Labor court dismissed union claim that hospital research staff salary setting violated collective agreement rules.

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö oli siirretty kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisen palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi ryhmäksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli kunnanhallituksille ja kuntayhtymille osoitetussa yleiskirjeessään todennut, että sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkan tasoa määriteltäessä käytetään apuna luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkäreiden palkkausta ottaen huomioon tutkimushenkilöstön lääkäreitä lyhyempi työaika.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja menetellyt virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti määritellessään sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkat. Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 137

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (ent. AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry), Helsinki

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos, Helsinki

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Helsinki

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 5.5.2004

Pääkäsittely 17.8.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES 2001-2002) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU

PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA

3 § Peruspalkka

Palkkahinnoittelu

1 mom.

Pääviranhaltijalle/työntekijälle maksetaan liitteissä 1-7 olevien palkkahinnoittelujen asianomaisen palkkaryhmän mukainen peruspalkka tai liitteen 13 mukaan määräytyvä peruspalkka, jollei sopimuksen määräyksistä muuta aiheudu. Palkkaryhmä ja peruspalkka määräytyvät viranhaltijan/työntekijän tehtävien ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten perusteella.

Soveltamisohje:

Liitteiden 1-7 palkkahinnoittelujen määräyksiä sovelletaan seuraavasti:

1 Ilmaisulla "viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään" tarkoitetaan sitä, että ko. tutkinto tai koulutus on ainakin yhtenä viran/toimen kelpoisuusehtona ja että henkilöllä on tämä tutkinto tai koulutus.

2 Ilmaisulla "tehtävässä edellytetään yleensä - - - tutkintoa" pyritään kuvaamaan tehtävän vaativuustasoa eikä määräys rajoita määräyksen soveltamista vain em. tutkinnon suorittaneisiin.

Korkeakoulututkinnot on määritelty korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/98). Ulkomailla suoritetut tutkinnot rinnastetaan Suomessa suoritettuun tutkintoon vain laissa säädetyssä tai lain nojalla todetuissa tapauksissa.

Mikäli palkkamääräys koskee esim. vain tietyn kokoisia kuntia, ei tällaista palkkahinnoittelukohtaa sovelleta muissa kunnissa.

Jollei palkkahinnoittelusta löydy tehtävään sopivaa palkkaryhmää (hinnoittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä. Työntekijän palkasta sovitaan työsopimuksella em. periaatteiden mukaisesti.

Viranhaltijan/työntekijän luontoisedun arvo ja peruspalkan luonteiset lisät katsotaan peruspalkaksi arvioitaessa sitä, onko peruspalkka sopimuksen mukainen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on rikkonut KVTES:n (2001-2002) palkkausta koskevan II luvun 3 §:n 1 momentin määräystä jättäessään määrittelemättä 1.2.2001 lukien sairaaloiden tutkimushenkilöstön (fyysikot, kemistit, mikrobiologit, solubiologit, biologit, geneetikot) peruspalkat ottamalla huomioon luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkauksen,

velvoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksamaan työehtosopimuslain ja kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa kantajalle työ- ja virkaehtosopimuksen määräysten tieten rikkomisesta,

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan työehtosopimuslain ja kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa kantajalle työehtosopimuslain ja kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkahinnoittelua koskevat määräykset olivat 31.1.2001 saakka KVTES:n palkkahinnoitteluliitteeessä 4 (sosiaali- ja terveydenhuollon muu henkilöstö/ sairaaloiden tutkimushenkilöstö). Tutkimushenkilöstö siirrettiin 1.2.2001 voimaan tulleessa KVTES:ssä palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi ryhmäksi, joten edellä mainitun henkilöstön peruspalkkoja ei enää määritelty KVTES:ssä. AKAVA-JS ry ei allekirjoittanut KVTES:iä (2001-2002) 13.12.2000, mutta yhtyi siihen myöhemmin 31.1.2001. KVTES tuli voimaan 1.2.2001.

