Labor court dismisses claim for boiler room allowance when open attic space lacks original definition and established practice.

Työehtosopimuksen konehuonelisää koskevia määräyksiä sovelletaan kattila-, lämmönjako-, pumppu- ja ilmastointikonehuoneessa tehtävään työhön. Näyttämättä oli jäänyt, että leipomon avointa teknistä ullakkotilaa voitaisiin pitää työehtosopimuksessa alun alkaen tarkoitettuna konehuoneena. Kun myös oli jäänyt näyttämättä, että konehuonelisämääräyksistä olisi myöhemminkään syntynyt vakiintunutta kannetta tukevaa soveltamiskäytäntöä, työkunnalla ei ollut työehtosopimuksen perusteella oikeutta vaatimaansa konehuonelisään.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 135

KANTAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Talotekniikkaliitto ry, Helsinki

YIT Kiinteistötekniikka Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.10.2004

Pääkäsittely 24.11.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 20.3.2002 allekirjoitetun talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimuksen osana noudatettavassa putkiasennusalan urakkahinnoittelussa 2002 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § PUTKIASENNUS

"Hallityömaat"

Rakennuksen käyttötarkoitusluokituksen koodien 111 myymälärakennukset, 691 teollisuushallit, 79 muut varastorakennukset ja 91 liikenteen rakennukset osalta alennetaan kolmen (3) tai useamman rinnakkaisten vaakatasoon asennettujen johtojen osalta 2 §:n mom. 1-3 ja 10 mukaisia normiaikoja 5-30 %. Prosentti sovitaan työmaalla työnantajan ja etumiehen kesken. Jos em. prosentin suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen, se on 5 %.

Mom. 1. METALLIPUTKET

Tähän ryhmään kuuluvat kaikki metalliputket lukuun ottamatta putkia, jotka on normiajoitettu muissa 2 §:n momenteissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kattila-, lämmönjako-, pumppu- ja ilmastointikonehuoneissa edellä mainittuja normiaikoja korotetaan 30 %:lla.

Metalliputket muilla kuin kierreliitoksilla vähennys -25 %. Victaulic liitostyypin osalta vähennys -5 %

Mom. 2. HITSATTAVAT TERÄSPUTKET

Tähän ryhmään kuuluvat kaikki hitsattavat metalliputket lukuun ottamatta putkia, jotka on normirajoitettu muissa 2 §:n momenteissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kattila-, lämmönjako-, pumppu- ja ilmastointikonehuoneissa edellä mainittuja normiaikoja korotetaan 35 %:lla.

Mom. 3. KUPARIPUTKET

Tähän ryhmään kuuluvat kaikki kupariputket lukuun ottamatta putkia, jotka on normirajoitettu muissa 2 §:n momenteissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Du -22 asennus sisälle 0,40 NH/m kromattuna ja pinta-asennus.

Kupariputket tyyppiä Mannesmann tms. vähennys -20 %

"Unipipe" putket -20 %

Kattila-, lämmönjako-, pumppu- ja ilmastointikonehuoneissa edellä mainittuja normiaikoja korotetaan 30 %:lla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa A:lla ja hänen työkunnallaan olleen oikeuden talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimuksen putkiasennusalan urakkahinnoittelun 2 §:n 1-3 momentin mukaiseen niin sanottuun konehuonelisään Fazerin leipomon putkiasennusurakkaa koskevassa työssä YIT Kiinteistötekniikka Oy:n palveluksessa siltä osin kuin työskentely oli tapahtunut leipomorakennuksen teknisellä ullakolla vuonna 2003,

tuomitsee YIT Kiinteistötekniikka Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Talotekniikkaliiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Talotekniikkaliiton ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A ja hänen työkuntansa solmivat 10.2.2003 YIT Kiinteistötekniikka Oy:n kanssa putkiasennustyötä koskevan urakkatyösopimuksen. Työurakkaan kuului putkien asennus yhtiön urakoiman Fazerin leipomon rakennustyömaalla Lappeenrannassa. Työkunta työskenteli työmaalla 10.2. - 30.9.2003. Leipomohalliin, joka oli pinta-alaltaan noin 5 000 neliömetriä, rakennettiin niin sanottu tekninen ullakko, johon sijoitettiin kaikki ilmastointilaitteet ja -koneet. Teknisen ullakon muodosti leipomorakennuksen toinen kerros, jossa sijaitsi 30 ilmastointikonetta ja -laitetta sekä yksi lämmönvaihdin. Myös leipomon putket oli vedetty osin piiloon tekniselle ullakolle.

