Labor court partially allowed union claim for damages due to employer failing to offer suitable temporary work during layoff period.

Työnantaja oli lomauttanut taloudellisista ja tuotannollisista syistä muiden työntekijöiden ohella kanteessa tarkoitetun koneistajan. Lomautuksen kestäessä yhtiö oli palkannut kolme uutta työntekijää eri metallitöihin. Asiassa oli kysymys siitä, olisivatko työt soveltuneet lomautetulle koneistajalle ja oliko työnantaja menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, kun se ei ollut keskeyttänyt koneistajan lomautusta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 69

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Jotex Engineering Oy, Joutseno

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.4.2004

Pääkäsittely 24.5.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 1.6.2001 alkaen voimassa olevassa metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Lomauttaminen

1 Lomauttamisen perusteet

Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1-3 momenttien mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

a) Työn vähentyminen tilapäisesti

Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, voidaan työntekijä lomauttaa tilapäistä työn vähyyttä vastaavaksi ajaksi tai toistaiseksi.

Soveltamisohje:

Työn vähentymistä voidaan pitää tilapäisenä silloin, kun sen arvioidaan kestävän enintään 90 kalenteripäivää.

b) Työn vähentyminen muutoin kuin tilapäisesti

Jos työn arvioidaan vähentyvän yli 90 kalenteripäivän ajaksi, voidaan työntekijä lomauttaa määräajaksi tai toistaiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

13 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työntekijän lomauttaminen ( 6 § ja 12 §:n 1 k )

Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväenliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

velvoittaa Jotex Engineering Oy:n suorittamaan A:lle työehtosopimuksen vastaisesta lomauttamisesta vahingonkorvausta työsopimuslain 12 luvun 1 §:n perusteiden mukaisesti ajanjaksolta 23.9.2002 - 31.1.2003 yhteensä 6 043,44 euroa (4kk x 169 h x 8.94 € = 6 043,44 €) ottaen huomioon samalta ajalta maksetut työttömyyskorvaukset 3 603,11 euroa (75 prosenttisesti) laillisine viivästyskorkoineen 1.2.2003 lukien, ja

velvoittaa Jotex Engineering Oy:n korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Lappeenrannasta oleva Jotex Engineering Oy on toiminut metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, kun se ei ole keskeyttänyt palveluksessaan olleen A:n lomautusta ja on sen sijaan palkannut palvelukseensa kolme muuta työntekijää työskentelemään sellaisissa työtehtävissä, joita A oli tehnyt tai joihin hän olisi kyennyt.

A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Jotex Engineering Oy:n palveluksessa 8.5.2000 alkaen. Työnantaja lomautti A:n 26.8.2002 toistaiseksi työn vähyyden vuoksi. A oli lomautuksen alkuvaiheessa jatkuvasti yhteydessä työnantajaansa tiedustellen työtä.

Työnantaja oli A:n lomautusaikana palkannut kuitenkin B:n, C:n sekä D:n. Näistä B on työskennellyt CNC-pitkäjyrsintäkoneella ajanjaksot 3.10.2002 - 25.11.2002, 10.12.2002 - 20.12.2002 ja 13.1.2003 - 31.1.2003. C on työskennellyt yrityksen palveluksessa jyrsijänä ajanjakson 21.10. - 15.11.2002. D on työskennellyt yhtiön CNC-avarruskoneella 23.9.2002 lukien useamman eri jakson. C on työskennellyt manuaalijyrsijänä, mitä työtä myös A oli tehnyt yhtiön palveluksessa. A on työskennellyt myös CNC-koneella viimeksi viikon verran ennen lomautuksen alkamista.

A on käynyt ammattikoulun ja suorittanut CNC-koneistajan opintojakson. Työnantaja on myös kurssittanut A:ta työskentelemään CNC-koneilla.