Ennen kuin AKAVA-JS ry yhtyi muiden pääsopijajärjestöjen hyväksymään KVTES:iin, se edellytti, että KT:n yleiskirjeellä 6/2001 annetaan täydentäviä soveltamisohjeita sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkan määrittämiseksi. Tämän mukaisesti KT:n yleiskirjeessä 6/2001, 1.2.2001 todetaan tästä asiasta seuraavaa: "Palkkahinnoittelusta on poistettu sairaaloiden tutkimushenkilöstö (sairaalafyysikot ja sairaalakemistit yms.). Edellä mainittujen viranhaltijoiden/työntekijöiden palkkauksesta päättää työnantaja noudattaen KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 1 momentin soveltamisohjeen 4. kappaleen määräyksiä. Peruspalkan tasoa määriteltäessä käytetään apuna luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkausta ottaen huomioon se, että sairaalafyysikoiden ja sairaalakemistien yms. säännöllinen työaika on sairaaloiden lääkäreiden työaikaa lyhyempi."

Sopijaosapuolten kesken on vielä lisäksi laadittu paikallistason ohjeistamiseksi tutkimushenkilöstön palkkauksen määräytymistä koskeva neuvottelumuistio 15.2.2002.

KVTES:n II luvun 3 §:n 1 momentti velvoittaa työnantajaa peruspalkasta päättäessään ottaman huomioon sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä. Edellä esitetystä käy ilmi, että sopijaosapuolten yhteisen tulkinnan mukaan tällaisena tutkimushenkilöstön palkkauksen viiteryhmänä on pidettävä ensisijaisesti vastaavien sairaaloiden lääkäreitä. Ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä ei paikallisesti ole mahdollista, esim. lääkärien puuttuessa, viiteryhmänä voidaan pitää muuta samantyyppistä tehtävien luonteen mukaista palkkahinnoittelun palkkaryhmää.

KVTES (2001-2002) on tullut voimaan 1.2.2001. Sairaaloiden tutkimushenkilökunta on kyseisestä päivämäärästä lukien ollut KVTES:n palkkahinnoittelun ulkopuolella. Sopijaosapuolet ovat esittäneet yhteisen tulkintansa edellä todetusta määräyksestä KT:n yleiskirjeessä 6/2001. Tämän tulkinnan mukaan tutkimushenkilöstön peruspalkan tasoa määriteltäessä käytetään apuna luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkäreiden palkkausta. Paikallinen viranomainen on siten ollut velvollinen KVTES:n II luvun 3 §:n 1 momentin ja sen soveltamisohjeen nojalla määrittelemään tutkimushenkilöstön peruspalkat käyttäen viiteryhmänä sopijaosapuolten yhteisen tulkinnan mukaisesti vastaavien sairaaloiden lääkärien peruspalkkoja.

Asiassa on käyty keskusneuvottelut, jotka ovat päättyneet 8.10.2003. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut viimeistään tuolloin havaita, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on toiminut KVTES:n vastaisesti tutkimushenkilöstön peruspalkan tasoa määriteltäessä. Jättäessään huolehtimatta siitä, että mainittu kuntayhtymä menettelee asiassa KVTES:n mukaisesti, Kunnallinen työmarkkinalaitos on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet ensisijaisesti kanteen tutkimatta jättämistä ja toissijaisesti sen hylkäämistä. Lisäksi vastaajat ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanne on yksilöimätön, epätarkka ja vaatimukset ovat epäselviä. Kanne kohdistuu ja sitä ajetaan samoin kuin edeltävissä paikallis- ja keskusneuvotteluissa. AKAVA-JS on todennut erimielisyyden koskevan sairaaloiden tutkimushenkilöstöä sellaisenaan, kohdentamatta sitä tarkemmin ja yksilöimättä vaatimuksiaan.

