Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement due to ambiguous exemption permit.

Työehtosopimuksessa oli työaikalaissa säädetyin valtuuksin sovittu työvuoroluettelon laatimisesta. Tästä työehtosopimuksessa sovitusta velvoitteesta ei voitu myöntää vapautusta työaikalain mukaisella poikkeusluvalla.

Yhtiön, joka oli laatinut työvuoroluettelon saamansa poikkeusluvan mukaisesti, ei katsottu rikkoneen tietensä työehtosopimusta.

Kysymys myös työnantajajärjestön valvontavelvollisuudesta. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 46

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

VASTAAJAT

Suomen Säiliöautoliitto ry, Helsinki

Savonlinja Oy, Mikkeli

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.2.2004

Pääkäsittely 6.4.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Öljytuote ry:n ja Suomen Säiliöautoliitto ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisessä öljytuote- ja säiliöautoalaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevassa 1.2.2003 - 15.2.2005 voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Työaikaan nähden noudatetaan kulloinkin voimassa oleva työaikalakia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12. Periodityössä työsuunnitelma laaditaan kahden viikon periodin pituiseksi ajaksi. Suunnitelman tulee olla työntekijöiden nähtävänä 1 viikkoa ennen jakson alkamista ja siitä on käytävä selville, milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy. Välttämättömissä tapauksissa työsuunnitelmasta voidaan poiketa ilmoittamalla muutoksesta työntekijöille vähintään päivää aikaisemmin. Vapaapäivää koskevaa muutosta ei kuitenkaan saa tehdä ilman asianomaisen työntekijän suostumusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintä:

1. Edellä olevasta poiketen Suomen Säiliöautoliitto ry:n jäsenyrityksissä työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi päivittäisen työn alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Savonlinja Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen 5 §:n 12 kohdan pöytäkirjamerkinnän rikkomisesta,

tuomitsee Suomen Säiliöautoliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Suomen Säiliöautoliiton jäsenyritys Savonlinja Oy on laiminlyönyt laatia työehtosopimuksessa tarkoitetun työvuoroluettelon, josta ilmenee päivittäisen työn alkamisaika. Yhtiö ei ole pääluottamusmiehen vaatimuksesta huolimatta korjannut laiminlyöntiään. Myöskään Suomen Säiliöautoliitto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen jäsenyrityksensä noudattamaan työehtosopimusta.

Savonlinja Oy:n palveluksessa olevat kaksi säiliöautonkuljettajaa kuljettivat yhtiön ainoata säiliöautoa. Pääluottamusmies vaati työnantajaa laatimaan heille työvuoroluettelon. Kun yhtiö ei suostunut sitä tekemään, pääluottamusmies laati erimielisyysmuistion ja siirsi asian liittojen neuvoteltavaksi. Työnantaja ei kirjoittanut erimielisyysmuistioon kantaansa eikä sen perusteluita.

Liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa työnantajaliitto ilmoitti, että työvuoroluettelon laatiminen on Savonlinja Oy:ssä mahdotonta. Yhtiö on kuitenkin aikaisemmin laatinut työvuoroluettelon.

Työsuojelutarkastuksessa on käynyt ilmi, että Savonlinja Oy on teettänyt ylityötä työaikalain 19 §:n vastaisesti. Niin ikään kuljettajien vuorokausilepo on toistuvasti jäänyt liian lyhyeksi.

Työehtosopimuksen 5 §:n 12 kohdan pöytäkirjamerkintä on tarkoittanut sitä, että työvuoroluettelo tehdään mahdollisimman tarkaksi ja että sen noudattamisvelvollisuudesta ei ole mahdollista saada vapautusta poikkeuslupamenettelyn kautta. Huolimatta Mikkelin työsuojelupiirin yhtiölle myöntämästä poikkeusluvasta työnantajan menettely on ollut työehtosopimuksen vastaista.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Säiliöautoliitto ja Savonlinja Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Öljytuote- ja säiliöautoalaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen 5 § 1 kohdan mukaan työaikaan nähden noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa työaikalakia. Kohdan 17 mukaan päivittäisen säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä määrää työnantaja lain ja työehtosopimuksen rajoissa.

Väite siitä, että työnantaja olisi aiemmin laatinut työvuoroluettelon, pitää vain osittain paikkansa. Työtuntijärjestelmään oli merkitty työn alkamisaika, joka ei käytännössä lainkaan toteutunut. Kuljettajat varmistivat tarkan työn alkamisajan toisiltaan puhelimitse, kuten nykyisinkin.

