Labor court dismissed claim that employer violated collective agreement by unilaterally lowering incentive pay rate after probation ended.

Paikallisten osapuolten välisellä palkkiopalkkaussopimuksella oli sovittu muun muassa hinnoittelupalkan laskennassa käytettävästä kertoimesta. Sopimuksessa oli sovittu myös siitä, että palkkiopalkkaussopimuksen koeaika on puoli vuotta sen käyttöönotosta ja että sen käytöstä jatkossa päätetään saatujen kokemusten perusteella. Koeajan päättymisen jälkeen osapuolet olivat solmineet uuden sopimuksen, jossa oli sovittu uudesta puolen vuoden koeajasta. Toisen koeajan päättymisen jälkeen osapuolten välillä ei ollut solmittu jatkosopimusta palkkiopalkkauksen käytöstä, mutta työnantaja oli edelleen noin kahden vuoden ajan noudattanut palkkauksessa muun muassa sopimuksen mukaista hinnoittelukerrointa.

Koska hinnoittelukertoimen käyttö ei toisen koeajan päättymisen jälkeen ollut enää perustunut osapuolten väliseen sopimukseen, ei työnantaja ollut rikkonut työehtosopimusta toteuttaessaan työehtosopimuksen mukaisen yleiskorotuksen siten, että palkkiopalkkaussopimuksen mukainen hinnoittelukerroin ei ollut enää toteutunut vaan jäänyt tätä pienemmäksi. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 31

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

Abloy Oy, Joensuu

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.1.2003 ja 13.1.2004

Pääkäsittely 17.2.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n, nykyisin Teknologiateollisuus ry, ja Metallityöväen Liiton välillä 19.12.2000 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Palkkaustavat

Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suorituspalkkoihin.

Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka.

Käytettävät palkkaustavat

1 liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat, soveltamisohjeessa mainitut palkkaustavat

2 paikallisesti työnantajan ja työntekijöiden välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje:

Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat ovat:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = == = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Suorituspalkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.3 Palkkiopalkka

1 kiinteä osuus 85 %

muuttuva osuus 15 %

2 kiinteä osuus 70 %

muuttuva osuus 30 %

3 kiinteä osuus

suurempi kuin 90 %

Osaurakan ja palkkiopalkan kiinteä osuus voi olla joko työkohtainen tai työ- ja henkilökohtainen. Kiinteän osuuden henkilökohtainen osa porrastetaan tuotannon sujumisen kannalta keskeisten tekijöiden, kuten esim. monitaitoisuuden perusteella.

Mikäli työnantajan ja asianomaisen työntekijän välillä ei päästä yksimielisyyteen työhön sovellettavasta palkkaustavasta, käytetään paikallisten osapuolten tai liittojen välillä sovittuja palkkaustapoja.

Jos syntyy erimielisyyttä siitä, onko käytetty palkkaustapa kohtien 1 ja 2 palkkaustapojen mukainen, asia tulee selvittää työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 §

Paikallinen sopiminen

Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Abloy Oy on velvollinen 26.11.1997 päivätyn paikallisen palkkiopalkkasopimuksen (valtakunnallisen työehtosopimuksen osa; TES 30 §, TES 9 § 1 momentti) perusteiden mukaisesti suorittamaan 4.3.2002 alkaen palveluksessaan olleille työntekijöille, joita sopimus koskee, palkkiopalkkaa, ja

tuomitsee Abloy Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry:n ja Abloy Oy:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Abloy Oy:n Joensuun tehtaalla on vuonna 1997 tehdyllä sopimuksella sovittu tuotantolaitoksen palkkiopalkkauksesta. Sopimuksen mukaan palkkarakenteeksi on sovittu 70/30, jossa 70 prosenttia on kiinteää osuutta ja 30 prosenttia muuttuvaa osuutta. Sopimuksella on sovittu yksiselitteisesti siitä, että työntekijöiden hinnoittelupalkka on yhtä kuin työkohtainen palkka kerrottuna kertoimella 1,245. Sopimus on päivätty 26.11.1997 ja työnantajan sekä työntekijöiden edustajat ovat allekirjoittaneet sopimuksen 15.12.1997.