Luettelo fyysikot, kemistit, mikrobiologit, solubiologit, biologit ja geneetikot tarkoittaa erikoistumiskoulutuksia, joita tutkimushenkilöiltä, alan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi esimerkinomaisesti heitä koskeneessa aikaisemmassa palkkahinnoittelussa edellytettiin. Kunnan/kuntayhtymän henkilöstön, samoin kuin sairaaloiden tutkimushenkilöstön määrä ja vakansseista käytetyt nimikkeet ja niissä edellytetyt erikoistumiskoulutukset riippuvat asianomaisista yksiköistä ja organisaatioista. Kunnallisen henkilöstörekisterin 2002 mukaan jo pelkästään fyysikoissa oli käytössä kahdeksan ja kemisteissä 20 erilaista nimikettä. Vuonna 2002 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tutkimushenkilöstöryhmään kuului 74 henkilöä, joista erikoistuvia oli 11. Kannetta ei ole lainkaan rajattu eikä kanteesta ilmene, mitä vaaditaan.

Kannetta ei ole perusteltu sillä, että KVTES:iä tai jotakin nimenomaista määräystä olisi rikottu. Kanteessa on sitä vastoin todettu ja myönnetty, että se sairaaloiden tutkimushenkilöstö, jota kantajajärjestö edustaa, on kaikilta osin ollut ja on edelleen yksinomaan KVTES:n soveltamispiirissä. Näin ollen tähän henkilöstöön noudatettava sopimus ja sopimusmääräykset määräytyvät yksinomaan KVTES:n mukaan. Erimielisyyttä ei siis ole siitä, että heihin sovelletaan yksinomaan KVTES:n sopimusmääräyksiä. Kanne tulisi edellä mainituilla perusteilla jättää kokonaan tutkimatta.

Erimielisyys alkoi nousta lääkärisopimuksen voimaantulon jälkeen. Lääkäriliitto hylkäsi lääkärisopimusta koskeneen sopimustarjouksen 31.1.2001 ja alkoi pitkä lääkärilakko, joka päättyi 17.8.2001. Uusi lääkärisopimus astui voimaan 1.9.2001. Palkantarkistukset ja muut sopimusmuutokset tapahtuivat kahtena ajankohtana 1.9.2001 ja 1.6.2002. Erimielisyyttä sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkauksesta ei ollut ennen kuin lääkärisopimus oli ollut jo jonkin aikaa voimassa. Osittain lääkäripulasta seurannut hallitsematon palkkakilpailu johti lääkäreiden rajuun ja ennakoimattomaan palkkatason nousuun varsinkin pääkaupunkiseudulla ja suurimmilla paikkakunnilla. Paikallisneuvotteluissa AKAVA-JS ei yksilöinyt erimielisyysvaatimuksiaan, vaan esitti tutkimushenkilöstön rinnastamista lääkäreihin lääkärisopimuksen mukaisesti. Keskusneuvotteluja aloittaessaankaan AKAVA-JS ei yksilöinyt erimielisyyden kohdetta tai todennut KVTES:n rikkomista. Vasta 17.3.2003 AKAVA-JS antoi täsmällisen kirjallisen esityksen vaatimuksistaan.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja AKAVA-JS laativat tilanteen selkeyttämiseksi neuvottelumuistion 15.2.2002. Neuvottelumuistio on yksimielinen. Muistiossa on yksiselitteisesti selostettu peruspalkkatason määrittämistä. Muistiossa on todettu, että sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkauksen ei ole tarkoitettu määräytyvän sairaaloiden lääkäreiden palkkauksen mukaisesti.

