Labor court dismissed union claim that employer association must enforce collective agreement recommendations regarding overtime limits.

Ahtaajia koskevan työehtosopimuksen ylityömääräyksiin oli otettu pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan osapuolet suosittelevat, että sovellettaessa työaikalain määräyksiä ylitöiden enimmäismääristä vuodessa kertymäperusteena käytetään kaikkia tehdyn ylityön tunteja.

Koska jaksotyöaikaa ei voitu pitää työehtosopimuksen mukaisena työaikamuotona, ei perusteita ollut sellaiselle työnantajapuolen esittämälle tulkinnalle, että pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuja ylitöiden enimmäismääriä laskettaessa otettaisiin huomioon ainoastaan ne ylityötunnit, jotka työaikalain jaksotyötä koskevia säännöksiä sovellettaessa katsotaan ylityötunneiksi. Pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuja ylitöiden enimmäismääriä laskettaessa kertymäperusteena tuli sen sijaan käyttää työehtosopimuksen mukaisen tehdyn säännöllisen työajan yli tehtyjä tunteja.

Koska pöytäkirjamerkintä oli sen selvän sanamuodon mukaan tulkittava suositukseksi, ei työnantajayhdistyksellä ollut työehtosopimuslaissa tarkoitettua, hyvityssakkoseuraamuksen tehostamaa velvollisuutta valvoa, että yksittäiset työnantajat noudattavat suositusta. Työnantajayhdistys ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan myöskään antaessaan jäsenyrityksilleen pöytäkirjamerkinnän oikeaksi vahvistetusta tulkinnasta poikkeavat ohjeet. (Ään. oikeudenkäyntikulujen osalta)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 47

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

VASTAAJA

Satamaoperaattorit ry, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.3.2004

Pääkäsittely 20.4.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Satamaoperaattorit ry:n (entinen Suomen Lastauttajain Liitto SLL ry) ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisessä ajaksi 1.2.2003 - 15.2.2005 tehdyssä vakinaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä sekä niitä periaatteita, jotka ilmenevät Teollisuuden ja Työnantajan Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä solmituista työajan lyhentämistä koskevista sopimuksista 8.12.1970 ja 15.3.1986.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työaikamuodot ovat seuraavat:

2-vuorotyö

keskeytymätön 3-vuorotyö

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § YLITYÖ

Ylityöksi luetaan kaikki säännöllisen työajan enimmäisrajat ylittävä työ. Ylityötä voidaan tehdä työnantajan esityksestä työaikalain ja tämän työehtosopimuksen määrittelemissä rajoissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintä 4

"Osapuolet suosittelevat, että sovellettaessa työaikalain määräyksiä ylitöiden enimmäismääristä vuodessa (250 + 80) kertymäperusteena käytetään kaikkia tehdyn ylityön tunteja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa työehtosopimuksen 8 §:n pöytäkirjamerkintä 4:n oikeaksi sisällöksi, että kaikki työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan lisäksi tehdyt työtunnit on otettava huomioon laskettaessa mainitussa pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuja ylityön enimmäismääriä,

tuomitsee Satamaoperaattorit ry hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla tehtävässä työssä säännöllinen työaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Asianosaisten välillä ei vallitse erimielisyyttä siitä, mistä säännöllisen työajan ylittävistä työtunneista työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti ylityökorvauksia. Sen sijaan edellisen työehtosopimuksen voimassaoloaikana 27.4.2000 - 31.1.2003 asianosaisten välillä oli ilmennyt erimielisyyttä siitä, miten työaikalain 19 §:ssä säädetyt ylityön enimmäismäärät oli laskettava. Työntekijäpuolen mielestä ne oli laskettava työehtosopimuksen mukaisen päivittäisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta. Työnantajapuolen mielestä ylityön enimmäismäärät voitiin laskea työaikalain 7 §:n jaksotyöajan ylittävien työtuntien mukaan. Työehtosopimuksen mukaan jaksotyön teettäminen alalla ei ollut kuitenkaan mahdollista.

