Labor court allows union claim against employer for wrongful termination without valid cause under collective agreement.

Työntekijä oli saanut aiemmin varoituksen luvattomasta poistumisesta työpaikalta. Hänen työsopimuksensa oli purettu sen vuoksi, että hän oli osallistunut työntekijöiden yhdessä toimeenpanemaan lakkoon ja sen yhteydessä poistunut työpaikaltaan.

Lakko ei ollut rikkonut työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta. Pelkästään osallistuminen tällaiseen työstä poistumiseen ei voinut olla irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava syy irtisanoa työsopimusta siinäkään tapauksessa, että työntekijää olisi aiemmin varoitettu luvattomasta poistumisesta työpaikaltaan.

Näyttämättä oli jäänyt, että yhtiöllä olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetyt asialliset ja painavat syyt päättää työntekijän työsuhde, joten yhtiö oli purkaessaan työntekijän työsopimuksen menetellyt mainitun sopimuksen vastaisesti.

Työntekijälle maksetut työttömyyspäivärahat kohdistuivat irtisanomisajalle, jolta työnantaja oli velvoitettu maksamaan palkka. Työttömyyspäivärahat eivät olleet työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyn vähentämisvelvollisuuden piirissä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 34

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Puusepänteollisuuden Liitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Erteline Oy, Orimattila

ASIA

Työsopimuksen purkaminen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.1. ja 23.2.2004

Pääkäsittely 2.3.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä allekirjoitetun puusepänteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välillä solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa 2001 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Yleinen soveltamisala

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 §

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Erteline Oy:n on purkanut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti puuseppä A:n työsopimuksen ja ettei työnantajalla ole ollut oikeutta edes irtisanoa A:n työsopimusta,

velvoittaa Erteline Oy:n suorittamaan A:lle maksamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana kuudelta kuukaudelta yhteensä 9 525,12 euroa ja lomakorvauksena irtisanomisajalta 981,38 euroa, kumpikin määrä laillisine korkoineen 10.2.2003 lukien,

velvoittaa Erteline Oy:n suorittamaan A:lle perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä tarkoitettuna korvauksena 6 kuukauden palkkaa vastaavat 9 795,72 euroa korkolain mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 23.10.2003 lukien, ja

velvoittaa Puusepänteollisuuden Liiton ja Erteline Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli työskennellyt Erteline Oy:n palveluksessa 26.8.1985 alkaen. Yhtiön toimitusjohtaja purki A:n työsopimuksen 10.2.2003 työstäpoissaolojen johdosta.

A oli saanut kirjallisen varoituksen 20.9.2002. Työnantaja oli ilmoittanut varoituksen antamisen perusteeksi työvelvoitteen täyttämättä jättämisen ja luvattoman poistumisen työpaikalta. A oli 19.9.2002 lähtenyt työpisteestään tupakkatauolle. A:n työ oli ollut ryhmäurakassa työskentelyä ja työssä oli tullut luontaisia taukoja, jolloin oli ollut sopiva aika käydä tupakalla työn tai tuotannon häiriintymättä. Käytännössä yhtiön muutkin työntekijät ja toimihenkilöt kävivät työn lomassa tupakoimassa saamatta siitä varoitusta. A:n saama varoitus oli siten aiheeton.

Yhtiön toimitusjohtaja oli 6.2.2003 yksipuolisesti määrännyt kiireeseen vedoten yhtiön oppisopimusoppilaat työhön 7.2.2003, joka olisi ollut heidän teoriapäivänsä. Osa oppisopimusoppilaista oli tehnyt päivän etukäteen sisään. Tämä olisi merkinnyt sitä, että heidän viikkotyöaikansa olisi ylittynyt. Työntekijäliitto oli asettanut ylityökiellon 4.2.2003 puusepänteollisuuden sopimusalalle. Koska oppisopimusoppilainen viikkotyöaika olisi ylittynyt, olivat muut työntekijät osoittaneet mieltään 7.2.2003 kello 11 työnantajan käytöstä kohtaan siten, että aamu- ja päivävuoro olivat poistuneet työpaikalta. Näiden työntekijöiden joukossa oli ollut myös A. Yhtiön toimitusjohtaja oli tämän johdosta ja viitaten aikaisemmin A:lle antamaansa kirjalliseen varoitukseen purkanut 10.2.2003 hänen työsopimuksensa.

Yhtiö oli purkaessaan A:n työsopimuksen menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Työnantajalla ei ole ollut oikeutta edes irtisanoa A:n työsopimusta.