KVTES:in palkkausluvun 12 §:n 2 momenttiin sisältyi aikaisemmin nimenomainen määräys rinnastusvirasta. Vuoden 1998 alusta määräys on poistettu. Rinnastus poistui kokonaan. Sen korvasi palkkausluvun 3 §:n soveltamisohjeteksti: "Jollei palkkahinnoittelusta löydy tehtävään sopivaa palkkaryhmää (hinnoittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä." Sama soveltamisohjeen kohta on ollut sen jälkeen voimassa KVTES:ssä. Vuoden 1997 loppuun vallinneessa järjestelmässä, jos rinnastusvirka löytyi, kyseessä ei ollut palkkahinnoittelun ulkopuolinen, vaan palkkaus määräytyi yksinomaan kyseisen rinnastusviran kohdalta.

Tehtävien vaativuuden arviointi tulee tehdä siten kuin KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 2 momentissa ja soveltamisohjeessa on todettu. Neuvottelut, valmistelut, ratkaisut ja päätökset tapahtuvat paikallisesti. Soveltamisohjeessa on kirjattu "ratkaistaan paikallisesti". Samoin paikallisen järjestelyvaraerän käyttämisestä noudatettavasta menettelystä on todettu allekirjoituspöytäkirjan 4 §:ssä: "pyritään yksimielisyyteen, mutta ellei päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää ratkaisusta".

HUS on noudattanut ja soveltanut oikein ja oikealla tavalla kaikilta osin KVTES:n määräyksiä sairaaloiden tutkimushenkilöiden palkkauksessa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen jättämistä yksilöimättömänä ja epäselvänä tutkimatta.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin hylkää perusteettomana Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vaatimuksen kanteen jättämisestä tutkimatta.

Pääasiaratkaisu

Tausta ja erimielisyys

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö oli 1.2.2001 lukien siirretty kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisen palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi ryhmäksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos (jälj. KT) oli kunnanhallituksille ja kuntayhtymille osoitetussa yleiskirjeessään 6/2001 1.2.2001 todennut, että sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkan tasoa määriteltäessä käytetään apuna luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkausta ottaen huomioon tutkimushenkilöstön lääkäreitä lyhyempi työaika. Sopijaosapuolten kesken laaditun neuvottelumuistion 15.2.2002 mukaan viiteryhmä sairaaloiden lääkärit on tarkoitettu tutkimushenkilöstön peruspalkkatason määrittämisen apuvälineeksi, mutta tarkoituksena ei ole ollut, että tutkimushenkilöstön palkkauksen pitäisi määräytyä samalla lailla kuin sairaaloiden lääkäreiden.

HUS:issa on vuonna 2002 käyty neuvotteluja siitä, miten lääkäreiden palkkaus tulee ottaa huomioon tutkimushenkilöstön peruspalkkoja määritettäessä. Kun yhteistä näkemystä asiasta ei saavutettu, sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkat on määritelty KVTES:n palkkaluvun 3 §:n 1 momentin ja siihen liittyvän soveltamisohjeen mukaisesti ja rinnastamatta palkkoja suoraan sairaaloiden lääkäreiden palkkoihin.

Asiassa on kysymys siitä, onko työnantaja menetellyt virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti määritellessään 1.2.2001 lukien sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkat.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Sopimusneuvottelujen osalta on kuultu todistajina kantajapuolelta neuvottelujohtaja A:ta, ylifyysikko B:tä ja sairaalafyysikko C:tä sekä vastaajapuolelta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäälliköitä D:tä ja E:tä sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinalakimiestä F:ää.

Edelleen A on kertonut, että sopijaosapuolet olivat laatineet 15.2.2002 neuvottelumuistion, koska Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä oli tullut keskusneuvottelupyyntö yleiskirjeen epäselvän tulkinnan vuoksi. Muistio oli laadittu yhteisymmärryksessä työnantajapuolen kanssa, eikä keskusneuvotteluja ollut käyty. Muistion tarkoituksena oli ollut vain selventää yleiskirjettä muuttamatta mitään sovittua.

C ja B ovat kertoneet tapaamisesta 27.10.2000 samalla tavalla kuin A.

