Labor court allows apprentice housing rates for student apartments under collective agreement clause 7B5.2.1.

Talotekniikka-alan sähköasennusalan toimialan työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksissä on sovittu asuntokohtaisesta työpalkasta. Käräjäoikeuden lausuntopyynnössä tarkoitetut opiskelija-asunnot on katsottu sellaisiksi edellä mainitussa määräyksessä tarkoitetuiksi asunnoiksi, joiden kohdalla on tullut soveltaa asuntokohtaista työpalkkaa koskevia määräyksiä.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 80

KUULTAVAT

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry (entinen Sähkö- ja tele-alan työnantajaliitto ry)

Talotekniikkaliitto ry

Sähköalojen ammattiliitto ry

ASIA

Tampereen käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijöiden palkkaetuja koskevassa asiassa (sähköasentajat A ja B / Tammelan Talotekniikka Oy)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.6.2004

Pääkäsittely 30.8.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ( nykyisin Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI), Talotekniikkaliiton ja Sähköalojen ammattiliiton välillä ajaksi 2002 - 2005 tehdyssä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § B URAKKAPALKAT

1 YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 Hinnoittelusäännöt

5.1 Urakkahinnoittelu

Työehtosopimuksessa on yksikköhintoihin perustuva urakkahinnoittelu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.2.1 Asuntotuotanto

Asuntotuotannon urakkapalkka koskee asuinkerrostaloja ja samaan työurakkaan sisältyviä rivitaloja, pois lukien kohteet, joissa on sähkölämmitys.

Pelkästään rivitaloja koskevat kohteet tehdään 3.1 ja 5.5 kohtien mukaisella palkanmuodostusperiaatteella.

Asuntojen urakkapalkkaus määräytyy rakennuksen asuntojen lukumäärän perusteella seuraavasti:

Asuntolukumäärä/kpl työpalkkasumma €/asunto putkitettu putketon

3-15 742 706

16-30 710 673

31- 678 639

Asuntokohtaisia hintoja korotetaan ensimmäisen kerran vuonna 2003 työehtosopimuksen yleiskorotuksen yhteydessä sillä korotusprosentilla, jolla korotetaan urakkahinnoittelukerrointa.

Vastaavalla prosentilla korotetaan keskeneräisiä töitä jäljellä olevan työmäärän osalta.

Työhintaan sisältyy seuraavat mahdolliset työt:

rakennuksen huolto-, yhteisten tilojen ja ulkoalueiden sähkötyöt kuten lämmityspistorasiat ja ulko- ja pylväsvalaistus

työryhmän asentamien tarvikkeiden pakkaus- ja johtojätteiden kuljettaminen työskentelypaikasta työmaalla osoitettuihin koontipaikkoihin.

Putketon/putkitettu asennustapa määritetään työmaasopimuksesta sovittaessa.

Mahdolliset rakennuksen yhteydessä olevat liike- tai toimisto- ja esim. palvelutalojen yhteistilat samoin kuin autohallit sovitaan kohdan 3.1 tai 5.5 mukaan.

Tämän kohdan mukaan tehtyjen töiden takuupalkka on kohdan 5.3 mukainen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

A ja B ovat vaatineet vahvistettavaksi, että Tammelan Talotekniikka Oy on velvollinen maksamaan heille TOAS-Tullinaukion uudisrakennuskohteessa tehdyistä sähköasennustöistä työehtosopimuksen 7 § B 5.2.1-kohdan mukaista asuntokohtaista urakkapalkkaa.

A ja B ovat lisäksi vaatineet Tammelan Talotekniikka Oy:n velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemisesta.

Perusteet

A on ollut 8.9.2003 alkaen ja B 6.5.2003 alkaen Tammelan Talotekniikka Oy:n palveluksessa. Heidän työsuhteensa jatkuvat edelleen. Työsuhteessa noudatetaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan yleissitovaa työehtosopimusta.

