Legislator Case Law & Legislation
TT:2004-19 AI generated

Labor court dismisses union claim for family separation allowance when family does not relocate to new post location.

Case Number TT:2004-19
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's claim for family separation allowances and travel reimbursements because the employee's family did not relocate to the new post location. The court found that the specific service agreement and its official guidelines explicitly require the family's actual move to qualify for these benefits. Consequently, the court ruled that the union had no legal basis for the claim as the factual conditions were not met.

Legislator headnote

AI generated

Rajavartiolaitoksen virkamiesten muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §; Perheellisten virkamiesten erillään asumiskorvaus edellyttää perheen muuttamista uudelle paikkakunnalle, jolloin korvaus ei myönnetä, jos perhe pysyy vanhallaan asuinpaikalla.

Keywords

AI generated
family separation allowance service agreement interpretation relocation requirement travel cost reimbursement public sector employment labor court decision benefit eligibility

Cited Legislation

AI generated
työtuomioistuimesta annetun lain 13 § 6 momentti
työtuomioistuimesta annetun lain 33a § 1 momentti
korkolain 4 § 1 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys rajavartiolaitoksen virkamiehen oikeudesta rajavartiolaitoksen virkamiesten muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen perheestään erillään asumiskorvaukseen sekä siirtopaikkakunnan ja perheen asumispaikkakunnan välisten matkustamiskustannusten korvaukseen tilanteessa, jossa virkamiehen perhe ei ole muuttanut uudelle paikkakunnalle.

Kysymys myös siitä, kuka on oikea vastaaja tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevassa asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 19

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (entinen AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry), Helsinki

VASTAAJAT

Valtiovarainministeriö

Rajavartiolaitos

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.12.2003

Pääkäsittely 20.1.2004

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rajavartiolaitoksen virkamiesten muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevassa 1.2.2001 voimaan tulleessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Perheellisten virkamiesten erillään asumiskorvaus

Perheelliselle virkamiehelle suoritetaan 12 kuukauden ajan vain niiltä työssäolovuorokausilta, jolloin hän on siirtoon liittyen joutunut asumaan erillään perheestään 15 prosenttia yleisten matkakustannusten korvaamisesta koskevien sopimusmääräysten mukaisesta päivärahasta. Virkamiehen suostumuksella edellä mainitut etuudet voidaan suorittaa myös kuuden kuukauden ajalta, jolloin virkamiehelle suoritetaan 30 prosenttinen päiväraha.

Lisäksi 1 momentissa tarkoitetulle virkamiehelle suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta yhdestä edestakaisesta matkasta kerran kahdessa viikossa perheensä asuinpaikkakunnalle.

Mikäli 1 momentin etuudet suoritetaan kuuden kuukauden ajalta suoritetaan matkustamiskustannukset yhdeltä viikottaiselta matkalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rajavartiolaitoksen esikunnan 28.11.2001 antamissa edellä mainitun virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Soveltamisala

Rajavartiolaitoksen virkamiesten muuttokustannusten korvaamiseen sovelletaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sijasta rajavartiolaitoksen oman hallinnonalan tarkentavaa virkaehtosopimusta.

Muutolla tarkoitetaan virkamiehen pysyväisluonteista siirtymistä toiselle paikkakunnalle, johon tulee liittyä vakituisena asuntona olevan kodin tai muun asuintilan muuttuminen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Korvausten maksaminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mikäli jälkikäteen havaitaan, että muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen ei ollut esitettyä perustetta tai että muuttoajankohdan siirtämisen tosiasiallinen syy oli muu kuin esitetty ja hyväksytty, peritään maksetut korvaukset takaisin.

