Legislator Case Law & Legislation
TT:2004-49 AI generated

Labor court dismissed appeal; plaintiffs failed to prove essential changes in collective agreement representativeness after final ruling.

Case Number TT:2004-49
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the appeal against a final decision by the General Bindingness Committee to uphold a collective agreement for restaurant musicians. Plaintiffs argued that new data revealed significant changes in the agreement's representativeness since the 2002 ruling, necessitating a retrial. The court rejected this claim because the plaintiffs failed to demonstrate that any such changes met the statutory threshold for essential alterations required to reopen the case.

Legislator headnote

AI generated

Act on the General Bindingness of Collective Agreements s. 7 (1); Act on Collective Agreements s. 2: A party may request a retrial only if they prove that essential changes regarding the collective agreement's representativeness have occurred since the final binding decision.

Keywords

AI generated
collective agreement general bindingness representativeness essential changes labor court appeal dismissal retrial conditions statutory restaurant musicians employment

Cited Legislation

AI generated
Act on the General Bindingness of Collective Agreements s. 7 (1)
Act on Collective Agreements s. 2
Act on Collective Agreements s. 7 (1) second paragraph
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta oli valituksenalaisella päätöksellä hylännyt ravintolamuusikoiden työehtosopimuksen yleissitovuusasian uudelleen käsittelyä koskevan hakemuksen.

Koska valittajat eivät olleet uudelleen käsittelyä koskevassa hakemuksessaan eivätkä myöskään valituksessaan osoittaneet, että ravintolamuusikoita koskevan työehtosopimuksen edustavuudessa olisi työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamista koskevan päätöksen jälkeen tapahtunut yleissitovuuden edellytysten kannalta olennaisia muutoksia, ei perusteita hakemuksen uudelleen käsittelemiselle ollut. Valitus on hylätty.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 49

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJAT

Belides Oy

Rockadillo Production Oy

Stage Music Artistit Oy

Popgram Finland Oy Ltd

Rocktops Oy

J. Karppinen Oy

Piikkikasvi Agency Oy

Tanja Saarinen T:mi Blue Violet Agencyn omistajana

Jukka Airaksinen T:mi Ohjelmapalvelun omistajana

Dalt Ones Musiikkituotanto Oy

Sam Agency Oy

Petroleum Music Agency

Welldone Agency & Promotion Oy

Nem-booking Oy

Dex-Viihde Oy

Hot Igloo Productions

TYÖEHTOSOPIMUKSEN YLEISSITOVUUTTA KOSKEVA PÄÄTÖS

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on 7.5.2002 antamallaan lainvoimaisella päätöksellä vahvistanut, että ravintolamuusikkoja koskeva työehtosopimus on soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on todennut päätöksen perusteluissa seuraavaa:

Ravintolamuusikkoja koskeva työehtosopimus on valtakunnallinen. Työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa oleville koti- ja ulkomaisille muusikoille ja orkesterin solisteille heidän esiintyessään ravintolassa tai ohjelmatoimistoon työsuhteessa tilapäisesti matkustaja-aluksella.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittaneet jäsenmääränsä seuraavasti:

Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR on ilmoittanut, että tarkkoja tietoja liiton jäsentyönantajien palveluksessa olevista muusikoista ei ole saatavissa. Työnantajaliitot ovat arvioineet, että työehtosopimusalalla työskentelee henkilötyövuosissa laskettuna noin 500 ravintolamuusikkoa. Ravintolamuusikoista noin 85 prosenttia on ohjelmatoimistojen ja noin 15 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan työnantajien palveluksessa.

Työnantajaliittojen ilmoituksen mukaan järjestäytyneet ohjelmatoimistot työllistävät 2/3 ohjelmatoimistoalan palveluksessa olevista ravintolamuusikoista. Ravintolamuusikkoja työllistävät majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat käytännössä lähes kaikki työnantajaliittoon järjestäytyneitä.

