Labour court dismissed union claims regarding work location and overtime pay under collective agreement.

Kysymys oli pienen, sähköurakointia harjoittavan yrityksen ainoaksi työhönottopaikaksi katsottavasta toimipisteestä. Työhönottopaikkana oli työntekijöiden kanssa sovitun mukaisesti pidettävä vaatimattoman toimiston ja varaston käsittävää rakennusta, jossa asentajat ja asiakkaat olivat käyneet. Työhönottopaikaksi ei siten voitu kanteessa vaadituin tavoin vahvistaa toimitusjohtajan kotiosoitetta.

Työntekijälle oli voitu maksaa sisääntulopalkkaryhmän palkkaa, eikä hänellä ole siten ollut työehtosopimuksen mukaan oikeutta urakkapalkkaan.

Koska työntekijän vuorokautisen työajan ei ollut näytetty olleen 7,5 tuntia pidempi, työntekijälle ei ollut työehtosopimuksen mukaan oikeutta työajan lyhennyskorvaukseen työsuhteensa ajalta.

Pääkäsittelyn jälkeen työtuomioistuimelle jätetty kirjoitus liitteineen jätettiin huomiotta. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 51

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere

VASTAAJA

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry, Helsinki

KUULTAVA

X-Sähkö Oy, Jyväskylän maalaiskunta

ASIA

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.3.2004

Pääkäsittely 19.4.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:ä sitovassa Talotekniikkaliitto ry:n ja muun ohella Sähköalojen ammattiliiton välillä 21.3.2000 allekirjoitetussa talotekniikka-alan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §

TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työhönottopaikat

Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimisto), jossa työntekijä on työhön otettu.

6 §

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen henkilökohtaista aikapalkkausta koskevassa liitteessä on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen

Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittäminen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin talotekniikka-alan eri toimialoille yhteisiin (perusluokitus) sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittelyteksteihin.

Samassa yhteydessä määritetään työntekijälle henkilökohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta.

Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhistoriansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

Palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä määritetään työntekijän henkilökohtainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskustelumenettelyn perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Erityisiä määräyksiä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Alle 18 vuotiaat ammattikoulusta valmistuneet tai oppisopimussuhteeseen tulevat sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan työhön tullessa sisääntulopalkkaryhmään S. Edellytyksenä palkkaryhmän S käyttämiselle on, että työntekijän työssäoloaika asianomaisella ammattialalla on enintään 24 kuukautta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen sähköasennusta koskevissa erityismääräyksissä on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖAJAN LYHENNYS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Soveltamisala

Sellaisen työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy sähköasennusalan työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti, työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain enintään 100 tunnilla.

Edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijällä on työsopimuksen mukaan oikeus enintään 30 päivän vuosilomaan ja että vuosittaista työaikaa lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen liittojen kesken 3.4.2002 allekirjoitetussa talotekniikka-alan sähköasennustoimialaa koskevassa työehtosopimuksessa ovat edellä olevat kohdat sisällöltään ennallaan.

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että A:n työhönottopaikka on vuosien 2000-2002 ja 2002-2005 työehtosopimuksen 5 §:n nojalla ollut Konemestarintie 11 Jyväskylän maalaiskunnassa,

vahvistamaan, että A:lla on vuosien 2000-2002 työehtosopimuksen sähköasennusta koskevien erityismääräysten urakkatyömääräysten ja vuosien 2002-2005 työehtosopimuksen 7 § B kohdan nojalla ollut oikeus urakkapalkkaan urakkatyökohteissa tehdystä työstä työsuhteensa ajalta,

vahvistamaan, että A:llä on vuosien 2000-2002 työehtosopimuksen työajan lyhentämistä koskevien määräysten ja vuosien 2002-2005 työehtosopimuksen 6 §:n 17 kohdan nojalla ollut oikeus työajanlyhennyskorvaukseen työsuhteensa ajalta,

tuomitsemaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja X-Sähkö Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Sähköasentaja A oli ollut X-Sähkö Oy:n palveluksessa 9.7.2001 - 13.5.2002. Yhtiössä oli syntynyt erimielisyys A:n työhönottopaikan määräytymisestä ja urakkapalkan maksamisesta sekä työajanlyhennyskorvauksen maksamisesta. Työsopimus oli allekirjoitettu 9.7.2001. Siinä oli työhönottopaikaksi merkitty Jyskä Tammitie 27. Yhtiöllä ei kuitenkaan ollut kyseisessä osoitteessa työehtosopimuksessa tarkoitettua työhönottopaikkaa. Yhtiön työhönottopaikka sijaitsi Jyväskylän maalaiskunnassa osoitteessa Konemestarintie 11, 40820 Haapaniemi, koska se oli yhtiön pysyväisluontoinen, konttoriksi varustettu toimipaikka, ja koska A oli otettu siellä työhön yhtiöön. Mikäli yhtiöllä ei ollut pysyväisluontoista, konttoriksi varustettua toimipaikkaa, niin silloin työhönottopaikka oli yhtiön kaupparekisteriin ilmoittama toimipaikka. Tälläkin perusteella työhönottopaikka oli Konemestarintiellä.

A oli tehnyt työtä yhtiön urakkatyökohteissa, mutta työnantaja oli maksanut hänelle vain aikatyöpalkkaa. Sähköasennuskohteita ei työehtosopimuksen mukaan saanut teettää aikatyöpalkalla. A oli ollut sijoitettuna palkkaryhmään S, mutta hänet olisi tullut työsuhteensa aikana siirtää työkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella palkkaryhmään 1. Työnantaja oli laiminlyönyt palkkaryhmän tarkistamisen. Jo A:n kuuluessa S-ryhmään hänen kanssaan olisi voitu sopia urakkaryhmään kuulumisesta, mutta työnantajan laiminlyönnistä johtui, että tällaista työryhmää ei ollut urakkatyökohteessa, vaan kaikki tekivät aikatyötä.

Vaikka A:n työsopimuksessa oli sovittu 7,5 tunnin päivittäisestä työajasta, hän oli pääosin työskennellyt 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Hänelle olisi siten tullut maksaa työajanlyhennyskorvausta.

Erimielisyydestä oli neuvoteltu liittojen välillä useita kertoja pääsemättä yksimielisyyteen. Neuvotteluissa työnantajaliitto oli tukenut työnantajan työehtosopimuksen vastaista toimintaa. Tällä teollaan työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI on vastauksessaan, johon X-Sähkö Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n työsopimuksessa oli työhönottopaikaksi sovittu "Jyskä Tammitie" Jyväskylässä. Yhtiöllä oli tässä osoitteessa työehtosopimuksen 5 §:n työhönottopaikkaa koskevan määräyksen mukainen yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvä pysyväisluonteinen toimipaikka. Tammitie täytti työhönottopaikalle määritellyt edellytykset pysyväisluonteisuuden, toimintaorganisaation liittymisen ja toimipaikan käyttämisen toimistotehtäviin. Tammitien toimipaikka oli ollut yrityksen toimipaikkana ja varastona yrityksen perustamisesta vuodesta 1985 alkaen. Toiminnassa ei ollut ollut taukoja. Tammitie oli tarkoitettu toimimaan toistaiseksi ilman ennalta määrättyä lopettamisajankohtaa. Yhtiö oli näin ollen jatkuvasti ja pysyväisluonteisesti toiminut Tammitiellä.

A oli kuulunut niin sanottuun sisääntuloryhmään eli palkkaryhmään S. A ei ollut käynyt ammattikoulua. Sähköalan kurssi alkoi vasta A:n tultua töihin. Hän ei ollut ollut ammattialalla yli 24 kuukautta, joten hän oli kuulunut palkkaryhmään S. Urakkaryhmän kanssa ei ollut sovittu, että A osallistuisi urakanjakoon. Näin ollen A:n palkka oli määräytynyt aikapalkkana. A:lle ei ollut kuulunut maksaa takuupalkkaa. Työehtosopimusmääräykset olivat 22.3.2002 muuttuneet. Tällöin myös S-ryhmään kuulunut sai takuupalkkaa. Tältä osin vaatimus myönnetään perusteiltaan mainitusta ajankohdasta lukien.

Työnantajaliitto oli ollut yhteydessä jäsenyritykseensä ja todennut, että yrityksen tuli noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajaliitto oli kirjeellään 18.8.2003 selvittänyt yritykselle sekä työtuomioistuimen tuomiota nro 2003-49 että A:n osalta kehottanut yritystä selvittämään maksettujen palkkojen työehtosopimuksen mukaisuuden. Työnantajaliitto oli näin täyttänyt valvontavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Sähköalojen ammattiliitto on jutun pääkäsittelyn jälkeen 29.4.2004 toimittanut työtuomioistuimelle kirjoituksen ja sen liitteinä selvitystä X-Sähkö Oy:n väitetystä työhönottopaikasta ja yhtiön postilokerosta. Koska mainittu kirjoitus on toimitettu työtuomioistuimelle vasta pääkäsittelyn jälkeen eikä esitetyllä aineistolla ole asian ratkaisemisen kannalta sellaista merkitystä, että sen vuoksi olisi välttämätöntä järjestää uusi pääkäsittely, työtuomioistuin jättää mainitun kirjoituksen liitteineen työtuomioistuimesta annetun lain 34 §:n nojalla huomiotta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Erimielisyys

