Labour Court dismisses appeal; collective agreement deemed representative as it covers over half of sector workers.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court dismissed the appeal against the General Bindingness Board's decision to uphold the general binding nature of a green sector collective agreement. The appellant argued that the Board's employee count of 690 was inaccurate and inflated, while the Board relied on an estimate of 1,300 total employees in the sector. The court found the appellant's evidence insufficient to disprove the Board's assessment and concluded that covering over half the workforce justified the agreement's binding status.
Legislator headnote
AI generatedAct on the General Bindingness of Collective Agreements s. 1; Act on Employment Contracts s. 2.7.1: A collective agreement is deemed representative if its scope covers a significant portion of the total workforce in the relevant sector, and the Labour Court rejects appeals based on disputed employee counts unless the appellant provides reliable alternative data.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Viheralaa koskevaa työehtosopimusta oli asianomaisella alalla edustavana pidettävä ja siten yleissitova.
TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 3
ASIA
Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus
VALITTAJA
Viherviisikko Oy
PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 25.11.2002 antama päätös nro 108/2002 viheralaa koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.
VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että viheralaa koskeva työehtosopimus on soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova.
Maaseudun Työnantajaliiton ilmoituksen mukaan liiton 48 jäsenyrityksen palveluksessa työehtosopimuksen soveltamisalalla on noin 690 työntekijää. Puu- ja erityisalojen liiton ilmoituksen mukaan alalla on 189 liiton jäsentä.
Viherrakentamista ja viheralueiden hoitoa ammatillisesti harjoittavien liikkeiden yrittäjäjärjestön, Viherrakentajat ry:n arvion mukaan viherrakentamisen alalla työskentelee sesonkiaikana arvioilta noin 1300 palkansaajaa. Muun selvityksen puuttuessa voidaan esitettyä arviota pitää riittävän luotettavana ja olettaa, että alalla on enimmillään yhtä aikaa noin 1300 työntekijää.
Kun verrataan toisiinsa yhtäältä viheralaa koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää, voidaan todeta, että viheralaa koskeva työehtosopimus jo yksistään tällä perusteella on työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana pidettävä.
ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Valitus perusteineen
Viherviisikko Oy on vaatinut, että vahvistamislautakunnan päätös kumotaan. Viherviisikko Oy on viheralalla toimiva Palvelutyönantajat ry:een kuuluva yritys eikä se työsuhteissaan noudata viheralan työehtosopimusta.
Vahvistamislautakunnan päätöksessä mainitut työnantajaliiton ilmoittamat jäsenmäärät eivät perustu julkisiin tilastoihin, eivätkä vastaa ilmoitettuja jäsenmaksuperusteita. Maaseudun Työnantajaliiton jäsenmaksuperuste on 0,52 % maksetuista palkoista. Työnantajaliiton jäsenmaksutulo vuodelta 1998 työehtosopimuksen soveltamisalalta oli 147123 markkaa. Keskipalkka oli 47,98 markkaa tunnilta. Yhden työntekijän vuosiansio olisi siten noin 103000 markkaa eli työehtosopimuksen soveltamisalalla olisi ollut vain noin 274 kokoaikaista työntekijää. Työehtosopimuksen soveltamisalaa on tämän jälkeen supistunut koko golf-alan erottua Maaseudun Työnantajaliitosta. Tämän vuoksi vuoden 2001 työntekijämäärä kokoaikaisiksi muutettuna oli arvion mukaan enintään 165 työntekijää.
Vahvistamislautakunnan päätöksessä mainittu työnantajaliiton ilmoittama luku 690 työntekijää on selkeästi väärä ja pitänee lisäksi sisällään myös kaikki lyhytaikaiset työsuhteet, mikä erehdyksessä on jäänyt huomiotta. Siten työntekijämäärä 690 ei voi olla perusteena yleissitovuuden arvioinnissa.
