Union dismissed union rep dismissal claim where retraining was deemed unreasonable and impossible.

Enemmistö luottamusmiehen edustamista pankkitoimihenkilöistä oli päättänyt erottaa välittömästi luottamusmiehen ja ilmoittanut luottamusmiessopimuksen mukaisesti päätöksestä työnantajalle. Luottamusmiehen aseman katsottiin tuolloin päättyneen.

Pankkitoimihenkilö oli irtisanomisen tapahtuessa toiminut työsuojeluvaltuutettuna. Kun työsuojeluvaltuutetun aiemmat tehtävät pankissa olivat lakanneet ja kun häntä ei ollut voitu tarkoituksenmukaisella ja kohtuullisella tavalla kouluttaa uusiin tehtäviin, pankki ei ollut rikkonut yhteistoimintasopimuksen määräyksiä irtisanoessaan työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen. Työsuojeluvaltuutetulla ei siten ollut oikeutta vaadittuun korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 67

KANTAJA

Ammattiliitto SUORA ry, Helsinki

VASTAAJA

Pankkialan Työnantajaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Yrityspankki SKOP Oyj, Helsinki

ASIA

Työsopimuksen päättäminen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.2.2004

Pääkäsittely 19.5.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välisessä luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Luottamusmiehen työsuhde

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota lain mukaisilla irtisanomisperusteilla noudattamatta työsopimuslain 53 §:n 2 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään SUORA:n toimesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 47 f §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa rahoitusalan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain jos:

*

valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää muuta hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vahingonkorvaus

9. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopimuslain mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto SUORA on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Yrityspankki SKOP Oyj:n suorittamaan luottamusmies A:lle työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 30 kuukauden palkkaa vastaavana korvauksena 111 690 euroa laillisine korkoineen työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien, tai toissijaisesti

velvoittaa Yrityspankki SKOP Oyj:n A:n työsuojeluvaltuutetun aseman perusteella suorittamaan A:lle rahoitusalan yhteistoimintasopimuksen mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavana korvauksena 89 352 euroa laillisine korkoineen työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien, ja

tuomitsee Pankkialan Työnantajaliiton työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, sekä

velvoittaa Pankkialan Työnantajaliiton ja Yrityspankki SKOP Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto SUORA:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A työskenteli Yrityspankki SKOP Oyj:n palveluksessa 8.8.1966 ja 31.12.2002 välisen ajan. Yhtiö irtisanoi neuvottelevana luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineen A:n työsopimuksen 17.6.2002 päättymään 31.12.2002. Työsopimuksen irtisanomisen syyksi yhtiö ilmoitti taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Yhtiö oli hakeutunut vapaaehtoiseen selvitystilaan vuonna 1999.

A on työsopimuksen irtisanomisen aikana ollut riidattomasti työsuojeluvaltuutettu. Sen sijaan A:n neuvottelevan luottamusmiehen asema on kiistetty vetoamalla A:n edustaman neljän toimihenkilön erottamisilmoitukseen. Tuolloin kesäkuussa 2002 pankissa työskenteli kaikkiaan seitsemän kantajaliiton jäsentä. Kun luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä luottamusmiehen erottamisesta, erottamiseen pätevät soveltuvin osin ne luottamusmiessopimuksen määräykset, jotka säännöstävät työntekijäkunnan suostumusta tapauksessa, jossa kuten nytkin työnantaja haluaa erottaa luottamusmiehen. Tällöin muun ohella edellytetään, että jokaiselle luottamusmiehen edustamalle työntekijälle on annettu mahdollisuus vaikuttaa suostumuksen antamiseen tai epäämiseen ja myös, että suostumus selvitetään Ammattiliitto SUORA:n toimesta. Nämä edellytykset eivät ole täyttyneet. Liittojen välisissä neuvotteluissa ei ole vedottu siihen, etteikö A olisi ollut luottamusmiessuojan piirissä.