A olisi kyennyt tekemään niitä töitä, joihin työnantaja oli palkannut talon ulkopuolisia työntekijöitä. Työnantaja ei ole kuitenkaan halunnut keskeyttää A:n lomautusta tämän pyynnöistä huolimatta. Työnantaja on vedonnut siihen, että palkatut työntekijät olivat "kiireapulaisia". Tämä ei ole ollut peruste olla keskeyttämättä vakituisen työntekijän lomautusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Jotex Engineering Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Jotex Engineering Oy ei ole toiminut vastoin metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n määräystä. Yhtiöllä on ollut peruste A:n lomauttamiseen. Yhtiö ei ole palkannut uusia työntekijöitä sellaisiin tehtäviin, joita A on tehnyt tai olisi osannut tehdä. Irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n tarkoittama peruste lomautukseen ei ole siten poistunut sillä, että B, C tai D ovat tehneet työtä yhtiössä kanteessa mainittuina ajankohtina.

Yhtiö on Teknologiateollisuus ry:n jäsen ja se tekee metallin alihankintatöitä paperikone- ja kaivosteollisuudelle. Yhtiön Rauhan toimipisteessä on nyt 38 työntekijää, joista on lomautettuna 20 työntekijää A mukaan lukien. Yhtiö on joutunut turvautumaan lomautuksiin, koska alan tuotteiden kysyntä oli oleellisesti vähentynyt vuonna 2002. A lomautettiin, koska hänelle ei ole ollut tarjota hänen kokemustaan ja koulutustaan vastaavia manuaalisorvaustöitä.

A on koulutukseltaan ammattikoulun käynyt koneistaja/sorvaaja. Hän on valmistunut ammattikoulusta vuonna 2000. Opintokokonaisuuteen kuuluu alkeis- ja perusopetusta CNC-koneista (tietokoneohjattu työstökone). A ei ole siten opiskellut CNC-koneiden käyttöön erikoistuneessa opetusohjelmassa. Työnantaja on lähettänyt A:n neljän päivän CNC-kurssille, jossa on opeteltu CNC-koneiden käytön perusasioita kuten koneiden toimintaa ja ohjelmoinnin perusteita. A:lla ei ole siten peruskoulutusta CNC-koneiden käyttöön.

A oli työskennellyt valmistumisensa jälkeen muutaman kuukauden Imatran työstöasennus -nimisessä yhtiössä. Siellä hän oli tehnyt yksinkertaisia manuaalisorvaustöitä, ja CNC-koneilla työskentely oli rajoittunut CNC-koneenkäyttäjän apumiehenä olemiseen. Käytännössä A on seissyt vieressä, kun koneen vakituinen työntekijä on tehnyt työtä, silloin kun A:lle ei ollut osoittaa manuaalisorvaustyötä.

B (s. 1957) on työskennellyt pitkäjyrsinkoneella 3.10.-25.11.2002, 10.12.-20.12.2002 ja 13.1.-31.1.2003. Hän on toiminut koneistajana isolla Zeyer-merkkisellä pitkäjyrsintäkoneella. B on toiminut vakituisen koneenkäyttäjän E:n sijaisena, joka on ollut sairaana. B on aikaisemminkin työskennellyt vastaavalla koneella ja samalla ohjelmalla kuin Jotex Engineering Oy:ssä. B:llä on noin 25 vuoden ammattikokemus CNC- ja koneistajan töistä. Zeyer-koneen käyttö vaatii useamman vuoden koneistuskokemuksen. A ei osaa edes käynnistää konetta tai ohjelmoida sitä eikä hänellä ole aikaisempaa ison työstökoneen kokemusta. Hän ei osaa kiinnittää isoja kappaleita koneeseen tai mitata niitä.