Syksystä 2003 lähtien A ja B ovat tehneet sähköasennustyötä Tammelan Talotekniikka Oy:n TOAS-Tullinaukion uudisrakennuskohteessa Tampereella.

Kysymyksessä oleva sähköasennuskohde on työehtosopimuksen 7 § B 5.2.1-kohdassa tarkoitettu asuntotuotantokohde, jossa tehdystä sähköasennustyöstä on maksettava asuntokohtainen urakkapalkka. Työehtosopimuksen osapuolten välillä on 4.2.2002 allekirjoitettu pöytäkirja talotekniikka-alan sähköasennustoimialan liittymisestä tulopoliittiseen sopimukseen 2003 - 2004 -niminen asiakirja, jota noudatetaan työehtosopimuksen osana. Pöytäkirjan 2.3-kohdan perusteella asuntotuotannossa palkkasumma on 696 euroa asuntoa kohden, kun kysymyksessä on kanteessa tarkoitetussa asennuskohteessa käytetty putkitettu asennustapa.

Tammelan Talotekniikka Oy on kieltäytynyt maksamasta A:lle ja B:lle edellä mainittua työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tammelan Talotekniikka Oy on kiistänyt kanteen.

Tammelan Talotekniikka Oy on vaatinut A:n ja B:n velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa tarkoitettu työkohde ei ole työehtosopimuksen 7 § B 5.2.1-kohdassa tarkoitettu asuntotuotantokohde, sillä työehtosopimuksen mainitussa kohdassa asuntotuotantokohteet rajataan yksiselitteisesti asuinkerrostaloihin ja samaan työurakkaan sisältyviin rivitaloihin.

Kaavassa ja tonttikartassa tontti on varattu liike- ja toimistorakennuksille. Kaavamääräys ei salli asuinkerrostalon rakentamista tontille. Rakennusluvassa rakennus on merkitty majoitusrakennukseksi. Majoitusrakennuksissa kuten hotellit, motellit ynnä muut käytetään työehtosopimuksen 7 § B 5.1-kohdan mukaista urakkahinnoittelua.

Kysymyksessä oleva rakennus ei täytä asuinkerrostalolle määräyksissä asetettuja vaatimuksia esimerkiksi kerroskorkeuden ja pihan suhteen. Kohteessa ei ole työehtosopimuksen 7 § B 5.2.1-kohdassa tarkoitetun hinnoittelun pohjana olevia asuntoja vaan huoneita. Kohteen kaikissa huoneissa (88 kpl) on valmiiksi tehtaalla sähköistetty elementtikylpyhuone, joissa on valmiiksi putkitettu myös osa huoneen puolelle tulevista sähköasennuksista. Merkittävä osuus asennustyötä on näin ollen jo suoritettu elementtitoimittajan toimesta ja myös maksettu elementtitoimittajalle.

Jos käytettäisiin kanteessa vaadittua hinnoitteluperiaatetta, tulisi asentajien urakkapalkaksi noin 35 euroa tunnissa, kun alan urakkapalkka on keskimäärin alle 16 euroa tunnissa. Kanteessa vaaditun hinnoitteluperiaatteen käyttämisestä aiheutuisi Tammelan Talotekniikka Oy:lle kuluineen noin 57 000 euron lisäkustannukset. Yhtiön käyttämän hinnoitteluperiaatteen soveltaminen johtaa siihen, että asentajat saavat alalla normaalisti maksettavaa urakkapalkkaa.

Kysymyksessä oleva kohde on niin sanottu kvr-rakennuskohde, jossa urakoitsijat valitaan hyvin aikaisessa vaiheessa, jolloin saatavilla on vain kaava, alustava rakennuslupa ja luonnoksia rakennuksesta. Urakkahintaa määritellessään urakoitsijan on tällöin voitava luottaa edellä mainittuihin virallisiin asiakirjoihin.

