Labour court dismissed general wage increase claims for piecework but found employer breached collective agreement by lacking written contracts.

Kanteessa tarkoitettu maalareiden työ katsottiin tehdyksi urakkatyönä. Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset oli siten tullut tehdä urakkahintoihin, joten työntekijöillä ei ollut oikeutta kanteessa vaadittuihin yleiskorotusmääräysten mukaisiin tuntipalkkojen korotuksiin urakkatyönä tehdyiltä tunneilta. Työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimuksen urakkahinnoittelua koskevia määräyksiä laiminlyödessään kirjallisten urakkasopimusten tekemisen.

Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 5

KANTAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Suomen Maalarimestariliitto ry, Helsinki

Maalausliike Pöntinen Ky, Mikkeli

KUULTAVAT

Maalausliike Pöntinen Ky:n vastuunalainen yhtiömies A, Mikkeli

Maalausliike Pöntinen Ky:n vastuunalainen yhtiömies B, Mikkeli

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.9.2003

Pääkäsittely 4.11.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Maalarimestariliiton ja Rakennusliiton välillä 21.12.2000 allekirjoitetun maalausalan työehtosopimuksen urakkahinnoittelussa on muun ohella seuraavat määräykset:

RAKENNUSTEN PINTAKÄSITTELYN URAKKAHINNOITTELU

URAKKATYÖN SUORITTAMISTA, MITTAUSTA JA URAKKA-ANSION MAKSAMISTA KOSKEVAT YLEISMÄÄRÄYKSET

1. Urakkatyö

1. Kaikki hinnoittelussa mainitut työt suoritetaan urakkatyönä.

2. Työ suoritetaan kuitenkin aina aikapalkalla, mikäli edellytyksiä urakkatyön suorittamiselle ei ole olemassa työnantajan ja tilaajan välisen sopimuksen luonteen, työn suorittamista kohtaavien ulkoisten esteiden, käsittelyissä käytettäville tuotteille soveltumattomien olosuhteiden, työkohteen pienen koon taikka muiden vastaavien syiden johdosta. Työkohdetta pidetään edellä tarkoitetulla tavalla pienenä, mikäli suoritettavan työn voidaan olettaa kestävän vähemmän kuin yhden työpäivän ajan. Osapuolten tulee yhteisesti todeta edellä tarkoitetun urakkatyön esteen olemassaolo ennen työn muutoin kuin urakkatyönä tapahtuvaa suorittamista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Urakkatyötä koskeva sopimus

1. Työsopimuksen osapuolet solmivat kustakin urakkatyökohteesta erikseen kirjallisen sopimuksen, josta tulee ilmetä

kohteen osoitetiedot,

kohteen laajuus

hinnoitteluperuste; työehtosopimuksen urakkahinnoittelu tai sen sijasta sovellettavaksi sovittu urakkahinnoittelun vähimmäistason täyttävä muu hinnoitteluperuste yksikkö- tai kokonaishinnoin

työn valmistumiselle asetettu tavoiteaika.

2. Urakkatyötä koskevassa sopimuksessa tai siihen liitettävään erilliseen asiakirjaan sisältyvässä työselityksessä tulee määritellä käsiteltävät rakennusosat sekä niiden osalta suoritettavat käsittelyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Työntekijä on oikeutettu saamaan TES 36 § 3. kappaleen määräyksen mukaista palkkaa siihen saakka, kunnes hänelle on annettu 1. kappaleessa mainittu kirjallisessa muodossa oleva työselitys, mikäli työselityksen puuttuminen on estänyt urakkatyön suorittamisen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15. Työn mittaus ja ennakkomittauksen tarkistaminen

1. Urakan mittaus suoritetaan, kun urakkatyötä koskevassa sopimuksessa tarkoitettu työ on kokonaisuudessaan valmis.

2. Työnantajalla on lisäksi oikeus määrätä välimittauksen toimittamisesta urakan kestäessä. Yli kuukauden kestävissä urakoissa on suositeltavaa, että välimittauksia suoritetaan noin kuukauden välein sopivien työvaiheiden valmistuttua. Välimittaukseen sovelletaan urakan mittausta, urakka-ansion laskemista ja urakka-ansion maksua koskevia määräyksiä.

