Labor court allows union claim for vacation pay and fines against employer and union for breach of collective agreement.

Työntekijällä, jonka työsuhde oli ennen työsuhteen päättymistä kestänyt vuoden, oli kertynyt kulumassa olleelta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kuukautta kohden.

Työnantaja, joka työnantajaliitolta saamansa ohjeen mukaan oli katsonut, että työntekijälle oli kysymyksessä olleelta ajalta kertynyt vuosilomaa vain kaksi päivää kuukautta kohden, ei ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta. Työnantajaliiton, jolle työntekijäliitto oli erimielisyysneuvottelujen aikana selvittänyt vuosilomalakia selostavassa kirjallisuudessa omaksutut asiaa koskevat tulkinnat, olisi tullut havaita kantansa virheellisyys ja huolehtia siitä, että työnantaja oikaisee menettelyn työehtosopimuksen mukaiseksi. Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työehtosopimuksen viittauksella vuosilomalakiin oli laki otettu työehtosopimuksen osaksi. Kanteen tutkiminen kuului siten työtuomioistuimen toimivaltaan ja kanteen tutkimista vastaan esitetty oikeudenkäyntiväite hylätty.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 17

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto, Helsinki

VASTAAJAT

Puusepänteollisuuden Liitto ry, Helsinki

Ruukki Furniture Oy, Hollola

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.12.2003

Pääkäsittely 26.1.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puu- ja erityisalojen liiton ja Puusepänteollisuuden Liiton välillä 20.12.2000 solmitussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19 § Vuosiloma

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että puuseppä A:lle, jonka työsuhde oli alkanut 30.7.2001 ja päättynyt 27.9.2002, kertyy lomaa kaksi ja puoli päivää kuukautta kohden ajalta 1.4.2002-27.9.2002 eli työsuhteen ajalta yhteensä 31 päivää,

tuomitsee Ruukki Furniture Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Puusepänteollisuuden Liiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Puusepänteollisuuden Liiton ja Ruukki Furniture Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A oli työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Ruukki Furniture Oy:n palveluksessa 30.7.2001-27.9.2002. Työsuhdetta päätettäessä oli vuosiloman kertymisestä aiheutunut erimielisyyttä työntekijän ja työnantajan välillä. Pääluottamusmies oli ottanut asian johdosta yhteyttä Puu- ja erityisalojen liittoon ja saanut liiton työehtosihteeriltä vastaukseksi, että lomaa kertyi kaksi päivää kuukautta kohden ajalta 30.7.2001-31.3.2002 ja kaksi ja puoli päivää kuukautta kohden ajalta 1.4.2002-27.9.2002 eli yhteensä 31 päivää. Työnantaja oli kuitenkin maksanut lopputilin yhteydessä lomakorvauksen koko ajalta kahden päivän kertymän mukaisesti eli yhteensä 28 päivältä.

Lomakorvaus, kuten palkkakin, määrätään erikseen kultakin lomanmääräytymisvuodelta. Jos vuosi ei ole tullut täyteen ennen työsuhteen päättymistä edeltäneen lomanmääräytymisvuoden päättymistä, on tältä osin eli siis 31.3. mennessä karttunut lomaetu kaksi päivää kuukautta kohden. Mutta kun tarkastellaan uutta eli 1.4. alkanutta lomanmääräytymisvuotta, niin sen loppuun mennessä yksi vuosi olisi tullut täyteen. Sen takia uutta lomanmääräytymisvuotta koskee säännös kahden ja puolen päivän karttumisesta. Työntekijöiden samanarvoinen kohtelu edellyttää tätä tulkintaa. Henkilö, joka jäisi työhön vielä seuraavan vuoden 1.4. saakka, saisi kaksi ja puoli päivää jo tältä vuodelta.

Selostettua tulkintaa on puollettu myös oikeuskirjallisuuden esityksissä, joissa on tulkintaa havainnollistavia laskentaesimerkkejä. Jo keskusjärjestöjen välisessä ohjeessa vuodelta 1979 on päädytty samaan tulkintaan. Puu- ja erityisalojen liitto oli vuosikymmenien ajan antanut edellä esitetyn kaltaiset tulkintaohjeet kaikille jäsenilleen. Muun muassa Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksen Schauman Wood Oy:n Savonlinnan tehtailla kirjanpitäjät ja palkanlaskijat noudattivat tätä tulkintaa Puu- ja erityisalojen liiton kannan mukaisesti. Tulkintaa puoltaa Puu- ja erityisalojen liiton mielestä myös työneuvoston lausunto TN 73/86 ja siitä seurannut vuosien käytäntö SAK:laisessa järjestökentässä.

Työpaikkatasolla oli käyty asiasta tuloksettomat erimielisyysneuvottelut 4.11.2002. Koska työpaikkatasolla ei ollut päästy asiasta yksimielisyyteen, oli asiassa käyty liittojen väliset neuvottelut. Erimielisyyspöytäkirja oli laadittu ja allekirjoitettu 28.4.2003. Pöytäkirjassa Puusepänteollisuuden Liiton edustajat olivat katsoneet, että henkilö ansaitsee koko työsuhteensa ajalta vuosilomaa kaksi arkipäivää lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Käytäntö eri aloilla on ollut edellä esitetyn mukainen. Erimielisyyskysymyksestä oli käyty kirjeenvaihtoa ja neuvoteltu sekä paikallisesti että liittojen välillä. Näissä yhteyksissä työntekijäpuolelta oli tuotu esiin muun muassa asiaa koskeva oikeuskirjallisuuden kanta. Koska asia on ollut selvä, on työnantaja rikkonut tietensä työehtosopimusta ja työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuuden Liitto ja Ruukki Furniture Oy ovat ensisijaisesti vaatineet kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta.