A oli työskennellyt yhtiön palveluksessa useissa eri tehtävissä muun muassa ulkomaanosaston kirjanpitotehtävissä ja kirjanpidon esimiehenä sekä ryhmäpäällikkönä. Hän oli lisäksi työskennellyt laskenta-asiantuntijan nimikkeellä eri tehtävissä. Työsuhteensa loppuvaiheessa hänen tehtäviinsä olivat kuuluneet nostro-tilien valvonta, minkä jälkeen hän oli työskennellyt mittavan syöpäprojektin tehtävissä. Syöpäprojektissa tutkittiin, oliko 1970 ja 1980-luvuilla yhtiön Kilon maksuliikenteessä työskennelleiden toimihenkilöiden runsailla syöpäsairauksilla ja työpaikan olosuhteilla jotakin yhteistä. Tutkimusta täydennettiin vuonna 2002 vertailututkimuksen tiedoilla. Yhtiön syöpäprojektia käsittelevä syöpärekisterin tutkimusraportti valmistui huhtikuussa 2002 ja se julkistettiin toukokuussa 2002. Jo ennen näitä ajankohtia työn ollessa kesken yhtiö päätti lopettaa syöpäprojektin. Tähän vedoten A:n työtehtävien on selitetty loppuneen, vaikka osa projektin aikana sovituista tehtävistä oli ollut vielä tekemättä.

Pankkialan Työnantajaliitto oli hyväksynyt jäsenyrityksensä toimenpiteet. Työnantajaliitto ei ollut pyrkinyt täyttämään valvontavelvollisuuttaan ja estämään neuvottelevan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomista. Työnantajaliitto oli tämän vuoksi tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Asianosaisliittojen välisissä neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen asiassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Pankkialan Työnantajaliitto on vastauksessaan, johon Yrityspankki SKOP Oyj on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Pankkialan Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Ammattiliitto SUORA:n velvoittamista korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton ja Yrityspankki SKOP Oyj:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yrityspankki SKOP Oyj asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan 1.1.1999 lukien. Yhtiö on liiketoiminnan alasajo-organisaatio, joka on tarkoitus purkaa selvitystilan päättyessä. Yhtiö irtisanoi A:n työsopimuksen 17.6.2002 tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Hän oli toiminut neuvottelevana luottamusmiehenä 18.4.2001 alkaen 11.6.2002 saakka, jolloin työnantajan ammattiosastolta saaman ilmoituksen mukaan tämä tehtävä oli päättynyt. Uuden neuvottelevan luottamusmiehen vallinnasta ilmoitettiin 27.6.2002. Työsuojeluvaltuutettuna A toimi työsuhteensa loppuun saakka.

Yhtiön atk-palveluyksikössä Espoon Kilossa 1970- ja 1980-luvuilla työskennelleen henkilöstön keskuudessa oli esiintynyt useita syöpätapauksia. Yhtiö ryhtyi vuonna 2001 selvittämään, oliko syöpää esiintynyt normaalia enemmän ja oliko syöpätapauksilla sairauden alkuperän osalta yhteyttä toisiinsa. Pitkäaikaisista ammattiyhdistysaktiiveista koostunut projektiryhmä, johon myös A kuului, teki asiassa taustaselvitystä. Kysymyksessä ei ollut A:n toimenkuvan muutos tai tehtävä, joka olisi tullut nostro-tilien valvonnan tilalle, vaan kertaluontoinen projekti, johon silloisen ja aikaisemman luottamusmiesorganisaation edustajat olivat osallistuneet. Syöpätutkimusraportti valmistui huhtikuussa 2002. Yhtiö päätti 28.5.2002, ettei tutkimusta enemmälti jatketa, koska tehdyn selvityksen mukaan syventävien selvitysten tekemiselle ei ollut aihetta.