Perheellisten virkamiesten 5 §:n mukaista erillään asumiskorvausta suoritetaan perheelliselle virkamiehelle, joka perheen muuton varhentamisen tai lykkääntymisen vuoksi joutuu asumaan erillään perheestään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että majuri A:lla on rajavartiolaitoksen muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaan oikeus perheestään erillään asumiskorvaukseen ajalta 1.9.2002 - 28.2.2003 sekä matkakustannusten korvaukseen viikoittaisilta edestakaisilta matkoilta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on lisäksi vaatinut valtiovarainministeriön ja rajavartiolaitoksen velvoittamista korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Työnantaja oli laatinut A:n siirron toteuttamisesta pöytäkirjan, jossa työnantaja on hyväksynyt virkaehtosopimuksen mukaisina korvauksina perheestään erillään asumisen takia 30 % päivärahasta 1.9.2002 - 28.2.2003 ja matkakustannusten korvaukset perheentapaamismatkoista halvimman matkustustavan mukaan yhdeltä viikoittaiselta matkalta ajalta 1.9.2002 - 28.2.2003. Erimielisyyttä osapuolten välillä oli sittemmin syntynyt A:n oikeudesta edellä mainittuihin korvauksiin tilanteessa, jossa hänen perheensä ei ollut muuttanut uudelle paikkakunnalle.

Rajavartiolaitoksen virkamiesten muutto- ja siirtokustannusten korvausta koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:ssä on määrätty perheellisen virkamiehen perheestään erillään asumiskorvauksesta. Virkaehtosopimuksesta neuvoteltaessa tarkoituksena oli ollut, että edellä tarkoitettujen korvausten maksamisen osalta sovitaan samansisältöisistä määräyksistä kuin puolustusvoimissa noudatettavassa vastaavassa sopimuksessa. Sopimusneuvottelujen yhteydessä ei ollut yksiselitteisesti käyty läpi rajavartiolaitoksen virkamiehiä koskevan sopimuksen 4 §:n eli majoittumiskorvauksen ja 5 §:n eli perheestään erillään asumiskorvauksen tulkintoja, vaan osapuolet olivat olleet yksimielisiä siitä, että näiltä osin noudatetaan puolustusvoimien silloista muuttokustannusten korvaamista koskevaa sopimusta.

Työnantaja oli perustellut omaa kantaansa rajavartiolaitoksen esikunnan 28.11.2001 antamilla yksipuolisilla soveltamismääräyksillä, joiden 3. kohdan mukaan perheellisten virkamiesten 5 §:n mukaista erillään asumiskorvausta suoritetaan perheelliselle virkamiehelle, joka perheen muuton varhentamisen tai lykkääntymisen vuoksi joutuu asumaan erillään perheestään. Edellä mainittua määräystä ei sen antovaiheessa sopimustilanteesta johtuen ollut sovellettu Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n jäseniin eikä sitä näin ollen ollut myöskään käsitelty Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n kanssa.

Vastaavasta asiasta oli käyty paikallisneuvottelu 24.1.2003. Neuvottelussa oli todettu, että kysymyksessä olevan rajavartiolaitoksen tarkentavan virkaehtosopimuksen sopimusneuvotteluissa oli yhteisesti sovittu silloisen rajavartiolaitoksen muuttokustannusten korvaamista koskevan soveltamismääräyksen muuttamisesta vastaamaan silloista puolustusvoimien muuttokustannusten korvaamista koskevaa sopimusmääräystä.

Puolustusvoimien vastaavan sopimuksen tulkinta on sen sisältöinen kuin nyt vahvistettavaksi vaadittu tulkinta. Työnantajan yksipuolisella soveltamismääräyksellä ei ole merkitystä, koska sopimusta ei voitu muuttaa yksipuolisesti.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö ja rajavartiolaitos ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö ja rajavartiolaitos ovat lisäksi vaatineet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteen perustana on rajavartiolaitoksen esikunnan ja henkilöstöjärjestöjen kesken tehty tarkentava virkaehtosopimus muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta. Kyseessä ei siten ole tulkintaerimielisyys puolustusvoimien muutto- ja siirtokustannuksia koskevasta sopimuksesta. Rajavartiolaitoksen sopimus oli tullut voimaan 1.2.2001. Ennen edellä mainittua sopimusta rajavartiolaitoksessa oli sovellettu valtion yleisiä sopimusmääräyksiä virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta. Sopimuksen 5 §:n mukaan perheelliselle virkamiehelle suoritetaan perheestään erillään asumiskorvausta perheen muuton aikaistuessa taikka myöhentyessä 1 momentissa mainitun hyväksyttävän syyn perusteella.