3. Mikäli työnantaja on ennen työn suorittamista luovuttanut työntekijälle tai työkunnalle laskelman urakan käsittämien urakkahinnoittelun mukaisten yksiköiden lukumäärästä ja niihin perustuvasta urakka-ansiosta (urakkasummasta), ei mittausta suoriteta. Edellä mainitun estämättä työntekijä tai työkunta on kuitenkin työn valmistuttua oikeutettu vaatimaan ennakkomittauksen tarkistamista urakan mittausta koskevien määräysten mukaan.

4. Urakan mittaus tai ennakkomittauksen tarkistaminen on suoritettava työnantajan ja työntekijän tai työkunnan työntekijöiden kanssa ennakolta sovittuna aikana mahdollisimman pian, viimeistään 4 päivän kuluessa urakkatyötä koskeneen sopimuksen käsittämien töiden valmistumisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16. Urakka-ansion laskeminen

1. Kun urakkahinnoittelun mukaisten yksiköiden lukumäärät on edellä 15. kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattu, lasketaan urakka-ansio kertomalla hinnoittelun mukaisten yksiköiden lukumäärä ao. työlajille vahvistetulla yksikköhinnalla.

2. Edellä tarkoitettu laskelma tulee laatia yhden viikon kuluessa työn valmistumisesta.

3. Urakka-ansion laskeneen osapuolen tulee luovuttaa laskelman toinen kappale allekirjoituksellaan varustettuna toiselle osapuolelle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoittamista ja täytäntöönpanoa koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 PALKKARATKAISU

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuosi 2002

1) Yleiskorotus käytännön tuntipalkkoihin ja keskeneräisiin urakoihin 0,22 euroa/h (1,28 mk/h).

2) Työehtosopimuksen ammattitaitoisen maalarin palkkaa korotetaan 0,22 euroa/h (1,28 mk/h) ja muita taulukkopalkkoja suhteet säilyttäen kuitenkin siten, että korotuksen suuruus on enintään 0,22 euroa/h (1,28 mk/h).

3) Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korroosiolisiä nostetaan 1,9 %.

4) Työehtosopimuksen urakkahintoja korotetaan kertomalla ne kertoimella 1.019.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 TYÖEHTOSOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtojen ja työehtosopimuksen kehittäminen ei saa pysähtyä sopimuskaudeksi. Osapuolet sitoutuvat sopimuskauden aikana neuvottelemaan työehtosopimusmuutoksista, joilla pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään säännöstystä taikka alentamaan ns. työllistämiskynnystä. Muutokset, joista ollaan yhtä mieltä, voidaan toteuttaa ennen sopimuskauden päättymistä.

Osapuolet asettavat seuraavat työryhmät:

1. Aikapalkkataulukkojen uudistus

Työryhmän tehtävänä on neuvotella maalausalan palkkataulukoiden uudistamisesta nykyisten palkkataulukoiden pohjalta. Työryhmän tulos oltava valmis 31.12.2001 mennessä ja uudet taulukot otetaan käyttöön 1.3.2002. Uudistamiseen varataan vuoden 2002 liittoerä 0,3 %. Mikäli työryhmässä ei päästä yksimielisyyteen, käytetään varattu erä vuoden 2002 yleiskorotukseen sekä taulukkopalkkojen ja urakkahinnoittelutaulukoiden korottamiseen saman suuruisena eli 0,3 % tai 0,20 mk/h (0,03 %).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut ensisijaisesti vahvistettavaksi, että C:n, D:n, E:n ja F:n tekemä työ on ollut aikapalkkatyötä ja että Maalausliike Pöntinen Ky on rikkonut maalausalan työehtosopimuksen allekirjoittamista ja täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen määräyksiä jättäessään maksamatta mainitun sopimuksen 2 kohdan mukaisen vuotta 2002 koskevan yleiskorotuksen lisättynä kohdan 4.1 mukaisella liittoerällä, mistä johtuen C:llä, D:llä, E:llä ja F:llä on oikeus mainittuun korotukseen.

