Labor union union fined for failing to stop work stoppage aimed at pressuring employer on working hours.

Teknologiateollisuusyhtiön työntekijöiden työnseisausten ja tuotannon hidastamisen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen esittämään vaatimukseen liukuvaksi työajaksi ja luopumaan työnantajaa oikeudestaan määrätä säännöllisen työajan järjestämisestä. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työaikamääräykseen ja yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston tai sen edustajien ei ollut selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto oli näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 21

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry, Vaasa

ASIA

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 26.2.2004

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosaston velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

ABB Oy:n Vaasassa toimivissa yksiköissä oli loka-marraskuusta 2003 lukien käyty neuvotteluja liukuvan työajan paikallisen sopimuksen uudistamiseksi. Yhtiön Vaasassa toimivan sähkökoneet-yksikön toimialana oli sähkömoottoreiden valmistus.

Ensimmäinen työtaistelutoimenpide yhtiön Vaasan yksiköissä oli ollut 27. ja 28.11.2003. Lakkoon oli 27.11.2003 osallistunut 288 työntekijää ja 28.11.2003 noin 928 työntekijää. Lakon seurauksena yhtiö oli irtisanonut paikallisen sopimuksen liukuvasta työajasta ja yhtiössä oli siirrytty kiinteään työaikaan. Neuvotteluja oli jatkettu tammikuussa 2004 ja irtisanottu sopimus oli otettu tuolloin määräajaksi käyttöön. Pääluottamusmies oli 22.1.2004 ilmoittanut, ettei neuvotteluja ollut syytä jatkaa, ja yhtiössä oli siirrytty takaisin kiinteään työaikaan 26.1.2004 lukien. Lakko oli alkanut uudelleen 27.1.2004 kello 12.30 ja päättynyt 29.1.2004.

Yhtiön Vaasan sähkökoneet-yksikön vähentynyt tuotanto ilmeni myös tuotannon arvoa kuvaavista luvuista. Yksikön kapasiteetti vastasi 3 000 000 euron tuotannon arvoa. Tuotannon arvo tarkoitti valmiin tuotteen myyntihintaa, jolla tuote myydään tilaajalle. Viikon 6 tuotannon arvosta oli jäänyt puuttumaan yhteensä noin 700 000 euroa jarrutuksen vuoksi ja toteutunut tuotannonarvo viikolla oli ollut vain 2 271 384 euroa. Viikon 6 tuotannon arvo asiakastoimituksina oli ollut 2 800 000 euroa ja myöhästymien arvo 1940000 euroa, joten edellytykset 3 000 000 euron viikkotuotantoon ja tuotannonarvoon tarjolla olevan työn perusteella olivat olleet olemassa. Viikon 7 osalta tuotannonarvon toteuma oli ollut 2 010 302 euroa, joten tuotantotilanteessa ei näiltä osin ollut tapahtunut parannusta ja myöhästyneiden asiakastoimitusten arvo oli kasvanut 2 370 000 euroon, joten työtä oli ollut edelliseen viikkoon nähden tarjolla entistä enemmän.

Tuotantomäärä oli vähentynyt, koska työntekoa oli tahallisesti hidastettu. Tuotannon tahalliseen hidastamiseen oli osallistunut yhteensä 67 tuoteperheiden MM25-30, MM35 ja MM40 valmistuksessa olevaa työntekijää. Tuotanto oli merkittävästi vähentynyt normaalituotannon vaihtelu huomioiden. Tuotannon vähentyminen ei johtunut häiriöistä, kuten esimerkiksi osapuutteista, konerikoista tai poissaoloista. Edelleen aikaisemmin toimeenpannuista lakoista johtuen oli työtä ollut tarjolla normaalia tuotantotilannetta enemmän. Tuotantomäärän vähentyminen oli aiheuttanut sen, että hidastuneesta tuotannosta johtuen tavaran toimittajilta tilattavaa tavaramäärää oli jouduttu rajoittamaan, myytävissä olevaa kapasiteettia oli jouduttu pienentämään suhteessa valmistukseen ja komponenttitehtaan tuotantoa oli jouduttu vähentämään suhteessa valmistukseen.

Työntekijöiden luottamusmiesten kanssa oli käyty keskustelua tilanteen normalisoimiseksi päivittäin. Yt-ryhmän kokouksessa 9.2.2004 asiasta oli myös keskusteltu. Nyt kysymyksessä olevien osastojen osastopalavereissa oli käsitelty tuotantolukuja ohjelmassa olevista ja valmistuneista moottoreista. Pääluottamusmiehen mukaan työntekijöillä ei ole motivaatiota työn tekemiseen.

