Labour Court rejects request to declare employment contract binding for outsourced staff performing employer's own tasks.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court dismissed the request to declare a collective agreement binding on an employee who performed tasks for the client company. The employee had been outsourced to a staffing agency but worked on the client's behalf, performing identical duties to other covered staff. The court noted the agreement's scope but declined to rule on whether this specific employee fell under the exclusion for management representatives, leaving the matter for the lower court.
Legislator headnote
AI generatedSection 17 of the Employment Contracts Act; The Labour Court does not decide on the applicability of a collective agreement to a specific employee's role if the employee's status as a management representative is disputed, deferring such factual determination to the lower court.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys henkilövuokrausta harjoittavan työnantajan palveluksessa olleen toimihenkilön työsuhteessa sovellettavasta työehtosopimuksesta.
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 55
KUULTAVAT
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry
Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry
ASIA
Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän työsuhdetta koskevassa riita-asiassa
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n/Työvoimapalvelualan Työnantajayhdistys ry:n, nykyisen Henkilöstöpalveluyritysten Liiton, ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välisessä työvoimanvuokrausalan taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtävissä olevia vuokratoimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 § Soveltamisala
1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan sellaisten työvoimanvuokrausalan yritysten palveluksessa olevien vuokratoimihenkilöiden työsuhteisiin, jotka hoitavat käyttäjäyrityksissä taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtäviä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Pöytäkirjamerkintä 3:
Tätä työehtosopimusta sovelletaan myös niihin työvoimanvuokrausyrityksen toimihenkilöihin, jotka hoitavat edellä mainittuja työtehtäviä työnantajan omaan lukuun.
2. Työehtosopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
KANNE
Ametro Oy on A:ta vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatinut A:n velvoittamista suorittamaan yhtiölle työsopimuksensa mukaisen sopimussakon määrän 33 637,59 euroa ja korvaamaan yhtiölle A:n toiminnasta aiheutuneen vahingon.
A oli ollut työsuhteessa Ametro Oy:hyn. Työsopimus oli allekirjoitettu 1.6.1999 ja sitä oli muutettu kirjallisesti 14.4.2000. A oli siirtynyt vanhana työntekijänä ProjectCAD-Team Oy:stä Done Information Oy:n kautta Ametro Oy:hyn. A oli sitoutunut pitämään salassa Ametro Oy:n sovelluksiin, tuotteisiin, muuhun aineistoon ja asiakkaisiin liittyvät tiedot sekä oli sitoutunut työsuhteen aikana ja kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen olemaan pitämättä yllä tai käynnistämättä kilpailevaa toimintaa tai hyödyntämättä työsuhteen aikana saamiaan luottamuksellisia tietoja.
A oli irtisanonut työsopimuksensa 17.5.2002. A oli kertonut solmineensa työsopimuksen Ametro Oy:n kilpailijan Cadpool Oy:n kanssa 16.5.2002. A oli aloittanut työnteon Cadpool Oy:n palveluksessa 3.6.2002 eli ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan päättymistä. A oli Cadpool Oy:n palveluksessa hoitanut täsmälleen samoja tehtäviä kuin Ametro Oy:n palveluksessa ollessaan. A oli uuden työnantajansa palveluksessa myynyt samaa palvelua samoille asiakkaille kuin Ametro Oy:n palveluksessa. Ametro Oy:n puheena olevan rakennussuunnittelupalvelun myynti oli tämän jälkeen vähentynyt.
A:n työsuhteeseen oli tullut soveltaa Erityispalvelujen Työnantajaliiton/Työvoimapalvelualan Työnantajayhdistyksen (nykyisen Henkilöstöpalveluyritysten Liiton) ja Erityisalojen Toimihenkilöliiton ERTO:n välistä työvoimanvuokrausalan taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtävissä olevia vuokratyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta kokonaisuudessaan ja siten myös 5 §:n 3 kohdan irtisanomisaikoja sääntelevää sopimuskohtaa.
Ametro Oy työvoiman vuokrausta harjoittavana yrityksenä oli Erityispalvelujen Työnantajaliiton/Työvoimapalvelualan Työnantajayhdistyksen jäsen. Työvoimanvuokrausalan taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtävissä olevia vuokratyöntekijöitä koskeva työehtosopimus oli allekirjoitettu 11.1.2001 ja se oli tullut voimaan 1.2.2001. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut työehtosopimuksen yleissitovaksi 16.9.2002, joten sen oli katsottava olleen työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ainakin kuusi kuukautta ennen yleissitovuuden vahvistamista ja joka tapauksessa huhti-toukokuussa 2002.