Yhtiön tietohallinto perustui aikaisemmin valtaosin suurkoneympäristössä toimiviin tietojärjestelmiin. Alasajon edistyessä yhtiö oli pyrkinyt johdonmukaisesti eroon suurista tietojärjestelmistä, jotka oli korvattu kirjanpidon järjestelmää lukuun ottamatta pääosin yhtiön systeemisuunnittelijan suunnittelemilla Excel-pohjaisilla mikrosovelluksilla. Osana järjestelmän rakennemuutosta ja toimintatapojen tehostamista yhtiö järjesti koko henkilökunnalle tietotekniikkakoulutusta syksyllä 1998 ja keväällä 1999. Tavoitteena oli, että jokainen suoritti niin sanotun tietokoneen ajokorttitutkinnon. A ei suorittanut tätä tutkintoa.

Yhtiön selvitystila tähtäsi yhtiön purkamiseen. Kaikki yhtiössä olevat toimet olivat siten päättyviä ja henkilöstön määrä supistui alasajon edetessä. A:n työsuhteen päätyttyä yhtiön henkilöstövahvuus 1.1.2003 oli 11 toimihenkilöä. Heistä taloushallinnossa työskenteli muun muassa kanteessa mainittu assistentti B. B:n pääasiallisten tehtävien hoitaminen edellytti pankin liikekirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnan perusteiden ja niihin liittyvän viranomaisohjeiston tuntemusta, Meritt- kirjanpitojärjestelmän ja Tiltu-tilastojärjestelmän sekä Excel-sovellusten tuntemusta ja mikrotukihenkilöltä edellytettävää tietotekniikan ja MS-Office-sovellusten tuntemusta. B:n varamiestehtävät edellyttivät lisäksi Analyste-pankkiohjelman tuntemusta, yhtiön lähiverkon laitteistokokoonpanon hallintaan ja atk-sovellusten toimintavarmuuden valvonnan edellyttämää asiantuntemusta.

A ei ollut ollut aikaisemman työhistoriansa aikana konsernin liikekirjanpidon tehtävissä eikä hänellä ollut liikekirjanpidon eikä edellä mainittujen järjestelmien ja sovellusten eikä myöskään tietotekniikan riittävää tuntemusta.

Yhtiössä ei ollut jäljellä yhtään sellaista tehtäväkokonaisuutta, joka olisi vastannut A:n valmiuksia ja ammattitaitoa tai johon hänet olisi voitu kouluttaa. Jäljellä olevien työtehtävien jakaminen nykyistä useamman henkilön hoidettavaksi olisi ollut ristiriidassa selvitystilalle asetetun tavoitteen kanssa. Koska henkilökunnan määrä tuli edelleen supistumaan, jäljellä olevat tehtävät jäivät selvitystilan loppuvaiheessa entistä harvalukuisemman henkilöstön hoidettaviksi. Yhtiössä toteutettavat henkilövähennykset eivät olleet rinnastettavissa normaaliin saneeraukseen, joka tähtäsi toiminnan tervehdyttämiseen ja toiminnan jatkumiseen, koska yhtiössä meneillään oleva selvitystila tähtäsi yhtiön purkamiseen. A:n työtehtävät olivat päättyneet kokonaan eikä työnantaja voinut tarjota hänelle hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä selvitystilassa olevan yhtiön jäljellä oleviin, päättyviin tehtäviin.

Pankkialan Työnantajaliitto oli neuvotellut toimihenkilöliiton kanssa A:n työsopimuksen päättämisen edellytyksistä. Se ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, sillä tapahtumat selvitystilassa olevassa yhtiössä olivat olleet hyvin poikkeukselliset ja monet asiaan vaikuttavat seikat olivat olleet tulkinnanvaraisia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on ollut Yrityspankki SKOP Oyj:n palveluksessa 8.8.1966 - 31.12.2002. Hän on työskennellyt pankin ulkomaanosastolla vuosina 1966 - 1972 toimihenkilönä, 1973 - 1975 ulkomaan kirjanpidon esimiehenä, 1975 - 1978 ulkomaan kirjanpidon ryhmäpäällikkönä ja 1978 - 1981 ulkomaan kirjanpidon vt. jaostopäällikkönä, vuosina 1981 - 1985 projektitehtävissä ulkomaan toimintojen kehittämisprojektissa sekä 1986 - 1990 laskenta-asiantuntijana ulkomaan hallinto-osastolla. Vuosina 1990 - 1994 A on ollut kokonaan vapautettu työtehtävistä luottamusmiestoimen hoitamista varten. Vuodesta 1995 A:n tehtävänä on ollut luottamusmiestehtävien ohella nostrotilien valvonta ja tämän tehtävän päätyttyä vuonna 2001 hän on osallistunut projektiin, jossa on selvitty syöpäilmaantuvuutta erityisesti pankin Kilon toimipisteessä. Tutkimusraportti on julkaistu 13.5.2002 ja projekti päätetty lopettaa 28.5.2002.