Mikäli kysymyksessä olevien työntekijöiden työ kuitenkin katsotaan urakkatyönä tehdyksi, Rakennusliitto on vaatinut toissijaisesti vahvistettavaksi, että Maalausliike Pöntinen Ky on rikkonut työehtosopimuksen urakkatyön suorittamista, mittausta ja urakka-ansion maksamista koskevien yleismääräysten 3. kohtaa jättäessään tekemättä kirjallisen sopimuksen väitetystä urakkatyöstä sekä laiminlyömällä edellä mainittujen yleismääräysten kohdissa 15. ja 16. asetettuja velvoitteita, jotka koskevat työn mittausta, ennakkomittauksen tarkistamista ja urakka-ansion laskemista.

Rakennusliitto on vaatinut Maalausliike Pöntinen Ky:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Maalarimestariliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Lisäksi Rakennusliitto on vaatinut Suomen Maalarimestariliiton, Maalausliike Pöntinen Ky:n sekä A:n ja B:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

C, D sekä E ja F olivat Maalausliike Pöntinen Ky:n palvelukseen tullessaan sopineet maksettavasta palkasta siten, että palkka oli erisuuruinen maalaus- ja tasoitetöistä. Tilinauhoihin palkka oli merkitty harhaanjohtavasti urakkaennakoksi, vaikka työtä oli todellisuudessa tehty aikapalkalla. Työntekijöiden palkkoja ei ollut korotettu 9.3.2002 alkaneen palkanmaksukauden alusta työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Työnantaja oli korottanut tilinauhoista nähtävällä tavalla ainoastaan "palkka1" -nimikkeellä merkittyä palkkaa. Tällä palkalla työntekijät eivät olleet todellisuudessa työskennelleet, joten he eivät olleet saaneet vuonna 2002 yleiskorotusta lainkaan, vaikka työntekijöiden palkkoja olisi tullut korottaa 1.3.2002 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yleiskorotuksen olisi tullut olla 0,22 euroa tunnilta. Lisäksi työntekijöille olisi tullut maksaa 0,03 euroa tunnilta palkkataulukoiden uudistamiseen varatusta liittoerästä.

Rakennusliiton Keski-Suomen aluetoimiston aluesihteeri oli Maalausliike Pöntinen Ky:lle lähettämällään 21.5.2002 päivätyllä kirjeellä vaatinut työnantajaa maksamaan työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset. Yhtiö ei ollut kuitenkaan suostunut maksamaan vaadittuja korotuksia.

Rakennusliiton Keski-Suomen aluetoimiston aluesihteeri oli 10.7.2002 päivätyllä Suomen Maalarimestariliitolle lähetetyllä kirjeellä edellyttänyt työnantajaliitolta välittömiä ja riittäviä toimenpiteitä työehtosopimuksen noudattamisen turvaamiseksi. Liittojen välillä asiasta oli neuvoteltu 6.9. ja 30.9.2002. Rakennusliitto oli neuvotteluissa vaatinut yhtiöltä työehtosopimusten mukaisten korotusten maksamista. Työnantajaliiton kanta oli kuitenkin ollut se, että yleiskorotukset oli maksettu. Hyväksyessään yhtiön työehtosopimuksen vastaisen menettelyn oli Suomen Maalarimestariliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Maalarimestariliitto ja Maalausliike Pöntinen Ky ovat vastauksessa, johon kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet A ja B ovat osaltaan yhtyneet, kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Vastaajat ja kuultavat ovat lisäksi vaatineet Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan vastaajien ja kuultavien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

D:lle oli maksettu 500 euroa niin sanottua urakan pohjarahaa palkkajaksossa 8.10. - 19.10.2001. E:lle oli maksettu 336,38 euroa pohjarahaa palkkajaksossa 25.2. - 8.3.2002. Pohjarahaa maksetaan vain urakkatyössä ja siinäkin vain silloin, kun ansaittu urakkasumma on ollut suurempi kuin maksetut urakkaennakot.