KANTAJIEN LAUSUMA

A ja B ovat lausumassaan todenneet, että kanteessa tarkoitettu kohde on majoitusrakennus, jonka sähköistämisestä on määräykset työehtosopimuksen 7 § B 5.2.1-kohdassa. Sopimuskohdan toiseksi viimeisen kappaleen mukaan mahdolliset rakennuksen yhteydessä olevat liike- tai toimisto- ja esim. palvelutalojen yhteistilat samoin kuin autohallit sovitaan kohdan 3.1 tai 5.5 mukaan. Kysymyksessä oleva kohde on palvelutaloihin verrattava majoitusrakennus, joiden sähkötöistä on työehtosopimuksessa sovittu asuntokohtainen urakkapalkka.

Huoneissa on tehtaalla sähköistetty kylpyhuone, mutta huoneen tulevista sähköasennuksista ei ole putkitettu osaakaan.

VASTAAJAN LAUSUMA

Tammelan Talotekniikka Oy on lausumassaan todennut, että Tampereen kaupungin ympäristötoimen kaavoitusyksikön kanta on se, että kysymyksessä olevalle tontille ei sallita asuntojen rakentamista. Tontti on kaavoitettu ympäristöministeriön säännöstiedoston RT YM1-20950 "Asema- ja rakennuskaavamerkinnät ja -määräykset" mukaan liike- ja toimistorakennukselle. Määräyksissä todetaan, että liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle voidaan rakentaa hotelleja, motelleja ja vastaavia majoitusrakennuksia. Asuntojen rakentaminen vaatii erillisen kaavamerkintäpäätöksen, jota tässä tapauksessa ei ole.

Työkohteen huoneisiin tulevat elementtikylpyhuoneet on kokonaan valmiiksi sähköistetty kylpyhuoneen sisältä. Huoneen puolelle tulevista sähköistyksistä on jo elementtitehtaalla valmiiksi asennettu 352 kappaletta kone- ja jakorasioita, 88 kappaletta upotuskehyksiä sähkökeskusta varten ja 572 metriä sähköputkea valaisimia sekä koje- ja jakorasioita varten.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko Tammelan Talotekniikka Oy velvollinen maksamaan A:lle ja B:lle kanteessa tarkoitetussa uudisrakennuskohteessa tehdyistä sähköasennustöistä talotekniikka-alan sähköasennus- toimialan työehtosopimuksen 2002 - 2005:n 7 § B 5.2.1-kohdan mukaista asuntokohtaista urakkapalkkaa.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Sähköalojen ammattiliitolle sekä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIlle ja Talotekniikkaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Sähköalojen ammattiliitto on todennut lausunnossaan seuraavaa:

Käräjäoikeuden lausuntopyynnön tarkoittama sähköasennuskohde on vuosina 2002-2005 voimassa olevan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 7 §:n B.5.2.1 -kohdan tarkoittama asuntotuotantokohde, jonka sähköasennustöistä on maksettava kyseisessä sopimuskohdassa sanottua asuntotuotantohinnoittelun mukaista palkkaa.

Työnantaja on käräjäoikeudessa vedonnut mm. kaava- ja rakennuslupamääräyksiin. Kyseisen sopimuskohdan soveltamista ei tes-neuvotteluissa ole sidottu eikä ole tarkoitettukaan sitoa rakennuslupaan eikä kaavamääräyksiin. Tällaisesta ei edes ole ollut mitään esitystäkään. Kun rakennus on tarkoitettu asuttavaksi, se menee huonekoosta riippumatta asuntotuotantohinnoitteluun. Kyseisessä sopimuskohdassa sanotaan mm.:

"Mahdolliset rakennuksen yhteydessä olevat liike- tai toimisto- ja esim. palvelutalojen yhteistilat samoin kuin autohallit sovitaan kohdan 3.1 tai 5.5 mukaan."