Työkunta oli tehnyt työehtosopimuksen urakkahinnoittelun 2 §:n mukaista työtä asentaessaan putkia leipomon tekniselle ullakolle. Sen vuoksi työkunnalla oli oikeus konehuonelisään. Tekninen ullakko oli työehtosopimuksen mukainen lämmönjako- ja ilmastointikonehuone, koska tilassa sijaitsi yhteensä 30 ilmastointikonetta ja -laitetta eikä sillä ollut muuta käyttötarkoitusta. Koneet aiheuttivat putkien asennuksessa lisätyötä, joka kompensointiin korottamalla työehtosopimuksen mukaisia normiaikoja urakkahinnoittelun 2 §:n 1-3 momentin mukaisilla prosenteilla.

Urakkahinnoittelumääräys oli tullut työehtosopimukseen Rakennusliiton esityksestä vuosina 1989-1990. Sanamuoto oli ollut siitä lähtien saman sisältöinen. Konehuoneet, joissa tehtävää asennustyötä korotus koski, oli lueteltu urakkahinnoittelun 2 §:n 1-3 momentissa ja niillä oli työehtosopimuksessa tarkoitettu tiloja, joissa työ oli normaalia asennustyötä hitaampaa kohteen vaatimien lisätöiden takia. Konehuonelisällä korvattiin aikaisemmin urakkahinnoittelussa olleet yksittäisten työvaiheiden yksikköhinnat, joita maksettiin muun muassa laippojen, venttiilien, hitsaussaumojen ja kannakkeiden asennuksesta. Vuoden 1989 - 1990 urakkahinnoittelujärjestelmä sisällytti edellä mainitut työt metrinormiaikoihin prosenttikorotuksin eikä erillisiä yksikkökohtaisia hintoja enää sen jälkeen ollut maksettu. Normin soveltamisesta vuodesta 1989 alkaen ei ole ollut tulkintaerimielisyyksiä, vaan konehuonelisä on maksettu, kun putkien asennustyötä on tehty kattila-, lämmönjako-, pumppu- ja ilmastointikonehuoneissa.

Työehtosopimuksen sanamuoto on selvä ja sen soveltaminen puheena olevassa tilanteessa vastasi sopijapuolten tarkoitusta. YIT Kiinteistötekniikka Oy oli tieten rikkonut työehtosopimuksen selvää ja riidatonta määräystä, kun se oli jättänyt maksamatta konehuonelisän. Esitetyistä perustelluista vaatimuksista huolimatta se ei ollut suostunut korjaamaan menettelyään työehtosopimuksen mukaiseksi.

Työnantajaliitto oli aktiivisesti tukenut työnantajan urakkahinnoittelumääräyksen vastaista tulkintaa. Se oli näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Talotekniikkaliitto ja YIT Kiinteistötekniikka Oy ovat kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä ja Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan Talotekniikkaliiton ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Putkiasennusalan urakkahinnoittelun korotettua hinnoittelua koskevien määräysten tarkoituksena oli ollut tilan ahtaudesta ja muusta työskentelyolosuhteiden vaikeudesta konehuonetiloissa johtuvan normaalia hitaamman työskentelyn kompensoiminen urakkahinnoitelussa.

"Konehuonetta" tai "huonetta" ei ole määritelty työehtosopimuksessa eikä sen urakkahinnoittelumääräyksessä. Selvää on, että konehuoneeksi määriteltävässä rakennuksen osassa tulee olla katto, seinät ja lattia eli sen tulee olla tietty rajattu ja erillinen tila kulloinkin kyseessä olevan rakennuksen sisällä. Esimerkiksi suurehkon teollisuushallin koko pinta-alaa tai kerrosta ei voida määritellä työehtosopimuksessa tarkoitetuksi konehuoneeksi, kuten kanteessa oli vaadittu, koska kyseessä ei ollut esimerkiksi rakennusmääräyksessä tarkoitettu konehuone eikä kyseessä olevaa rakennustyötä ollut tällöin myöskään tehty työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla kattila-, lämmönjako-, pumppu- tai ilmastointikonehuoneessa eli konehuonelisään oikeuttavissa olosuhteissa.