Työtä aloitettaessa työnantaja ja edellä mainitut työntekijät eivät olleet todenneet estettä urakkatyön suorittamiselle. Osapuolten välillä urakkatyöstä oli sovittu suullisesti. Kirjallisen työselityksen puuttuminen ei estänyt urakkatyön tekemistä. Kun otetaan huomioon rakennusalan muuttuvat ja ajoittain hyvin nopeatahtiset työmaaolot sekä alan tavanomainen käytäntö tehdä urakkasopimukset suullisesti, ei työehtosopimuksen kirjallista urakkasopimusta ja työselitystä koskevia määräyksiä voida pitää sellaisina itsenäisesti sovellettavina työehtosopimusmääräyksinä, joiden laiminlyönti yksistään muodostaisi työehtosopimuksen rikkomuksen. Urakoiden kirjallista sopimista koskevalla määräyksellä on tarkoitettu selventää urakkasopimuksia, eikä yksin kirjallisen muotovaatimuksen täyttämättä jättäminen aiheuta työntekijälle oikeudenmenetystä. C ja F eivät olleet suostuneet allekirjoittamaan kirjallista urakkasopimusta, vaikka työnantaja oli tätä esittänyt.

Kysymyksessä olevat työntekijät olivat tehneet pääasiassa urakkatyötä. Palkankorotukset oli toteutettu työehtosopimuksen mukaisesti korottamalla urakkahintoja. Siltä osin kuin työntekijät olivat tehneet aikatyötä, oli heidän tuntipalkkaansa korotettu työehtosopimuksen mukaisesti.

Työnantajaliiton edustajat olivat käyneet Maalausliike Pöntinen Ky:ssä tarkastamassa yrityksen palkkakirjanpitoa heti sen jälkeen, kun Rakennusliiton Keski-Suomen aluetoimitsija oli ilmoittanut työnantajaliitolle yrityksen palkkojen maksamisessa olevista puutteista. Työnantajalta saadun selvityksen perusteella työnantajaliiton edustajat olivat päätyneet siihen, että palkankorotukset oli toteutettu työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantaja ei ollut siten rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tapahtumat ja erimielisyys

C, D, E ja F ovat työskennelleet Maalausliike Pöntinen Ky:n palveluksessa maalareina. Tehdyiltä työtunneilta heille on maksettu tuntipalkkaa, joka palkkalaskelmiin on merkitty urakkaennakoksi tai aikapalkaksi. Urakkaennakkopalkka on ollut määrältään suurempi kuin aikapalkka. Pääosa palkoista on suoritettu urakkaennakon nimellä ja vähäinen osa aikapalkkana.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työntekijöiden työ ollut aika- vai urakkatyötä. Lisäksi asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, ovatko työntekijät saaneet työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset vuodelta 2002.

Esitetty näyttö

Työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa E:tä aika- ja urakkatyön tekemiseen liittyvistä seikoista. Todistajina on kuultu maalari G:tä ja työnjohtaja H:ta, jotka ovat kertoneet urakkatyön tekemisestä ja siitä sopimisesta yrityksessä. Työehtosopimuksen urakkamääräysten tulkinnasta todistajina on kuultu Rakennusliiton työehtosopimussihteeriä I:tä ja Suomen Maalarimestariliiton entistä toimitusjohtajaa, työmarkkinajohtaja J:tä.

Kirjallisina todisteina molemmilta puolin on jätetty muun muassa työntekijöiden palkkalaskelmia ja tunti-ilmoituksia ja työnantajapuolelta myös 19.9.2002 päivätty allekirjoittamaton urakkatyösopimus.

Aika- vai urakkatyö

I:n mukaan vuoden 2003 alkuun asti maalausalan työehtosopimuksen määräykset ovat lähteneet siitä, että työt tehdään urakkatyönä urakkahinnoittelun mukaisesti, mikäli esteitä urakkatyön tekemiselle ei ole. Maalausalalla työtä tehdään ainoastaan sopimustuntipalkalla tai urakkapalkalla. Palkkaustavasta sovitaan ennen työn aloittamista. Jos työ sovitaan urakalla tehtäväksi, tulee työstä laatia työehtosopimuksen mukaisesti kirjallinen urakkasopimus. Työnantajan tulee antaa työntekijöille myös kirjallinen työselitys, jossa on selvitetty urakkaan kuuluvat työt. Maalausliike Pöntinen Ky:tä lukuun ottamatta käytäntö maalausalalla on I:n mukaan se, että urakkasopimukset tehdään kirjallisesti.