Rajavartiolaitoksen esikunnan 1.1.1998 voimaan tulleiden soveltamismääräyksien kohdassa 3.2.3. todetaan, että perheestään erillään asumiskorvausta maksetaan perheelliselle virkamiehelle vain silloin, kun perheen muutto varhentuu tai lykkääntyy kohdassa 3.1. mainittujen syiden takia. Tältä osin samansisältöinen oli myös 1.10.1995 voimaan tullut soveltamismääräys sekä sitä edeltäneet määräykset.

Rajavartiolaitoksen tarkentava virkaehtosopimus muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta ei ole koskaan ollut identtinen puolustusvoimien vastaavan sopimuksen kanssa. Sopimuksen rakenne on kuitenkin puolustusvoimien sopimuksen mukainen, minkä vuoksi vanhan sopimuksen majoittumiskorvaus ja perheellisten virkamiesten perheestään erillään asumiskorvaus tulivat eri pykäliin. Sopimusluonnos oli käyty neuvotteluissa nopeasti läpi muuttuvien sopimuskohtien osalta. Sopimusneuvotteluissa ei ollut erikseen keskusteltu perheestään erillään asumiskorvauksen maksamisperusteista, koska uusi sopimus ei ollut tuonut muutosta vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan korvauksen suorittaminen edellytti myös perheen muuttoa uudelle virkapaikalle joko aikaistetussa tai myöhentyneessä aikataulussa.

Yksityiskohtaiset neuvottelut muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevaksi uudeksi virkaehtosopimukseksi oli käyty rajavartiolaitoksen esikunnan ja henkilöstöjärjestöjen kesken jo vuoden 2000 sopimuksen neuvotteluvaiheessa. Sopimuksen sisältö oli ollut sama kuin 1.2.2001 voimaan tulleen asiaa koskeneen tarkentavan virkaehtosopimuksen. Tällöin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO oli ollut erityisen innokas saamaan kyseisen sopimuksen voimaan, koska se olisi nostanut muuttorahan määrää vähentämällä tutustumismatkoja ja niistä maksettavia korvauksia. Sopimusta ei tuolloin ollut saatu solmittua lähinnä Rajavartioliiton ja Päällystöliiton vastustuksen takia. Ne olivat katsoneet, että uusi sopimus hyödyttäisi liiaksi Upseeriliiton jäseniä, jotka joutuvat siirtymään/muuttamaan suhteellisesti eniten rajavartiolaitoksessa.

Rajavartiolaitoksen esikunta ja henkilöstöjärjestöt olivat pitäneet valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen mukaiset neuvottelut uuden muutto- ja siirtokustannuksia koskevan sopimuksen soveltamismääräyksistä 25.10.2001. Myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n pääluottamusmies oli osallistunut neuvotteluihin, vaikka Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ei vielä tässä vaiheessa ollut yhtynyt virkaehtosopimukseen. Henkilöstöjärjestöillä ei ollut ollut huomauttamista määräyksen 3. kohtaan, jonka mukaan perheellisten virkamiesten 5 §:n mukaista perheestään erillään asumiskorvausta suoritetaan perheelliselle virkamiehelle, joka perheen muuton varhentamisen tai lykkääntymisen vuoksi joutuu asumaan erillään perheestään. Tältä osin käytäntö oli jatkunut entisellään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO oli 1.3.2002 lukien yhtynyt rajavartiolaitoksen esikunnan muiden henkilöjärjestöjen kanssa tekemään tarkentavaan virkaehtosopimukseen, joka oli sisältänyt myös sopimuksen muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta. Yhtyessään sopimukseen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO oli viimeistään hyväksynyt myös muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen soveltamismääräykset. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ei ollut kyseenalaistanut soveltamismääräyksen sisältöä yhtymisneuvottelujen aikana.