Sähköasentaja A on työskennellyt X-Sähkö Oy:n palveluksessa 9.7.2001 ja 13.5.2002 välisen ajan. Asiassa on erimielisyyttä A:n työhönottopaikasta ja siitä, onko hänellä ollut oikeus urakkapalkkaan urakkatyökohteissa tehdystä työstä sekä siitä, onko hänellä ollut oikeus työajan lyhennyskorvaukseen työsuhteensa ajalta.

Työtuomioistuimessa on kuultu tehdyistä sopimuksista ja työjärjestelyistä todistelutarkoituksessa A:ta itseään ja X-Sähkö Oy:n toimitusjohtajaa B:tä. Työtuomioistuimessa on lisäksi kuultu todistajina Sähköalojen ammattiliiton työehtoasiamiestä C:tä ja alueasiamies D:tä sekä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n asiamiestä E:tä, jotka ovat kertoneet työehtosopimuksen määräysten tarkoituksesta ja soveltamisesta.

X-Sähkö Oy:n työhönottopaikka

Työehtosopimuksen mukaan työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu. Työhönottopaikkaa käytetään työehtosopimuksen mukaisten matkakustannusten korvausten määräytymisen yhtenä perusteena.

Työtuomioistuimelle esitetyn A:n 9.7.2001 päivätyn työsopimuksen mukaan yhtiön työhönottopaikka on ollut Jyskä Tammitie 27 Jyväskylässä. Sama osoite on vastaajan mukaan sovittu yrityksen kaikkien asentajien työhönottopaikaksi. Tietoa ei ole kiistetty, ja kahden muun asentajan tällaiset työsopimukset on jätetty työtuomioistuimelle.

A on kertomansa mukaan 9.7.2001 solminut työsopimuksen yhtiön toimitusjohtajan kanssa heidän yhdessä sopimassaan paikassa Jyväskylässä. Työsuhteensa aikana A on kertonut käyneensä Tammitie 27:ssä sijaitsevassa yhtiön rakennuksessa hakeakseen sieltä ja viedäkseen sinne sähkötarvikkeita. Sen sijaan Konemestarintie 11:ssä Jyväskylän maalaiskunnassa hän ei ollut koskaan käynyt.

B:n mukaan yhtiön työhönottopaikka on Jyskän kaupunginosassa Jyväskylässä osoitteessa Tammitie 27. Yhtiöllä on lisäksi Jyväskylän maalaiskunnassa Konemestarintie 11:ssä toimitusjohtajan kodin yhteydessä toimisto, jossa toimitusjohtajan puoliso hoitaa yhtiön kirjanpitoa ja laskutusta. Yhtiön Tammitiellä sijaitsevassa rakennuksessa on kolme huonetta, joista yhdessä on toimisto ja muut ovat varastotilana. Toimistossa on kopiokone ja muita toimistovälineitä. Tammitiellä käy silloin tällöin asiakkaita ostamassa yli jääneitä sähkötarvikkeita. Asiakkaat pitävät yhteyttä yritykseen soittamalla toimitusjohtajan matkapuhelimeen.

Työtuomioistuimelle on jätetty valokuvia yrityksen Tammitiellä olevista tiloista. Rakennuksen sisätiloissa on vaatimaton toimistovarustus sekä hyllyillä mappeja ja sähkötarvikelaatikoita.

Jutussa on kysymys pienen yrityksen ainoaksi työhönottopaikaksi katsottavasta toimipisteestä. Esitetty selvitys osoittaa, että A:n, kuten yrityksen muidenkin asentajien työhönottopaikaksi oli sovittu Jyväskylän kaupungin Jyskän kaupunginosassa osoitteessa Tammitie 27 sijaitseva yhtiön rakennus. Se on ollut pysyvästi yrityksen käytössä pienimuotoisena toimistona ja varastona, jossa sekä asentajat että asiakkaat ovat käyneet. Kanteessa työhönottopaikaksi esitetyllä toimitusjohtajan kotiosoitteella ei sen sijaan ole ollut vastaavaa toiminnallista yhteyttä yrityksen harjoittamaan sähköurakointiin, vaikka sieltä käsin onkin hoidettu yrityksen laskutusta. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että A:n työhönottopaikkana on pidettävä sovitun mukaisesti Jyskän Tammitien toimipistettä. Kanteessa esitetty työhönottopaikkaa koskeva vahvistusvaatimus on siten perusteeton.