Toissijaisesti Puusepänteollisuuden Liitto ja Ruukki Furniture Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi Puusepänteollisuuden Liitto ja Ruukki Furniture Oy ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Oikeudenkäyntiväite

Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat sekä työehtosopimuslakiin perustuvat riita-asiat, kun on kysymys työehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Nyt esillä olevassa jutussa on kysymys vuosilomalain tulkinnasta. Se ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vuosilomalain mukaan kanteessa mainitussa tapauksessa A:lla on oikeus lomakorvaukseen kahdelta päivältä kutakin lomaan oikeuttavaa kuukautta kohti. Tätä kantaa tukee Kaarlo Sarkon Vuosilomalaki -kirjassa esitetty ja siinä oleva vuosilomalain esitöiden siteeraus. Vuosilomalakia on myös tulkittu vakiintuneesti työnantajapuolen kannan mukaisesti. Yhtiö ei ole siten rikkonut työehtosopimusta eikä myöskään työnantajaliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Puusepänteollisuuden Liitto ja Ruukki Furniture Oy ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta sillä perusteella, että kanteessa on kysymys vuosilomalain tulkinnasta. Vastaajien mukaan puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdan määräyksellä, jonka mukaan työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain mukaan, vuosilomalakia ei ole otettu työehtosopimuksen osaksi.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun Metsäteollisuus ry:n työmarkkinatoiminnoista vastaavan johtajan B:n mukaan kysymyksessä oleva määräys on ollut työehtosopimuksessa nykyisessä muodossaan vuodesta 1980 alkaen. Tätä ennen jo ilmeisesti vuonna 1946 solmittuun ensimmäiseen alan työehtosopimukseen on sisältynyt vastaava määräys muodossa, jonka mukaan vuosiloma järjestetään vuosilomalain mukaan. Työehtosopimukseen osallisten välillä ei aikaisemmin ole ollut esillä erimielisyyttä, joka olisi koskenut sitä, onko vuosilomalaki edellä mainitulla työehtosopimuksen määräyksellä otettu työehtosopimuksen osaksi.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on ollut Ruukki Furniture Oy:n palveluksessa 30.7.2001 - 27.9.2002.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A:lle kertynyt 1.4.2002 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta ja työsuhteen päättymisen väliseltä ajalta vuosilomaa kaksi vai kaksi ja puoli arkipäivää kuukautta kohden.

Vuosilomalain säännösten sisältö ja niiden tulkinnasta esitetty selvitys

Vuosiloman pituutta koskevassa vuosilomalain 3 §:n 1 momentissa on todettu, että työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Vuosilomalain 10 §:n 1 momentin mukaan työsuhteen päättyessä työntekijällä on lainkohdassa mainituin edellytyksin oikeus vuosiloman sijasta saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus yhtä monelta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kuin hän 3 §:n mukaan saisi lomaa niiltä työsuhteen päättymistä edeltäneiltä kalenterikuukausilta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta siitä.

Arviointi ja johtopäätökset

Työnantajapuolen viittaamassa Kaarlo Sarkon Vuosilomalaki -teoksen kysymyksessä olevassa kohdassa ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan ole otettu yksilöidysti kantaa nyt esillä olevaan kysymykseen.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi, että vuosilomalakia olisi käytännössä tulkittua toisin kuin Puu- ja erityisalojen liiton esittämästä selvityksestä ja edellä mainitusta Mauri Saarisen teoksesta ilmenee. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että myös A:lle on kertynyt vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää päivää kuukautta kohden ajalta 1.4.2002 - 27.9.2002 eli koko työsuhteen kestoajalta 30.7.2001 - 27.9.2002 yhteensä 31 päivää.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Ruukki Furniture Oy on menetellyt asiassa Puusepänteollisuuden Liitolta saamansa tulkintaohjeen mukaisesti. Kun Ruukki Furniture Oy on voinut luottaa työnantajaliiton ohjeen oikeellisuuteen, ei yhtiön voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Puu- ja erityisalojen liiton mukaan se on liittojen välillä käytyjen erimielisyysneuvottelujen yhteydessä viitannut vuosilomalakia selostavassa kirjallisuudessa esitettyihin kysymyksessä olevaa asiaa koskevaan tulkintoihin. Tähän nähden Puusepänteollisuuden Liiton olisi tullut havaita oman tulkintansa virheellisyys ja huolehtia siitä, että Ruukki Furniture Oy menettelee A:n vuosiloman osalta työehtosopimuksessa edellytetyin tavoin.

Oikeudenkäyntikulut

Ruukki Furniture Oy ja Puusepänteollisuuden Liitto ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset on kohtuullinen kulujen määrä 800 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että A:lle, jonka työsuhde oli alkanut 30.7.2001 ja päättynyt 27.9.2002, on kertynyt vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kuukautta kohden ajalta 1.4.2002 - 27.9.2002 eli työsuhteen ajalta yhteensä 31 päivää.

Työtuomioistuin tuomitsee Puusepänteollisuuden Liiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Puu- ja erityisalojen liitolle 2 500 euroa.

Ruukki Furniture Oy ja Puusepänteollisuuden Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanne hylätään enemmälti.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.