Helmikuun 1. päivänä 2003 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa edellä mainittu tulkintaerimielisyys oli ratkaistu työehtosopimuksen 8 §:ään lisätyllä pöytäkirjamerkintä 4:llä. Pöytäkirjamerkinnässä olevalla ohjeella oli tarkoitettu antaa työnantajille oikeaa informaatiota siitä, että pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu työaikalain 19 §:ssä säädetty ylityötuntien enimmäismäärä on laskettava työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan perusteella. Pöytäkirjamerkintä oli sitova työehtosopimusmääräys siitä, mikä on työehtosopimuksen työaikamääräysten mukainen ylitöiden enimmäismäärien oikea laskentatapa.

Työehtosopimukseen lisätystä ohjeesta huolimatta työnantajaliitto oli neuvonut työnantajia työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn ylitöiden vuosittaisia enimmäismääriä laskettaessa. Näin toimiessaan työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvoa, että työnantajat työehtosopimuksen mukaisesti noudattaisivat pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuja ylityön teettämisen enimmäismääriä.

Helsingin satamassa työskentelevät työntekijät olivat riitauttaneet työnantajan menettelyn. Erimielisyydestä oli neuvoteltu myös liittojen välillä, mutta sovintoon ei ollut päästy.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Satamaoperaattorit ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Satamaoperaattorit ry on lisäksi vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n velvoittamista korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asianosaisten välillä vallitsi erimielisyys siitä, mitä voimassa olevaan työehtosopimukseen viime sopimusneuvotteluissa otetulla 8 §:n pöytäkirjamerkintä 4:llä tarkoitetaan. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli katsonut, että kaikki ne ylityöt, joista maksetaan korotettua palkkaa työehtosopimuksen 10 §:n perusteella, lasketaan pöytäkirjamerkinnässä mainittuun kiintiöön 250 + 80. Satamaoperaattorit ry:n näkemyksen mukaan edellä mainittuun kiintiöön lasketaan tehdyt ylityöt noudattaen työaikalain 7 §:n jaksotyöaikaa koskevia säännöksiä. Näin ollen kiintiöön lasketaan ne tehdyt työtunnit, jotka ylittävät kahden viikon pituisena ajanjaksona 80 tuntia tai kolmen viikon pituisena ajanjaksona 120 tuntia. Näistä jälkimmäinen on ahtausalalla vallitsevan yleisen käytännön mukainen.

Ahtausalalla sovellettavien työehtosopimusten työaikamääräykset ovat keskeisiltä osiltaan pysyneet muuttumattomina 1970-luvulta lähtien lukuun ottamatta voimassa olevaan työehtosopimukseen kirjattua tulkintaerimielisyyden kohteena olevaa pöytäkirjamerkintää. Itse sopimusmääräyksissä ei ole otettu suoranaisesti kantaa siihen, voidaanko ahtaustyö järjestää jaksotyöksi (vanhassa työaikalaissa periodityö) vai ei.

Ahtausalan yrityksissä on vakiintuneesti sovellettu jaksotyötä koskevia työaikalain säännöksiä tehtyjen ylitöiden vuotuisten enimmäismäärien seurannassa. Ahtausalalla vuosikymmeniä jatkuneen käytännön mukaan työtä on teetetty jaksotyönä. Näin on tehty Haminan, Kotkan, Helsingin, Turun ja Porin Mäntyluodon satamissa. Näissä satamissa työskentelee alan työvoimasta noin 60 prosenttia. Myös lisäylitöiden poikkeuslupia on haettu ja niitä on myönnetty nimenomaan periodityöhön. Korotetun palkan maksamisessa on puolestaan sovellettu työehtosopimuksen 10 §:n ylityökorvauksia koskevia määräyksiä sekä paikallisia sopimuksia ja käytäntöjä.