Yhtiössä oli ollut käynnissä neuvottelut liukuvan työajan paikallisen sopimuksen uudistamiseksi. Työtaisteluiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantaja hyväksymään käynnissä olleissa neuvotteluissa työntekijöiden esittämä ehdotus liukuvaksi työajaksi. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen 13 §:n työaikamääräyksiin. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa työnantaja suostumaan työntekijöiden vaatimuksen mukaiseen paikalliseen sopimukseen ja luopumaan näin ollen oikeudestaan määrätä säännöllisen työajan järjestämisestä. Säännöllisen työajan järjestäminen kuului työnantajan työnjohto-oikeuteen. Työtaistelut kohdistuivat siten myös metalliteollisuuden yleissopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosasto tai luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin, jotta ammattiosaston jäsenet olisivat pidättäytyneet työtaistelutoimenpiteistä. Hyvityssakkoa korottavana seikkana tuli ottaa huomioon työtaistelutoimenpiteiden aiheuttamat huomattavat taloudelliset tappiot työnantajalle.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto on vastauksessaan, johon Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, myöntänyt lakkojen kanteessa kerrotun ajankohdat ja niihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärät, mutta kiistänyt kanteen.

Kanteen kiistämisen perusteet

ABB Oy:n palveluksessa Vaasan seudulla työskenteli eri yksiköissä noin 1 000 työntekijää. Yhtiön Vaasan alueen eri yksiköissä oli ollut paikallista työaikaa koskevia sopimuksia, joista vanhimmat olivat peräisin 1980-luvulta. Sekä työnantaja- että työntekijätahot olivat olleet tyytyväisiä työaikasopimuksiin. Tyytymättömyyttä oli aiheuttanut syksyllä 2003 yhtiön ylimmän johdon päätös paikallisten sopimusten irtisanomisesta. Työntekijätaho oli yrittänyt neuvotella asiasta ja tarkoituksena olikin ollut, että sopimukset ainakin jossain muodossa uudistetaan, ellei niitä säilytetä sellaisenaan. Paikallisten sopimusten irtisanominen johti kuitenkin niin voimakkaaseen tyytymättömyyteen, että työntekijät ryhtyivät ensiksi muutamassa yksikössä 27.11.2003 työnseisaukseen, joka laajeni 28.11.2003 koko alueelle. Tilanne rauhoittui joksikin aikaa, kunnes tyytymättömyys neuvottelujen huonoon etenemiseen aiheutti työnseisauksen 27.1.2004.

Luottamusmiehet eivät olleet olleet työmaakokouksissa paikalla silloin, kun työnseisauksesta oli päätetty. Luottamusmiehet olivat aina muistuttaneet työntekijöitä työrauhavelvollisuudesta ja siitä, ettei työnseisauksiin ryhdytä. Työnseisaukset olivat olleet työntekijöiden päätöksen seurauksia. Ammattiosasto tai sen luottamushenkilöt tai toimikunnan jäsenet eivät olleet olleet päättämästä työnseisauksesta joskaan eivät myöskään olleet niitä kyenneet estämään. Ammattiosasto tai sen edustajat eivät olleet tehneet päätöstä jarrutuksesta eikä sellaista ollut ollut edes olemassa. Jos tuotannon määrä ei ollut normaali, oli se johtunut muista tekijöistä kuin tietoisesti toimeenpannusta jarrutuksen muodossa toteutettavasta työtaistelusta. Työnantaja oli esittänyt luottamusmiehille syytöksen jarrutuksista. Työntekijät olivat kiistäneet jarruttamisen. He olivat tuoneet näiden keskustelujen yhteydessä esille tuotantoon liittyviä ongelmia, jotka olivat vaikeuttaneet työn sujumista.

Linjoilla MM25-30 töiden vaikeusaste oli ollut puheena olevilla viikoilla yli keskitason. Työn kohteena ei ollut ollut helpoimpia varastomoottoreita, joiden tekemisaika oli huomattavasti lyhyempi kuin niin sanotuista asiakasmoottoreissa. Tuotannon normaalia kulkua oli haitannut koneiden purkaminen ja uudelleen kasaaminen. Tuotantoa olivat vaikeuttaneet myös atk-järjestelmän aiheuttamat häiriöt. Työpaikalla oli vallinnut yleinen epäjärjestys ja työntekijöitä oli ollut sairauslomilla. Viikot 6 ja 7 eivät antaneet oikeaa kuvaa tuotannosta, vaan arvioinnin perusteeksi piti ottaa pitempi ajanjakso, jolloin vertailua voitiin suorittaa paremmin. Vuonna 2003 keskimääräisesti kyseessä olevilla linjoilla valmistui moottoreita 183 kappaletta viikossa. Ylitöiden osuus vuonna 2003 oli ollut noin 6 prosenttia, kun nyt kanteessa mainittuna ajanjaksona ylitöitä ei ollut tehty lainkaan.

MM35-linjalla oli ollut töitä, joiden vaikeusaste oli ollut yli keskitason. Moottoreita oli jouduttu uudelleen tasapainottamaan, koneita purkamaan ja kasaamaan uudelleen. Tuuligeneraattoreista oli aiheutunut lisätyötä ja komponenteissa oli ollut laatupuutteita. Vuoden 2003 aikana oli valmistunut keskimäärin 62 yksikköä viikossa. Ottaen huomioon keskimääräisen yksiköiden valmistumismäärän viikossa vuonna 2003, niin mm 35 linjalla ei ollut havaittavissa edes tuotannon alenemaa. Ylitöitä ei tälläkään linjalla ollut riidanalaisena ajanjaksona tehty lainkaan.