C (s. 1960) on työskennellyt manuaalisella jyrsinkoneella 21.10-15.11.2002 välisen ajan. Kysymys on ollut vaativista jyrsintätöistä, mikä on vaatinut pitkää työkokemusta. C on palkattu Jotex Engineering Oy:ön kiireapuun noin kolmen viikon ajaksi. Mainittuna ajanjaksona C on ollut lomautettuna Jipka Oy:ltä koneistajan työstä. C:llä on työkokemusta 12 vuoden ajalta. A on tehnyt tällä koneella yksinkertaisia poraustöitä, joista nyt ei ole kysymys. A ei osaa kiinnittää kappaletta koneeseen, eikä hänellä ole riittävää kokemusta tarkkuusmittalaitteiden käyttöön, joita joudutaan käyttämään koneistuksen aikana tarkastettaessa toleranssimittoja.

D (s. 1947) on tehnyt työtä CNC-avarruskoneella 23.9.-31.10.2002, 4.11.-14.11.2002, 18.11.2002-2.12.2002 sekä tammikuun 2003. D:llä on kymmenien vuosien kokemus koneistustöistä. D:llä oli Jotex Engineering Oy:stä noin kymmenen vuoden kokemus. D on työskennellyt Union-merkkisellä isolla avarruskoneella. A ei osaa edes käynnistää avarruskonetta, ei ohjelmoida sitä, kiinnittää isoa kappaletta siihen tai mitata kappaleita.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Jotex Engineering Oy on lomauttanut koneistaja A:n 26.8.2002 lukien. Lomautus on päättynyt noin viikkoa ennen työtuomioistuimen asiassa toimittamaa pääkäsittelyä.

Asiassa on kysymys siitä, onko työnantaja toiminut irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, kun se ei ole keskeyttänyt palveluksessaan olleen A:n lomautusta, vaan on sen sijaan ottanut lomautuksen kestäessä työhön eri ajoiksi kolme uutta työntekijää.

A:n työtehtävistä ja ammattitaidosta esitetty selvitys

A:n työtehtävistä, koulutuksesta ja ammattitaidosta on kuultu A:ta itseään. Työtehtävien vaativuudesta verrattuna muiden työntekijöiden suorittamiin töihin on kuultu todistajina koneistaja F:ää, koneistaja C:tä ja työnjohtaja G:tä.

A on kertonut, että hänen ammattitaitonsa ei olisi täysin riittänyt CNC-avarruskoneella tehtäviin töihin, joita D oli myöhemmin tehnyt. A:n arvion mukaan hän olisi kuitenkin pystynyt siihen työhön muutaman viikon koulutuksen jälkeen. Silloin kun A oli työskennellyt avarruskoneella, vanhempi koneistaja oli neuvonut häntä lähes koko ajan. Pitkäjyrsintäkoneelle, jolla B oli työskennellyt, A:n ammattitaito ei hänen itsensäkään mukaan olisi riittänyt. Ennen Jotex Engineering Oy:tä A:lla oli noin neljän kuukauden työkokemus koneistajan työtehtävistä. A on lisäksi kertonut ohjelmoineensa CNC-työstökonetta työnantajan järjestämällä ohjelmointikurssilla.

G on kertonut olleensa Jotex Oy:n palveluksessa vuodesta 1986 lukien ja toimineensa A:n esimiehenä. G:n mukaan yhtiö on alihankintakonepaja, jonka tuotanto perustuu tilaajien tarpeisiin. Syksyllä 2002 yhtiön tilaukset vähenivät huomattavasti ja yhtiö joutui turvautumaan lomautuksiin. G:n käsityksen mukaan A, vaikka oli työskennellyt yhtiössä kaksi vuotta, oli vasta harjoittelija. A oli toiminut pääasiassa sorvarina. G:n mukaan A:n työajasta ehkä pari prosenttia koostui jyrsinkoneella työskentelystä. Koneistajan peruskoulutukseen kuitenkin kuului sekä sorvaus että jyrsintä. Työnantaja järjesti CNC-kurssin, joille myös A osallistui. Yhtiön tarkoituksena oli työllistää A tulevaisuudessa CNC-koneistajana. G on kertonut, että A:lla ei ollut vielä riittävää ammattiosaamista pitkäjyrsinkoneelle, eikä hän osannut esimerkiksi kiinnittää kappaletta koneeseen tai tiennyt missä järjestyksessä työ tulee tehdä.