J:n mukaan maalausalan työehtosopimuksen urakkamääräysten mukainen pääsääntö on ollut, että työt tehdään urakalla. Jos urakkahinnasta ei päästä sopimukseen, työ tehdään työehtosopimuksen mukaista urakkahinnoittelua noudattaen. Käytännössä joissakin alan yrityksissä urakkasopimukset tehdään aina kirjallisesti, mutta suurimassa osassa yrityksiä urakkasopimukset tehdään suullisesti. Kirjallisen urakkatyösopimuksen tekemistä koskeva määräys on otettu työehtosopimukseen Rakennusliiton aloitteesta vuonna 1994. Tätä ennen työehtosopimus on edellyttänyt vain kirjallisen työselityksen tekemistä.

E:n kertoman mukaan suurin osa hänen tekemistään töistä on ollut sellaisia, joista ei ole sovittu urakkaa. Näiltäkin työtunneilta palkka on maksettu urakkaennakon nimellä. Urakkaennakon nimellä palkka on maksettu myös niin sanotuista laskutöistä. E on edelleen kertonut, että hänen vuonna 2003 tekemistään töistä noin 10 prosenttia on ollut sellaisia, jotka on sovittu tehtäväksi urakalla. Maalausliike Pöntinen Ky:n palveluksessa Jyväskylän alueella olevista työntekijöistä E tekee kertomansa mukaan eniten töitä urakalla. E:lle on maksettu pohjarahaa tapauksessa, jossa työ on sovittu tehtäväksi urakkana. Pohjarahaa hänelle on maksettu tämän lisäksi esimerkiksi eräässä tapauksessa tapetointityöstä, vaikka urakasta ei ollut nimenomaisesti sovittu. Eräistä töistä, kuten muun muassa vuosikorjauksista, työntekijöille maksetaan urakkaennakkoa pienempää työehtosopimuksen mukaista aikapalkkaa. Tällaisia töitä vuoden aikana tehdään joitakin kymmeniä tunteja.

G on kertonut olleensa Maalausliike Pöntinen Ky:n palveluksessa seitsemän vuotta. Työajastaan ainakin 80 prosenttia hän on tehnyt urakkatyötä. Urakkatyöstä palkkaa maksetaan urakkaennakon nimellä. Urakkaennakon nimellä palkkaa on maksettu myös eräistä sellaisista töistä, joista ei ole sovittu varsinaista urakkaa. Urakkaennakkoa pienempää aikapalkkaa G:lle on maksettu muun muassa laskutöissä. Aikapalkalla työskentelyä G:llä on ollut noin 5 prosenttia työajasta. Urakkatyöstä sovitaan suullisesti ja urakkahinnasta sovitaan useimmiten työn aloittamisen jälkeen.

Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työnjohtajana toimiva H on kertonut työnantajan pyrkimyksenä olevan, että kaikki työehtosopimuksen urakkahinnoittelussa mainitut työt tehdään urakalla. Noin 70 prosenttia kaikista töistä on teetetty urakalla. Tehdystä työstä työntekijöille on maksettu sovitun suuruinen urakkaennakkopalkka urakan ulosmaksuna. Urakkatyön ulkopuolisista töistä, kuten siivouksesta ja tavaroiden siirtämisestä työntekijöille maksetaan aikapalkkaa. Urakoista sovitaan suullisesti. Niistä töistä, joista työntekijöille maksetaan palkkaa urakkaennakkona, noin puolet on H:n mukaan sellaisia, joista ei ole tehty urakkasopimusta. Tämä on yleensä johtunut siitä, että työntekijät eivät ole halunneet selvittää urakan hintaa.