Työnantajaliittojen ilmoittamista luvuista voidaan laskea, että järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa on henkilötyövuosina laskettuna noin 350 ravintolamuusikkojen työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa työntekijää.

Suomen Muusikkojen Liitto on ilmoittanut, että liiton jäsenmäärä tällä sopimusalalla on noin 300 - 400 työntekijää. Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelee sen ilmoituksen mukaan keskimäärin 500 työntekijää. Työntekijämäärä vaihtelee vuoden eri ajankohtina melko voimakkaasti.

Tilastokeskuksen tilastoista tai muulla tavoin ei ravintolamuusikoiden määrää saada selvitetyksi. Työnantajaliitot ja työntekijäliitto ovat ilmoittaneet, että alalla olevien työntekijöiden määrä on noin 500 henkilötyövuotta. Muun selvityksen puuttuessa tätä tietoa voidaan pitää luotettavana.

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä ravintolamuusikkoja koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää ja toisaalta työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää, voidaan todeta, että ravintolamuusikkoja koskeva työehtosopimus jo yksistään tällä perusteella on työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana pidettävä.

YLEISSITOVUUDEN UUDELLEEN KÄSITTELY

Hakemus

Belides Oy ynnä muut ovat työehtosopimuksen vahvistamislautakunnalle toimittamassaan hakemuksessa vaatineet, että työehtosopimuksen vahvistamislautakunta ottaa ravintolamuusikkoja koskevan työehtosopimuksen uudelleen käsiteltäväksi ja vahvistaa, että se ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja eikä siten yleissitova.

Hakemusta on perusteltu ensinnäkin sillä, ettei työehtosopimuksen soveltamisala koske Suomen Rocktoimistojen Liitto ry:n (jäljempänä Rocktoimistojen Liitto) jäsenyrityksen asiakkaina toimeksiantosopimuksen perusteella esiintyviä, pääsääntöisesti ns. rokkipuolen muusikoita tai orkesterin solisteja.

Hakemukseen on oheistettu luettelo Rocktoimistojen Liiton edustamista muusikoista ja solisteista sekä todettu, että liiton edustamia solisteja ja orkestereita on yhteensä 326, joissa soittaa tai laulaa yhteensä 1 565 muusikkoa tai solistia. Näistä henkilöistä ainakin 1 308 on levyttänyt, joten heitä voidaan pitää ammattilaisina erotukseksi musiikinharrastelijoista.

Yhteenvetona on todettu, että työehtosopimuksen soveltamisalalla toimisi lautakunnalle ilmoitetun 500 muusikon sijasta vähintään 1 300 tai jopa 2 000 muusikkoa ja solistia. Lisäksi määrään tulisi sisällyttää Rocktoimistojen Liiton jäsenyritysten asiakkaina olevat, vähintään 1 300 tai jopa yli 1 600 järjestäytymätöntä muusikkoa, Ohjelmatoimistojen Liiton jäsenyritysten asiakkaina tai palveluksessa olevat järjestäytymättömät muusikot ja solistit sekä ne kymmenet muusikot ja solistit, jotka eivät ole minkään liiton jäseniä tai asiakkaita.

Lausunnot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry on hakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa vaatinut, että työehtosopimuksen uudelleen käsittelyä koskeva hakemus on hylättävä. Liitto on perustellut vaatimustaan muun muassa seuraavasti:

Yleissitovuuden vahvistamisen edellytyksissä ei ole tapahtunut yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaisesti olennaisia muutoksia. Kaikki ne seikat, joihin hakijat vetoavat, ovat olleet olemassa vuosia.