Työntekijäjärjestön ilmoittamaa jäsenmäärää, 189 eli 14,5 % lautakunnan esittämästä alan työvoima-arviosta, ei voitane pitää osoituksena sopimustoiminnan vakiintuneisuudesta. Luvusta ei edes ilmene, sisältääkö se vielä golf-alan työntekijöitä. Viheralan työehtosopimustoimintaa ei voida pitää vakiintuneena, sillä se on aloitettu vasta 1990-luvun alussa. Viheralan työehtosopimukseen on vielä 1990-luvun puolivälissä lisätty golf-ala, joka sittemmin tänä vuonna, kesken sopimuskauden, on siitä poistettu.
Palvelutyönantajat ry:ssä on jäseninä seitsemän valittajayrityksen kanssa samaa palvelutoimintaa harjoittavaa yritystä. Niiden palveluksessa on 90 työntekijää kokoaikaisiksi laskettuina. Jonkin verran viheralan työntekijöitä on lisäksi Kaupan työnantajaliiton sellaisissa jäsenyrityksissä, jotka harjoittavat vihersisustusta, -suunnittelua, -kasvien leasingiä, joilla on vihermyymälä tai jotka harjoittavat viherrakennusta.
Vahvistamislautakunnan päätös on perustunut puutteellisiin ja harhaanjohtaviin tilastotietoihin, minkä vuoksi päätös tulee kumota.
LAUSUNNOT
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on muun ohella lausunut, että Viherviisikko Oy on valituksessa esitetyn mukaan viheralalla toimiva Palvelutyönantajiin kuuluva yritys, joka ei noudata työsuhteissaan viheralan työehtosopimusta. Viheralaa koskevaa työehtosopimusta sovelletaan sopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan viheralalla toimivissa yrityksissä, joten Viherviisikko Oy:llä, joka on sopimuksen soveltamisalamääräyksessä tarkoitettu yritys, on valitusoikeus.
Työehtosopimuslain 2 §:n 2 momentin mukaan valtakunnalliseen työehtosopimukseen osallisen työnantajapuolen on toimitettava työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministeriölle muun muassa tiedot jäsenyritystensä määrästä sekä näiden palveluksessa olevien työntekijöiden määrästä. Säännöksessä ei edellytetä, että ilmoituksen pitäisi perustua julkiseen tilastoon. Käytännössä liittojen ministeriölle toimittamat jäsenmäärä- ja työntekijätiedot perustuvat liittojen omiin rekistereihin. Myöskään mitään perustetta sille, että työehtosopimusta ei sovellettaisi sellaisiin työntekijöihin, jotka työskentelevät vain osan vuotta tai että nämä jätettäisiin ottamatta huomioon alan työntekijämääriä arvioitaessa, ei ole.
Työntekijäpuolen järjestäytymisasteella ei nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ole merkitystä, koska työnantajaliittoon järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa on yli puolet alan kaikista työntekijöistä. Viheralalla toimivien työntekijöiden kokonaismäärä perustuu alan asiantuntijan arvioon ja normaalisitovuuden piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä työnantajaliiton ilmoitukseen, joka edellä mainituin perustein voidaan ottaa edustavuuden arvioinnin pohjaksi.
Valittaja on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että Palvelutyönantajien jäsenenä on seitsemän viheralan yritystä, joiden palveluksessa on 90 työntekijää kokoaikaiseksi laskettuna. Sillä, että vähäinen osa alan kaikista yrityksistä on järjestäytynyt Palvelutyönantajiin, ei ole vaikutusta ratkaisun lopputuloksen kannalta.
Puu- ja erityisalojen liitto on lausunnossaan todennut yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunnon vastaavan käsitystään asiasta.
Viheralan työehtosopimus on ainut toimialan yksityisiin yrityksiin solmittu sopimus. Sopimus on liittojen välisistä sopimuksista nuorin, se on solmittu vuonna 1990. Työsuojeluhallinto on todennut puutarha-alan työehtosopimuksen yleissitovaksi vuonna 1991.
Viheralan työehtosopimus täyttää yleissitovuuden määreen niin jäsenpohjan kuin edustavuutensa ja vakiintuneisuutensakin puolesta.