Urakkapalkkaus

Työehtosopimuksen henkilökohtaista aikapalkkausta koskevan liitteen mukaan 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat työntekijät sijoitetaan työhön tullessa sisääntulopalkkaryhmään S. Edellytyksenä palkkaryhmän S käyttämiselle on, että työntekijän työssäoloaika asianomaisella ammattialalla on enintään 24 kuukautta. Vuosien 2000 - 2002 työehtosopimuksen mukaan S-palkkaryhmän työntekijä ei osallistu urakan jakoon ellei urakkaryhmän kanssa toisin sovita. A:n oikeus urakkapalkkaan riippuu näin ollen siitä, onko hän kuulunut S-palkkaryhmää korkeampaan palkkaryhmään. Riidanalaista ei ole se, että X-Sähkö Oy:n työkohteet ovat sinänsä olleet urakkatyökohteita (ks. TT 2003:49).

D:n mukaan palkkaryhmä sähköasennusalalla määräytyy työntekijän osaamisen kautta. Mitä vaativampia töitä työntekijä pystyy tekemään, sitä korkeampi hänen palkkaryhmänsä on. S-palkkaryhmässä työ tehdään mallin mukaan ja toisen asentajan ohjauksessa. Jos työntekijä kuitenkin tekee vaativampia töitä, hänelle on D:n mukaan maksettava palkkaa 1-palkkaryhmän mukaan työssäoloajasta riippumatta. A:n koulutusta ja työkokemusta koskevien asiakirjojen sekä A:n työtehtävistä kuulemansa perusteella todistaja oli sitä mieltä, että A olisi pitänyt sijoittaa 1-palkkaryhmään.

C:n mukaan työntekijän työskenneltyä palkkaryhmässä S 0-24 kuukautta on työnantajan vuosien 2000 - 2002 työehtosopimuksen mukaan annettava työntekijälle edellytykset, että työntekijä pääsee palkkaryhmään 1. Aikaväli on näin suuri sen vuoksi, että palkkaryhmään S tulee sekä ammattikoulun käyneitä nuoria että koulutusta vailla olevia työntekijöitä. Esimerkiksi koulutuksen yhteydessä suoritetun työharjoittelun perusteella työntekijä voidaan siirtää ylempään palkkaryhmään jo ennen 24 kuukauden täyttymistä. Työhönoton yhteydessä selvitetään alustava palkkaryhmä ja palkan henkilökohtainen osuus, ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työhönotosta työnantajan täytyy työehtosopimuksen mukaan selvittää työntekijän lopullinen palkkaryhmä ja henkilökohtainen palkanosa.

E:n mukaan vuosien 2000 - 2002 työehtosopimuksen mukaan S-palkkaryhmän työntekijä on tehnyt kaikissa työkohteissa aikatyötä. Voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan S-palkkaryhmän työntekijät on sen sijaan otettu automaattisesti urakkaan mukaan. Ammattikoulutusta vailla olevan työntekijän palkkaryhmä on S enintään 24 kuukautta. Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely ainoastaan palkkaryhmissä 1-4 oleville työntekijöille.

A on suorittanut sähköasentajan ammattitutkinnosta osan. Hän on aikaisemmin tehnyt kirvesmiehen ja muurarin töitä ja on lisäksi vuodesta 1994 lähtien tehnyt muutamina kuukausina vuodessa sähköalan töitä, kunnes on solminut työsopimuksen X-Sähkö Oy:n kanssa. A on kertonut, että hän on yhtiössä tekemistään töistä tehnyt noin puolet yksin ja toisen puolen työtoverin kanssa.

B:n mukaan A oli työhön yhtiöön tullessaan ilmoittanut, ettei hänellä ollut aikaisempaa kokemusta sähköalalta ja että hän oli ollut uudelleen koulutettavana kirvesmiehestä sähkömieheksi. A oli työskennellyt pääasiassa vanhemman asentajan ohjauksessa. A:n yksin tekemä pakastearkun johdotus oli epäonnistunut ja B oli joutunut uusimaan työn. Lisäksi A oli esimerkiksi kiinnittänyt sähköasennuksissa tarvittavia rasioita seiniin, mutta sellainen oli kirvesmiehen työtä.