E on kertonut olleensa KT:ssa noin 20 vuoden ajan ja toimineensa vuonna 2000 pääneuvottelijana sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkaneuvotteluissa. 27.10.2000 oli ollut epävirallinen keskustelutilaisuus, jossa olivat todistajan lisäksi olleet läsnä A ja luottamushenkilöitä. Tilaisuudessa oli tuotu esille sairaalafyysikoiden ansiokehitys. Yhtenä keinona palkkatason korjaamiseksi E oli ehdottanut palkkahinnoittelun ulkopuolelle jäämistä, mitä fyysikoiden edustajat olivat jääneet miettimään. Yleiskirjeen laatimisesta ei ollut tuolloin puhetta, vaan keskustelu oli ollut yleisluonteista. Neuvottelussa 7.12.2000 A:n kanssa oli käyty lyhyt keskustelu asiasta ja tehty hinnoitteluluonnoksia. Myös tekstiluonnosta oli katsottu ja "kuten" -sanasta oli keskusteltu. Todistajan mukaan "kuten" -sana korvaa sanan esimerkiksi. Tuossa yhteydessä ei ollut ajateltu sellaisia työpaikkoja, joissa olisi tutkimushenkilökuntaa mutta ei lääkäreitä, koska tällaisia sairaaloita ei todellisuudessa ole.

Edelleen E on kertonut, että yleiskirjeessä oli toistettu KVTES:n palkkausluvun 3 §:n soveltamisohje. Lääkärit viiteryhmänä oli tarkoitettu kädenojennukseksi ammattijärjestöille ja apuvälineeksi siirtymävaiheen palkanmäärittelyyn. KT:lla oli jo pitkään ollut verrokkiryhmiä, joiden palkkakehitystä se seurasi jatkuvasti. Yksi verrokkiryhmä oli sairaaloiden fyysikot ja kemistit suhteessa lääkäreihin. Ryhmien välinen palkkaero on säännöllisesti ollut 5-25 prosenttia. Neuvottelumuistio 15.2.2002 oli laadittu yhdessä A:n kanssa, kun Jyväskylästä oli tullut keskusneuvottelupyyntö. Muistio oli laadittu asiantilan selventämiseksi, mutta erimielisyyttä sopimuksen soveltamisalasta ei ollut ollut.

F on kertonut osallistuneensa neuvotteluun 27.10.2000. Tilaisuus oli ollut alustava keskusteltu seuraavaa neuvottelukierrosta varten. E oli ehdottanut sairaalafyysikoille palkkahinnoittelun ulkopuolelle jäämistä, mutta A oli ollut halukas pääsemään mukaan lääkärisopimukseen. Mitään asioita ei ollut tuolloin sovittu, eikä yleiskirjeestä tai tutkimushenkilöstön rinnastuksesta lääkäreihin ollut ollut puhetta.

Sopimuksen soveltamisesta esitetty selvitys

Sopimuksen soveltamisesta käytännössä on kuultu A:ta ja C:tä sekä HUS:n neuvottelupäällikköä G:tä.

A on kertonut, että tutkimushenkilöstön palkkojen rinnastaminen lääkäreiden palkkoihin oli käytännössä tehty siten, että tutkimushenkilöstön tehtävät oli laitettu ryhmän sisällä keskenään vaativuusjärjestykseen ja paalutehtävien kautta oli päädytty rinnasteisesti lääkäreiden peruspalkkoihin. Pienissä ja keskisuurissa sairaanhoitopiireissä uudistus oli lähtenyt hyvin käyntiin, mutta suuret yliopistolliset sairaanhoitopiirit eivät olleet ottaneet rinnastusta käyttöön. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Jyväskylässä oli hyväksytty rinnastus, mutta ongelmia oli tullut tehtävien vastaavuuksien vertailussa. Siellä koko tutkimushenkilöstön palkkoja oli nostettu lääkäripalkkojen alarajoille, mutta muuten uudistuksen toteuttaminen oli jäänyt kesken. Todistaja ei osannut sanoa, paljonko tutkimushenkilöstön palkat olivat tällä hetkellä jäljessä lääkäreiden palkoista.