G on edelleen kertonut, että C oli tullut manuaalijyrsinkoneelle valmistamaan Outokumpu Oy:ltä saatua isoa tilausta. G:n käsityksen mukaan A ei olisi kyennyt tekemään tilaukseen kuuluvia jyrsintöitä, sillä työ oli vaikeampaa kuin A oli aikaisemmin tehnyt, eikä tällä ollut vielä täyttä mittaustaitoa. G ei ollut kuitenkaan varma siitä, oliko A tehnyt aikaisemmin tällaisia tilauksia. CNC-avarruskoneella A ei ollut työskennellyt lainkaan. Avarruskone on yksi vaativimmista koneista yhtiössä.

F on kertonut olevansa koulutukseltaan koneistaja ja työskennelleensä Jotex Engineering Oy:n palveluksessa samaan aikaan kuin A. F oli itsekin ollut lomautettuna yhden viikon vuonna 2002. Myös F on kertonut koneistajan peruskoulutuksen sisältävän sekä jyrsin- että sorvausopetusta. C oli F:n mukaan työskennellyt lomautusten aikana yhtiössä neljä viikkoa tehden perusjyrsintä- ja poraustöitä. F oli pystynyt seuraamaan C:n työskentelyä, koska hän oli työskennellyt viereisellä koneella. C:n työtehtävät olivat olleet sellaisia, joita F ja myös A olisivat kyenneet tekemään täysipainoisesti. A työskenteli manuaalijyrsimellä välillä kaksikin viikkoa kerrallaan, kuitenkin vaihtelevasti tarpeen mukaan. F:n mukaan myös A on todennäköisesti tehnyt Outokumpu Oy:n tilaukseen kuuluvia työtehtäviä, kuten F itsekin oli tehnyt.

C puolestaan on työtuomioistuimessa kertonut olleensa lomautettuna Jipka Oy:stä ja kysyneensä töitä Jotex Engineering Oy:stä, johon hänet oli palkattu neljäksi viikoksi. Työ oli ollut manuaalijyrsinkoneella tehtävää työtä. Työ ei C:n mukaan ollut ollut erityisen vaativaa, vaan tavanomaista jyrsintää. C:n käsityksen mukaan työtehtävistä olisi selviytynyt kuka tahansa koneistajan koulutuksen saanut henkilö. Työssä käytettiin mikrometriä, jonka hallinta kuului koneistajan perustaitoihin.

A ja F ovat lisäksi kertoneet, että lomautusten aikaan yhtiöön oli otettu työhön myös D, joka ainakin ensimmäisen viikon oli tehnyt työtä manuaalijyrsijällä, mutta oli sitten siirtynyt CNC-koneelle. Työnjohtaja G:n mukaan näin saattoi olla, joskaan hän ei ollut asiasta varma.

Näytön arviointi

A on ollut lomautettuna Jotex Engineering Oy:stä 26.8.2002 lukien. Tänä aikana yhtiö on palkannut kolme uutta työntekijää. He ovat tehneet työtä kanteessa mainittuina ajankohtina manuaalijyrsimellä, CNC-avarruskoneella ja pitkäjyrsimellä.

Asiassa on esitetty osittain ristiriitaista selvitystä siitä, olisivatko manuaalijyrsinkoneella 21.10. - 15.11.2002 tehdyt, Outokumpu Oy:n tilaukseen kuuluneet työt vaatineet sellaista ammattitaitoa, jota A:lla ei ole ollut. Mainittua työtä suorittaneen C:n kertomusta, jota F:n kertomus tukee, on työtuomioistuimen mielestä pidettävä asiassa luotettavimpana selvityksenä. Kysymys on ollut lähinnä tavanomaisesta jyrsintä- ja poraustyöstä. Toisensuuntaisessa todistajankertomuksessaan G ei ole voinut selventää työhön liittyneitä erityisiä ammattitaitovaatimuksia. A:lla on ollut koneistajan koulutus, ja hänellä on myös ollut jonkin verran kokemusta yhtiön jyrsintätöistä. Siten työtuomioistuin arvioi, että A olisi pystynyt työskentelemään yhtiössä niissä tehtävissä, joita C oli hänen lomautuksen aikana tehnyt.