Hakijoilla ei myöskään ole oikeudellista intressiä hakea uudelleen käsittelyä, koska ohjelmatoimistojen ja siis myös Rocktoimistojen Liiton palveluksessa olevat ravintolamuusikot ovat vuokratyösuhteessa, jossa työnantajana on ohjelmatoimisto ja käyttäjäyrityksenä eli vuokralle ottajana ravintola-alan yritys. Tämä merkitsee sitä, että ravintolamuusikoihin on sovellettava yleissitovuuden sijaan samaa eli ravintolamuusikoita koskevaa työehtosopimusta työsopimuslain 2 luvun 9 §:n perusteella, koska mainittu sopimus on käyttäjäyritystä eli ravintolaa koskeva yleissitova työehtosopimus.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat yksimielisiä työehtosopimuksen soveltamisalasta eikä ulkopuolisten toisenlaisilla väitteillä ole juridista relevanssia. Soveltamisalana on ravintolassa tai laivalla esitetty musiikki riippumatta siitä, mihin musiikkilajiin se kuuluu.

Työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteinen arvio alalla työskentelevistä muusikoista henkilötyövuosissa laskettuna on noin 500. Määrä on siis henkilötyövuosia, joten yksittäisten muusikoiden määrä on moninkertainen, kuten hakijatkin ovat esittäneet. Lautakunnalle esitetyt luvut sisältävät myös rockia esittävät muusikot. Ainoa oikea tapa on arvioida lukumäärät henkilötyövuosina, koska varsinkin suuret rock-yhtyeet esiintyvät erittäin harvoin, usein vain muutaman kerran vuodessa.

Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry on hakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa:

Työehtosopimus on lautakunnan 7.5.2002 antamalla päätöksellä vahvistettu yleissitovaksi. Ratkaisu perustuu sopimukseen osallisten työnantajaliittojen antamiin arvioihin alalla työskentelevien muusikoiden lukumäärästä. Mainitun arvion mukaan alalla työskentelee henkilötyövuosissa laskettuna noin 500 ravintolamuusikkoa, joista noin 85 prosenttia on ohjelmatoimistojen ja noin 15 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan työnantajien palveluksessa. Ravintolamuusikoita työllistävät majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat lähes kaikki Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n jäseniä.

Alalla työskentelevien ravintolamuusikoiden lukumäärässä ei ole tapahtunut yleissitovuuden vahvistamisen jälkeen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n tarkoittamia olennaisia muutoksia, joten uudelleen käsittelylle ei ole tarvetta.

Suomen Muusikkojen Liitto ry on todennut lausunnossaan seuraavaa:

Ensisijaisesti uudelleen käsittelyä koskeva hakemus tulisi jättää tutkimatta uudelleen käsittelyn perusteen puuttuessa ja toissijaisesti hakemus tulisi hylätä. Muusikkojen Liitto on perustellut vaatimustaan muun muassa sillä, että siitä Muusikkojen Liiton kannasta, että työehtosopimusta pitää soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena rocktoimistoihin, ei ole ollut mitään epäselvyyttä ennen tai jälkeen vahvistamislautakunnan päätöksen. Liitto on kaikissa asiaa koskevissa lausumissaan lukenut rocktoimistojen palveluksessa olevat muusikot ja laulajat työehtosopimuksen tarkoittaman alan työsuhteisiksi työntekijöiksi, mitä nämä työsopimuslain mukaan ovat niitä solisteja tai orkestereita lukuun ottamatta, jotka toimivat yhtiömuodossa.

Uudelleen käsittelyä koskeva hakemus on tosiasiassa myöhään tehty valitus. Tätä näkemystä Muusikkojen Liitto on perustellut sillä, etteivät hakijat ole esittäneet yleissitovuuden vahvistamisen jälkeen mitään sellaista, jolla olisi asian kannalta merkitystä. Hakemuksessa ei edes väitetä, että esimerkiksi alalla työskentelevien muusikkojen lukumäärissä olisi tapahtunut olennaisia muutoksia.

Rocktoimistojen tai muidenkaan ohjelmatoimistojen työntekijöitä ei ole jätetty vahvistamislautakunnalle esitettyjen henkilötyövuosiarvioiden ulkopuolelle. Hakijoiden perusteettomalle väitteelle siitä, että rocktoimistojen tai järjestäytymättömien ohjelmatoimistojen listoilla olevia muusikkoja tai laulajia ei olisi lainkaan otettu huomioon henkilötyövuosiarvioissa, ei voida asettaa kovinkaan suurta painoa.