Esitetyn selvityksen mukaan A:lla ei ole ollut sähköasentajan ammattitutkintoa eikä hän ole kanteessa tarkoitettuna aikana ollut ammattialalla 24 kuukautta. A on siten voitu sijoittaa työnantajan päätöksellä niin sanottuun sisääntuloryhmään, jonka palkkaryhmä on S. Työehtosopimuksen mukaan kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta työnantajan tulee ottaa keskusteltavaksi työntekijän palkkaryhmän tarkempi määrittely. Määräyksessä ei kuitenkaan edellytetä palkkaryhmän korottamista, joten tällaisen keskustelun tapahtumatta jääminen ei työtuomioistuimen mielestä merkitse, että A olisi jäänyt ilman hänelle kuuluvaa korotusta.

Palkkaryhmään 1 sijoittamista puoltaisi lähinnä A:n oma kertomus siitä, että hänen työtehtävänsä ovat olleet vaativampia kuin S-ryhmän tehtävät. Tämä selvitys on kuitenkin jäänyt riidanalaiseksi. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että A:lle on voitu maksaa S-ryhmän palkkaa, eikä hänellä ole ollut oikeutta urakkapalkkaan vuosien 2000 - 2002 työehtosopimuksen mukaan.

Vastaajapuoli on myöntänyt, että työehtosopimusmääräysten muututtua 22.3.2002 myös S-ryhmään kuulunut on ollut oikeutettu urakan takuupalkkaan. A:lla on siten vuosien 2002 - 2005 työehtosopimuksen mukaan ollut oikeus urakkapalkkaan urakkatyökohteissa tehdystä työstä mainitun työehtosopimuksen voimaantulosta lukien.

Työajan lyhentäminen

Työehtosopimuksen sähköasennusta koskevien erityismääräysten mukaan sellaisen työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy sähköasennusalan työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti, työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain enintään 100 tunnilla. Työehtosopimuksen 6 §:n mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työtuomioistuimelle esitetyn A:n 9.7.2001 päivätyn työsopimuksen mukaan työaika on 7,5 tuntia työpäivää kohti. Oikeudelle jätettyjen kahden muun asentajan työsopimusten mukaan työaika on 7 - 7,5 tuntia päivässä, mutta palkka maksetaan 8 tunnilta.

A on kertonut, että hän ilmoitti työsuhteensa alussa työnantajalle tunti-ilmoituksissaan työajaksi 7,5 tuntia vuorokaudessa. Myöhemmin hänelle kuitenkin selvisi, ettei 7,5 tunnin työaika vuorokaudessa oikeuttanut niin sanottuihin pekkaspäiviin. Tämän vuoksi hän merkitsi myöhemmin tunti-ilmoituksen työajaksi 8 tuntia vuorokaudessa. A ei ollut saanut työnantajalta enempiä ohjeita työajasta, vaan oli saanut ohjeet työtovereilta. Työtä hän teki kello 7:stä kello 15.30:een asti, mihin sisältyi puolen tunnin ruokatunti. D:n mukaan yrityksen muut asentajat ovat kertoneet hänelle samalla tavoin yrityksen työkohteissa noudatetusta työajasta.

B:n mukaan A:n kanssa oli työsopimuksessa sovittu 7,5 tunnin työajasta päivässä. Työnantaja oli selvittänyt A:lle tunti-ilmoituksen osalta, että siihen on merkittävä työajaksi 7,5 tuntia yhtä työpäivää kohti. Yhtiössä noudatettu työaika oli ollut kello 7:stä kello 15:een. Se oli sisältänyt puolen tunnin ruokatunnin. B oli myös työmailla käydessään todennut asentajien päättävän työpäivänsä kello 15. Vahvistuksen tähän B oli saanut työmaiden vastaavilta mestareilta.

Työtuomioistuin toteaa, että näyttö A:n työajasta ja yrityksessä yleensäkin noudatetusta työajasta on jäänyt ristiriitaiseksi. Riidatonta on se, että työpäivään on kuulunut puolen tunnin ruokailutauko, jota työehtosopimuksen mukaan ei lueta työaikaan, mutta työpäivän päättymisestä joko kello 15 tai 15.30 on esitetty erilaisia tietoja. A:n kanssa on kuitenkin sovittu 7,5 tunnin päivittäisestä työajasta, eikä asiassa ole väitettykään, että häneltä olisi edellytetty pidemmän työajan noudattamista.