Yhtiö on 17.6.2002 irtisanonut A:n työsopimuksen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä päättymään 31.12.2002.

A:n luottamusmiesasema

Asiassa on riidatonta, että A on pankin irtisanoessa hänen työsopimuksensa ollut työsuojeluvaltuutettu. Sen sijaan erimielisyyttä on siitä, onko A tuolloin ollut edelleen myös luottamusmiehen asemassa.

A on pääluottamusmiestehtävänsä päätyttyä toiminut pankin neuvottelevana luottamusmiehenä 17.4.2001 lukien. Kesäkuussa 2002 A on edustanut luottamusmiehenä kuutta muuta Ammattiliitto SUORA:an järjestäytynyttä toimihenkilöä. He ovat muodostaneet myös Ammattiliitto SUORA:n paikallisen ammattiosaston, jonka puheenjohtajana A on toiminut.

Neljä Ammattiliitto SUORA:an järjestäytynyttä toimihenkilöä on 11.6.2002 ilmoittanut työnantajalle ja liitolleen erottaneensa A:n välittömästi luottamusmiestehtävästä luottamuspulan vuoksi. Toimihenkilöt ovat kokouksessaan 27.6.2002 valinneet uuden neuvottelevan luottamusmiehen ja tästä valinnasta on ilmoitettu työnantajalle ja liitolle työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

Työtuomioistuimessa on A:n luottamusmiesasemasta kuultu todistajina pankin palveluksessa olevaa sihteeriä C:tä ja Pankkialan Työnantajaliiton liittojohtajaa D:tä. Samoista seikoista työtuomioistuimessa on työntekijäpuolelta kuultu A:ta itseään ja Ammattiliitto SUORA:n edunvalvontayksikön päällikköä E:tä.

C:n mukaan luottamusmiehen erottaminen oli johtunut luottamuspulasta. Luottamuspulan oli aiheuttanut A:n sopimaton käytös eräitä toimihenkilöitä kohtaan. Erottamisen edellytyksiä oli pyritty selvittämään Ammattiliitto SUORA:sta, mutta sieltä ei ollut tiedusteluihin vastattu, vaan päin vastoin oli otettu yhteyttä A:han. Kaikilla ammattiliiton jäsenillä oli mahdollisuus osallistua erottamisprosessiin, mutta äitiyslomalla ollut toimihenkilö oli ilmoittanut tyytyvänsä siihen, mitä muut päättävät ja toinen irtisanottu työntekijä, joka ei ollut enää irtisanomisaikanaan työssä, ei ollut asiasta kiinnostunut. Vastaavasti uuden luottamusmiehen valinnassa meneteltiin samalla tavalla.

A:n mukaan tarkoitus oli ollut järjestää työpaikalla vallitsevasta tilanteesta kokous 5.6.2002, mutta hän oli sen kuitenkin peruuttanut keskusteltuaan Ammattiliitto SUORA:n edustajan kanssa. Muut toimihenkilöt olivat kuitenkin pitäneet kokouksen 11.6.2002 ja päättäneet hänen erottamisestaan.