Edellä mainitussa sopimuksessa oli alun perin puolen vuoden koeaika, jota oli 9.8.1998 alkaen sovittu jatkettavaksi 10.1.1999 saakka. Sopimuksella sovittua hinnoittelupalkkaa eli työkohtainen palkka x 1,245 oli tämän jälkeen sovellettu jokaisen työehtosopimusratkaisun yhteydessä aina vuoden 2002 työehtosopimusratkaisuun asti. Tuolloin työnantaja oli lakannut noudattamasta sopimusta, minkä seurauksena hinnoittelupalkan kerroin aleni 4.3.2002 alkaen 1,2431:een.

Paikallisesti tehdyssä sopimuksessa kummallekin osapuolelle on annettu mahdollisuus irtisanoa sopimus kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Sopimusta ei kuitenkaan kummaltakaan puolelta ole irtisanottu, joten se on edelleen voimassa.

Osapuolten välillä ei ollut erimielisyyttä palkkarakenteesta sinänsä ja siihen olennaisesti liittyvästä laskentaperusteesta. Osapuolten välillä vallitsi yksimielisyys myös siitä, että kysymys on työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesta paikallisesta sopimuksesta. Asiaa koskeneissa liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa työnantajaliitto oli todennut, että kyseessä on työehtosopimuksen mukainen 70/30 palkkiopalkka. Työnantajaliiton toteaman mukaan sovitun kokeilun jälkeen palkkiopalkkajärjestelmää on käytetty työnantajan toimesta, eikä käyttöönotosta ole tehty mitään sopimusta. Työnantajaliitto on edelleen todennut, että yleiskorotus 4.3.2002 lukien on toteutettu liittojen sopiman laskentaohjeen mukaan ja että työantaja voi soveltaa valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvaa laskentaperustetta työntekijöiden palkkauksessa.

Abloy Oy:n Joensuun tehtaan työntekijät työskentelevät suorituspalkkatyössä eli nyt esillä olevassa tapauksessa palkkiopalkalla. Valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaan palkkiopalkka voi muodostua siten kuin Joensuun tehtaalla on paikallisesti sovittu eli kiinteä osuus on 70 prosenttia ja muuttuva osuus 30 prosenttia (työehtosopimuksen 9 § 1 momentti). Työehtosopimuksen 9 §:n 3 momentin mukaan suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle on taattava normaalilla urakkatyövauhdilla 20 prosenttia työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi palkka.

Vuoden 2002 työehtosopimusneuvottelujen seurauksena metalliteollisuuden palveluksessa työskentelevien työntekijöiden palkkaa korotettiin 18 sentillä lisättynä työpaikkakohtaisella osuudella 6 sentillä eli yhteensä 24 sentillä. Työnantajaliitto oli ottaen huomioon yleiskorotuksen arvioinut täyttääkö Abloy Oy:n Joensuun tehtaiden työntekijöiden palkkaus valtakunnallisen työehtosopimuksen 9 §:n 3 momentin suorituspalkkatyön takuupalkan ja päätynyt siihen, että se täyttää. Tämä näkemys pitää paikkansa, mikäli Abloy Oy:n Joensuun tehtailla ei olisi voimassa paikallista työehtosopimusta palkkiopalkkauksesta, joka edellyttää hinnoittelupalkan tasoksi työkohtaisen palkan kertomista kertoimella 1,245. Valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaisen laskentaohjeen perusteella laskettuna mainittu paikallisen sopimuksen mukainen kerroin ei toteutunut 4.3.2002 lukien, vaan se jäi käytännössä kertoimeen 1,2431.