Kun A on alkanut merkitä tuntikortteihinsa 8 tunnin pituisia työpäiviä, tämän on vastannut sitä, mitä ainakin kahden muun asentajan kanssa oli sovittu palkan maksamisesta 8 tunnilta. A:n kanssa ei kuitenkaan ole sovittu muusta kuin aikapalkan maksamisesta 7,5 tunnilta. Työtuomioistuimella ei siten ole perusteita arvioida, että A:n todellinen työaika olisi ollut muuta kuin mitä hänen kanssaan on sovittu. Koska A:n vuorokautisen työajan ei ole näytetty olleen 7,5 tuntia pidempi, A ei ole ollut työehtosopimuksen mukaan oikeutettu työajanlyhennyskorvaukseen työsuhteensa ajalta.

A:n saatavien kuittaaminen

Edellä esitetyn mukaan A:lla on vuoden 2002 työehtosopimuksen voimaantulosta lukien ollut oikeus urakkapalkkaan urakkatyökohteissa tehdystä työstä. Toisaalta edellä on selvinnyt, että A:lle on aiheettomasti maksettu palkkaa 8 tunnilta päivässä hänen 16.11.2001 lähtien täyttämiensä tuntikorttien perusteella. Vastauksessa esitetyn laskelman mukaan, jota ei ole määrien osalta riitautettu, X-Sähkö Oy:n vastasaatavat ylittävät A:n saatavat yhtiöltä. A:lla ei siten ole oikeutta myöskään urakkatyömääräyksiin perustuviin suorituksiin yhtiöltä.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Kanteessa esitetyt X-Sähkö Oy:n menettelyyn perustuneet vaatimukset on hylätty. Siten myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Sähköalojen ammattiliitto on työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §.n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja X-Sähkö Oy:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 3 650 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja X-Sähkö Oy:n oikeudenkäyntikulut 3 650 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Sulkunen ja Vuorio. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Esitetyn selvityksen mukaan osa A:n työkohteista on ollut sellaisia, joissa hän on työskennellyt yksin. A:n työssä on myös edellytetty itsenäistä osaamista. Kun otetaan myös huomioon hänen suorittamansa osa sähköasentajan ammattitutkinnosta, työehtosopimuksen vaatimusryhmittelytekstien perusteella A on mielestäni työsuhteensa alusta asti sijoittunut 1. palkkaryhmään. Siten hänellä on myös ollut urakkapalkkausta koskevien työehtosopimusmääräysten nojalla oikeus urakkapalkkaan urakkatyökohteissa työsuhteensa aikana tehdystä työstä.

Ristiriitaiseksi jäänyt selvitys työajan järjestämisestä on mielestäni parhaiten ymmärrettävissä todistaja D:n kertomin tavoin niin, että X-Sähkö Oy:n työntekijöiden työajaksi on sovittu kahdeksan tuntia päivässä todellisen päivittäisen työajan ollessa yhteensä 7,5 tuntia ja että jäljellä olevan puolen tunnin palkka oli maksettu työajan lyhentämiskorvauksena. A, jonka työsopimukseen oli merkitty päivittäiseksi työajaksi 7,5 tuntia, oli saatuaan tietää yrityksen käytännöstä ryhtynyt kirjaamaan tuntilappuihinsa todellisen 7,5 tunnin työajan asemasta 8 tuntia. Mielestäni toimitusjohtaja B, joka ei ole reagoinut A:n menettelyyn, on sen hyväksynyt, koska ei voida olettaa, että työnantaja asettaisi työntekijät työajan suhteen perusteettomasti eri asemaan keskenään.

Kun suoritusvaatimuksista on luovuttu, ei myöskään ole mielestäni perustetta ottaa kantaa esitettyyn kuittausvaatimukseen.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi hylkään vaatimuksen Tieto- ja teknikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Liitto on kuitenkin jutun pääosin hävitessään velvollinen korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut.

Vahvistan, että A:n työhönottopaikka on ollut Konemestarintie 11 Jyväskylän maalaiskunnassa ja että A:lla on ollut oikeus urakkapalkkaan urakkatyökohteissa työsuhteensa aikana tehdystä työstä sekä että A:lla on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen työajan lyhentämiskorvaukseen työsuhteensa aikana.

Hylkään esitetyt hyvityssakkovaatimukset.

Velvoitan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut 3 500 eurolla.