Jos luottamusmies ei nauti edustamiensa toimihenkilöiden luottamusta, hänet voidaan D:n mukaan erottaa kesken toimikauden. E:n mukaan epäluottamustilanteissa luottamusmies yleensä itse eroaa ja on kaiken kaikkiaan epäselvää, voidaanko luottamusmies myös erottaa tehtävästään kesken toimikauden. A oli hoitanut vaikeissa olosuhteissa ansiokkaasti luottamusmiestehtäväänsä ja jäsenten yhteydenotoista huolimatta liitto ei ollut halunnut myötävaikuttaa siihen, että A olisi joutunut pois luottamusmiehen työsuhdeturvan piiristä. Ammattiliitolla ei ollut syytä reagoida uuden luottamusmiehen valintaan, koska A:n työntekovelvollisuus oli päättynyt 1.7.2002 lukien ja hän ei tämän jälkeen voinut hoitaa luottamusmiehen tehtäviä, joten työpaikalle tarvittiin uusi luottamusmies.

Työtuomioistuin toteaa, että luottamusmiessopimus sanamuotonsa mukaan ottaa huomioon mahdollisuuden, että luottamusmies erotetaan tehtävästään ja uusi luottamusmies valitaan erotetun tilalle kesken luottamusmieskauden. Sopimus ei kuitenkaan sisällä tarkempia määräyksiä siitä, miten erottamisen tulee tapahtua. Luottamusmiehen valinta samoin kuin erottaminen on perinteisesti palkansaajapuolen sisäinen asia. Tässä tapauksessa ei ole selvitetty, että erottamisen suhteen olisi ollut noudatettavana myöskään toimihenkilöjärjestön sisäisiä sääntöjä.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että luottamusmiehen valitsemiseen oikeutetuilla toimihenkilöillä on tarvittaessa oikeus myös erottaa valitsemansa luottamusmies ja valita uusi luottamusmies erotetun tilalle. Enemmistö A:n valinneista ja hänen edustamistaan työpaikan järjestäytyneistä toimihenkilöistä on ollut erottamispäätöksen takana. Tässä tilanteessa työtuomioistuimella ei ole perusteita katsoa, että erottaminen, josta on ilmoitettu asianmukaisesti työnantajalle, ei olisi pätevästi suoritettu. A:lla ei siten ole 11.6.2002 jälkeen ollut neuvottelevan luottamusmiehen asemaa.

Pankissa jäljellä olleet työtehtävät

A:n tilivalvontatehtävät olivat loppuneet keväällä 2001, minkä jälkeen A siirtyi syöpäprojektin tehtäviin. Kanteessa on väitetty, että pankki lopetti projektin, vaikka osa projektin aikana sovituista tehtävistä oli vielä tekemättä. Oikeudenkäynnin aikana kantaja on kuitenkin myöntänyt, että pankilla ei ole ollut velvollisuutta jatkaa projektia, joten myös tämä A:n työtehtävä oli lakannut.

Kantajaliiton mukaan pankki on A:n pääluottamusmiestehtävän päättyessä vuonna 2001 ollut luottamusmiessopimuksen mukaan velvollinen antamaan tarvittavaa koulutusta tämä ammattitaidon saamiseksi ajan tasalle. Lisäksi kanteen mukaan pankissa suoritettiin A:n irtisanomisaikana sellaisia tehtäviä, joihin A olisi voitu sijoittaa lyhyen perehdyttämisjakson jälkeen. A:lle olisikin kantajaliiton mukaan tullut irtisanomisen välttämiseksi tarjota niitä laskenta-, kirjanpito- ja muita pankissa vapaana olleita tehtäviä, joita vuonna 2001 ohjattiin yhtiössä mikrotukihenkilönä työskennelleen B:n tehtäväksi.

Työnantajapuolen todistajina tarjolla olleista työtehtävistä on kuultu pankin selvitysmiestä F:ää, entistä talousjohtajaa G:tä ja systeemisuunnittelija H:ta. Samoista seikoista työtuomioistuimessa on työntekijäpuolelta kuultu A:ta itseään.