Abloy Oy:n Joensuun tehtailla oli ollut jo ennen nyt riidanalaista palkkiopalkkasopimusta voimassa sopimus, jossa oli vastaava "kerroinjärjestelmä". Tämän kertoimen avulla työntekijät pääsivät suorituspalkkatyössä säännönmukaisesti yleiskorotuksia parempaan lopputulokseen. Näin ollen myöskään sovittaessa uudesta palkkiopalkkasopimuksesta vuonna 1997, työntekijöillä ei ollut mitään syytä muuttaa aikaisempaa periaatteellista näkemystään, joka toisi heille suorituspalkkatyössä parempia etuuksia kuin valtakunnallinen työehtosopimus.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Abloy Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Abloy Oy ovat vaatineet Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Paikalliset osapuolet olivat 15.12.1997 allekirjoittaneet palkkiopalkkausta koskevan sopimuksen. Sopimus ei ollut pysyvä eli toistaiseksi voimassa oleva, vaan sen oli sovittu olevan voimassa tässä vaiheessa ainoastaan puoli vuotta sen käyttöönotosta. Mikäli osapuolet koeajan jälkeen olisivat siihen tyytyväisiä, tarkoituksena oli sopia erikseen järjestelmän pysyvästä käyttöönotosta. Siltä varalta, että asiasta päästäisiin pysyvään sopimukseen, otettiin jo joulukuussa allekirjoitettuun sopimukseen irtisanomisehto. Irtisanomisehtoa ei ollut tarkoitettu sovellettavaksi tilanteeseen, jossa työnantaja ottaisi palkkiopalkan yksipuolisesti pysyvästi käyttöön, koska tällaisessa tapauksessa ei ole olemassa mitään sopimusta, mikä pitäisi irtisanoa.

Työnantajan ja työntekijöiden edustajat olivat keväällä ja kesällä 1998 pitäneet seurantapalavereja ja käyneet läpi palkkiopalkan eräitä yksityiskohtia. Osapuolet olivat pitäneet 5.8.1998 kokouksen, jossa todettiin koeajan päättyneen. Osapuolet olivat olleet yksimielisiä siitä, että käytössä ollut koeaika oli liian lyhyt. Tämän vuoksi osapuolet olivat sopineet 31.8.1998 kirjallisesti uudesta 10.1.1999 saakka kestävästä koeajasta. Tuossakaan vaiheessa ei siten ollut sovittu pysyvästä palkkiopalkkasopimuksesta. Kumpikaan osapuoli ei ollut halunnut vielä tuolloin sitoutua järjestelmään pysyvästi. Uutta koeaikaa koskeva jatkosopimus oli allekirjoitettu 31.8.1998. Tuolloin käydyissä neuvotteluissa mukana ollut työnantajan edustaja oli selvästi ilmoittanut, että sopimuksen jatko ei ole yksiselitteisen selvä.

Uuden koeajan aikana palkkiopalkkajärjestelmää ja sen tuloksia oli seurattu edelleen. Vuodenvaihteessa 1998 - 1999 osapuolet olivat aloittaneet keskustelut pysyvästä palkkiopalkkaa koskevasta sopimuksesta. Työntekijöiden edustajat olivat saaneet työntekijöiltä myös huonoa palautetta järjestelmästä, eivätkä he olleet välittömästi valmiita sitoutumaan pysyvään sopimukseen. Työntekijät olisivat halunneet kolmatta koeaikaa ja sopimukseen sisältyvän kertoimen 1,245 korottamista.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen aikaan saamiseksi oli käyty edelleen neuvotteluja muun muassa 4.1.1999, jolloin työnantajan edustaja oli ilmoittanut, että koeaikaa ei enää jatketa. Työnantajan edustaja oli vielä tuolloin olettanut, että osapuolet pääsisivät asiassa pysyvään sopimukseen. Neuvottelut olivat jatkuneet 8.1.1999, jolloin järjestelmän yksityiskohtia oli vielä käyty läpi. Näiden yksityiskohtien joukossa oli muun muassa kertoimen muuttaminen.