Voimassa olevaa työehtosopimusta koskeneita neuvotteluja oli käyty loppuvaiheessa valtakunnansovittelijan toimistossa 30.11. - 1.12.2002. Sopimuksen syntymiseen olivat myötävaikuttaneet valtakunnansovittelija sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton johtaja. Läsnä valtakunnansovittelijan toimistossa oli ollut myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja. Tulopoliittiseen sopimukseen liittymisen ehdoksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli asettanut tiettyjen "alakohtaisten tekstikysymysten" ratkaisemisen. Yksi näistä oli nyt erimielisyyden kohteena oleva ylitöiden enimmäismäärien laskenta.

Osapuolten tiedossa oli ollut se, että eräillä toimipaikoilla työsuojelupiirit olivat kyselleet ylitöiden enimmäismäärien kirjaamisesta ja olleet epätietoisia siitä, tuleeko työehtosopimuksen ylityökorvauksilla maksettuja tunteja kirjata työaikalain enimmäismääriin vai ei. Tähän epäkohtaan neuvottelussa oli etsitty ratkaisua. Valtakunnansovittelija oli kehottanut työnantajapuolta laatimaan ylitöiden kertymistä koskevia vaihtoehtoisia tekstejä, joissa laissa tarkoitetut ylityöt ja työehtosopimuksen mukaan ylityökorotuksin korvattavat tunnit voitaisiin selvästi erottaa toisistaan. Valtakunnansovittelija oli aamuyöllä 1.12.2002 antanut sovintoehdotuksen, joka oli päivätty 30.11.2002. Neuvottelijoiden alustavat vastaukset tähän oli tullut antaa välittömästi ja lopulliset vastaukset samana päivänä kello 14. Sovintoehdotuksen 5. kohta oli ollut samansisältöinen kuin voimassa olevan työehtosopimuksen 8 §:n pöytäkirjamerkintä 4.

Kysymyksessä olevan tekstin olivat laatineet valtakunnansovittelija ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n neuvottelijat. Mainitusta kohdasta oli keskusteltu valtakunnansovittelijan virkahuoneessa ennen sovintoehdotuksen alustavaa hyväksymistä 1.12.2002 kello 10. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtajan läsnä ollessa Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja oli keskustelun aikana varmistanut valtakunnansovittelijalta, että kysymyksessä oleva suositus ei sulje pois periodityön käyttämisen mahdollisuutta ahtausalan yrityksissä. Keskustelussa oli varmistettu se, että suositus mahdollistaa kaikki työaikalain sallimat työaikajärjestelyt kuten ennenkin. Valtakunnansovittelija oli todennut, että työnantajilta ei oteta mitään pois. Saatuaan tämän varmistuksen työnantajaosapuoli oli ollut valmis alustavasti hyväksymään sovintoehdotuksen 1.12.2002 kello 10.30. Lopullinen hyväksyminen oli ilmoitettu samana päivänä kello 14.

Ylitöiden enimmäismäärien laskentaa koskevan suosituksen tulkinnasta oli syntynyt erimielisyys Finnsteve Oy:ssä. Työnantaja oli katsonut, että enimmäismääriin lasketaan työaikalain mukaisesti tehty ylityö eikä niin sanottuja TES-ylitöitä, joita käytetään maksuperusteina. Työnantaja oli siten katsonut, että työaikalain enimmäismäärien laskennassa voitiin edelleenkin menetellä noudattaen työaikalain jaksotyötä koskevia säännöksiä.

Erimielisyys oli alistettu työehtosopimukseen osallisten ratkaistavaksi maaliskuussa 2003. Työehtosopimukseen osallisten välillä erimielisyysasiaa oli käsitelty 14.4. ja 14.5.2003. Neuvotteluissa osapuolet olivat jääneet erimielisiksi paitsi suosituksen velvoittavuudesta myös sen sisällöstä. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja oli katsonut, että suositus oli luonteeltaan velvoittava työehtosopimusmääräys ja että suosituksen mukaan ylitöiden enimmäismääriin lasketaan kaikki ne tunnit, joista maksetaan ylityökorvauksia. Työnantajapuoli oli katsonut, että kysymyksessä oleva pöytäkirjamerkintä oli luonteeltaan suositus ja että ylitöiden enimmäismääriin lasketaan todella tehdyt ylityötunnit noudattaen työaikalain jaksotyötä koskevia säännöksiä.