F on kertonut, että Yrityspankki SKOP Oyj:n lopulliseksi purkamiseksi ja alasajamiseksi yhtiö asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan 1.1.1999. Kun yhtiö otettiin Suomen Pankin haltuun vuonna 1990 henkilökuntaa oli noin 2 500 ja nyt vahvuus on yhdeksän henkilöä. Selvitystilan tarkoituksena on yhtiön lopullinen purkaminen ja selvitysmiesten yksinomaisena tehtävänä on muuttaa yhtiön omaisuus rahaksi, maksaa velat, purkaa kaikki sitoumukset, lopettaa liiketoiminta kaikilta osin ja mahdollisimman pian antaa yhtiökokoukselle lopputili yhtiön lopullista purkamista varten. Yhdeksästä työntekijästä kaksi henkilöä on jo vapautettu työtehtävistä ja kirjanpitotehtäviä hoitavalle B:lle on ilmoitettu, että hänen työtehtävänsä tulevat päättymään elokuun lopussa 2004.

F:n kertoman mukaan A:n työtehtävät pankissa ovat olleet kapealla toimialueella. Hän on tehnyt lähinnä ulkomaan maksuliikenteeseen liittyvien tilitapahtumien kirjaamista ja rekisteröimistä siten, että eri ulkomaantilien saldoilmoitukset täsmäsivät ja nämä tiedot olivat oikeita lähtötietoja konsernin laskentaosastolla laadittavaa kirjanpitoa ja tilinpäätöstä varten. A oli toiminut henkilöstön luottamustehtävissä yli 30 vuotta ja hänet oli vapautettu muista työtehtävistä ainakin vuodesta 1992 lukien. A:lla ei ollut lainkaan konsernitason liikekirjanpidon kokemusta. B oli tullut pankin palvelukseen 1980-luvun lopulla konsernin laskentatyöryhmän esimieheksi. Hän oli alusta pitäen osallistunut konsernin laskennassa koko konsernia koskevien kirjanpitotehtävien suorittamiseen, joihin oli liittynyt pääkirjanpidon selvityksiä ja käyttöomaisuuskirjanpitoa, ostoreskontraa sekä sisäistä ja ulkoista raportointia. Käytössä oli A:n työsuhteen päättyessä Meritt-kirjanpitojärjestelmä, jonka käyttökokemusta A:lla ei ollut.

F:n arvion mukaan A:lla ei ollut valmista pätevyyttä kirjanpitotehtävien suorittamiseen. A ei olisi koulutuksen kauttakaan voinut saavuttaa sellaista pätevyyttä, että hän olisi voinut esimerkiksi valvoa suuren tilitoimiston kirjanpitoammattilaisten työskentelyä pankissa. A:n ammattitaito ei ollut ajantasaista eikä häntä olisi voinut kouluttaa B:n tehtäviin. A:n kanssa oli keskusteltu mahdollisuuksista siirtyä uusiin tehtäviin. A oli näissä keskusteluissa korostanut omaa valmiuttaan, mutta myös sitä, että hän ei halunnut ottaa keneltäkään toiselta työpaikkaa. Uusia tehtäviä pankkiin ei kuitenkaan enää ollut syntymässä.

G on kertonut, että A on ollut hänen alaisensa pankissa vuodesta 1999 vuoteen 2001. A:n tehtävänä oli täsmäyttää 5-6 nostrotiliä päivittäin. Tähän varsinaiseen työtehtäväänsä hän käytti muutaman minuutin päivässä. Pääsääntöisesti A hoiti luottamusmiestehtäviään. A ei mainittuna ajanjaksona työskennellyt lainkaan liikekirjanpidon tehtävissä eikä hän olisi valmiuksiensakaan perusteella suoriutunut liikekirjanpidon tehtävistä pankissa. Osa pankin kirjanpidon tehtävistä suoritettiin kuukausittain, osa neljännesvuosittain ja osa kerran vuodessa. Jotta toimihenkilö voitaisiin kouluttaa näihin kaikkiin tehtäviin, se vaatisi vähintään vuoden koulutusjakson.