A:n työsuhde oli jatkunut noin 17 vuotta eikä hän ollut aikaisemmin saanut huomautuksia eikä varoituksia luvattomasti poissaolosta työstä. Lisäksi on otettava huomioon yhtiössä vallitseva salliva käytäntö ja työnantajan myönteinen suhtautuminen muiden työntekijöiden samanlaisiin poissaoloihin. Korvauksen suuruutta määrättäessä tuli sitä korottavana tekijänä ottaa huomioon A:n työsuhteen pitkä kesto ja työnantajan menettely A:n työsopimusta purettaessa. A on ollut työttömänä 26.3.2003 asti. Työttömyyspäivärahat tulisi A:n kokema loukkaus huomioon ottaen kohtuussyistä jättää vähentämättä korvauksesta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuuden Liitto on vastauksessaan, johon Erteline Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Puusepänteollisuuden Liitto on lisäksi vaatinut Puu- ja erityisalojen liiton velvoittamista korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton ja Erteline Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Luvaton poistuminen työpaikalta muuna kuin tauon aikana on peruste antaa työntekijälle varoitus. Nykyaikaisessa tehdasorganisaatiossa esimiesten tehtävänä ei ole vahtia, että työntekijät tekevät työtään ja että he pysyvät työaikana työpaikallaan. Esimiesten ensisijaisena tehtävänä on luoda edellytykset tuotantotoiminnan joustavalle sujumiselle huolehtimalla muun ohessa raaka-aineiden ja tarvikkeiden riittävyydestä ja tarvittavien koneiden ja työkaluiden saatavilla olosta. Lähtökohtana on, että työntekijät tietävät säännöt ja ymmärtävät myös niiden noudattamisen merkityksen. Näitä asioita oli Erteline Oy:ssä käsitelty yhteisissä kokouksissa tehtaalla useamman kerran erityisesti sen jälkeen, kun yhtiön johtamisjärjestelmää oli muutettu siten, että varsinaista työnjohtoa oli vähennetty tuntuvasti.

Luvattomat poistumiset työpisteestä muulloin kuin taukojen aikana olivat harvinaisia ja ne tulivat esille pääsääntöisesti sattumalta. Tehtaalla oli ilmoitettu, että tupakalle sai poistua vain ilmoitettujen taukojen aikana. Taukojen ajankohdat olivat ilmoitustaululla. Aiemmin oli kahdelle työntekijälle annettu varoitukset luvattomasta poistumisesta työpaikalta. Poistumisten toistuttua työsuhteet oli purettu. A:lle annetussa kirjallisessa varoituksessa sen antamisen syyksi oli ilmoitettu luvaton poistuminen työpaikalta. Lisäksi siinä oli todettu, että saman rikkomuksen toistuessa työsopimus purkautuu.

Huomattava osa yhtiön työntekijöistä oli 7.2.2003 kello 11 poistunut työpaikaltaan ilmoittaen syyksi oppisopimusoppilaiden kutsumisen töihin työntekijöiden ylityökiellon aikana. Ammattiosasto oli ilmoittanut, ettei sillä ollut mitään tekemistä kyseisen lakon kanssa. Tällä perusteella työnantaja oli antanut varoituksen kaikille luvatta poistuneille paitsi A:lle, jolla oli ollut jo olemassa varoitus samasta syystä. Hänen työsuhteensa oli purettu varoituksen yhteydessä annetun ilmoituksen mukaisesti. Se, että A oli syyllistynyt uuteen luvattomaan poistumiseen työpaikalta, osoitti piittaamattomuutta annetusta varoituksesta. A:n työsopimuksen purkamiseen olivat siten olleet riittävän painavat syyt.

Työehtosopimuksessa oli sovittu kertoimeksi 160 laskettaessa tuntipalkan perusteella kuukausipalkka. Tätä kerrointa tulee käyttää myös mahdollista vahingonkorvausta määrättäessä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen purkaminen

A on 26.8.1985 alkaen työskennellyt Erteline Oy:n palveluksessa kalustevalmistukseen liittyvissä kokoonpano- ja heloitustehtävissä viimeistelytuotannossa.

Yhtiön aamu- ja päivävuoron 53 työntekijää ovat 7.2.2003 yhteisellä päätöksellä poistuneet työstä kesken työvuoron vastalauseena sille, että työnantaja oli Puu- ja erityisalojen liiton julistaman ylityökiellon voimassa ollessa määrännyt oppisopimusoppilaita tulemaan työhön kyseisenä perjantaina, joka olisi ollut heidän teoriakoulutuspäivänsä. Työnantaja antoi muille työtaisteluun osallistuneille varoitukset, mutta purki A:n työsopimuksen, koska tällä oli jo ennestään voimassa oleva, 20.9.2002 annettu varoitus luvattomasta poissaolosta työpaikalta.