Osapuolten välillä oli neuvoteltu erimielisyydestä vielä 10.6.2003 valtakunnansovittelijan toimistossa sovittelijan ollessa läsnä. Valtakunnansovittelija oli katsonut, että kysymyksessä oleva määräys oli luonteeltaan suositus tiettyyn tulkintaan. Suosituksen sisällön oikean tulkinnan ratkaisemisen hän oli katsonut kuuluvan työtuomioistuimen toimivaltaan todeten kuitenkin suosituksen kirjaamisen taustalla olleen työsuojelullisen näkökohdan.

Työntekijöiden suojelu työaikojen osalta toteutuu työaikalain työajan enimmäismäärien kautta. Työehtosopimusten ylityökorvausmääräyksillä puolestaan on parannettu työntekijöiden taloudellisia etuuksia. Mainitut työehtosopimuksen määräykset ovat työnantajille myös ohjeena työvuoroluetteloja laadittaessa.

Käydyissä neuvotteluissa oli jääty erimielisiksi.

Työaikalain 7 §:n mukaan jaksotyötä voidaan järjestää aluksen ja rautatievaunun lastauksessa ja purkamisessa. Työehtosopimuksen mukaan työaikamuotoja ovat kaksivuorotyö ja keskeytymätön kolmivuorotyö. Nämä työaikamuodot eivät sulje pois jaksotyön käyttämistä. Jaksotyöhönkin on pääsääntöisesti laadittava työvuoroluettelo, joskin poikkeusluvalla tästä voidaan poiketa, jos työvuoroluettelon laatiminen työn epäsäännöllisyyden vuoksi on erittäin vaikeaa.

Ahtausalan yrityksissä on vakiintuneesti sovellettu jaksotyötä koskevia säännöksiä, mikä alan luonteesta johtuen on ollut välttämätöntä. Lastaus- ja purkaustyötä tehdään silloin kun toimeksiantoja tulee, mihin työnantajat eivät pääsääntöisesti voi vaikuttaa. Laivoja saattoi esimerkiksi saapua eri vuorokaudenaikoina ja myös sääolosuhteet vaikuttivat saapumisaikoihin. Ahtauspalvelujen kysyntä ratkaisi siten sen, mihin aikaan vuorokaudesta tai viikosta palveluja pitää voida tarjota.

Ahtausalalla oli työaikalakia ja työehtosopimusta tulkittu ja sovellettu vakiintuneesti siten, että vuotuisia ylityömääriä laskettaessa oli noudatettu työaikalain jaksotyötä koskevia säännöksiä ja ylityökorvauksia maksettaessa oli menetelty työehtosopimuksen 8 ja 10 §:n määräyksien sekä paikallisten ylityökorvaussopimusten ja -käytäntöjen mukaisesti. Ylityökorvauksia maksetaan työehtosopimuksen ja paikallisten käytäntöjen mukaan myös sellaiselta ajalta, jolloin työtä ei tehdä.

Jos Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanta suosituksen sisällön tulkinnasta hyväksyttäisiin, estäisi tämä jaksotyön käyttämisen ahtausalalla. Kantajan kannan hyväksyminen tarkoittaisi käytännössä myös työajan lyhentämistä, jota koskevaa vaatimusta työntekijäliitto ei syksyn 2002 työehtosopimusneuvotteluissa ollut missään vaiheessa esittänyt.

