Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by performing scheduled work on hourly basis.

Työehtosopimuksen mukaan laskutyönä tilatun työkohteen sähköasennustyöt tehdään urakkatyönä vain, jos osapuolet niin yhteisesti sopivat. Asiassa ei ilmennyt perusteita tulkita työehtosopimuksen määräystä muuten kuin sen selvän sanamuodon mukaisesti.

Saneeraustyökohteen, joka oli tilattu laskutyönä, teettämiselle laskutyönä oli todelliset ja asialliset perusteet, jotka eivät viitanneet urakkatyömääräysten kiertämiseen. Yhtiö ei siten ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä teettäessään kohteen sähköasennustyöt aikapalkalla. Myöskään työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 45

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere

VASTAAJA

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry (ent. Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry), Helsinki

KUULTAVA

Tekmanni Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.3.2004

Pääkäsittely 26.4.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välille solmitussa, 22.3.2003-31.1.2005 voimassa olevassa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § B URAKKAPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.1 Työn määrän rajaus

Urakkaan sisältyvien töiden rajaus on voitava tehdä ennen työn aloittamista käyttäen apuna työstä laadittua sähkötyöselitystä tai rakennustapaselostusta sähkötöiden osalta ja sähköpiirustuksia.

Työ on silloinkin rajattavissa, kun esim. teollisuuslaitoksen saneerauksen yhteydessä työn laajuudesta on käytettävissä laitteiden sijoituspiirustuksia tai piirikaavioita sekä keskuksista syöttöjohtojen paikat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.3 Muut rajausehdot

Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet:

laskutyönä tilatut työt

työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa

asuinrakennukset, joissa 1-2 asuntoa

Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.2 Muut urakalla tehtävät työt

Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi :

rakennuksen tai sen osan saneeraus sähkötöiden osalta, kun saneerauskohteen sähköasennuksiin liitetään uusia sähköasennuksia

laivasähköasennukset

erillisesti asennettavat järjestelmät

osatoimitustyö, jossa kokonaisurakkaperiaate ei toteudu

muut urakalla sovituksi tehtävät työt

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Työstä sopiminen

Sopimisaikaa lyhytaikaisissa töissä on enintään 10 työpäivää ja muissa enintään 30 työpäivää.

Lyhytaikaiseksi työksi katsotaan työ, jonka kesto on enintään 30 miestyöpäivää (240 h).

Neuvotteluajan alkamishetkestä on osapuolten sovittava.

Neuvotteluaika alkaa kulua kun työntekijä on merkannut tuntikorttiinsa 3.1 tai 3.2 mukaiselle työlle tunteja ja työnjohto on sen hyväksynyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi, että Tekmanni Oy:n Turussa sijaitsevaa Ravattulan City-market -nimistä sähköasennustyökohdetta 10.7.-30.11.2002 oli pidettävä muuna urakkana tehtävänä työnä, josta oli maksettava talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen urakkamääräysten mukaista palkkaa, ja

tuomitsee Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, sekä

velvoittaa vastaajan ja kuultavan korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tekmanni Oy:n Turussa sijaitsevassa Ravattulan City-market -nimisessä sähköasennustyökohteessa on syntynyt riita siitä, onko kohde työehtosopimuksen tarkoittama urakalla tehtävä kohde. Kysymyksessä oli saneeraustyö. Sähköasennustyöt tehtiin 10.7.-30.11.2002.

Kohde oli työehtosopimuksen 7 § B.3.2 -kohdassa tarkoitettu muu urakalla tehtävä työ. Kohteesta on 3.6.2002 laadittu sähkölaitteiden rakennustapaselostus ja 4.6.2002 sähköpiirustuksia. Näiden asiakirjojen perusteella kohde olisi voitu rajata urakalla tehtäväksi. Purkutyöt on aloitettu 10.7.2002 ja työehtosopimuksen tarkoittama työstä sopimisaika on päättynyt aikaisintaan 20.8.2002. Piirustusluettelon mukaan viimeisetkin piirustukset on laadittu 7.8.2002 eli työstä sopimisajan kuluessa.

Kun työehtosopimusneuvotteluissa neuvoteltiin 7 § B.2.3 -kohdasta, sovittiin, että "laskutyönä tilatut työt" tarkoittivat lyhytaikaisia töitä ja alle 300 työtuntia kestäviä kohteita. Tämä oli työehtosopimusosapuolten yhteisesti hyväksymä tulkinta kyseiselle sopimuskohdalle. Nyt käsiteltävän riidan tarkoittamalla työmaalla tehtiin sähköasennustöitä noin 6000 tuntia. Tämän vuoksi 2.3 -kohdan rajausehtoa ei voida soveltaa.