Edelleen C on kertonut, että noin vuoden kuluttua ohjekirjeen lähettämisestä HYKS oli aloittanut työnvaativuusluokituksen (TVA) ja uuden palkkarakenneratkaisun tekemisen, missä yhteydessä tehtävät oli pisteytetty ja hinnoiteltu ammattikunnittain. TVA ei kuitenkaan tyydyttänyt akavalaisia ja sitä kehitetään edelleen. Palkkatasossa olleita kuoppia on saatu korjatuiksi, mutta vieläkään ei olla päästy tavoiteltuun tasoon. Tällä hetkellä sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkat ovat noin 25 prosenttia alemmat kuin sairaalalääkäreiden palkat.

Arviointi ja johtopäätökset

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö on todistajien kertomuksista ilmenevin tavoin ollut tyytymätön palkkaustasoon, joka oli jäänyt jälkeen vastaavissa sairaaloissa ja vastaavan tasoisissa tehtävissä työskentelevien lääkäreiden palkoista. Palkkojen jälkeenjääneisyyttä oli tapahtunut erityisesti sen jälkeen, kun lääkärit 1990-luvulla siirtyivät oman virkaehtosopimuksen piiriin. Tilanteen korjaamiseksi tutkimushenkilöstö oli vuonna 2000 pyrkinyt irrottautumaan KVTES:stä ja siirtymään lääkärisopimuksen soveltamispiiriin. Kun tämä ei ollut osoittautunut mahdolliseksi sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen että lääkäreiden vastustuksen vuoksi oli päädytty siihen, että tutkimushenkilöstö irrotettiin KVTES:n mukaisesta hinnoittelusta, vaikka he muutoin jäivät tämän sopimuksen piiriin. Näin pyrittiin yhteisymmärryksessä työnantajapuolen kanssa luomaan hinnoittelujärjestelmää väljemmät mahdollisuudet tutkimushenkilöstön palkkaustason parantamiselle.

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö on edellä todetun mukaisesti jäänyt 1.2.2001 lukien KVTES:n palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi ryhmäksi. Tämä on tarkoittanut sitä, että heidän peruspalkoistaan ei ole enää sovittu virka- tai työehtosopimuksin, vaan se on jäänyt työnantajan päätöksen tai työsopimusosapuolten sopimuksen varaan. KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 1 momentin mukaan toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut yleiskirjeessä nro 6/2001, 1.2.2001 tarkempia ohjeita siitä, miten tutkimushenkilöstön palkkaus määräytyy. Yleiskirjeen mukaan palkkahinnoittelusta poistetun sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkauksesta päättää työnantaja käyttäen peruspalkan tasoa määrittäessään apuna luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkausta ottaen huomioon se, että sairaalafyysikoiden ja sairaalakemistien yms. säännöllinen työaika on sairaaloiden lääkäreiden työaikaa lyhyempi. Esitetyn selvityksen mukaan tutkimushenkilöstön edustajat ovat edeltäneissä neuvotteluissa pyrkineet saamaan yleiskirjeen sanamuodon siten tiukemmaksi, että työnantajia olisi ohjattu suoraan käyttämään vertailukohtina lääkäreiden palkkoja. Tähän Kunnallinen työmarkkinalaitos ei kuitenkaan ollut suostunut, ja yleiskirje annettiin edellä selvitetyn sisältöisenä.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että osapuolten tarkoituksena olisi ollut sopia sitovalla tavalla tutkimushenkilöstön palkkojen sitomisesta lääkäreiden palkkoihin. Näin ollen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei ole rikkonut KVTES:n määräyksiä määritellessään edellä todetuin tavoin sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkat 1.2.2001 lukien.

Koska Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei ole rikkonut virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä, KT ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Työtuomioistuin arvioi oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Vainio, Kaleva ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.