Koska jaksotyön järjestämismahdollisuus on alalle erittäin tärkeä, oli työnantajapuoli valtakunnansovittelijan toimistossa edellä esitetyin tavoin varmistanut sen, että sovintoehdotuksessa oleva teksti ei estä jaksotyön käyttämistä ahtausalalla siinä muodossa ja laajuudessa kuin sitä oli aikaisemminkin käytetty. Saatuaan valtakunnansovittelijalta lupauksen siitä, että kaikki työaikalain sallimat järjestelyt ovat alalla käytettävissä kuten aikaisemminkin, työnantajapuoli oli ollut valmis hyväksymään sovintoehdotuksen siihen sisältyvine pöytäkirjamerkintöineen.

Työnantajapuolen näkemyksen mukaan kysymyksessä oleva pöytäkirjamerkintä 4 on luonteeltaan suositus, jolla pyrittiin selventämään ylitöiden kirjaamiskäytäntöä. Suosituksella ei ollut jäsenyrityksiä velvoittavaa vaikutusta. Suosituksen tarkoituksena oli työaikalaissa tarkoitettujen ylityötuntien ja niin sanottujen TES-ylitöiden erottaminen, josta muun muassa työsuojelupiirien tarkastuksissa oli syntynyt epäselvyyttä.

Suositus ei estänyt työaikalain jaksotyötä koskevien säännösten soveltamista ylitöiden enimmäismääriä laskettaessa. Laskettaessa ylityötunteja työaikalaissa säädettyyn enimmäismäärään vuodessa (250 + 80) kertymäperusteena käytetään kahden tai kolmen viikon ajanjaksossa tehtyjä työaikaan luettavia ylityötunteja. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä tunteja, joilta työehtosopimuksen perusteella tai paikallisten sopimusten tai käytäntöjen perusteella maksetaan korotettua palkkaa, ei käytetä kertymäperusteena.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välillä solmitun 1.2.2003 voimaan tulleen vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 8 §:ään on otettu pöytäkirjamerkintä 4, jossa todetaan osapuolten suosittelevan, että sovellettaessa työaikalain määräyksiä ylitöiden enimmäismääristä vuodessa (250 + 80) kertymäperusteena käytetään kaikkia tehdyn ylityön tunteja.

Sopimuksen voimaantulon jälkeen asianosaisten välillä on syntynyt erimielisyys siitä, miten määritellään pöytäkirjamerkinnässä tarkoitetut ylityöt. Lisäksi liittojen välillä vallitsee erimielisyys pöytäkirjamerkinnän sitovuudesta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on katsonut, että pöytäkirjamerkinnällä on sovittu sitovasti siitä, että siinä tarkoitettuja ylitöiden enimmäismääriä laskettaessa huomioon tulee ottaa kaikki sellaiset ylityötunnit, joilta työntekijälle on maksettu työehtosopimuksen mukaiset ylityökorvaukset. Satamaoperaattorit ry on puolestaan katsonut, että kysymyksessä oleva pöytäkirjamerkintä on luonteeltaan suositus ja että pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuja ylitöiden enimmäismääriä laskettaessa tulee ottaa huomioon vain ne tehdyt työtunnit, jotka työaikalain 7 §:n mukaista jaksotyöaikaa sovellettaessa ovat ylityötunteja.

Esitetty näyttö

Riidanalaisen pöytäkirjamerkinnän tarkoituksesta ja sisällöstä työtuomioistuimessa on kuultu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puolesta liiton puheenjohtajaa A:ta ja Satamaoperaattorit ry:n puolesta järjestön toimitusjohtajaa B:tä. Alalla noudatettavista työaikajärjestelmistä työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta pääluottamusmies C:tä ja entistä pääluottamusmiestä D:tä sekä vastaajan puolesta henkilöstöjohtaja E:tä.

A on edelleen kertonut, että työehtosopimuksen määräykset eivät mahdollista jaksotyön tekemistä eikä työehtosopimuksen soveltamisalalla myöskään ole ollut käytössä jaksotyö. Työnantajaliitto on aikaisempien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä esittänyt työaikamääräysten muuttamista siten, että jaksotyön tekeminen olisi mahdollista. Näitä muutosesityksiä ei kuitenkaan ollut hyväksytty.