Työehtosopimuksen 1 §:n 2 kohdan soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan työehtosopimus ei koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia kuten toimitusjohtajia, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä. Työehtosopimusta tuli soveltaa A:han, koska A ei ollut ollut sellaisessa johtoasemassa.
Ametro Oy oli pieni yritys, jonka liikevaihto oli vuonna 2001 1,8 miljoonaa euroa ja 2002 3,4 miljoonaa euroa. Yhtiö toimi keskitetysti toimitusjohtajan ja hallituksen johdon ja valvonnan alaisena. Yksikkö, jossa A oli toiminut Team Leader -nimikkeellä oli nimeltään rakennussuunnittelupalveluyksikkö. A:n tehtäviin oli kuulunut asiakaskohtaisten toimeksiantojen hoitaminen, myyntityö, asiakasyhteydet ja tarjouslaskenta, osallistuminen työnohjaukseen ja koulutukseen ja osallistuminen rekrytointiin ilman itsenäistä asemaa ja oikeutta päätöksentekoon. A ei ollut kuulunut sellaiseen yhtiön ylimpään johtoon, jonka tehtävänä oli ollut liikkeenjohdollisten päätösten tekeminen itsenäisesti. A ei ollut myöskään kuulunut yhtiön hallitukseen. A:lla ei ollut yhtiön nimenkirjoitusoikeutta.
Kun Ametro Oy oli ostanut rakennussuunnittelupalvelutoiminnan Done Information Oy:ltä 17.10.2001, yhtiön alkuperäinen perustaja ja toimitusjohtaja oli palkattu vetämään rakennussuunnittelupalveluyksikön toimintaa konsulttisuhteessa. A:lla ei ollut itsenäisen osastopäällikön asemaa Ametro Oy:ssä tai sellaista itsenäistä asemaa edes ennen kyseisen liiketoiminnan siirtymistä Ametro Oy:lle. Liiketoiminnan siirryttyä Ametro Oy:lle kyseistä yksikköä oli vetänyt mainittu toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja, jonka palveluksessa A nykyään työskentelee, oli ollut johtoryhmän jäsen ja vastuussa kyseessä olevan yksikön liiketoiminnasta.
A ei ollut edustanut työnantajaansa Ametro Oy:tä toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä. Yhtiössä työntekijöiden palkkaukseen liittyvät asiat, kuten rekrytoinnit, palkkojen muutokset, ateriakorvaukset, projektipalkkiot, lomarahat ja hoitovapaat, olivat olleet yhtiön alkuperäisen perustajan, yhtiön toimitusjohtajan ja osin hallituksessa päätettäviä asioita.
A:lla ei ollut ollut oikeutta palkata henkilöstöä eikä hän ollut tosiasiallisesti rekrytoinut työntekijöitä. A:lla ei ole kyseisen liiketoiminnan ollessa vielä Done Information Oy:n tai ProjectCad-Team Oy:n omistuksessa, ollut oikeutta rekrytoida henkilökuntaa ja edustaa työnantajaa työ- ja palkkaehtoja määrättäessä. A oli pelkästään esitellyt ja valmistellut toimihenkilöitä koskevia asioita, mutta ei ollut koskaan itsenäisesti päättänyt niistä eikä edustanut työnantajaa niistä määrättäessä. Toimitusjohtaja oli päättänyt rekrytoinneista ja määritellyt palkat sekä muut työsuhteen ehtoihin liittyvät asiat.
Vaikka A:lla vuonna 2001 ennen liiketoiminnan siirtymistä Ametro Oy:lle olisi ollutkin mahdollisuus vaikuttaa rekrytointipäätöksiin, tällä ei ollut merkitystä arvioitaessa A:n asemaa liiketoimintasiirron jälkeen Ametro Oy:ssä keväällä 2002. A:lla ei ollut yhtiössä oikeutta päättää rekrytoinneista tai edustaa yhtiötä toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä. Ametro Oy:ssä useiden työntekijöiden palkkaus ja työsuhde-ehtoja oli tarkistettu ja muutettu. Kaikissa tapauksissa päätöksen oli tehnyt yhtiön alkuperäinen perustaja, toimitusjohtaja ja joissakin tapauksissa hallitus. A ei ollut edustanut työnantajaa työntekijöiden palkkaus- tai työsuhdeasioissa.
Koska A:n työsuhde oli kestänyt yli vuoden ja koska A:n työsopimuksessa ei ollut muuta sovittu, niin hänen irtisanomisaikansa oli työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdan nojalla yksi kuukausi.
VASTAUS
A on kiistänyt kanteen.