Maaseudun Työnantajaliitto on sekin lausunnossaan todennut yleissitovuuden vahvistamislautakunnan kannan vastaavan käsitystään asiasta, eikä syytä yleissitovuuden vahvistavan päätöksen muuttamiseen ole.
Valitus perustuu väitteisiin vahvistamislautakunnalle annettujen tietojen virheellisyydestä. Valituksessa kuitenkin käsitellään sellaisia seikkoja kuten organisaation jäsenmaksutuloja, joilla ei asiallisesti ole merkitystä yleissitovuuden arvioinnissa. Maaseudun Työnantajaliitto on ilmoittanut vahvistamislautakunnalle ne työntekijämäärät, jotka jäsentyönantajat ovat ilmoittaneet liitolle. Työntekijämääriä ei ole arvioitu, vaan luku kertoo suoraan jäsentyönantajien palveluksessa olevien työntekijöiden määrän. Näin ollen valituksessa esitetyt väitteet ovat perusteettomia.
Kuten viheralan työehtosopimuksen osapuolet ovat jo aiemmin yhteisesti todenneet palkansaajina olevat yrittäjäperheen jäsenet ovat työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Työsuhteessa yritykseen olevaan henkilöön sovelletaan työehtoja samalla tavoin kuin muihin yrityksen työntekijöihin.
Valituksessa ei ole tuotu esiin mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä muuttaa vahvistamislautakunnan antamaa päätöstä, jonka mukaan viheralan työehtosopimus on yleissitova työehtosopimus.
Viherviisikko Oy on vastaselityksenään edellä selostettuihin lausuntoihin muun ohella todennut, että kokoaikaista ympäri vuoden työskentelevää työntekijää ei voida suoraan verrata henkilöön, jonka työpanos vuodessa on vain murto-osa edellisestä. Yleissitovuuden edellytyksiä harkittaessa tulee päätöksen perustua henkilötyövuosien vertailuun. Esimerkkinä tästä on hiihtokeskusalaa koskevan ratkaisu 26.6.2002.
Lautakunnan valituksenalaisessa päätöksessä verrataan toisiinsa vain ilmoitettujen työsuhteiden kokonaismääriä edes pyrkimättä arvioimaan todellisia henkilötyövuosia. Huomiota ei ole lainkaan kiinnitetty toimialan yritysten kokonaismäärään. Maaseudun Työnantajaliitto ilmoittaa toimialan jäsenmääräkseen 48 yritystä ja 690 työntekijää. Puu- ja erityisalojen liitto on ilmoittanut jäsenmääräkseen 189 työntekijää. Puutarhaliiton tilaston mukaan toimialalla työskentelee 15000 henkilöä, joista yli kolmannes on kausityövoimaa. Viherympäristöliiton antamien tietojen mukaan päätoimisia viheralan urakointiyrityksiä on noin 240, viheralan suunnitteluyrityksiä noin 80 ja vihermyymälöitä noin 400. Lisäksi Viherympäristöliiton mukaan alalla toimii arviolta vastaava määrä sivutoimisia alan yrityksiä. Kaikki edellä mainitut henkilöt ja yritykset toimivat kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalalla.
Valituksessa esitettyä arviota Maaseudun Työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevien työntekijöiden henkilötyövuosimäärästä ei edes pyritä kiistämään. Maaseudun Työnantajaliiton ilmoittama lukumäärä sisältää myös kaikki ne henkilöt, jotka vuoden aikana vain tilapäisesti ovat olleet työsuhteessa. Tätä lukumäärää ei voi verrata kokoaikaisten ja toistaiseksi voimassa olevien henkilöiden lukumäärään. Laskettuna henkilötyövuosina oikea työntekijöiden yhteismäärä on enintään 165. Myös lautakunnan esittämä työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien henkilöiden yhteismäärä 1300 on ehdottomasti liian pieneni. Todellista yhteismäärä arvioitaessa luotettavin lähde on Puutarhaliiton/Viherympäristöliiton tilasto, mikä osoittaa yhteismääräksi 15000 henkilöä ja kausityövoiman osuudeksi yli 5000 henkilöä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Alan työntekijöiden kokonaismäärä
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on perustanut päätelmänsä viheralan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden määrästä Viherrakentajat ry:n ilmoittamaan arvioon. Ilmoituksen mukaan Viherrakentajat ry:hyn kuuluu 53 jäsenyritystä. Soveltamisalan piiriin kuuluvia, mutta Viherrakentajat ry:hyn kuulumattomia yrityksiä on yhdistyksen ilmoituksen mukaan noin 20 - 25. Viheralan yrityksissä arvioidaan keskimäärin työskentelevän 15 - 20 työntekijää. Työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien työntekijöiden määräksi on siten arvioitu 1300.