Bn mukaan pöytäkirjamääräyksestä sovittaessa työnantajapuolelta on korostettu sitä, että ylitöiden enimmäismääriä laskettaessa huomioon tulee ottaa tehdyt ylityötunnit eli työaikalain mukaan ylityöksi laskettavat tunnit. Sen sijaan huomioon ei tulisi ottaa kaikkia niitä työtunteja, jotka työehtosopimuksen mukaan korvataan ylitöinä. Pöytäkirjamerkintää koskeneissa neuvotteluissa on ollut esillä myös jaksotyön teettämismahdollisuutta koskeva asia. B:n mukaan valtakunnansovittelijan ja liittojen edustajien läsnäollessa on todettu, että kaikki työaikalain sallimat työaikajärjestelyt ovat mahdollisia kuten ennenkin. Pöytäkirjamerkintä on työnantajapuolen näkemyksen mukaan tarkoitettu suositukseksi. Tämä on johtunut siitä, että koska työajan seuranta alan luonteesta johtuen on käytännössä hankalaa, työnantajia ei ole katsottu voitavan velvoittaa erottelemaan työajan seurannassa todella tehdyt ylityötunnit maksetuista ylityötunneista.

Steveco Oy:n palveluksessa olevan Haminan sataman ahtaajien pääluottamusmiehen C:n kertoman mukaan työ satamassa on järjestetty tehtäväksi 2-vuorotyönä. Työvuoron pituus kummassakin vuorossa eli aamu- ja iltavuorossa on 8 tuntia ja työaika viikossa 40 tuntia. Säännöllisen työajan ylittävistä töistä työntekijöille maksetaan ylityökorvaukset työehtosopimuksen mukaisesti. Työaikalain mukaisten vuotuisten ylitöiden enimmäismäärien tarkastelussa ylityötunneiksi lasketaan kaikki ne tehdyt työtunnit, joista työntekijöille on maksettu työehtosopimuksen mukaiset ylityökorvaukset. Ylitöitä seuraa sataman järjestelykeskus, jolla on käytössään yrityksen palkkakonttorista saatu työntekijäkohtainen lista maksetuista ylityötunneista. Samanlaista menettelyä noudatetaan C:n mukaan myös Steveco Oy:n palveluksessa Kotkan satamassa työskenteleviin ahtaajiin.

D, joka työskentelee Finnsteve Oy:n palveluksessa ahtaajana pääasiassa Helsingin Länsisatamassa ja joka vuoden 2002 loppuun saakka on toiminut ahtaajien pääluottamusmiehenä, on kertonut, että Helsingin satamissa käytössä oleva työaikamuoto on 2-vuorotyö. Terminaaleissa on käytössä osittain myös keskeytymätön 3-vuorotyö. Päivittäinen työaika aamuvuorossa on 8 tuntia ja iltavuorossa 7,2 tuntia. Iltavuoron lyhyemmästä työajasta johtuen ahtaajat työskentelevät yhtenä lauantaina kuukaudessa, millä keskimääräinen viikottainen työaika muodostuu 40 tunniksi. Jaksotyötä Helsingin satamissa ei ole tehty. Työaikalain mukaisten ylitöiden enimmäismäärien seurannassa työnantaja ei ole ottanut huomioon kaikkia niitä tehtyjä ylityötunteja, joilta työehtosopimuksen mukaiset ylityökorvaukset on maksettu, vaan näistä ylityötuntien määrästä työnantaja on vähentänyt työntekijöiden vapaita. Ylitöiden määrä oli tullut ongelmaksi, kun ylityökiintiöitä pienennettiin huomattavasti vuoden 1996 työaikalailla.