Vuoden 1999 alussa työntekijät eivät olleet suostuneet allekirjoittamaan pysyvää sopimusta palkkiopalkkauksesta. Tämä oli johtunut ilmeisesti siitä, että osa työntekijöistä kannatti palkkiopalkkausta ja osa vastusti sitä. Koska työnantaja oli tuossa vaiheessa ollut tyytyväinen käytössä olleeseen palkkiopalkkaan, yhtiö otti palkkiopalkan käyttöön yksipuolisesti. Palkkiopalkka oli ollut tämän jälkeen koeaikasopimuksesta ilmenevän sisältöisenä käytössä vuoden 2002 maaliskuuhun saakka. Tuolloin työnantaja oli laskenut muuttuneiden laskentaperusteiden mukaisesti uuden kertoimen entisen 1,245 kertoimen sijasta ja uudeksi kertoimeksi tuli 1,2363. Muilta osin palkkiopalkkaus on säilynyt entisen sisältöisenä eli palkka muodostuu 70 %:sesti kiinteästä osuudesta ja 30 %:sesti muuttuvasta osuudesta.

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentissa on määritelty työehtosopimuksen mukaiset palkkaustavat. Erilaisia suorituspalkkamuotoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka. Työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan käytettäviä palkkaustapoja voivat olla esimerkiksi liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat, soveltamisohjeessa mainitut palkkaustavat. Soveltamisohjeessa on lueteltu liittojen laatimat ja sopimat vaihtoehdot palkkiopalkaksi. Yksi näistä liittojen laatimista vaihtoehdoista on palkkiopalkka, jossa kiinteä osuus on 70 prosenttia ja muuttuva osuus 30 prosenttia eli samanlainen palkkiopalkka, josta paikalliset osapuolet Abloy Oy:n Joensuun tehtaalla olivat tehneet koeajaksi sopimuksen. Työnantaja voi työehtosopimuksen mukaan ottaa myös yksipuolisesti käyttöön jonkin liittojen yhteisesti laatiman/sopiman palkkaustavan.

Liittojen käymien erimielisyysmuistioneuvottelujen jälkeenkin riidatonta on, että tehtaalla käytössä ollut palkkiopalkka täyttää työehtosopimuksen minimipalkkamääräykset, työehtosopimuksen 9 §:n 3 momentista ilmenevät hinnoitteluperusteet ja määräykset siitä sekä yleiskorotuksia koskevat määräykset riippumatta siitä, onko laskennassa käytettävä kertoimena vanha kerroin 1,245 ja vai uusi kerroin 1,2363. Riidatonta on myös se, että työnantaja on voinut ottaa yksipuolisesti käyttöön yhtiössä käytössä olleen palkkiopalkkauksen.

Abloy Oy ei ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Abloy Oy:n Joensuun tehtaalla on työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisellä 15.12.1997 allekirjoitetulla palkkiopalkkaussopimuksella sovittu palkkarakenteesta, jossa 70 prosenttia on kiinteää osuutta ja 30 prosenttia muuttuvaa osuutta. Työntekijöiden hinnoittelupalkan laskemisessa on sopimuksen 4. kohdassa sovittu käytettäväksi kerrointa 1,245. Sopimuksen 10. kohdan mukaan palkkiopalkkaussopimuksen koeaika on puoli vuotta sen käyttöönotosta. Saman kohdan mukaan sen käytöstä jatkossa päätetään saatujen kokemusten perusteella. Osapuolten välisellä 31.8.1998 allekirjoitetulla palkkiopalkkauksen jatkosopimuksella on palkkiopalkkauksen koeaikaa sovittu jatkettavaksi 10.1.1999 saakka. Sopimuksen liitteeksi on otettu selvitys siihenastisen tuottavuuden kehittymisestä sekä puolitus- ja korjausharkinnan perusteella määritetyt uudet normaalipalkkiotyötulokset. Sopimuksessa on todettu, että muilta osin 15.12.1997 tehty sopimus on voimassa.