Esitetty selvitys osoittaa, että valtaosassa töistä maalareille on maksettu työehtosopimuksen mukaista aikapalkkaa korkeampaa palkkaa urakkaennakon nimellä. Työnantajan ja työntekijöiden välillä on joissakin tapauksissa sovittu nimenomaisesti urakkatyön tekemisestä ja urakkahinnasta. Siitä, miten paljon tällaisia sopimuksia on tehty, on esitetty ristiriitaista selvitystä. Urakkasopimukset on esitetyn selvityksen mukaan tehty suullisesti. Urakkaennakon nimellä työntekijöille on maksettu palkkaa myös sellaisista töistä, joita ei ole nimenomaisesti sovittu tehtäväksi urakalla mutta joita ei ole katsottu urakkahinnoittelun ulkopuoliseksi aikatyöksi.

Kanteessa tarkoitettuna ajankohtana voimassa olleiden työehtosopimusmääräysten mukaan lähtökohtana on ollut urakkahinnoittelun yleismääräysten 1.1 kohdassa sovituin tavoin, että kaikki hinnoittelussa mainitut työt suoritetaan urakkatyönä. Jos urakkahinnasta ei erikseen sovita, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista urakkahinnoittelua. Aikapalkalla työ suoritetaan yleismääräysten 1.2 kohdan mukaan, mikäli edellytyksiä urakkatyön tekemiselle ei määräyksessä mainituista syistä ole. Osapuolten tulee tällaisessa tilanteessa yhteisesti todeta työehtosopimuksessa tarkoitetun urakkatyön esteen olemassaolo ennen työn muutoin kuin urakkatyönä tapahtuvaa suorittamista.

Kantaja ei ole esittänyt selvitystä sen tueksi, että työ, joka kantajan mielestä on tehty aikatyönä, olisi muuta kuin urakkahinnoittelussa mainittua työtä tai että osapuolten välillä olisi sovittu yleismääräysten 1.3 kohdassa tarkoitetuin tavoin aikapalkalla työskentelystä. Työ, josta kanteessa on kysymys, on siten katsottava urakkatyönä tehdyksi.

Yleiskorotuksen maksaminen

Esitetyn selvityksen mukaan työntekijöille on maksettu työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset heidän aikatyönä tekemiltään tunneilta maksettuun palkkaan. Koska kantaja on luopunut vaatimuksista siltä osin, kuin ne oli perustettu yleiskorotuksen maksamiseen urakkapalkkoihin, ei työtuomioistuimella ole tarvetta ottaa kantaa siihen, ovatko työntekijät urakkapalkalla työskenneltäessä saaneet työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Esitetyn selvityksen mukaan urakkasopimukset Maalausliike Pöntinen Ky:ssä tehdään suullisesti. Laiminlyödessään kirjallisten urakkasopimusten tekemisen on Maalausliike Pöntinen Ky tietensä rikkonut työehtosopimusta. Sen sijaan asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella Maalausliike Pöntinen Ky:n voitaisiin katsoa rikkoneen tieten urakkahinnoittelun yleismääräysten 15. ja 16. kohdan määräyksiä.

Suomen Maalarimestariliitto on yleiskorotuksen maksamatta jättämistä koskevasta ilmoituksesta tiedon saatuaan ryhtynyt välittömästi selvittämään, onko kysymys ollut urakka- vai aikatyöstä ja onko yleiskorotukset suoritettu asianmukaisesti. Kun vaatimukset kirjallisten urakkasopimuksen ja urakkalaskelmien esittämisestä on tehty lähinnä tämän kysymyksen ratkaisemiseksi, ei Suomen Maalarimestariliiton voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Maalausliike Pöntinen Ky ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet A ja B ovat velvolliset korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut sen mukaisesti kuin yhdessä tämän asian kanssa käsitellyssä asiassa R 49/03 annetussa tuomiossa on todettu.

Asian laatu ja sen lopputulos huomioon ottaen saa Suomen Maalarimestariliitto vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa Maalausliike Pöntinen Ky:n rikkoneen työehtosopimusta jättäessään tekemättä kirjalliset työsopimukset urakkatyöstä.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Maalausliike Pöntinen Ky:n maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Rakennusliitolle 2 000 euroa.

Suomen Maalarimestariliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkoaan.

Kanne enemmälti hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Niskanen, Lindahl, Palomäki ja Kolula jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.