Työnantaja on maksanut kohteen sähköasennustyöt tehneille sähköasentajille aikatyöpalkkaa, vaikka kohteessa tehdyistä töistä olisi pitänyt maksaa työehtosopimuksen urakkamääräysten mukaista urakkapalkkaa. Osa palkasta on näin ollen jäänyt maksamatta.

Työehtosopimusneuvotteluissa selvästi sovitusta huolimatta ja tietäen asian oikean laidan työnantajaliitto on tukenut työnantajan työehtosopimuksen vastaista toimintaa. Tällä teollaan työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Erimielisyydestä on neuvoteltu paikallisesti ja liittojen välillä. Neuvotteluissa ei ole päästy sovintoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Tekmanni Oy ovat kiistäneet vaatimukset ja vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen urakkamääräykset ovat vuosia lähteneet siitä, että työntekijälle tulee varata työn urakalla tekemisen mahdollisuus. Nämä määräykset ovat aiheuttaneet useissa tapauksissa vaikeuksia käytännön töissä, erityisesti silloin, kun tilaaja on halunnut teettää työn aikaperusteisena laskutyönä. Työnantajaosapuolella on ollut tarve saada muutos urakkamääräyksiin mainituista syistä. Vuoden 2000 - 2002 työehtosopimukseen sovittiin ensimmäisen kerran urakalla tekemistä rajoittava määräys laskutyöstä: "Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet: laskutyönä tilatut työt, jotka eivät ole rajattavissa sähkötyöselityksellä tai sähköpiirustuksilla". Määräyskohta aiheutti kuitenkin edelleen vaikeuksia laskutöiden tekemisessä ja teettämisessä.

Jo ennen vuoden 2000 - 2002 työehtosopimusneuvotteluissa ja myöskin myöhemmissä työehtosopimusneuvotteluissa oli esillä useita tuntimääriä, joita olisi voitu käyttää urakan ja aikatyön rajauksessa. Työnantajaosapuoli ei kuitenkaan voinut suostua mihinkään tuntimäärään, koska ei saatu selvyyttä menettelyyn, jos tuntimäärä jostakin syystä kasvaisi esimerkiksi tilaajan lisätöiden vuoksi. Jos tuntirajasta olisi sovittu, se olisi ehdottomasti vaatinut kirjauksen nimenomaan työehtosopimukseen, jotta sopimusta soveltavat työnantajat osaisivat toimia oikein.

Työnantajapuolen tavoitteena oli rajata urakkatyön ulkopuolelle kaikki laskutyönä tilaajan toimesta tilatut työt. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin voimassa olevan, uuden työehtosopimuksen 2002 - 2005 tekstimääräykseen: "2.3 Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet: laskutyönä tilatut työt". Neuvotteluissa päädyttiin siis työnantajapuolen haluamaan tekstiin, jossa lähtökohtana on, että kaikki laskutyönä tilatut työt riippumatta siitä, ovatko ne lyhytaikaisia töitä tai jonkun tuntimäärän alle kestäviä kohteita, ovat teetettävissä laskutöinä eli aikatyöpalkalla. Mitään yhteisesti hyväksyttyä tulkintaa, jolla olisi työehtosopimustekstistä huolimatta palattu nykyisestä työehtosopimuksesta edeltäneen vuosien 2000 - 2002 työehtosopimustekstiin, ei ole olemassa. Kun työehtosopimuksen tekstiä muutettiin, tapahtui myös todellinen muutos niin, että laskutyönä tilatut työt eivät ole urakkatyönä teetettäviä.

Kassakaappiohjeen perusteella työryhmän selvitettäväksi tuli nyt käsiteltävänä oleva asia, koska työntekijäpuoli ilmoitti olevan "aihetta epäillä tarkoituksen olevan urakkatyömääräyksen kiertämisen". Kuten ohjeesta selviää, liitot voivat sopiessaan palauttaa voimaan edellisen työehtosopimuksen aiemmin mainitun tekstin laskutyönä tilattujen töiden tekemisestä, kun todetaan selkeää väärinkäyttöä tältä osin. Ohje ei muuta voimassa olevaa selvää työehtosopimustekstiä laskutöiden tekemisestä laskutyönä.