Palkkiopalkkauksen jatkosopimuksessa sovitun koeajan päättymisen jälkeen työntekijöiden palkkauksessa on noudatettu edelleen vuonna 1997 allekirjoitettua sopimusta maaliskuun 2002 alkuun asti. Työnantaja on toteuttanut työehtosopimuksen mukaisen yleiskorotuksen 4.3.2002 lukien siten, että palkkoja on korotettu liittojen sopimaan laskentaohjeeseen perustuen sovitun suuruisilla yleiskorotuksilla. Tällöin hinnoittelupalkan kertoimeksi on tullut sopimuksessa mainittua pienempi luku.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko tehtaalla ollut 10.1.1999 jälkeen edelleen voimassa 15.12.1997 allekirjoitettu palkkiopalkkaussopimus ja onko työnantaja menetellyt tämän sopimuksen vastaisesti 4.3.2002 lukien alentaessaan mainitun sopimuksen mukaista hinnoittelukerrointa.

Esitetty näyttö

Palkkiopalkkasopimusten solmimiseen ja sopimuksen voimassaoloon liittyvistä seikoista on työtuomioistuimessa kuultu kantajan puolesta Abloy Oy:n Joensuun tehtaan pääluottamusmiestä A:ta ja entistä pääluottamusmiestä B:tä sekä työnantajapuolelta työsuhdepäällikkö C:tä, hinnoitteluosaston esimiestä D:tä ja käytön valmistuspäällikköä E:tä.

Kirjallisina todisteina osapuolet ovat viitanneet muun muassa 15.12.1997 allekirjoitettuun palkkiopalkkaussopimukseen. Työnantajapuoli on esittänyt kirjallisiksi todisteiksi myös 31.8.1998 allekirjoitetun palkkiopalkkaussopimuksen jatkosopimuksen sekä 1.7.1998, 11.11.1998 ja 25.1.1999 pidetyistä työnantajan edustajien tuotantopalavereista laaditut muistiot.

D on kertonut, että palkkiopalkkaussopimuksen voimassaolo oli tarkoitettu päättyväksi toisen koeajan päätyttyä. Sopimuksen voimassaolo tämän jälkeen olisi edellyttänyt, että osapuolten välillä olisi sovittu asiasta erikseen. D oli ennen toisen koeajan päättymistä keskustellut C:n kanssa palkkiopalkkaussopimustilanteesta, jolloin C oli todennut omana näkemyksenään, että työntekijäpuoli ei ollut valmis tekemään palkkiopalkkaussopimusta. C oli seurantakokouksessa ilmoittanut työnantajan kielteisen kannan uuteen koeaikaan ja sen, että palkkiopalkkausjärjestelmä otetaan käyttöön. Siinä vaiheessa kun työntekijäpuolelta oli esitetty tyytymättömyyttä työnantajan maaliskuussa 2002 toteuttamaan yleiskorotukseen ja vedottu vuonna 1997 tehdyn palkkiopalkkaussopimuksen mukaiseen kertoimeen, oli osapuolten välisessä kokouksessa todettu, että sopimusta ei ole irtisanottu eikä myöskään allekirjoitettu. C oli tässä tilaisuudessa antanut selkeästi ymmärtää, että palkkiopalkkauksesta ei ole sopimusta.

E:n mukaan ensimmäisestä palkkiopalkkaussopimuksesta sovittaessa tarkoituksena ei ollut, että sopimus jatkuisi automaattisesti koeajan päätyttyä, vaan sopimuksen jatkaminen edellytti nimenomaista sopimusta. Myöskään jatkosopimuksesta sovittaessa tarkoituksena ei ollut tehdä pysyvää sopimusta, vaan tarkastella järjestelmän tuloksia puolen vuoden ajan. E ei ole ollut mukana kokouksissa, joissa on käsitelty toisen koeajan päättymisen jälkeista tilannetta. Hänellä on kuitenkin ollut se tieto, että jatkosta ei ollut tehty työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä sopimusta.