Hakijat ovat oheistaneet hakemuksen liitteeksi listan niistä muusikoista ja solisteista, joita Rocktoimistojen Liiton jäsenyritykset edustavat. Tässä listassa esitetyt tiedot artistien lukumäärästä ovat sellaisenaan yleissitovuuden arvioinnin kannalta harhaanjohtavia, koska luotettavan arvioinnin pitää perustua alan luonteesta johtuen ensisijaisesti henkilötyövuosiin. Alan työntekijöillä on lähes yksinomaan erittäin lyhyitä työsuhteita. Yleissitovuustarkastelua ei voida ratkaista yksistään sillä perusteella, kuinka monta artistia listoilla on, koska listalla oleminen ei vielä kerro sitä, minkä verran työehtosopimuksen soveltamisalalla työskennellään. Rocktoimistojen hakemuksessa ei esitetä mitään tietoa listoilla olevien henkilöiden työllistymisestä alalla.

VALITUKSENALAINEN 2.7.2003 ANNETTU PÄÄTÖS

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on hylännyt hakemuksen ravintolamuusikkoja koskevan työehtosopimuksen uudelleen käsittelystä.

Yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 10 §:n mukaan valitusoikeus on asianomaisen työehtosopimuksen tehneillä sekä siihen jälkeenpäin yhtyneillä työnantaja- ja työntekijäyhdistyksillä, kullakin erikseen, sekä sillä työnantajalla tai työntekijällä, jonka oikeusasema työsuhteessa riippuu työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

Hakijat eivät ole kummankaan työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäseniä eivätkä näin ollen ole työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä. Sillä seikalla, onko työehtosopimus yleissitova vai ei, voi kuitenkin olla vaikutusta heidän oikeusasemaansa esimerkiksi tilanteessa, jossa heidän palveluksessaan olevat muusikot työskentelevät työnantajaliittoon kuulumattomassa ravintolassa, joten heillä on vahvistamislain 7 ja 10 §:n perusteella oikeus hakea vahvistamislautakunnan päätöksen uudelleen käsittelyä.

Hakijat eivät ole omilla arvioillaan alan työntekijämääristä osoittaneet, että työehtosopimuksen vahvistamisen edellytyksissä olisi tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, että asian uudelleen käsittelylle olisi perusteita.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Belides Oy ynnä muut ovat vaatineet työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 2.7.2003 antaman päätöksen muuttamista siten, että ravintolamuusikkoja koskevan työehtosopimuksen yleissitovuus otetaan uudelleen käsiteltäväksi.

Valittajat ovat lisäksi vaatineet vahvistettavaksi, että ravintolamuusikkoja koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja että se siten on vailla yleissitovuutta.

Työsopimuslain hallituksen esityksen 157/2000 perustelujen mukaan lähtökohtana yleissitovuuden arvioinnissa on edelleen tilastotiedoilla laskettava edustavuus. Selvää on, että jos työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä, työehtosopimusta on pidettävä edustavana. Hallituksen esityksen mukaan arvioinnissa tulisi käyttää kuitenkin myös eräitä kriteereitä. Tällaisia kriteereitä olisivat asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on tehnyt 7.5.2002 antamansa ravintolamuusikkoja koskevan työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevan päätöksensä työehtosopimukseen osallisten antamien tietojen perusteella. Kuten uudelleen käsittelyä koskevassa hakemuksessa on todettu, työnantaja- ja työntekijäpuolen antamat tiedot eivät vastaa todellista tilannetta työehtosopimuksen soveltamisalalla. Uudelleen käsittelyä koskevassa hakemuksessa todetuin tavoin työehtosopimuksen soveltamisalalla toimii vähintään 1300 tai laskentatavasta riippuen jopa lähes 2000 muusikkoa ja solistia, kun otetaan huomioon työehtosopimukseen osallisten arvioimat 500 muusikkoa, nyt valittajina oleviin yrityksiin toimeksianto- ja työsuhteessa olevat muusikot ja muut muusikot. Näiden lukujen valossa oikeustieteessä esitetty tilastollisen edustavuuden arvioinnin perusteena oleva niin sanottu 50 prosentin sääntö ei voi mitenkään toteutua ravintolamuusikkoja koskevan työehtosopimuksen osalta.