Tämän vuoksi yhtiö on työaikalain 36 §:n perusteella hakenut työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaostolta poikkeuslupaa säiliöautonkuljettajien työvuoroluettelon laatimisvelvollisuuteen. Lupa on myönnetty 26.10.2000. Viranomainen on siis työaikalain perusteella tutkinut asian ja todennut työvuoroluettelon laatimisen olevan työn epäsäännöllisen luonteen vuoksi erittäin vaikeaa.

Työehtosopimuksen 5 § 12 kohdan määräyksellä ei ole tarkoitettu sulkea pois työaikalain 36 §:ssä tarkoitettua mahdollisuutta hakea poikkeuslupaa. Asiallisesti mainittu työehtosopimuksen kohta vastaa työaikalain 35 §:n työvuoroluetteloa koskevia määräyksiä, jotka on otettu työehtosopimukseen informaatiomielessä alalle sovellettuna. Työehtosopimukseen ei sisälly nimenomaista kieltoa hakea poikkeuslupaa lain edellytysten täyttyessä. Siinä ei olisi edes voitu sulkea pois mainitun lain mukaista poikkeuslupamahdollisuutta

Työtuntijärjestelmän laatimista koskevat erimielisyysneuvottelut on käyty kuulematta niitä säiliöautonkuljettajia, joita asia koskee. Mainitut kuljettajat ovat täysin tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään ja haluavat säilyttää sen, koska sen puitteissa he voivat varsin itsenäisesti suunnitella omat työvuoronsa ja vapaa-aikansa.

Hyvityssakkoon tuomitseminen edellyttää, että Savonlinja Oy olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta tai sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sitä. Yhtiö on työaikalain mukaisesti hakenut ja saanut toimivaltaisen viranomaisen myöntämän poikkeusluvan. Yhtiön on voitava luottaa saamaansa viranomaispäätökseen.

Suomen Säiliöautoliiton tuomitseminen hyvityssakkoon puolestaan edellyttää, että selvää ja riidatonta työehtosopimusmääräystä ei ole sovellettu osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista ole olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjattu. Työehtosopimuslaissa säädetyt edellytykset hyvityssakkoon tuomitsemiselle eivät tässä tapauksessa täyty.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Öljytuote- ja säiliöautoalan työehtosopimuksen 5 §:ssä on edelle jäljennetyt työaikaa koskevat määräykset. Työehtosopimukseen on vuonna 1997 lisätty pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan sopimuksessa muutoin sovitusta poiketen Suomen Säiliöautoliitto ry:n jäsenyrityksissä työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi päivittäisen työn alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.

Työaikalain 36 §:n mukaan työsuojelupiiri voi myöntää vapautuksen työvuoroluettelon laatimisesta osittain tai kokonaan, jos työvuoroluettelon laatiminen on työn epäsäännöllisen luonteen vuoksi erittäin vaikeaa. Työsuojelupiiri on tämän lainkohdan nojalla myöntänyt Savonlinja Oy:lle 26.10.2000 poikkeusluvan, jossa työvuoroluettelon laatimisvelvollisuus on siten rajoitettu, että luettelosta ilmenee ainoastaan työntekijöiden vapaapäivät. Savonlinja Oy on öljynkuljetustoimintansa osalta ollut Suomen Säiliöautoliiton jäsen.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko yhtiö laatiessaan työvuoroluettelon saamansa poikkeusluvan mukaisesti rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n määräyksiä.

Työehtosopimuksen tarkoituksesta ja soveltamisesta esitetty selvitys

Työehtosopimusneuvotteluista, osapuolten tarkoituksesta ja määräyksen soveltamiskäytännöstä on kuultu todistajina Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimussihteeriä A:ta ja Suomen Säiliöautoliiton entistä toimitusjohtajaa B:tä.

Työntekijäpuolen käsityksen mukaan oli selvää, että edes viranomaismääräyksillä ei voitu poiketa työehtosopimuksessa sovitusta. Työneuvosto oli elokuussa 1997 antanut työvuoroluettelon laatimisvelvoitetta koskevan tämän sisältöisen ratkaisun (21/97). Työneuvoston kanta oli siten myös osapuolten tiedossa neuvotteluja käytäessä. Sen sijaan A ei muistanut sitä, oliko työehtosopimusneuvotteluissa sivuttu mainittua ratkaisua. Lausunnossa on todettu, että työneuvosto ei voi myöntää poikkeuksia työehtosopimuksen määräyksistä. A:n käsityksen mukaan viranomaisen antamalla poikkeusluparatkaisuilla ei ole merkitystä, jos asiasta on sovittu erikseen työehtosopimuksessa, sillä poikkeuslupa voidaan myöntää vain lain säännöksistä.