Valittaja on vedonnut Puutarhaliiton ilmoitukseen, joka perustuu puolestaan Viherympäristöliitto ry:n tietoon, jonka mukaan viheralalla työskentelee yhteensä 15000 työntekijää. Tästä määrästä kausityöntekijöiden osuus on kolmannes. Lisäksi valittaja on vedonnut Viherympäristöliiton tietoon, jonka mukaan viheralan yrityksistä urakointiyrityksiä on 240, viheralan suunnitteluyrityksiä 80 ja vihermyymälöitä 400.
Valittajan esittämästä selvityksestä ei ole todettavissa, keitä kaikkia on luettu kuuluvaksi viheralalla työskenteleviin. Ilmoitettu luku ilmeisesti sisältää myös yrittäjät ja heidän puolisonsa. Käytettävissä olevasta aineistosta ei myöskään ole todettavissa esimerkiksi sitä, kuinka moni vihermyymälöistä on työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia ja toisaalta sitä, kuinka monta työntekijää on näiden yritysten palveluksessa. Huomattava osa viheralan työstä tehdään julkisella sektorilla. Vakiintuneen tulkinnan mukaan julkisen sektorin työntekijöitä ei oteta huomioon yksityista sektoria koskevan työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa. Asiassa on jäänyt selvittämättä miten paljon valittajan ilmoittama työntekijöiden määrä sisältää kuntien, seurakuntien ja valtion palveluksessa olevia viheralan työntekijöitä.
Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että valittajan esittämä selvitys ei anna riittävän luotettavaa pohjaa arvioida viheralan työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden kokonaismäärää. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, ettei ole perusteita päätyä vahvistamislautakunnan kannasta poikkeavaan arvioon. Alan työntekijöiden kokonaismääräksi on siten katsottava 1300 työntekijää.
Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on käyttänyt vertailulukunaan Maaseudun Työnantajaliiton ilmoittamaa jäsenyritystensä palveluksessa työskentelevien työntekijämäärää 690.
Valittaja on väittänyt, että lukumäärä 690 sisältää kaikki vuoden aikana vain tilapäisestikin työskennelleet työntekijät, minkä vuoksi luku henkilötyövuosina esitettynä poislukien golf-alan työntekijät on enintään 165.
Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 22.5.2002. Kun Viherrakentajat ry:n tiedot perustuvat soveltamisalamuutoksen jälkeiseen tilanteeseen, työntekijöiden lukumääriin ei ole perusteltua olettaa sisältyvän soveltamisalaan kuulumattomia työntekijöitä.
Johtopäätökset
Viheralalla työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärää on 1300 ja normaalisitovuuden piirissä oleviin työntekijöiden määrä 690. Kumpikin luku osoittaa palkansaajien määrää riippumatta työsuhteen pituudesta tai laadusta. Näin ollen luvut ovat sellaisenaan vertailukelpoisia.
Kun viheralan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piiriin saatavilla olevien tietojen perusteella kuuluu yli puolet alan kaikista työntekijöistä, sopimus on alallaan edustavana pidettävä, joten työtuomioistuimella ei ole perusteita muuttaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöstä.
Päätöslauselma
Työtuomioistuin hylkää valituksen.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Jalanko, H. Rautiainen ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Hotti.
Päätös on yksimielinen.