A:n työkunnalle oli maksettu riidan kohteena olevasta urakasta urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin kohdassa 7 B tarkoitettua erikoistalolisää. Tämän lisäksi konehuonelisää oli maksettu työehtosopimuksen urakkahinnoittelun edellä mainittujen määräysten mukaisesti siltä osin kuin kyse oli ollut konehuoneissa tapahtuneesta työskentelystä. Konehuonelisää ei tullut maksaa koko rakennuksen tai sen toisen kerroksen putkitöistä.

Riidan kohteena olevassa urakassa putkien asennus niin sanottuun tekniseen ullakkotilaan tehtiin osittain jo ennen kuin kyseiseen tilaan tehtiin välipohja. Putkien asennusvaiheessa ei siten ollut olemassa mitään huonetta, vaan putket kannakoitiin rakennuksen kattopalkkeihin. Liitot olivat olleet yhtä mieltä siitä, että olosuhdelisät määräytyvät nimenomaan asennusaikaisen tilanteen mukaan. Olosuhteiden muuttuminen asennustyön suorittamisen jälkeen saattoi olla mahdollista juuri esimerkiksi teollisuushalleissa, joissa laitteiden ja putkien asennustyöt usein tehdään ennen lattian tai välipohjan tekemistä.

Nykyinen normiaikajärjestelmä otettiin käyttöön uudisrakennusten osalta vuoden 1989 alussa. Hinnoittelua uudistettaessa sitä yksinkertaistettiin, selkeytettiin ja karkeutettiin aikaisempaan verrattuna. Konehuoneissa tapahtuvia asennuksia varten järjestelmään lisättiin konehuonelisä. Konehuoneella tarkoitettiin huonetilaa, johon oli asennettu vain ilmastointikoneet, kattilat, pumput ja lämmönjakokeskukset tai -siirtimet.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

A ja hänen työkuntansa solmivat 10.2.2003 YIT-Kiinteistötekniikka Oy:n kanssa urakkatyösopimuksen putkiasennustyöstä Fazerin leipomon rakennustyömaalla Lappeenrannassa. Urakkasopimuksen mukaan asennustyö käsitti kyseisen kohteen lämmitys-, paineilma-, vesi- ja viemäriasennuksia. Sen ulkopuolelle jäivät höyry- ja lauhdeputkistot ja maakaasuputkistot. Työt tehtiin urakalla noudattaen voimassaaolevaa työehtosopimusta ja urakkahinnoittelua.

Huomattava osa asennustöistä tehtiin pinta-alaltaan noin 5 600 neliömetrin suuruisen leipomohallin toisessa kerroksessa niin sanotulla teknisellä ullakolla, johon oli sijoitettu rakennuksen ilmastointikoneet ja -laiteet sekä lämmönvaihdin. Näistä putkiasennuksista osa suoritettiin jo ennen välikaton rakentamista leipomon lattiatasolta.

Työehtosopimuksen osana noudatettavan putkiasennusalan urakkahinnoittelun 2 §:n 1 - 3 momentissa on edelle jäljennetyt määräykset kattila-, lämmönjako-, pumppu- ja ilmastointikonehuoneissa maksettavasta normiaikojen korotuksista. Tulkintaerimielisyydessä on kysymys siitä, onko kysymyksessä olevaa leipomon teknistä ullakkotilaa pidettävä sellaisena työehtosopimuksessa tarkoitettuna konehuoneena, jossa tehtävästä asennustyöstä on maksettava urakkahinnoittelun mainittujen määräysten mukaista konehuonelisää.

Todistajat

Työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa putkiasentaja A:ta ja todistajina pääluottamusmies B:tä, pääluottamusmies C:tä ja YIT-Kiinteistötekniikka Oy:n entistä projektipäällikköä D:tä, jotka ovat kertoneet työmaan järjestelyistä ja olosuhteista sekä konehuonelisän maksamisesta yhtiössä. Työtuomioistuimessa on lisäksi kuultu todistajina Rakennusliiton työehtotoimitsijaa E:tä, Rakennusliiton toimitsijaa F:ää ja Talotekniikkaliiton asiamiestä G:tä, jotka ovat kertoneet työehtosopimusmääräysten tarkoituksesta ja soveltamisesta sekä työjärjestelyistä yhtiössä.