Työnantajapuolen kirjallisina todisteina esittämistä muistioista käy muun muassa ilmi, että 11.11.1998 pidetyssä tuotantopalaverissa oli todettu palkkiopalkkauskokeilun olevan voimassa 10.1.1999 saakka ja että jatkosta ei ollut sovittu. Toisen koeajan päättymisen jälkeen 25.1.1999 pidetyssä tuotantopalaverissa oli todettu, että työntekijöiden palkkiopalkkaus oli sopimuksettomassa tilassa ja että järjestelmää käytetään toistaiseksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Työnantajapuolen todistajien mukaan palkkiopalkkaussopimuksista sovittaessa tarkoituksena ei ole ollut, että sopimus jatkuisi toistaiseksi voimassa olevana. Tarkoituksena on sen sijaan ollut, että palkkiopalkkauksen tuloksia tarkastellaan koeaikojen päätyttyä ja mikäli asiasta saavutettaisiin yksimielisyys, tehtäisiin asiasta sopimus. Myös 15.12.1997 allekirjoitetun palkkiopalkkaussopimuksen 10. kohdan sanamuoto, jonka mukaan sen käytöstä jatkossa päätetään saatujen kokemusten perusteella, viittaa siihen, että palkkiopalkkauksen käyttöönotosta koeaikojen kuluttua umpeen on tarkoitettu sovittavan erikseen. Tätä tukee myös työnantajapuolen 11.11.1998 pidetystä tuotantopalaverista laadittuun muistioon tehty kirjaus, jonka mukaan palkkiopalkkauskokeilun voimassaolo jatkuu 10.1.1999 saakka ja että jatkosta ei ole sovittu.

Sen jälkeen kun työnantaja oli toisen koeajan loppupuolella käydyissä neuvotteluissa torjunut työntekijöiden esitykset kolmannesta koeajasta ja hinnoittelukertoimen nostamisesta, on seurantaryhmässä työntekijäpuolen edustajien kertoman mukaan päätetty jatkaa entisen sopimuksen pohjalta. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että palkkiopalkkaussopimuksen soveltamisesta koeajan päättymisen jälkeen olisi tuolloin tarkoitettu solmia jatkosopimus työntekijöiden ja työnantajan välillä. Työnantajapuolen todistajien kertomuksista on päinvastoin käynyt ilmi C:n todenneen sekä pääluottamusmiehen kanssa käymissään neuvotteluissa että seurantaryhmässä, että järjestelmä otetaan yksipuolisesti käyttöön. Työnantajapuolen todistajien kertomaa tukee myös se toisen koeajan päättymisen jälkeen pidetyssä työnantajan edustajien tuotantopalaverissa esitetty ja tuolloin palaverimuistioon kirjattu näkemys, että palkkiopalkkaus on ollut sopimuksettomassa tilassa ja että järjestelmää käytetään toistaiseksi.

Palkkiopalkkausjärjestelmän käytön jatkamisesta ei toisen koeajan päättymisen jälkeen ole näytetty sovitun osapuolten välillä, joten palkkiopalkkaussopimus ei ole ollut voimassa enää koeajan päättymisen jälkeen. Työnantajalla ei näin ollen ole ollut myöskään velvollisuutta irtisanoa sopimusta sen 10. kohdassa sovitulla tavalla.

Osapuolet ovat työtuomioistuimessa olleet yksimielisiä siitä, että työnantajalla on sinänsä ollut oikeus ottaa yksipuolisesti käyttöön kanteessa tarkoitettu työehtosopimuksen 9 §:n mukainen palkkiopalkkausjärjestelmä. Samoin osapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden palkkaus on 4.3.2002 lukien täyttänyt työehtosopimuksen vähimmäispalkkavaatimukset.