Tekmanni Oy:n työkohde Ravattulan City-market Turussa ei työehtosopimuksen määräyksien perusteella sovi urakkatyökohteeksi, koska työstä ei ollut riittäviä asiakirjoja, joilla työ olisi voitu rajata urakkatyöksi. Tätä osoittaa selvästi muun muassa rakennustapaselostus, mikä jättää huomattavan paljon asioita tehtäväksi tarpeen mukaan ja tilaajan kanssa käytävien neuvottelujen varaan. Työ myös aloitettiin ilman piirustuksia, paikalla asennuksia selvitellen ja purkaen. Piirustusluettelon mukaiset piirustukset olivat työnantajan käytössä vasta jakeluliitteiden osoittamina vastaanottopäivinä. Työehtosopimuksen 2.1 kohta työn määrän rajauksesta edellyttää, että työstä on oltava työn urakkatyöksi rajaamiseksi riittävät asiakirjat ennen työn aloittamista. Yleensäkin kyseisen kaltaiset saneeraustyöt laajenevat ja muuttuvat työn kuluessa huomattavasti muun muassa tilaajan haluamien muutosten vuoksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asiassa on ollut erimielisyyttä siitä, onko Turun Ravattulan City-marketin työkohde ollut talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen mukainen urakkatyökohde, jossa tehdystä työstä työnantajan on kuulunut maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen urakkamääräysten mukaista palkkaa.

Kantajan käsityksen mukaan työkohde oli työehtosopimuksen mukainen muu urakalla tehtävä työ. Vastaajan ja kuultavan käsityksen mukaan työkohde oli laskutyönä tilattu kohde ja jäi siten työehtosopimuksen urakkamääräysten ulkopuolelle. Vaikeasti toteutettava saneerauskohde ei ollut myöskään työehtosopimuksen yleisten perusteiden mukaan rajattavissa urakkatyökohteeksi.

Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Työehtosopimusneuvotteluista, urakkamääräysten seurantaa varten perustetun 12.1-työryhmän neuvotteluista ja urakkatyö- sekä tuntityökohteen määrittelystä on kuultu todistajina Sähköalojen ammattiliiton liittosihteeri A:ta ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n asiamiestä B:tä sekä liittojen välisen 12.1-työryhmän jäsentä, Tekmanni Oy:n asennuspäällikkö C:tä sekä työkohteen rajaamisesta yleisemmin työehtosopimusasiamies D:tä.

C:n mukaan vuosien 2000 - 2002 työehtosopimuksen määräys niistä työkohteista, jotka eivät ole rajattavissa sähkötyöselityksin tai sähkötyöpiirustuksilla, aiheutti paljon erimielisyyttä kentällä. Sen vuoksi työnantajapuoli halusi muuttaa sopimusmääräystä. Todistajan käsityksen mukaan työntekijäpuolen vuoden 2002 työehtosopimusneuvotteluissa esittämä tuntiraja ei olisi ollut edes käytännössä mahdollinen, sillä se olisi helposti sekoittanut kustannusrakenteen tuntimäärän ylittyessä. Jos kalenterin avulla tehty arvio epäonnistuu laskutyössä, tuntirajan sisältävä ehto voi aiheuttaa aikatyön muuttumisen urakkatyöksi ja samalla kustannusten huomattavan nousun.

D on kertonut työskennelleensä 30 vuotta sähköasentajana ja siirtyneensä työntekijäliiton palvelukseen kaksi vuotta sitten. Esimerkiksi Kuopion City-marketin saneerauskohteessa rakennuttajalla oli käytettävissään jo alkuvaiheessa rakennustapaselostus ja työpiirustukset sekä yleisellä tasolla pistekuvat. Jo näiden asiakirjojen perusteella työt voidaan tehdä ja ne on myös aina tehty urakkatyönä. Kohteen määritteleminen urakkakohteeksi tai aikatyökohteeksi tapahtuu siten, että kärkimies ja työnantajan edustaja luovat ensin mielikuvan uudesta työmaasta. Jättämällä hankkimatta riittävät piirustukset työnantaja ei voi välttyä työn teettämisestä urakalla, jos kysymyksessä on tosiasiassa urakkakohde. Sen varalta, että työkohteesta ei tiedetä sitä aloitettaessa vielä kaikkea tarvittavaa, työehtosopimus sisältää määräykset lisä- ja muutostöistä sekä niiden hinnoitteluperiaatteista.

B:n mukaan työkohde on helppo teettää urakalla jopa ilman piirustuksia ja hinnoitella jälkilaskennalla, jos kysymyksessä on uudisrakennus. Näin ei kuitenkaan ole saneerauskohteissa. C:n käsityksen mukaan rakennustapaselostuksella voidaan määritellä uudisrakennuskohdetta koskevan urakan laajuutta. Sen sijaan saneerauskohteissa, kuten City-market, rakennustapaselostus ei anna riittäviä tietoja kuten ohjeita, massoja tai tekniikkaa. Edelleen C on kertonut, että Ravattulan City-markettia koskeva tapaus käsiteltiin liittojen välisessä 12.1-työryhmässä, mutta neuvottelut jäivät erimielisiksi. Laskutöitä koskevia tapauksia ei nyt käsiteltävää asiaa lukuunottamatta ole C:n mukaan ollut työryhmän käsiteltävänä.