Työsopimuksen purkuperusteet

Työtuomioistuimessa on kuultu A:n työsopimuksen päättämiseen johtaneista tapahtumista todistajina valmistuksenohjaaja B:tä ja todistelutarkoituksessa yhtiön hallituksen jäsentä, valmistuksenohjaaja C:tä. Vastaavasti kantajapuolelta on kuultu todistajina pääluottamusmies, puuseppä D:tä, varapääluottamusmies, puuseppä E:tä, aluesihteeri F:ää ja työehtosihteeri G:tä.

Varoitus 20.9.2002

C on kertonut tavanneensa A:n 19.9.2002 tehtaan rappukäytävässä tämän ollessa menossa ulos tupakalle. Todistajan huomautettua menettelyn olevan annettujen määräysten vastaista A oli palannut työpaikalleen. Työntekijöiden tupakalla käynti oli ollut kiellettyä muulloin kuin taukojen aikana. Asiasta oli keskusteltu usein työntekijöiden kanssa ja siitä oli ollut myös tiedote syksyllä 2001 tehtaan ilmoitustaululla. Kun tästä huolimatta A oli rikkonut kieltoa, todistaja oli ilmoittanut asiasta toimitusjohtajalle.

Yhtiön toimitusjohtaja oli 20.9.2002 antanut A:lle kirjallisen varoituksen työvelvoitteen täyttämättä jättämisestä ja luvattomasta poistumisesta työpaikalta. Varoitus, jonka aiheellisuuteen tässä yhteydessä ei oteta kantaa, on ollut voimassa 18.9.2003 saakka.

Poistuminen työpaikalta 7.2.2003

B on kertonut, että alan työehtosopimusneuvottelujen ollessa talvella 2003 kesken oli 53 työntekijää poistunut perjantaina 7.2.2003 työaikana työpaikalta. Poistuminen oli koskenut tehtaan aamu- ja päivävuoroa. Työntekijöiden menettely oli johtunut oppisopimusoppilaiden työajan muutoksesta mainittuna päivänä. Yhtiö oli kiireellisen laivakalustetoimituksen takia muuttanut oppisopimusoppilaiden suostumuksella heidän teoriakoulutuspäivän työpäiväksi.

G on kertonut, että Puu- ja erityisalojen liitto oli sopimuksettoman tilan aikana helmikuussa 2003 julistanut alalle ylityökiellon. Yhtiö oli kutsunut oppisopimusoppilaat työhön perjantaiksi 7.2.2003. Oppisopimusoppilaiden viikkotyöaika oli tuolloin ylittynyt, koska he olivat jo tehneet työtuntijärjestelmän mukaiset viikkotunnit. Yhtiö oli siten yrittänyt kiertää työntekijäliiton laillisin toimin julistamaa ylityökieltoa. A oli poistumalla muiden työntekijöiden mukana työpaikalta osallistunut lailliseen mielenilmaukseen.

E ja D ovat kertoneet asiasta samalla tavalla kuin G. Ainoastaan A:n työsopimus oli purettu. Kaksi oppisopimusoppilasta, joilla oli A:n tavoin ennestään varoitus, olivat saaneet jäädä työhön.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n soveltamisohjeen mukaan asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen.

Irtisanomissuojasopimuksen 1 §:n soveltamisohjeen mukaan irtisanomissuojasopimuksen perusteella voidaan tutkia, olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella.

A:n työsopimus on purettu edellä todetun mukaisesti sen vuoksi, että hän oli osallistunut työntekijöiden yhdessä toimeenpanemaan lakkoon ja sen yhteydessä poistunut työpaikaltaan. Kysymys on ollut osallistumisesta työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun työtaistelutoimenpiteeseen.

Asianomaisen työntekijäyhdistyksen ei ole väitetty tehneen päätöstä työtaistelusta tai muutoinkaan olleen myötävaikuttamassa lakon toimeenpanemisessa. Sen sijaan asiassa on riidatonta, että työtaistelun aikana alalla ei ole ollut voimassa sitovaa työehtosopimusta. Näin ollen lakko ei ole työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut mihinkään työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen, joten se ei ole rikkonut työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta. Pelkästään osallistuminen tällaiseen työstä poistumiseen ei voi olla irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava syy irtisanoa työsopimusta siinäkään tapauksessa, että työntekijää olisi aiemmin varoitettu työstä poistumisesta työpaikaltaan.

Työnantajapuolelta ei ole vedottu muihin työsuhteen päättämisperusteisiin kuin varoituksesta huolimatta tapahtuneeseen luvattomaan poistumiseen työpaikalta. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Erteline Oy:llä olisi tällä perusteella ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetyt asialliset ja painavat syyt päättää A:n työsuhde, joten yhtiö on purkaessaan A:n työsopimuksen menetellyt mainitun sopimuksen vastaisesti.