A oli 1.6.1999 tehnyt ProjectCad-Team Oy:n kanssa tuntityösopimuksen. Siihen oli 14.4.2000 tehty muutos, jolla oli tarkennettu työsuhteen ehtoja. A:n työnantaja ProjectCad-Team Oy luovutti rakennussuunnitteluyksikön 1.1.2001 Done Oyj:lle, josta yksikkö siirtyi Ametro Oy:lle. Sopimusmuutoksessa 14.4.2000 A oli sitoutunut olemaan pitämättä yllä tai käynnistämättä kilpailevaa toimintaa työsuhteen keston aikana tai välittömästi kuuden kuukauden ajan työsuhteen päätyttyä hyödyntämättä työsuhteen aikana saamia luottamuksellisia tietoja. A ei ollut työsuhteen aikana harjoittanut kilpailevaa toimintaa. Hän ei ollut työsuhteen päättymisen jälkeen hyödyntänyt entisen työnantajansa luottamuksellisia tietoja.
A oli työskennellyt johtavassa asemassa, palveluyksikön vetäjänä. Hänen työsopimuksessaan oli sovittu muun muassa, että työaika noudattaa ylempien toimihenkilöiden työsopimusta ja että lomat kertyvät työaikalain mukaisesti. Palkan osalta oli sovittu, että sopimus sisältää mahdolliset yleiskorotukset. Irtisanomisajasta työsopimuksessa ei ollut mainintaa. Kun irtisanomisajasta ei erikseen ollut muuta sovittu, tuli noudattaa työsopimuslain 6 luvun 3 §:n määräyksiä. Tämän mukaan A:n noudatettava irtisanomisaika oli kaksi viikkoa. Hän oli irtisanonut työsopimuksensa 17.5.2002 ja työsuhde oli päättynyt 31.5.2002.
Ametro Oy:n ja A:n väliseen työsuhteeseen ei tullut soveltaa työvoimanvuokrausalan taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtävissä olevia vuokratoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. A työskenteli palveluyksikön vetäjänä. Hän ei lainkaan työskennellyt vuokratyöntekijän asemassa, mutta hän oli vuokratyöntekijöiden esimies. A ei työskennellyt käyttäjäyrityksissä, vaan hän teki rakennussuunnittelutehtäviä Ametro Oy:n ja sen edeltäjien toimitiloissa. Työt olivat olleet normaaleja Ametro Oy:n asiakkailta laskutettavia suunnittelutöitä.
A:n 14.4.2000 solmiman kirjallisen työsopimuksen mukaan hän työskenteli rakennussuunnitteluyksikön vetäjänä välittömästi toimitusjohtajan alaisena. A toimi itsenäisen osastopäällikön asemassa ja noin 40 henkilön esimiehenä. A oli kuulunut yhtiön johtoon ja osallistunut epävirallisen johtoryhmän kokouksiin. Hänellä oli oikeus palkata henkilöstöä ja hän oli myös tosiasiallisesti rekrytoinut henkilöstöä, viimeksi 16.2., 22.3., 28.5. ja 8.6.2001. Ametro Oy:n aikana uusia työntekijöitä ei rakennussuunnittelupalveluun palkattu.
A kuului yhtiön organisaatiossa kyseessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalan yläpuolelle. Hänen asemansa ei ollut muuttunut mitenkään ProjectCad-Team Oy:n henkilöstön siirryttyä Done Oyj:n kautta Ametro Oy:hyn.
Työehtosopimus oli vahvistettu yleissitovaksi vasta 16.9.2002, joten se ei ollut ollut työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana pidettävä vielä toukokuussa 2002.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausuntoa siitä, tuleeko A:n työsuhteeseen soveltaa työvoimanvuokrausalan taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtävissä olevia vuokratoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta ja sen 5 §:n 3 kohdan irtisanomisaikaa koskevaa lauseketta, ja siitä, onko työehtosopimus ollut yleissitova toukokuussa 2002.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Henkilöstöpalveluyritysten Liitolle ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ovat työtuomioistuimelle antamassaan yhteisessä lausunnossa todenneet seuraavaa:
Työvoimanvuokrausalan taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtävissä olevia vuokratyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta sovelletaan mainittujen yritysten palveluksessa sen omia töitä eli muussa kuin vuokratyössä suorittaviin. Työehtosopimuksen soveltamispiiristä on rajattu pois johto ja itsenäisten osastojen päälliköt, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä. Kantajan aseman osalta työehtosopimuksen 1 §:n 2. kappaleen soveltamisesta on käräjäoikeudessa esitetty ristikkäisiä näkemyksiä, jotka johtavat eri tulokseen kantajan kuulumisesta työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Tosiseikkojen mennessä ristiin, liitot eivät voi ottaa kantaa.