Asiassa on otettava lisäksi huomioon se, että työntekijöiden osalta alan järjestäytyneisyys on yleistä pääsääntöisesti vain tanssimusiikkia soittavien muusikoiden tai orkesterien solistien keskuudessa. Perinteisesti tällaiset muusikot soittavat säännöllisesti laivalla tai ravintolassa ja heidän tulonsa muodostuvat pääosin näistä keikoista maksettavasta palkasta. Niin sanotun rockpuolen muusikkojen ja orkesterien solistien keskuudessa järjestäytyneisyys on huomattavasti harvinaisempaa. Nämä muusikot ovat suurelta osin levyttäviä artisteja, joille esiintymiset esimerkiksi ravintolassa tai laivoilla ovat vain yksi osa muusikkona olemista. Vastaavasti työnantajapuolella ovat järjestäytyneitä lähinnä suuret ohjelmatoimistot (5 kappaletta), jotka palkkaavat ja edustavat enimmäkseen tanssimusiikkia soittavia muusikoita tai orkesterien solisteja. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen alan järjestäytymisaste ei ole kovin suuri, vaikka työehtosopimuksen osapuolet näin antavat ymmärtää.

Ravintolamuusikkoja koskevan työehtosopimuksen osalta puuttuvat edustavuuden edellytykset, eikä työehtosopimusta siten voida pitää yleissitovana.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta säädetyn lain 7 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimuksen uudelleen käsittelemisen edellytyksenä on, että työehtosopimuksen vahvistamisen edellytyksissä on tapahtunut olennaisia muutoksia. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamista koskeva asia voidaan ottaa myös viran puolesta uudelleen käsiteltäväksi, kun työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisen edellytyksissä osoitetaan tapahtuneen olennaisia muutoksia. Hallituksen esityksessä 157/2000 on todettu, että yleissitovalle työehtosopimukselle säädettyjen edellytysten täyttyminen voidaan viran puolesta tutkia, jos aiemmin yleissitovaksi vahvistetun työehtosopimuksen edustavuuden osoitetaan vähentyneen olennaisesti tai vastaavasti jonkun työehtosopimusalan kattavuuden edellisen päätöksen jälkeen nousseen olennaisesti.

Valittajat eivät ole järjestäytyneitä työnantajia. Valittajat edustajat kuitenkin merkittävää osaa ravintolamuusikkojen työehtosopimuksen soveltamisalalla toimivista tahoista. Tästä huolimatta työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamista koskeva päätös tehtiin valittajia kuulematta ilman, että niille annettiin mahdollisuutta lausua käsitystään työehtosopimukseen osallisten antamista tiedoista, jotka koskivat työehtosopimuksen edustavuutta. Näin oli menetelty siitä huolimatta, että jo tuolloin Suomen Muusikkojen Liitto ja muun muassa valittajia edustavan Suomen Rocktoimistojen Liitto ry:n välillä käytiin ajoittain varsin kiivastakin keskustelua työehtosopimuksen merkityksestä ja Suomen Rocktoimistojen Liiton jäsenyritysten edustamien muusikkojen ja orkesterien solistien oikeudellisesta asemasta. Työehtosopimukseen osalliset tahot olivat siten olleet täysin tietoisia Suomen Rocktoimistojen Liiton ja sen jäsenyritysten merkittävästä asemasta työehtosopimusten soveltamisalalla.