Koska kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden palkkaus ei ole enää 4.3.2002 perustunut vuonna 1997 solmittuun palkkiopalkkaussopimukseen, työnantaja ei ole rikkonut työehtosopimusta toteuttaessaan yleiskorotuksen 4.3.2002 alkaen siten, että palkkiopalkkaussopimuksen hinnoittelukerroin ei ole toteutunut. Näin ollen perusteita kanteen hyväksymiselle ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen Liitolla on asian epäselvyyden vuoksi ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin, minkä vuoksi Teknologiateollisuus ry ja Abloy Oy saavat jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teknologiateollisuus ry ja Abloy Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Rekola, Sulkunen ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Raitoharjun lausunto, johon jäsen Sulkunen yhtyi:

15.12.1997 allekirjoitetun palkkiopalkkaussopimuksen koeaika on sopimuksen 10. kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan puoli vuotta sen käyttöönotosta. Sopimuksen sanamuodon mukaan "se päättyy pp.kk.1998". Edelleen saman sopimusmääräyksen mukaan sen käytöstä jatkossa päätetään saatujen kokemusten perusteella. Sopimuksen 10. kohdan toisen kappaleen mukaan puolen vuoden koeajan jälkeen käyttöönotetun palkkiopalkkauksen voi molemmin puolin irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajan puitteissa. Irtisanomisajan päätyttyä palataan entisiin palkkaustapoihin.

Jatkosopimukseksi nimetyllä sopimuksella osapuolet ovat sopineet siitä, että palkkauksen koeaikaa jatketaan 10.1.1999 asti. Sopimuksen liitteenä on tähänastinen tuottavuuden kehittyminen sekä puolitus- ja korjausharkinnan perusteella määritetyt uudet NPTT:t. Muilta osin 15.12.1997 tehty sopimus on voimassa.

Tuomioistuimelle on esitetty ristiriitaista selvitystä toisen koeajan loppupuolella käydyistä neuvotteluista. Työntekijäpuolen mukaan seurantaryhmässä päätettiin jatkaa entisen sopimuksen pohjalta sen jälkeen, kun työnantaja oli torjunut työntekijäpuolen esitykset kolmannesta koeajasta ja hinnoittelukertoimen nostamisesta. Työnantajapuolen todistaja C puolestaan on kertonut todenneensa sekä pääluottamusmies B:n kanssa käymissään keskusteluissa että seurantaryhmässä, että järjestelmä otetaan yksipuolisesti käyttöön.

Riidatonta on, että palkkiopalkkaussopimusta on toisenkin koeajan päättymisen jälkeen tosiasiallisesti sovellettu aina vuoden 2002 palkkatarkistukseen saakka riippumatta siitä, onko asiasta nimenomaisesti asianosaisten välillä sovittu. Mielestäni vallitsevissa olosuhteissa työntekijäpuoli on voinut perustellusti nojautua työnantajapuolen laatiman palkkiopalkkaussopimuksen sitä tulkintaa tukevaan sanamuotoon, jonka mukaan irtisanomisehdon soveltamisen kannalta ratkaisevana on pidettävä palkkiopalkkausjärjestelmän tosiasiallista käyttöönottoa, minkä voidaan myös katsoa muodostuneen sopimuksen veroiseksi käytännöksi. Näin ollen työnantaja ei ole voinut yksipuolisesti muuttaa palkkiopalkkaussopimusta ja siinä vahvistettua hinnoittelukerrointa noudattamatta sopimuksen edellyttämää kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.

Näillä perusteilla vahvistan, että Abloy Oy on velvollinen valtakunnallisen työehtosopimuksen osana sovellettavan 15.12.1997 allekirjoitetun palkkiopalkkaussopimuksen mukaisesti maksamaan 4.3.2002 alkaen sopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille hinnoittelupalkkaa, joka on suuruudeltaan työkohtainen palkka x 1,245 (= hinnoittelupalkka).

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi hylkään esitetyn hyvityssakkovaatimuksen. Asian näin päättyessä asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.