Työkohteesta esitetty selvitys

Työkohteen soveltumisesta urakkatyökohteeksi on kuultu Tekmanni Oy:n asennuspäällikkö E:tä.

Arvionti ja johtopäätökset

Esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimuksen urakkatyön rajausta koskevien määräysten soveltaminen oli jo pitkään aiheuttanut erimielisyyksiä. Niiden välttämiseksi vuosien 2000 - 2002 työehtosopimukseen on lisätty määräys, jonka mukaan urakkaan sisältyvien töiden rajaamiseksi on oltava tietyt määräyksessä mainitut suunnitteluasiakirjat. Kun tämäkin määräys on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi, vuosien 2002 - 2005 työehtosopimuksen 7 § B 2 kohtaan on työnantajapuolen aloitteesta otettu muun muassa ehto, jonka mukaan urakkatyönä ei tehdä laskutyönä tilattuja töitä.

Määräyksestä neuvoteltaessa on keskusteltu etenkin pienistä työkohteista, ja esillä on ollut tuntimääräisiä rajoituksia tällaisten kohteiden määrittelemiseksi. Mitään tuntiperusteista rajausta työehtosopimukseen ei ole kuitenkaan otettu, koska työnantajapuoli on niitä käytännön syistä vastustanut. Kun työkohteen kestoa koskevista urakan rajauskriteereistä on työehtosopimusneuvotteluissa luovuttu, työtuomioistuin katsoo, ettei sellaisia kriteereitä voida ottaa huomioon myöskään työehtosopimukseen lopulta hyväksytyn määräyksen tulkintaperusteina määräyksen sanamuodon vastaisesti.

Sen sijaan työehtosopimukseen on - muissa asioissa tehtyjen myönnytysten ohella - lisätty edellä mainitun määräyksen yhteyteen toteamus, jonka mukaan sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Määräyksen noudattamisen seuranta on annettu liittojen välisen työryhmän tehtäväksi. Työryhmää varten laaditun lisäpöytäkirjan mukaan epäilys urakkatyön kiertämisestä voi aiheutua, jos työ tehdään aikatyönä, vaikka työkohteesta on olemassa sähkötyöselitys ja sähkötyöpiirustukset tai vastaavat. Käsitellessään Tekmanni Oy:n Ravattulan City-marketin asiaa työryhmä on jäänyt erimieliseksi.

Sopimuskokonaisuutta arvioidessaan työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen määräys laskutyökohteiden rajaamisesta urakkatyön ulkopuolelle on sanamuodoltaan yksiselitteinen. Määräykseen on liitetty väärinkäytöstapausten varalle laadittu lauseke ja lisäpöytäkirja. Esitetyn selvityksen mukaan epäiltyjen väärinkäytösten seurauksena kuitenkin on, jos niitä alkaa esiintyä toistuvasti, aikaisemman työehtosopimustekstin palauttaminen voimaan. Pöytäkirjassa mainittuja seikkoja, jotka antavat aihetta epäillä urakkatyömääräysten kiertämistä, ei sen sijaan ole työtuomioistuimen käsityksen mukaan tarkoitettu sovellettavaksi sellaisenaan urakkatyön rajausperusteina yksittäisissä tapauksissa. Toinen asia on, että sopimusoikeuden yleisten sääntöjen mukaan työehtosopimusvelvoitteiden täyttämiseltä ei voi välttyä esimerkiksi turvautumalla työnantajan ja työn tilaajan välisiin, todellisuutta vastaamattomiin järjestelyihin.

Ravattulan saneeraustyökohde on tilattu Tekmanni Oy:ltä laskutyönä. Esitetyn selvityksen perusteella kohteen sähköasennustöiden teettämiselle aikatyönä on ollut työn laadusta ja työn kestäessä tapahtuneista muutoksista johtuneet todelliset ja asialliset perusteet, jotka eivät viittaa urakkatyömääräysten kiertämiseen. Näistä syistä Tekmanni Oy:n ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta teettäessään työkohteen sähköasennustyöt aikatyönä. Myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI tukiessaan Tekmanni Oy:n menettelyä ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Sähköalojen ammattiliitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja Tekmanni Oy oikeudenkäyntikulut. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja Tekmanni Oy ovat ilmoittaneet oikeudenkäyntikulujensa määräksi 2 500 euroa, mitä määrää Sähköalojen ammattiliitto ei ole riitauttanut.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Tekmanni Oy:n oikeudenkäyntikulut 2 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Tuomio on yksimielinen.