Edellä selostetun valossa vaikuttaa oudolta, että Suomen Muusikkojen Liitto oli lukuisissa viime vuosina Suomen Rocktoimistojen Liitto ry:n kanssa käymissään neuvotteluissa väittänyt, että liiton jäsenyritysten edustamat muusikot ja orkesterin solistit olisivat työsuhteessa ohjelmatoimistoon tai ravintolaan, jossa he esiintyvät. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevassa asiassa Suomen Muusikkojen Liitto on kuitenkin katsonut, että Suomen Rocktoimistojen Liiton jäsenyrityksillä ei ole merkitystä edustavuutta ratkaistaessa ja että Suomen Muusikkojen Liiton esittämät luvut osoittavat todellisen tilanteen työehtosopimuksen soveltamisalalla. Valittajat kuitenkin katsovat, että heihin toimeksianto- ja työsuhteessa olevat muusikot ja orkesterien solistit olisi tullut ja tulee edelleen ottaa huomioon edustavuutta arvioitaessa.

Jos ravintolamuusikkoja koskevan työehtosopimuksen yleissitovuutta ei oteta valittajien hakemuksesta uudelleen käsiteltäväksi, tulee työehtosopimuksen edustavuus joka tapauksessa ottaa viran puolesta uudelleen arvioitavaksi, koska yleissitovuutta koskevan päätöksen käsittelyn pohjana olevat tiedot ovat olleet puutteellisia ja selkeästi virheellisiä. Uudelleen käsittelylle laissa asetetut edellytykset täyttyvät työehtosopimuksen osalta, koska työehtosopimuksen yleissitovuuden edellytyksissä on tapahtunut olennainen muutos aikaisempaan verrattuna.

Lausunnot

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta sekä Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry, Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry ja Suomen Muusikkojen Liitto ry ovat antaneet valituksen johdosta lausuntonsa ja esittäneet valituksen hylkäämistä.

Belides Oy ynnä muut ovat antaneet edellä mainittujen lausuntojen johdosta vastaselityksen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi voi se, jolla lain 10 §:n mukaan on valitusoikeus, kirjallisella hakemuksella vaatia yleissitovuuden vahvistamisasian uudelleen käsittelyä. Hakemuksessa on osoitettava, että työehtosopimuksen vahvistamisen edellytyksissä on tapahtunut olennaisia muutoksia. Saman pykälän 2 momentin mukaan lautakunta voi viran puolesta ottaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamista koskevan asian uudelleen käsiteltäväkseen 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.

Hallituksen esityksessä 157/2000 on edellä mainitun lain 7 §:n 1 momentin perusteluissa todettu, että hakijan on uudelleen käsittelyä koskevassa hakemuksessa osoitettava, että työehtosopimuksen edustavuudessa on lainvoiman saaneen vahvistamispäätöksen jälkeen tapahtunut työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen yleissitovuuden edellytysten kannalta olennaisia muutoksia. Hallituksen esityksen saman pykälän 2 momentin perustelujen mukaan lautakunta voi viran puolesta tutkia yleissitovalle työehtosopimukselle säädettyjen edellytysten täyttymisen, jos aiemmin yleissitovaksi vahvistetun työehtosopimuksen edustavuuden osoitetaan vähentyneen olennaisesti tai vastaavasti jonkun työehtosopimusalan kattavuuden edellisen päätöksen jälkeen nousseen olennaisesti.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden uudelleen käsittelyn edellytyksenä on siten, että työehtosopimuksen edustavuudessa on lainvoiman saaneen vahvistamispäätöksen jälkeen tapahtunut työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen yleissitovuuden edellytysten kannalta olennaisia muutoksia. Valittajat eivät ole hakemuksessaan eivätkä valituksessaan osoittaneet, että ravintolamuusikoita koskevan työehtosopimuksen edustavuudessa olisi yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 7.5.2002 antaman päätöksen jälkeen tapahtunut yleissitovuuden edellytysten kannalta olennaisia muutoksia. Näin ollen perusteita hakemuksen uudelleen käsittelemiselle ei ole.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää valituksen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Jalanko, H. Rautiainen ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Päätös on yksimielinen.