Kuljetuskäytännöstä ja poikkeusluvista esitetty selvitys

Savonlinja Oy:n säiliöautokuljetuksista ja työvuoroluettelon laatimisesta on kuultu todistajana liikennepäällikkö C:tä. C on kertonut, että yhtiön auto käy viikossa seitsemän kertaa Porvoossa öljyjalostamolla lastaamassa. Yleensä vasta lastausvaiheessa kuljettaja tietää tilausten lopullisen määrän, jonka perusteella hän pystyy arvioimaan reitin ja työn keston. Vuorokautta aikaisemmin kuljettajalla on tiedossaan suuntaa-antava tilausten määrä. C:n mukaan asiakkaiden tilauksissa on suuria vaihteluja johtuen asiakaspiirin ja yksittäisten tilausten erilaisuudesta. Tästä johtuen myös työtuntijärjestelmän laatiminen on mahdotonta. Työtuntijärjestelmän laatimisesta oli luovuttu yhtiössä, kun poikkeuslupa oli myönnetty.

B on kertonut, että säiliöautoalalla kuljetukset ovat luonteeltaan epäsäännöllisiä. Syynä tähän on kausivaihtelut, ilmasto-olot ja vuodenajat. Muun muassa näistä syistä alalla on erittäin vaikea laatia työvuoroluetteloa. Käytännössä kuljetustoimintaa ei voida harjoittaa työtuntijärjestelmän puitteissa. Lisäksi B on kertonut, että poikkeuslupia työtuntijärjestelmän laatimisesta on haettu jo ennen vuotta 1997 pöytäkirjamerkinnän ottamista työehtosopimukseen, mutta myös sen jälkeen. Poikkeusluvan hakeminen on säiliöautoalalla ollut yleinen käytäntö.

A on puolestaan todennut, että vaikka alalla on aikaisemmin myönnetty poikkeuslupia, niillä ei ole edellä todetuista syistä ollut käytännössä merkitystä.

Arviointi ja johtopäätökset

Kannanotto kanteessa esitettyyn vaatimukseen yhtiön tuomitsemisesta hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta edellyttää kannan ottamista siihen riidanalaiseen kysymykseen, voidaanko työehtosopimuksin sovitusta työvuoroluettelon laatimisvelvollisuudesta myöntää lupa poiketa työaikalain 36 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työehtosopimuksen sisältö on sinänsä riidaton. Öljytuote- ja säiliöautoalalla on periodityössä laadittava kahden viikon periodin pituiseksi ajaksi työvuoroluettelo, josta on käytävä selville, milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy. Tästä poiketen Suomen Säiliöautoliiton jäsenyrityksissä työvuoroluettelosta on käytävä ilmi päivittäisen työn alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.

Vuoden 1997 työehtosopimusneuvotteluista on esitetty ristiriitaista selvitystä. Työntekijäpuolen esittämän selvityksen mukaan työnantajaliiton kirjallinen muutosesitys oli sisältänyt työehtosopimuksesta poikkeamismahdollisuuden liittojen välisellä työryhmämenettelyllä. Tällaista määräystä ei työehtosopimukseen ollut kuitenkaan sisällytetty, koska työehtosopimus työntekijäpuolen mielestä on muutoinkin ollut riittävän joustava. Työnantajaliitto on kiistänyt edes esittäneensä liittojen välistä työryhmää. Sopimusosapuolet eivät olleet liioin käyneet keskustelua siitä, onko työehtosopimusmääräyksestä poikkeaminen muutoin mahdollista.

Työaikalaki sisältää säännökset työvuoroluettelon laatimisesta ja siitä poikkeamisesta työsuojeluviranomaisen antamalla poikkeusluvalla sekä työvuoroluettelon laatimisesta sopimisesta valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Työaikalaista ei suoraan ilmene, mikä on säädetyn poikkeuslupamenettelyn suhde tilanteisiin, joista on laissa säädetyin valtuuksin sovittu valtakunnallisilla työehtosopimuksilla.

Edellä todettu kysymys on ollut esillä valmisteltaessa vuoden 1996 työaikalakia. Työaikalain esitöissä (HE 1996/34) on todettu työehtosopimuksella sopimisen oikeusvaikutuksista ja seuraamusjärjestelmästä seuraavaa: "Työ- tai virkaehtosopimuksen määräys, jolla on poikettu lain pakottavasta säännöksestä siihen kelpuuttavan säännöksen perusteella ja rajoissa, syrjäyttää asianomaisen säännöksen. Tämä vaikuttaa seuraamusjärjestelmään, valvontamekanismeihin ja oikeudenkäyntijärjestykseen. Sopimusehdot kuuluvat työtuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan. Niiden noudattamisen valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisten sijasta työ- ja virkaehtosopimukseen osallisille ja siihen sidotuille yhteisöille ja niiden rikkomisen seuraamuksena tulevat kysymykseen ainoastaan työ- ja virkaehtosopimuslainsäädännössä tarkoitetut seuraamukset. Esimerkiksi työaikalainsäädännölle leimalliset kriminalisoinnit syrjäytyvät niiltä osin kuin aineellisista työaikakysymyksistä on sovittu."