E on kertonut Finnsteve Oy:n Helsingin satamissa käytössä olevista työvuoroista, työviikoista ja ylitöiden korvaamisesta samalla tavoin kuin D. Tehtyjen ylityötuntien määrän seuranta tapahtuu kolmen viikon jaksoissa siten, että mainittuna aikana 120 tuntia ylittävä työtuntien määrä katsotaan ylitöiksi. D:n tavoin E on kertonut, että ylitöiksi luetaan tällöin vain niin sanotut nettotunnit. Käytössä oleva ylitöiden seurantajärjestelmä on laadittu vuonna 1992 yhdessä työsuojelupiirin tarkastajan kanssa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on esittänyt kirjallisiksi todisteiksi muun muassa työnantajaliiton 14.12.1999 tekemän työehtosopimuksen muutosesityksen ja 14.10.1991 päivätyn työehtosopimukseen osallisten liittojen välisen kehittämistoimikunnan muistion. Näistä ensiksi mainituista ilmenee työnantajaliiton esittäneen työehtosopimuksen 7 §:n työaikamääräysten muuttamista siten, että säännöllinen työaika on enintään 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Jälkimmäisestä käy ilmi työnantajaliiton esittäneen työaikojen uudelleenjärjestelyä periodimääritelmän puitteissa.

Satamaoperaattorit ry on esittänyt kirjallisiksi todisteiksi Uudenmaan työsuojelupiirin 19.12.1994 tekemän päätöksen ylityön poikkeuslupahakemukseen, AKT:n lehdessä olleen ylitöitä satamissa koskevan kirjoituksen ja liittojen välisistä neuvotteluista 19.3.1985 laaditun pöytäkirjan. Ensiksi mainitusta asiakirjasta ilmenee, että D:n pääluottamusmiehenä allekirjoittamassa poikkeuslupahakemuksessa hakemuksen on ilmoitettu koskevan periodityötä. Hakemuksen johdosta annetun päätöksen mukaan Finnsteve Oy:lle on myönnetty lupa teettää ylitöitä enintään 480 tuntia. Toisessa todisteessa on selvitetty ylitöiden korvauskäytäntöjä eri tilanteissa. Kolmanneksi todisteeksi jätetyssä neuvottelupöytäkirjassa on todettu ne ylityötuntimäärät, joita ahtausalalla saadaan vuosittain teettää.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 7 §:n mukaan työaikaan noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä. Työaikalain 7 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan säännöllinen työaika ahtaustyössä on mahdollista järjestää jaksotyöksi siten, että työaika on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Työehtosopimuksen 7 §:ssä työaikamuodoiksi on kuitenkin sovittu 2-vuorotyö ja keskeytymätön 3-vuorotyö. Edelleen määräyksessä on säännölliseksi työajaksi kummassakin työaikamuodossa sovittu enintään 8 tuntia vuorokaudessa. Työehtosopimuksen ylityötä koskevan 8 §:n mukaan ylityöksi luetaan kaikki säännöllisen työajan enimmäisrajat ylittävä työ. Ylityökorvausta koskevassa työehtosopimuksen 10 §:ssä on sovittu muun muassa siitä, miten korvataan viikkoylityö ja säännöllisen päivittäisen työajan ulkopuolella tehtävä työ.

Vaikka ahtausalalla työ sinänsä on työaikalain mukaan mahdollista järjestää jaksotyöksi, osoittavat edellä mainitut työehtosopimuksen 7, 8 ja 10 §:n määräykset, että jaksotyöaikajärjestelmän käytöstä ahtausalalla ei ole sovittu työehtosopimuksessa. Määräykset on työtuomioistuimen käsityksen mukaan laadittu sillä tavoin tyhjentäviksi, ettei jaksotyötä voida ottaa ahtausalalla käyttöön myöskään työnantajan yksipuolisella määräyksellä. Tähän tulkintaan viittaa myös se, että työnantajaliitto on esittänyt työaikamääräyksiä muutettavaksi siten, että työehtosopimukseen otettaisiin jaksotyöaikajärjestelmää koskevat määräykset.