MM40-linjalla työntekijöiden lukumäärä oli vähentynyt verrattuna vuoteen 2003. Linjalla oli ollut koulutuksessa uusia työntekijöitä viikolla 7 ja he olivat ryhtyneet työhön ilman kunnollista työhön opastusta, josta oli aiheutunut väärin kasattuja moottoreita, joita oli purettu ja kasattu uudelleen. Viikolla 7 tällä linjalla oli siirrytty kahteen vuoroon, jolloin miehitys oli ollut vuoroa kohti liian vähäinen. Tämä linja kuului samaan palkkiopalkkaryhmään kuin linja 50. Työntekijät liikkuivat näiden linjojen välillä ja muodostivat linjat 40 ja 50 saman ryhmäurakan. Näin ollen kanteessa esitetty väittämä jarrutuksesta ei pitänyt paikkaansa, koska tällöinhän toinen linja jarruttaisi ja toinen ei.

Työntekijöiden motivaatioon oli saattanut vaikuttaa työaikakiista eli siirtyminen kiinteään työaikaan oli voinut alentaa työmotivaatiota, mutta sillä oli ollut myös vaikutusta käytännön työn tulokseen, joka ei ollut ollut niin sujuvaa kuin ennen työnantajan päätöstä tehdä muutos työaikajärjestelmään. Kyse ei siis ollut ollut työtaistelusta.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 2 000.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

ABB Oy:n Vaasassa toimivissa yksiköissä oli loka-marraskuusta 2003 alkaen neuvoteltu paikallisen työaikasopimuksen uudistamisesta. Kun käydyissä neuvotteluissa ei työaikasopimuksen sisällöstä ollut päästy yksimielisyyteen, yhtiön Vaasassa toimivien yksiköiden työntekijät ovat ryhtyneet seuraaviin, edellä kanteessa tarkemmin selostettuihin painostustoimenpiteisiin.

Työntekijät ovat 27. ja 28.11.2003 järjestäneet työnseisauksen. Lakko on alkanut uudelleen 27.1.2004 kello 12.30 ja päättynyt 29.1.2004. Kantajan mukaan yhtiön Vaasan sähkökoneet-yksikön työntekijät ovat lisäksi jarruttaneet työntekoa viikoilla 6, 7 ja 8/2004. Vastaajapuoli on kiistänyt jarruttamisen ja katsonut tuotannon vaihtelun aiheutuvan tehtaan normaalista toiminnasta.

Valurautatehtaan MM 25-30-tuotantolinjan tuotantomäärät ovat laskeneet viikkojen 6 ja 7 aikana valmistuneiden tuotteiden osalta 65 ja 63 prosenttiin normaalista tuotantomäärästä ja MM35-tuotantolinjan tuotantomäärät 83 ja 69 prosenttiin normaalista tuotantomäärästä. Teräslevytehtaalla MM40-tuotantolinjalla tuotantomäärät ovat laskeneet viikkojen 6 ja 7 aikana kokoonpanossa 56 ja 57 prosenttiin normaalista kokoonpanosta. Tehtaiden mainituilla tuotantolinjoilla ei ole myöskään viikolla 8 saavutettu normaalia tuotantomäärää. Kantaja on toimittamassaan seikkaperäisessä aineistossa työtuomioistuimen mielestä osoittanut, ettei tuotannon hidastuminen ole johtunut vastauksessa viitatuista seikoista, kuten kokoonpantavien tuotteiden laadun tai määrän poikkeavuudesta tavanomaiseen nähden, ATK-päivityksen vaikutuksista, sairauspoissaoloista tai vaihtelusta ylitöiden teettämisessä.

Asianosaisten mukaan työnantaja on useaan otteeseen keskustellut luottamusmiesten kanssa tuotannon hidastumisesta, ja luottamusmiehet puolestaan ovat keskustelleet asiasta työntekijöiden kanssa. Esille on tullut muun ohella työmotivaation alentuminen, joka on johtunut työaikamuutoksesta. Kun otetaan huomioon tuotannon hidastumista edeltäneet työnseisaukset ja tapahtumien yhteys työajan järjestämistä koskevaan erimielisyyteen, työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että työpaikalla on kanteessa kerrottuna aikana ollut työntekijöiden yhteistuumin painostustarkoituksessa toimeenpanemaa tuotannon jarrutusta.

Työtaistelujen kohdistuminen työehtosopimukseen

Edellä mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen esittämään vaatimukseen liukuvaksi työajaksi ja luopumaan työnantajaa oikeudestaan määrätä säännöllisen työajan järjestämisestä. Toimenpiteet ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työaikamääräykseen ja metalliteollisuuden yleissopimuksessa olevaan työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto on näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatu ja sen selvittämiseksi tarpeellisten toimien laajuus huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on 800 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuksen 8, 9 ja 10 §:n nojalla Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Teknologiateollisuus ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3 000 euroa.

Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Raitoharju jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.