Konehuonelisää koskevien määräysten tarkoitus

E ja G ovat kertoneet, että työehtosopimuksen putkiasennusalan urakkahinnoittelua muutettiin vuoden 1989 sopimuksessa. Aiempi hinnoittelu perustui metrihinnan lisäksi eri työvaiheitten yksityiskohtaiseen hinnoitteluun. Esimerkiksi käyrille oli oma hintansa ja samoin kannakkeille ja hitsauksille omansa. Uudessa hinnoittelussa yksityiskohtaiset työvaiheet yhdistettiin putkimetriä kohden määräytyväksi normiajaksi, joka kertoimien avulla muunnettiin palkaksi. Konehuoneissa on putkiin tehtävä muun muassa paljon mutkia ja haaroja, mikä teki työn hitaammaksi ja vaativammaksi, jolloin vastaavasti putkimetrejä kertyy muuta asennustyötä vähemmän. Tämän vuoksi urakkahinnoittelussa korotettiin 1.1.1989 lukien prosentuaalisesti kattila-, lämmönjako-, pumppu- ja ilmastointikonehuoneissa tehtävien asennustöiden normiaikoja.

E:n mukaan ilmastointikonehuoneet ovat tiloja, joissa on runsaasti ilmastointiin liittyviä teknisiä koneita ja laitteita. Osallisliittojen yhteisesti vuonna 1988 laatiman koulutusaineiston mukaan konehuonelisää tuli maksaa konehuoneen sisäpuolella tehtävistä asennuksista. Konehuonelisään oikeuttava putkiasennus siis tehdään seinien, katon ja lattian rajaamassa huonetilassa. Koulutusmateriaalissa oli esitetty esimerkkinä myös vapaasti teollisuushalliin sijoitettu ilmastointikone. Tällöin kysymyksessä ei ole ilmastointikonehuone eikä asennustyöstä hallissa tule maksaa konehuonelisää.

G:n tiedossa ei ollut nyt kysymyksessä olevaa leipomoa vastaavia kohteita, joissa konehuonelisää olisi maksettu. Liittojen välillä ei asiasta ole ollut erimielisyystapauksia. Kahden kohteen osalta konehuonelisän maksamisvelvollisuudesta on keskusteltu, mutta ne on ratkaistu paikallistasolla tavalla, jota todistaja ei tuntenut.

Leipomohallin tekninen ullakko

F ja B ovat kertoneet, että leipomohallin tekninen ullakko sijaitsee tehdaslaitoksen toisessa kerroksessa, jossa ovat muun muassa ilmastointikoneet ja -laitteet sekä lämmönsiirtimet. Leipomohallin tekniselle ullakolle asennettiin myös putkitusta, joka ei liittynyt tilassa oleviin laitteisiin. Suurin osa leipomohallin kaikista putkiasennuksista kulkee teknisen ullakon kautta. Teknisen ullakon monet putket ja laitteet hidastivat työntekoa. Koneiden ympärille ei tavaramäärän takia olisi voinut edes rakentaa mitään erillisiä seiniä. C on kertonut, että konehuonelisää oli maksettu työskentelystä vastaavanlaisissa isoissa konehuonetiloissa kuten Hartwallin Lahden tehtaan ullakkotilassa, Forumin Scandic hotellissa ja Tornion metallitehtaassa sekä edelleen Jyväskylän City-marketissa ja Raahen poliisitalossa.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan konehuonelisällä on tarkoitettu kompensoida kattila-, lämmönjako-, pumppu- ja ilmastointikonehuoneissa tapahtuvan työskentelyn hitautta ja vaativuutta. Todistajien kertoman mukaan työn hidastuminen näissä tiloissa johtuu siitä, että sinne joudutaan asentamaan erilaisia käyriä ja haaroja sekä mittareita, venttiilejä ja muita laitteita. Konehuoneissa joudutaan usein työskentelemään ahtaissa tiloissa, mikä sekin osaltaan on omiaan hidastamaan työskentelyä. Konehuoneen kokoa ei kuitenkaan ole työehtosopimuksessa rajoitettu, joten se voi olla myös tilava huonetila, jos se on tarkoitettu työehtosopimuksessa tarkoitettujen laitteiden sijoituspaikaksi.