Sopimuskohdan mukaan tällaisen rakennuksen yhteydessä olevat yhteistilat tehdään siis asuntotuotantohinnoittelusta poiketen yksikköhinnoitelluilla urakkahinnoilla eli perinteisellä urakalla. Sopimuskohdassa on esimerkkinä mainittu palvelutalot, jotka ovat tässä jutussa kyseessä olevaa kohdetta vastaavia rakennuksia.

Työehtosopimuksen osallisliitot ovat antaneet muutamia yhteisiä tulkintoja asuntokäsitteen piiriin kuuluvista rakennuksista. Asunnoksi on yhteisesti todettu vähintään yhden huoneen käsittävä huoneisto jossa on:

oma sisäänkäynti

oma kylpyhuone tai WC

keittomahdollisuus (minikeittiö, keittokomero tms.)

vesipiste (keittiössä tai keittokomerossa)

Riidan kohteena olevan rakennuksen huoneet täyttävät mainitut tunnusmerkit ja niiden perusteella on samankaltaiset oppilasasuntola ja vastaavat vanhusten palvelutalot hinnoiteltu.

Eräs toinen liittojen kesken käsitelty ja tulkittu kohde oli dementikkojen asuntorakennus. Huoneissa ei ollut keittomahdollisuutta, jonka vuoksi yhteisesti todettiin, ettei kyseistä rakennusta lueta työehtosopimuksen 7 §:n B.5.2.1 -kohdan tarkoittamaan asuntotuotantoon.

Liittojen kesken on myös yhteisesti todettu, että asuntotuotantohinnoittelussa hintaan ei vaikuta se, jääkö asennustyöstä jotakin pois tai tuleeko osa valmiina, kuten kylpyhuoneet tässä tapauksessa. Työnantaja on käräjäoikeudessa vedonnut siihen, että elementtitehtaalla kylpyhuoneisiin on asennettu valmiiksi koje- ja jakorasioita sekä upotuskehyksiä. Upotuskehyksillä sekä koje- ja jakorasioilla ei ole myöskään yksikköhinnoittelun puolella itsenäistä hintaa. Niiden valmiiksi asentaminen ei vaikuttaisi hintaan, vaikka kohde tehtäisiinkin yksikköhinnoittelulla. Sen sijaan valmiiden valaisin-, pistorasia- ja kytkinpisteiden tarkistuksesta sähköasentajalle maksettaisiin 2,36 euroa/kpl. Nämä seikat eivät vaikuta riidanalaisen kohteen hinnoitteluun.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja Talotekniikkaliitto ovat todenneet lausunnossaan seuraavaa:

Asiassa pyydetään lausuntoa siitä, onko Tammelan Talotekniikka Oy velvollinen maksamaan kahdelle työntekijälle uudisrakennuskohteessa tehdyistä sähköasennustöistä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 2002-2005:n 7 §:n B 5.2.1-kohdan mukaista huoneistokohtaista urakkapalkkaa. Ratkaisevaa tämän kysymyksen osalta on, mitä työehtosopimuskohdassa mainitulla asuntotuotannolla ja asunnoilla tarkoitetaan.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimukseen otettiin 1.5.2002 jälkeen tarjottuihin asuinrakennuksiin sovellettava urakkahinnoittelu. Tämä harjoittelu on ollut voimassa siis vajaat kaksi vuotta.

Hinnoittelussa mainitaan, että hinnoittelu käsittää asuinkerrostalojen ja samassa yhteydessä olevien urakoiden rivitaloasuntojen sähkötöiden työpalkkahinnoittelun.

Työehtosopimuksessa tarkoitetaan nimenomaan vakituiseen asumiseen tarkoitettujen rakennusten sähkötöiden palkkausmuotoa.