Sopimusosapuolet olivat kyseistä virkaehtosopimusta solmiessaan, soveltamisohjeista neuvotellessaan sekä sopimukseen yhtyessään olleet yhtä mieltä siitä, että perheestään erillään asumiskorvausta maksetaan vain silloin, kun myös perhe muuttaa siirtopaikkakunnalle. Soveltamiskäytäntö oli jatkunut yhtenäisenä myös uuden sopimuksen aikana. Vaatimukset tästä poikkeavaan menettelyyn olivat syntyneet vasta sen jälkeen, kun Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:lle oli selvinnyt puolustusvoimien nykyinen käytäntö asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Valtion virkaehtosopimuslain 3 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan neuvottelu- ja sopimusosapuolena virkaehtosopimusasioissa on valtion neuvotteluviranomaisena valtiovarainministeriö. Lain 3 §:n 4 momentin mukaan valtiovarainministeriö voi määrätä asianomaisen hallinnonalan neuvotteluviranomaisen käymään virkaehtosopimuksen tekemiseksi tarvittavia neuvotteluja ja oikeuttaa sen tekemään omalta osaltaan taikka alaisensa hallinnon osalta tarkentavan virkaehtosopimuksen. Rajavartiolaitoksen esikunta on edellä mainitun lainkohdan mukaisesti valtiovarainministeriön määräyksestä käynyt neuvottelut ja solminut henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa kanteessa tarkoitetun rajavartiolaitoksen virkamiesten muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen.

Työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 6 momentin mukaan tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevassa asiassa valtion puolesta panee kanteen vireille ja vastaa kanteeseen valtion neuvotteluviranomainen tai sen määräyksestä hallinnonalan neuvotteluviranomainen. Saman lainkohdan mukaan valtiota vastaan vireille pantuun kanteeseen vastaa valtiovarainministeriö, jolle kanne on osoitettava siinäkin tapauksessa, että valtiovarainministeriö on määrännyt hallinnonalan neuvotteluviranomaisen vastaamaan kanteeseen. Valtiovarainministeriö on siten valtion puolesta oikea vastaaja myös nyt kysymyksessä olevassa rajavartiolaitoksen tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevassa asiassa, joten kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin se on kohdistettu suoraan rajavartiolaitokseen vastaajana.

Pääasiaratkaisun perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys rajavartiolaitoksen palveluksessa olevan majuri A:n oikeudesta rajavartiolaitoksen virkamiesten muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun perheestään erillään asumiskorvaukseen sekä 3 momentissa tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen ajalta 1.9.2002 - 28.2.2003. A:n perhe ei ole muuttanut toiselle paikkakunnalle.

Virkaehtosopimuksen määräykset ja niiden tarkoituksesta esitetty selvitys

Kysymyksessä olevan tarkentavan virkaehtosopimuksen solmimiseen ja sen 5 §:n tarkoitukseen liittyvistä seikoista on työtuomioistuimessa kuultu todistajina sopimusneuvotteluihin henkilöstöjärjestöjen edustajana osallistunutta Päällystöliiton varapuheenjohtajaa B:tä ja työnantajapuolta neuvotteluissa edustanutta majuri C:tä. Puolustusvoimia koskevan vastaavan sopimuksen määräysten tulkinnasta todistajana on kuultu puolustusvoimien palveluksessa olevien Akava ry:hyn kuuluvien viranhaltijoiden pääluottamusmiehenä toiminutta D:tä.

D:n mukaan puolustusvoimien vastaavan tarkentavan virkaehtosopimuksen perheestään erillään asumiskorvausta koskevaa määräystä on tulkittu siten, että korvaus on maksettu niissäkin tapauksissa, joissa perhe ei ole muuttanut uudelle paikkakunnalle.

Arviointi ja johtopäätökset

Osapuolten tarkoituksena on siten esitetyn selvityksen mukaan ollut sopia määräyksestä, jonka tulkinta on rajavartiolaitoksen esikunnan antaman soveltamisohjeen mukainen. Näin ollen perusteita kanteen hyväksymiselle ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suomen valtion oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet kohtuullinen korvaus on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO velvoitetaan korvaamaan Suomen valtion oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Saipio, Sulkunen ja Lounasmaa jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.