Irtisanomisajan palkka

Erteline Oy on purkanut A:n työsopimuksen tilanteessa, jossa sillä ei olisi ollut oikeutta sitä edes irtisanoa. A ei ole saanut hyväkseen työehtosopimuksen edellyttämää kuuden kuukauden pituista irtisanomisaikaa, joten hän on oikeutettu vaatimaansa palkkaan ja lomakorvaukseen tältä ajalta. Vaatimuksen perustetta ja määrää ei ole kiistetty.

Korvausvelvollisuus

Erteline Oy on velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Esitetyn selvityksen mukaan A on työllistynyt 27.3.2003 lukien ammattiaan ja aiempaa ansiotasoaan vastaavaan tehtävään, joten hänelle ei ole työansion menetyksenä aiheutunut taloudellista vahinkoa. Ottaen huomioon A:n työsuhteen pitkä kesto ja myös se, että työsuhteen päättäminen on tapahtunut vastoin yleissopimuksen ja työsopimuslain säännöksiä, vaadittu kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus on kohtuullinen.

Osapuolet ovat jääneet erimielisiksi siitä, miten korvauksen perusteena oleva kuukausipalkka lasketaan. Kantajan vaatimus on laskettu kertomalla tuntipalkka 9,02 euroa kantajaliiton vastaavissa tilanteissa aiemmin käyttämällä luvulla 181, jolloin kuukausipalkaksi muodostuu 1.632,62 euroa. Vastaajan käsityksen mukaan korvausta laskettaessa tuntipalkan kertoimena olisi käytettävä työehtosopimuksessa sovittua kerrointa 160.

G on kertonut, että alalla ei ole sovittu siitä, miten korvauksen perusteeksi otettava palkka määräytyy. Palkanmaksuperusteena on tuntipalkka. Työehtosopimuksessa on sovittu kertoimesta 160, jolla saadaan tuntipalkka muunnettua peruskuukauden aikana maksettavaksi palkaksi. Tähän palkkaan olisi todistajan mukaan vahingonkorvausta laskettaessa lisättävä kuitenkin työehtosopimuksessa sovittu työajan lyhentämiskorvaus 5,9 prosenttia, keskimäärin seitsemää arkipyhää vastaava korvaus eli kahdeksan tunnin palkka kultakin arkipyhältä vuodessa ja lisäksi lomakorvaus. Kun nämä lisätään kertoimeen 160, vahingonkorvauksen muuntokertoimeksi muodostuisi 192,74.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimusosapuolet eivät ole sopineet erityisestä korvauspalkan laskentatavasta. Tällöin työntekijälle aiheutuvaa taloudellista vahinkoa arvioitaessa vertailukohdaksi on otettava se ansiotaso, joka työntekijällä olisi ollut työssä ollessaan. Tällaiseksi ansiotasoksi on irtisanomisajalta saamatta jääneiden palkkaetujen korvauksen osalta vaadittu ja myönnetty 1.751,08 euroa kuukaudelta. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä on kuitenkin vaadittu korvausta kertoimen 181 mukaan laskien tätä vähemmän eli 1.632,62 euroa kuukaudelta. Tämä kantajan vaatima määrä on otettu tuomittavan korvauksen perusteeksi.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työnantajalle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, on vähennettävä 75 prosenttia työntekijällä kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Puu- ja erityisalojen liiton työttömyyskassan selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisestä 10.2.2003 lukien hänen työllistymiseensä saakka työttömyyspäivärahaa 149,61 euroa. Maksetut päivärahat kohdistuvat kuitenkin irtisanomisajalle, jolta työnantaja on velvoitettu maksamaan palkka. Kun A ei siten ole tuolta ajalta menettänyt työttömyyden vuoksi palkkaetuja, eivät myöskään kyseiseltä ajalta maksetut työttömyyspäivärahat ole edellä tarkoitetun vähentämisvelvollisuuden piirissä.

Oikeudenkäyntikulut

Erteline Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu, sen vaatimat toimenpiteet ja siitä aiheutuneet kustannukset kohtuullisena korvauksen määränä on pidettävä 700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa Erteline Oy:n päättäneen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti puuseppä A:n työsopimuksen.

Työtuomioistuin velvoittaa Erteline Oy:n suorittamaan A:lle

irtisanomisajan palkkaa vastaavana korvauksena yhteensä 10 506 euroa 50 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 10.2.2003 lukien, ja

irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaisena korvauksena perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä 9 795 euroa 72 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 23.10.2003 lukien.

Erteline Oy velvoitetaan lisäksi korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian lopputulokseen nähden Puusepänteollisuuden Liitto saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.