Työehtosopimusneuvotteluja käytäessä otettiin erilliskysymyksenä esiin ns. seniori-ikäisten henkilöiden vakituiseen asumiseen tarkoitetut palveluasunnot ja niiden yhteydessä olevien erilaisten kunto-, ruokailu-, ym. seurustelutilojen normaalista asuinhuoneistosta poikkeavat lisätyötä vaativat asennukset. Maininnalla pyrittiin välttämään jo etukäteen mahdolliset riidat.

Asuntotuotannon määrittely on tehty Tilastokeskuksen rakennusluokituksessa. Voimassa olevan vuoden 1982 rakennusluokituksen mukaan määritetään asuinrakennuksiin (luokka 0) kuuluviksi erilaiset pientalot, kytketyt pientalot, kuten rivitalot, ja asuinkerrostalot (luokka 03). Luokituksen mukaan myymälä-, majoitus- ja ravitsemusrakennukset kuuluvat luokkaan 1. Tähän luokkaan (131 muut majoitusrakennukset) sisältyvät asuntolat, joihin luetaan kuuluviksi myös kesäisin majoitusliikekäytössä olevat oppilasasuntolat.

Lausunnon kohteena oleva rakennuskohde ei siis ole Tilastokeskuksen rakennusluokituksessa eikä myöskään työehtosopimuksessa tarkoitettu asuntotuotantoon kuuluva rakennus. Työehtosopimuksen 7 §:n B 5.2.1-kohdassa tarkoitettu hinnoittelu koskee vain vakituiseen asumiseen tarkoitettuja asuinrakennuksia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Erimielisyys

Käräjäoikeudessa vireillä olevassa riita-asiassa on kysymys siitä, onko Tammelan Talotekniikka Oy:n palveluksessa TOAS:n Tullinaukion uudisrakennuskohteessa työskennelleillä A:lla ja B:lla oikeus talotekniikka-alan sähköasennustoimialan 7 § B 5.2.1-kohdan mukaiseen asuntokohtaiseen urakkapalkkaan kohteessa tehdyistä sähköasennustöistä. Kysymyksessä oleva työkohde on sisältänyt 88 opiskelija-asunnon sähköasennustyöt.

Työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko kysymyksessä olevaa rakennuskohdetta pidettävä edellä mainitussa työehtosopimuskohdassa tarkoitettuna asuntotuotantokohteena. Työnantajaliittojen mukaan kohdetta ei voida pitää asuntotuotantokohteena, koska Tilastokeskuksen rakennusluokituksen mukaan kohdetta ei luokitella varsinaiseksi asuinrakennukseksi, vaan se kuuluu myymälä-, majoitus- ja ravitsemisrakennusten luokkaan. Tilastokeskuksen luokituksen mukaan luokkaan 131 luetaan asuntolat, joihin kuuluvat myös kesäisin majoitusliikekäytössä olevat oppilasasuntolat. Työnantajaliitot ovat edelleen katsoneet, että kysymyksessä olevan rakennuskohteen asuntoja ei voida pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuina asuntoina, koska kaavamääräysten mukaan paikalle ei saanut rakentaa vakituisia asuntoja.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty näyttö

Tulkittavana olevan työehtosopimusmääräyksen tarkoituksesta ja tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu Sähköalojen ammattiliiton puolesta todistelutarkoituksessa liittosihteeri C:tä ja todistajana työehtoasiamies D:tä sekä työnantajaliittojen puolesta asiamies E:tä.

C on kertonut, että työehtosopimuksen 7 § B 5.2.1-kohdan määräys on otettu ensimmäistä kertaa vuonna 2002 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen. Määräyksellä on ollut tarkoitus helpottaa urakkalaskentaa, joka aikaisemmin on perustunut yksikköhinnoitteluun. Neuvottelujen jälkeen osapuolet olivat päätyneet sopimuksessa mainittuun asuntokohtaiseen kokonaishintaan. Kokonaishinnoittelun ulkopuolelle oli jätetty rivi- ja omakotitalot. Sen sijaan kokonaishinnoittelua sovellettiin myös palvelutaloihin ja muihin hoitolaitoksiin, joissa oli asuinhuoneita. Tällaisten laitosten yleiset tilat eivät kuitenkaan kuuluneet kokonaishinnoittelun piiriin, vaan niiden osalta palkkaus määräytyi yksikköhinnoittelun pohjalta.