Edelleen työtuomioistuin katsoo F:n ja A:n kertomusten nojalla selvitetyksi, että yhtiöön 23.9.2002 palkattu D on työsuhteensa aluksi työskennellyt manuaalijyrsimellä noin viikon ajan ennen siirtymistään CNC-avarruskoneelle. Aiemmin mainituilla perusteilla A olisi ollut työllistettävissä tämänkin ajanjakson manuaalijyrsinkoneella.

Sen sijaan työtuomioistuin katsoo, että huomioon ottaen tarjolla olevan työn kesto ja riittävän ammattitaidon saavuttamiseen menevä aika A:n ammattitaito ei olisi edes lyhyehköllä koulutuksella riittänyt niihin vaativampiin jyrsintätehtäviin, joita D ja B olivat A:n lomautuksen aikana tehneet CNC-avarruskoneella ja pitkäjyrsinkoneella.

Johtopäätökset

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen nojalla lomautuksen perusteet määräytyvät työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti. Työnantajalla on oikeus lomauttaa työntekijä, mikäli hänet olisi irtisanottavissa tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

A olisi esitetyn selvityksen mukaan ollut sijoitettavissa manuaalijyrsinkoneella Jotex Engineering Oy:ssä tehtävään työhön 23. - 27.9. ja 21.10 - 15.11.2002 välisiksi ajoiksi. Jättäessään A:n lomautuksen keskeyttämättä näinä aikoina työnantaja on rikkonut työehtosopimusta. Kanteessa tarkoitettuina muina aikoina yhtiöllä ei sen sijaan ole ollut mahdollisuutta työllistää A:ta.

Työnantajalla on velvollisuus korvata A:lle työehtosopimuksen vastaisesta lomauttamisesta aiheutunut vahinko. Korvaus perusteettomasta lomauttamisesta määräytyy työehtosopimuksen mukaan siten kuin työsopimuslain 12 luvun 1 §:ssä säädetään. A:lle on aiheutunut ansionmenetyksestä vahinkoa yhteensä 25 päivältä. Jotex Engineering Oy on velvollinen suorittamaan A:lle työehtosopimuksen vastaisesta lomauttamisesta vahingonkorvausta menetetyistä palkkatuloista kanteessa esitettyjen perusteiden mukaan yhteensä 1 788 euroa.

A:lle tuomittavasta korvauksesta on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 5 momentin nojalla vähennettävä 75 prosenttia hänelle maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 857,06 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 930,94 euroa. Jotex Engineering Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 4 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 857,06 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen Liitto ry:n kanne on osin hyväksytty, minkä vuoksi Jotex Engineering Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen osallistumaan kantajan oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. Metallityöväen Liitto ry on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi yhteensä 5 997,42 euroa. Määrää ei ole kiistetty siinä tapauksessa, että kanne tulisi kokonaan hyväksytyksi. Edellä sanotun lainkohdan nojalla ja huomioon ottaen sen, että kanteessa tarkoitetusta lomautusajasta vain alle kolmasosa on hyväksytty vahingonkorvaukseen oikeuttavaksi ajaksi, työtuomioistuin katsoo Jotex Engineering Oy:n korvattavaksi kuuluvien Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulujen määräksi 3 000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Jotex Engineering Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työehtosopimuksen vastaisesta lomauttamisesta 930 euroa 94 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.2.2003 lukien. Edelleen Jotex Engineering Oy velvoitetaan maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä 857 euroa 6 senttiä työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595).

Jotex Engineering Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Enemmälti vaatimukset hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, K. Rautiainen, Vuorio ja Hynönen jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.