Myös oikeuskirjallisuudessa on johdonmukaisesti katsottu, että työaikalain 35 §:n kaltaisen niin sanotun puolipakottavan lainsäännöksen ja työehtosopimusmääräyksen kilpailutilanteessa työehtosopimuksen säännös syrjäyttää sen kanssa kilpailevan lainsäännöksen (Kts. mm. Sarkko, Työoikeus s. 268 ja Saloheimo, LM 1991/6).

Työneuvosto on päätöksessään nro 21/97 ottanut kantaa nyt kysymyksessä olevaan asiaan. Päätös koskee varsinaisesti uuden työaikalain voimaantulon vaikutusta silloin voimassa olleisiin työehtosopimusmääräyksiin. Kuitenkin päätöksessä on yleisemminkin todettu, että työaikalain 35 §:ää koskeva poikkeuslupa voi olla käytännössä merkityksetön, jos osapuolet ovat työehtosopimuslain nojalla sidottuja työehtosopimukseen, jossa on samaa asiaa koskevia osapuolia velvoittavia määräyksiä. Työneuvosto ei voi myöntää poikkeuksia työehtosopimuksen määräyksistä eikä työaikalain 35 §:stä myönnetty poikkeuslupa työaikalain 36 §:n perusteella oikeuta poikkeamaan työehtosopimuksen määräyksistä, ellei työehtosopimuksessa sallita kyseistä poikkeamismahdollisuutta.

Työtuomioistuimella ei ole tämän asian yhteydessä perusteita päätyä muunlaiseen arvioon. Työehtosopimusosapuolet ovat työaikalain 40 §:ssä säädetyin valtuuksin sopineet saman lain 35 §:ssä säädetystä työvuoroluettelon laatimisvelvoitteesta. Sopimusta edeltäneissä neuvotteluissa on mahdollisesti ollut esillä kuorma-autoalalla sovellettavan kaltainen toisin sopimisjärjestelmä. Siitä tai muustakaan tavasta poiketa työehtosopimuksessa sovituista velvoitteista ei kuitenkaan ollut päästy sopimukseen. Tässä tilanteessa työehtosopimusmääräysten syrjäyttäessä lain säännökset Suomen Säiliöautoliiton jäsenyritysten on tullut laatia työvuoroluettelot työehtosopimuksen 5 §:ssä sovitulla tavalla niin, että työtuntijärjestelmästä on tullut käydä ilmi päivittäisen työn alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Savonlinja Oy on laatiessaan työvuoroluettelot saamansa poikkeusluvan mukaisesti menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Kuitenkin työtuomioistuin toteaa, että työsuojelupiirin päätöksestä poikkeusluvan myöntämisestä ei käy selkeästi ilmi, ettei poikkeuslupa koske tilanteita, jolloin työvuoroluettelon laatimisesta on sovittu työehtosopimuksessa. Myöskään noudatetusta poikkeuslupakäytännöstä esitetyn selvityksen perusteella tai muutoinkaan asiaa ei voida pitää niin selvänä, että Savonlinja Oy:n olisi katsottava rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Huomioon ottaen alalla pitkään jatkunut poikkeuslupakäytäntö ja se, ettei osapuolten välillä ole aikaisemmin ollut erimielisyyttä asiasta, myöskään työnantajaliiton ei voida hyväksyessään jäsenyrityksensä menettelyn katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asian epäselvyyden vuoksi asiaan osallisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen nojalla asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asiaan osalliset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Kallio, Forsström, Sulkunen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Suomen Säiliöautoliiton ja sen jäsenyrityksen Savonlinja Oy:n olisi tullut käsittää, että Suomessa vakiintuneen lainsäädäntöperiaatteen mukaisesti viranomaispäätöksin ei voida myöntää poikkeuksia työehtosopimuksista. Näin ollen vastaajat eivät voi vedota vastuulta välttyäkseen työsuojelupiirin päätökseen poikkeusluvan myöntämisestä. Savonlinja Oy:n olisi siten perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta ja työnantajaliitto puolestaan on puolustaessaan jäsenyrityksensä työehtosopimuksen vastaista menettelyä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Jutun hävitessään vastaajat ovat myös velvolliset korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Tämän vuoksi velvoitan Savonlinja Oy:n maksamaan työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuna hyvityssakkona 3 000 euroa ja Suomen Säiliöautoliitto ry:n työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettuna hyvityssakkona 4 000 euroa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle, jonka oikeudenkäyntikuluja mainitut vastaajat velvoitan korvaamaan yhteisvastuullisesti 700 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.