Nyt kysymyksessä olevaa leipomorakennuksen ullakkotilaa on voitu pitää erillisenä huonetilana sen jälkeen, kun se on erotettu välikatolla tuotantotiloista. Osapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että tulevaan tekniseen ullakkotilaan alhaalta käsin ennen välikaton rakentamista suoritettuja asennustöitä ei voida pitää konehuoneessa tehtävänä työnä eikä siten myöskään konehuonelisään oikeuttavana työnä. Kantajaliitto onkin oikeudenkäynnin aikana rajannut nämä työt kanteen ulkopuolelle.

Leipomorakennuksen ullakkotilaan on asennettu tuloilma-, poistoilma-, kaukolämpö- ja höyryvaihtimia sekä näiden laitteiden edellyttämät putkitukset. Tilassa on lisäksi paineilmaputkia, sähköhyllyjä ja -kaapeleita sekä muuta talotekniikkaa. Tilaa ei käytetä muuhun tarkoitukseen ja se on myös rakennuspiirustuksissa osoitettu tekniseksi tilaksi.

Kysymyksessä olevaa teknistä ullakkotilaa ei sen suuruuden vuoksi voida pitää sellaisena tilana, jollaiseksi konehuone on sopijapuolten kesken alunalkaen ymmärretty. Se on tosin tekniseksi tilaksi tarkoitettu samalla tavalla kuin konehuonekin, mutta avoimena tilana sinne on tehty putkiasennuksia, jotka jäisivät perinteisen konehuoneen ja samalla konehuonelisän maksamisvelvoitteen ulkopuolelle.

Kun koneet on sijoitettu perinteistä konehuonetta huomattavasti tilavampaan ullakkotilaan voidaan arvioida, että putkiasennustyöt ovat ainakin jossakin määrin joutuisampia tehdä kuin usein ahtaissa konehuonetiloissa. Kuitenkaan asennuksia ei tällöinkään voitane kaikilta osin suorittaa samalla työvauhdilla kuin koneisiin liittymätöntä putkiasennusta. Missä määrin tällaisessa tilassa tehtävään asennustyöhön kuuluu kannakkeiden kiinnittämistä, käyriä ja haaroja sekä muita asennustyötä hidastavia seikkoja, on jäänyt selvittämättä.

Esitetyn selvityksen mukaan nyt kysymyksessä olevan kaltaisia teknisiä ullakkotiloja on rakennettu esimerkiksi marketteihin ja muihin suuriin kohteisiin eri puolilla Suomea. Onko näissä kohteissa maksettu konehuonelisää ja missä laajuudessa, on ristiriitaisen näytön johdosta jäänyt selvittämättä.

Sanamuotonsa mukaan työehtosopimuksen konehuonelisää koskevia määräyksiä sovelletaan kattila-, lämmönjako-, pumppu- ja ilmastointikonehuoneessa tehtävään työhön. Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että nyt kysymyksessä olevaa avointa teknistä ullakkotilaa voitaisiin pitää työehtosopimuksessa alunalkaen tarkoitettuna konehuoneena. Kun myös on jäänyt näyttämättä, että konehuonelisämääräyksistä olisi myöhemminkään syntynyt vakiintunutta kannetta tukevaa soveltamiskäytäntöä, A:lla ja hänen työkunnallaan ei ole työehtosopimuksen perusteella oikeutta vaatimaansa konehuonelisään.

Kanteessa esitetty konehuonelisää koskeva vahvistusvaatimus ei edellä mainituista syistä ole perusteltu. Näin ollen YIT-Kiinteistötekniikka Oy ei ole rikkonut työehtosopimuksen putkiasennusalan urakkahinnoittelumääräyksiä jättäessään maksamatta A:lle ja hänen työkunnalleen niin sanottua konehuonelisää Fazerin leipomohallin teknisellä ullakolla tehdystä työstä. Vastaavasti myöskään Talotekniikkaliitto ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuutta.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Talotekniikkaliiton ja YIT-Kiinteistötekniikka Oy:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 4 050 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Rakennusliitto velvoitetaan korvaamaan Talotekniikkaliiton ja YIT-Kiinteistötekniikka Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4 050 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Vannela, Vertanen ja Kaleva jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.