Myöskään työtuomioistuimelle esitetty selvitys käytännössä noudatetuista työaikajärjestelmistä ei osoita, että satamissa olisi noudatettu työaikalain mukaista jaksotyöaikajärjestelmää. Pelkästään Satamaoperaattorit ry:n kirjallisiksi todisteiksi esittämistä työsuojelupiirille tehdystä ylityön poikkeuslupahakemuksesta ja siihen annetusta päätöksestä sekä vuodelta 1985 olevista lehtikirjoituksesta ja liittojen välisen neuvottelun pöytäkirjasta, jossa ahtausalalla vuosittaiset ylitöiden määrät on hyväksytty työaikalain periodityötä koskevien säännösten mukaisiksi, ei voida tehdä sitä johtopäätöstä, että osapuolet olisivat hyväksyneet jaksotyön työehtosopimuksen mukaiseksi työaikajärjestelmäksi.

Koska jaksotyöaikaa ei edellä esitetyn mukaan muutenkaan voida pitää työehtosopimuksen mukaisena työaikamuotona, työtuomioistuimen mielestä ei ole perusteita sellaiselle tulkinnalle, että pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuja ylitöiden enimmäismääriä laskettaessa otettaisiin huomioon ainoastaan ne ylityötunnit, jotka työaikalain jaksotyötä koskevia säännöksiä sovellettaessa katsotaan ylityötunneiksi. Pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuja ylitöiden enimmäismääriä laskettaessa kertymäperusteena tulee siten käyttää työehtosopimuksen mukaisen tehdyn säännöllisen työajan yli tehtyjä tunteja.

Riidanalaisesta pöytäkirjamerkinnästä sovittaessa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n tavoitteena on ollut saada asiasta työehtosopimukseen myös yksittäisiä työnantajia sitova määräys. A:n mukaan neuvotteluissa on todettu se, että alalla noudatetun käytännön mukaan työehtosopimusosapuolten väliset suositukset on ymmärretty velvoittaviksi. Pöytäkirjamerkintä on kuitenkin hyväksytty muodossa, jonka mukaan osapuolet suosittelevat pöytäkirjamerkinnästä ilmenevää menettelyä. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että osapuolten välillä olisi vakiintunut käytäntö, jonka mukaan suosituksen muotoon kirjoitetut määräykset velvoittaisivat myös työehtosopimukseen sidottuja työnantajia. Pöytäkirjamerkintä on siten tulkittava sen selvän sanamuodon mukaan suositukseksi. Tällaisten suositusten noudattamisen on oikeustieteellisessä kirjallisuudessa ja työtuomioistuimen käytännössä katsottu jäävän työsuhteen osapuolten vapaaehtoisuuden varaan.

Koska suositus ei ole yksittäistä työnantajaa sitova määräys, ei myöskään työnantajaliiton ole katsottu syyllistyneen valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin tilanteessa, jossa työnantaja on menetellyt työehtosopimukseen otetun suosituksen vastaisesti (TT:1989-95). Satamaoperaattorit ry:llä ei siten ole ollut työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettua, hyvityssakkoseuraamuksen tehostamaa velvollisuutta valvoa, että yksittäiset työnantajat noudattavat suositusta. Yhdistys ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan myöskään antaessaan jäsenyrityksilleen pöytäkirjamerkinnän edellä esitetystä tulkinnasta poikkeavat ohjeet.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että asianosaisilla on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin siitä annetun lain 33a 1 §:n mukaan katsoo, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT tulkintariidan voittaessaankin itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kannevaatimuksen siten hyväksyen vahvistaa työehtosopimuksen 8 §:n pöytäkirjamerkintä 4 oikeaksi sisällöksi suosituksena, että kaikki työehtosopimuksen mukaisen tehdyn säännöllisen työajan lisäksi tehdyt työtunnit on otettava huomioon laskettaessa mainitussa pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuja ylityön enimmäismääriä.

Kanne enemmälti hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Rekola, Sulkunen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Yhdyn tuomioon muilta osin, mutta oikeudenkäyntikulujen osalta katson, että Satamaoperaattorit ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 3 030,96 euroa, jota ei ole riitautettu. Näin ollen velvoitan Satamaoperaattorit ry:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut edellä mainitulla 3 030,96 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.