C on edelleen kertonut, että hänen TOAS:n asuntovälityksestä saamansa tiedon mukaan nyt erimielisyyden kohteena olevan rakennuksen asunnot ovat opiskelijakäytössä ympäri vuoden.

D on kertonut, että ennen edellä mainittua Hervannan opiskelija-asuntojen rakennuskohdetta, liittojen edustajien välillä oli ollut esillä asuntokohtaista palkkaa koskevan määräyksen soveltaminen Turussa sijaitsevan vanhusten palvelutalon rakennustyön yhteydessä. Kohteessa oli rakennettu sekä yksiöitä ja kaksioita, minkä lisäksi kohteeseen oli sisältynyt niin sanottuja dementiahuoneita, joissa ei ollut keittomahdollisuutta. Viimeksi mainittujen huoneiden osalta liittojen edustajat olivat katsoneet, että kysymys ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitetusta asuntotuotannosta, eikä asuntokohtainen hinnoittelu tullut sovellettavaksi näihin. Sen sijaan vanhusten palvelutalon yksiöt ja kaksiot kuuluivat liittojen edustajien mukaan asuntokohtaisen hinnoittelun piiriin.

E on myös kertonut, että määräyksestä sovittaessa ei työehtosopimusneuvotteluissa ollut keskusteltu asunnon käsitteestä. Neuvotteluissa oli tullut tässä yhteydessä esille vain toimisto- ja liikehuoneistojen ja palvelutalojen yhteistilojen jättäminen asuntokohtaisen hinnoittelun ulkopuolelle. E ei muistanut, että työntekijäliiton edustajan kanssa olisi käyty keskustelua Helsingin Viikissä sijaitsevasta oppilasasuntoja käsittävästä rakennuskohteesta. Sen sijaan D:n mainitsema vanhusten palvelutalo oli ollut esillä liittojen edustajien välisessä keskustelussa. Tältä osin myös oli sovittu D:n kertoman mukaisesti. E on edelleen kertonut, että Tampereen Hervannassa sijaitsevan oppilasasuntoja käsittävän rakennuskohteen tarjousvaiheessa eräs urakoitsija oli ollut yhteydessä häneen ja tiedustellut kysymyksessä olevan määräyksen soveltamisesta kohteessa. E on kertomansa mukaan tuolloin ottanut varovaisuussyistä sen kannan, että kysymys taitaa olla asuntokohteesta.

Arviointi ja johtopäätös

Työehtosopimukseen osallisten liittojen edustajat ovat edellä todetuin tavoin käytännössä esille tulleiden tapausten kohdalla tulkinneet määräystä siten, että myös käräjäoikeudessa vireillä olevassa kanteessa tarkoitetun kaltaiset opiskelija-asunnot katsotaan työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetuiksi asunnoiksi. Tulkinta myös vastaa sitä, mitä yleiskielessä tarkoitetaan asunnolla erotuksena esimerkiksi pelkästään tilapäismajoitukseen käytettävästä huoneistosta. Muun selvityksen puuttuessa ei työtuomioistuimen mielestä ole perusteita poiketa tästä tulkinnasta myöskään kanteessa tarkoitetun työkohteen osalta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että Tammelan Talotekniikka Oy on velvollinen maksamaan A:lle ja B:lle TOAS:n Tullinaukion uudisrakennuskohteessa tehdyistä sähköasennustöistä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 2002 - 2005:n 7 § B 5.2.1-kohdan mukaista asuntokohtaista urakkapalkkaa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Niskanen, Rekola, Sulkunen ja Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.