Ametro Oy on ollut Henkilöstöpalveluyritysten Liiton ja sen edeltäjän Työvoimapalvelualan Työnantajayhdistyksen jäsen 18.4.2002 lukien ja siten em. työehtosopimuksen normaalisidottuisuuden piirissä. Kysymys on ollut kaiken aikaa työvoimanvuokraus/henkilöstöpalvelualan työnantajasta. Sillä ei ole merkitystä tämän asian kannalta, että ennen organisaation muuttamista liitoksi, työehtosopimusten allekirjoittajina työnantajayhdistyksen ohella oli silloinen yläorganisaatio eli Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry.
Kyseinen työehtosopimus tehtiin ensimmäisen kerran olemaan voimassa 15.6.2000. Työehtosopimus käsitti kaksi työehtosopimuspöytäkirjaa, joilla liittojen välinen runkosopimus saatettiin voimaan. Omaksi yhdeksi työehtosopimusasiakirjaksi se sovittiin 1.2.2001 lukien. Työehtosopimus on ollut käsityksemme mukaan yleissitova sen ensimmäisestä voimassaolopäivästä eli 15.6.2000 lähtien. Työnantajaorganisaatio on edustanut kaiken aikaa n. 85 % työehtosopimusalan yritysten palveluksessa olevasta vuokratyövoimasta ja myös käytännöllisesti katsoen lähes kaikkia työehtosopimusalan työnantajia.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on 16.9.2002 antamallaan päätöksellä nro 75/2002 vahvistanut, että työvoimanvuokrausalan taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtävissä olevia vuokratyöntekijöitä koskeva työehtosopimus on soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova. Lautakunnan mainittu päätös on jäänyt lainvoimaiseksi. Työehtosopimusta sovelletaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yleissitovana työehtosopimuksena siitä lukien, kun vahvistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman.
Ennen vahvistamislautakunnan päätöksen voimaantuloa velvollisuuteen noudattaa työehtosopimusta yleissitovana on sovellettu työsopimuslain (320/1970) 17 §:ssä säädettyjä perusteita. Onko työvoimanvuokrausalan taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtävissä olevia vuokratyöntekijöitä koskeva työehtosopimus ollut myös tuon säännöksen nojalla yleissitova, on työsopimuslain tulkintaa koskeva kysymys ja jää sellaisena tämän lausuntomenettelyn ulkopuolelle. Kuitenkin tältä osin voidaan todeta, että vahvistamislautakunta on päätöksessään arvioinut alan koko työntekijämääräksi noin 6 300 ja kyseisen työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määräksi noin 6 000. Vastaavasti sopijaliitot ovat työtuomioistuimelle antamassaan yhteisessä lausunnossa ilmoittaneet työnantajaorganisaation edustaneen kaiken aikaa eli vuodesta 2000 lukien 85 prosenttia sopimusalan yritysten palveluksessa olevasta vuokratyövoimasta ja myös lähes kaikkia työehtosopimusalan työnantajia.
Työvoimanvuokrausalan taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtävissä olevia vuokratyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimusta sovelletaan sellaisten työvoimanvuokrausalan yritysten palveluksessa olevien vuokratoimihenkilöiden työsuhteisiin, jotka hoitavat käyttäjäyrityksissä taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtäviä.
Ametro Oy on työvoimanvuokrausalan taloushallinto-, tietojenkäsittely- ja toimistotehtävissä olevia vuokratyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva yritys, joka on ollut tähän sopimukseen 18.4.2002 lukien sidottu työnantajaliiton jäsenyyden kautta myös työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Soveltamisalamääräyksen pöytäkirjamerkintä 3:n mukaan työehtosopimusta sovelletaan myös niihin työvoimanvuokrausyrityksen toimihenkilöihin, jotka hoitavat edellä mainittuja työtehtäviä työnantajan omaan lukuun. Edelleen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ovat olleet yhtä mieltä siitä, että työehtosopimusta sovelletaan soveltamisalamääräyksen sanamuodon mukaisesti. Työehtosopimus on siten periaatteessa ollut sovellettavissa myös A:n vuokratyöntekijöiden esimiehenä oman työnantajayhtiönsä lukuun tekemään työhön. Työtuomioistuimella ei kuitenkaan ole perusteita ottaa kantaa siihen käräjäoikeudessa tosiseikastoltaan riidanalaiseen kysymykseen, onko A ollut sellainen pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu johdon edustaja, joka tällä perusteella jää työehtosopimuksen soveltamisrajan yläpuolelle. Asia jää käräjäoikeuden lopullisesti ratkaistavaksi sille esitetyn ja vielä mahdollisesti esitettävän aineiston perusteella.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Sutela. H. Rautiainen, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.
Lausunto on yksimielinen.