoismaksuluokkaoikeuden myöntää lääninhallitus sairaanhoitopiirin esityksestä viranhaltijan tehtyä hakemuksen työnantajalle. Lääkäri, jolle on myönnetty erikoismaksuluokkaoikeus, voi oman harkintansa mukaan käyttää tai olla käyttämättä oikeuttaan hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa. Se, saako erikoismaksuluokkaoikeuden omaava lääkäri varsinaisen palkkansa lisäksi erikoismaksuluokan palkkiota ja kuinka paljon, riippuu edellä todetuin tavoin lääkärin omasta harkinnasta ja myös siitä, että potilas on maksanut häneltä hoidosta laskutetun palkkion.

Anestesiologian erikoislääkäreille ei käytännössä ilmeisesti juuri koskaan hakeudu suoraan erikoismaksuluokan potilaita, vaan he tulevat anestesialääkärin potilaiksi leikkaavan kirurgin kautta ja erikseen laaditun leikkauslistan mukaan. Tässä tilanteessa on mahdollista, että anestesiologi luottamusmiehenä joutuu hoitamaan jotakin luottamusmiehelle kuuluvaa tehtävää niin lyhyellä varoitusajalla, että hän ei kykene hoitamaan hänen työvuorolleen muutoin kuuluvaa erikoismaksuluokan potilasta, jolloin vastaavasti myös tähän tehtävään kuuluva palkkio voi jäädä saamatta.

Oikeudenkäyntikulut

Asian epäselvyyden vuoksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:lla on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Näin ollen Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla jutun voittaessaankin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Wilska, Vertanen ja Kaleva jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.