H:n mukaan hän on vastannut pankin atk-palveluista. A on työskennellyt hänen kanssaan toistakymmentä vuotta samassa toimipisteessä. A:lla ei ollut valmiuksia pankin atk-tehtäviin. Hän ei olisi myöskään kyennyt suoriutumaan niistä atk-tehtävistä, joita B teki. A:ta ei olisi voitu edes kouluttaa B:n suorittamiin tietohallinto-, atk- ja mikrotukihenkilön tehtäviin, koska se olisi edellyttänyt A:lta huomattavasti parempaa ammattitaitoa atk:n alueelta kuin mitä hänellä oli.

Arviointi ja johtopäätökset

A:n pääluottamusmiestehtävä on päättynyt 17.4.2001, jolloin hän siirtyi neuvottelevaksi luottamusmieheksi. Luottamusmiessopimuksen mukaan työnantajan ja pääluottamusmiehen tulee pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Tässä tapauksessa A:n pääluottamusmiestehtävän loppumisen aikaan myös hänen tämän tehtävän ohella hoitamansa tilivalvontatehtävät ovat loppuneet, jolloin työnantaja on järjestänyt hänelle tehtävän pankin syöpäprojektissa. Tämä projekti ja samalla A:n tehtävät loppuivat toukokuussa 2002.

A ei edellä todetun mukaisesti ole enää irtisanomisen tapahtuessa 17.6.2002 ollut neuvottelevan luottamusmiehen asemassa. A on kuitenkin tuolloin toiminut edelleen työsuojeluvaltuutettuna. Hänen työsopimuksensa irtisanomiseen on siten sovellettava rahoitusalan yhteistoimintasopimuksen määräyksiä.

Rahoitusalan yhteistoimintasopimuksen 8 §:n 6 kohdan mukaan työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain jos valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää muuta hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Todistajien mukaan osa liikekirjanpidon tehtävistä tehdään kuukausittain, osa neljännesvuosittain ja osa vuosittain, joten kaikkiin tehtäviin kouluttaminen käytännössä vaatii vähintään vuoden koulutusajan. A:n kohdalla tämä aika olisi ilmeisesti ollut vielä pitempi sen vuoksi, että hänellä ei ole ollut erityisempiä valmiuksia käyttää esimerkiksi atk-järjestelmiä. Vallinneissa olosuhteissa pankilla ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole ollut velvollisuutta sijoittaa A:ta kanteessa tarkoitettuihin liikekirjanpidon tehtäviin.

Kun A:n aiemmat tehtävät pankissa ovat edellä todetun mukaisesti lakanneet ja kun häntä ei ole voitu työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tarkoituksenmukaisella ja kohtuullisella tavalla kouluttaa uusiin tehtäviin, pankki ei ole rikkonut yhteistoimintasopimuksen määräyksiä irtisanoessaan A:n työsopimuksen. A:lla ei siten ole oikeutta vaadittuun korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta. Samasta syystä ei ole perusteita katsoa, että Pankkialan Työnantajaliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto SUORA on jutun lopputulos huomioon ottaen velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla korvaamaan Pankkialan Työnantajaliitto ja Yrityspankki SKOP Oyj:n oikeudenkäyntikulut vaadittuine korkoineen. Niiden määräksi on ilmoitettu 8 918,20 euroa. Ammattiliitto SUORA on paljoksunut vaadittua 130 euron tuntiveloitukselle perustuvaa korvausvaatimusta katsoen tässä tapauksessa, kun järjestön oma lakimies on hoitanut asiaa, kohtuulliseksi korvausperusteeksi 80 euroa tunnilta. Työtuomioistuimelle esitetystä laskuerittelystä ilmenevien toimenpiteiden aiheellisuutta ei sinänsä ole kiistetty.

Ottaen huomioon asian laatu ja sen ajamisesta aiheutuneiksi myönnetyt kustannukset kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen korvauksen määrä on 5 500 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ammattiliitto SUORA velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton ja Yrityspankki SKOP Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Sutela, Vuorio ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.