Labor court dismissed union claim that apprentices must receive full wage rates during group contract work periods.

Työnantajayhtiö oli yhteistyössä teollisuusoppilaitoksen kanssa kouluttanut ammattitaitoisia työntekijöitä palvelukseensa. Koulutus oli tapahtunut kahdessa kahdeksan kuukauden jaksossa, joista ensimmäisellä jaksolla oppilaiden palkan oli maksanut oppilaitos ja jälkimmäisellä yhtiö. Jälkimmäisen jakson aikana oppilaat ovat työskennelleet niin sanotussa ryhmäurakassa, jossa palkan muuttuva osa oli maksettu kaikille samansuuruisena, mutta palkan kiinteä osa oli määräytynyt oppilailla oppilaspalkkataulukoiden mukaan.

Asiassa oli kysymys siitä, ovatko edellä tarkoitetut työntekijät olleet myös jälkimmäisen koulutusjakson aikana oppilasasemassa ja onko heille voitu tällöin suorituspalkkatyössä maksaa oppilaspalkkataulukon mukaan määräytyvää palkkaa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 133

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

Kalmar Industries Oy Ab, Tampere

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.5. ja 18.6.2004

Pääkäsittely 31.8.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n (nykyisin Teknologiateollisuus ry) ja Metallityöväen Liitto ry:n välille solmitussa, 1.2.2003 - 15.2.2005 voimassa olevassa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Työntekijän palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Alle 18-vuotiaat työntekijät, oppilaat, harjoittelijat ja työrajoitteiset

Mom.5.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Oppilaat

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettujen 15 vuotta täyttäneiden oppisopimusoppilaiden palkat (senttiä/h) ovat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen:

.....................kl 1.....kl 2

1. oppivuosi....641.....626

2. oppivuosi....673.....657

3. oppivuosi....706.....690

4. oppivuosi....742.....725

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettujen 15 vuotta täyttäneiden oppisopimusoppilaiden palkat (senttiä/h) ovat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2004 tai lähinnä sen jälkeen:

.....................kl 1.....kl 2

1. oppivuosi....656.....641

2. oppivuosi....689.....673

3. oppivuosi....724.....707

4. oppivuosi....760.....742

Soveltamisohje:

Oppilaita koskevat, taulukoissa mainitut palkkaluvut ovat tuntipalkkoja, joita sovelletaan ilman mitään lisiä.

Oppilaspalkkoja sovelletaan teollisuuden ammattikoulujen oppilaaseen silloinkin, kun hänen kanssaan ei ole laadittu oppisopimuslain edellyttämää oppisopimusta. Oppilaan palkkaa määrättäessä otetaan huomioon hänen aikaisemman ammattikoulutuksensa ja nykyisen koulutuksensa pituus.

Oppilaspalkat lisäkoulutuksesta

Lisäkoulutuksesta sovitun oppisopimuksen työharjoitteluajalta maksetaan oppilaspalkkaa, joka on vähintään 2. oppivuoden palkka. Henkilölle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan oppilaspalkkana hänen peruspalkkansa ellei paikallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.

Mikäli alle 18-vuotias työntekijä tai oppisopimusoppilas tekee suorituspalkkatyötä, hänen palkkauksessaan noudatetaan käytössä olevia yksikköhintoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Kalmar Industries Oy Ab on velvollinen 3.2.2003 alkaen suorittamaan palveluksessaan olevalle A:lle suorituspalkkatyössä paikallisesti sovitun palkkarakenteen mukaisesti palkkaa, joka määräytyy yrityksen normaalipalkkataulukon mukaisesti eikä oppilaspalkkataulukon mukaisesti,

vahvistaa Kalmar Industries Oy Ab:n olevan velvollinen suorittamaan samoin perustein palveluksessaan oleville B:lle ja C:lle palkkaa, B:n osalta 3.2.2003 ja C:n osalta 10.2.2003 alkaen,

tuomitsee Kalmar Industries Oy Ab:n maksamaan hyvityssakkoa Metallityöväen Liitto ry:lle työehtosopimuksen 8 § 5 momentin, 9 § 3 momentin ja 30 §:n tieten rikkomisesta,

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Metallityöväen Liitto ry:lle, ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Kalmar Industries Oy Ab:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A, B ja C ovat tulleet Kalmar Industries Oy Ab:n palvelukseen määräaikaisiin työsuhteisiin helmikuussa 2003. C:n ja A:n työsuhteet on sittemmin muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi. Määräaikaisuuden perusteeksi ilmoitettiin alunperin kuormitustilanne.

Määräaikaisten työsopimusten kestoaikana edellä mainitut työntekijät työskentelivät koko ajan suorituspalkkatyössä urakkatyöryhmässä. Työntekijät eivät ole olleet työehtosopimuksen 8 §:n 5 momentin tarkoittamia oppilaita, vaan tavanomaisessa määräaikaisessa työsuhteessa yhtiöön. Vaikka heidät rinnastettaisiin oppilaaseen, heidän palkkauksessaan tulee noudattaa työehtosopimuksen 8 §:n 5 momentin viimeisen kappaleen mukaan käytössä olevia suorituspalkkaa koskevia yksikköhintoja. Työehtosopimuksessa todetulla oppilaspalkalla tarkoitetaan palkkaa, jota oppilaalle maksetaan muusta kuin suorituspalkkatyöstä.

B:lle, C:lle ja A:lle ei ole maksettu metalliteollisuuden työehtosopimuksen ja paikallisen normaalipalkkataulukon mukaista palkkaa. Suorituspalkkatyön tekeminen merkitsee sitä, että työntekijälle ei voida suorittaa oppilastaulukoiden mukaista palkkaa. Työehtosopimuksen palkkarakenne ja siitä laadittu ohjeistus osoittavat, että oppilaspalkkamääräys on palkkarakenteen hierarkiassa alimmalla tasolla eli muut palkan määräytymiseen vaikuttavat tekijät poistavat mahdollisuuden soveltaa oppilaspalkkanormeja.

Huolimatta siitä, että A teki työnvaativuusryhmän 9 ja C:n sekä B:n työnvaativuusryhmän 7 tarkoittamia työtehtäviä, työnantaja suoritti heille palkkaa työnvaativuusryhmän 2 mukaan. Sanotuille työntekijöille on maksettu muihin ryhmän jäseniin verrattuna liian alhaista palkkaa.

Metalliteollisuudessa on hyväksytty yhteisesti työehtosopimusosapuolten kesken samapalkkaisuuden periaate, mikä tarkoittaa sitä, että samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. Mikäli työnantaja saa muodollisella oppilas-nimikkeellä työskenteleviltä työntekijöiltä saman työpanoksen hyväkseen kuin muilta samaa työtehtävää suorituspalkalla tekeviltä työntekijöiltä, on näille työntekijöille tasapuolisen kohtelun perusteella maksettava samaa palkkaa. Sanotut työntekijät ovat selviytyneet suorituspalkkatyössä samalla tavoin kuin muutkin työntekijät. Heidän työntuloksensa on myös ollut verrattavissa muiden työntekijöiden työntulokseen. Heille tulee maksaa suorituspalkkatyöstä samaa palkkaa kuin muillekin työntekijöille.

Työnantaja ei ole pääluottamusmiehen vaatimuksesta huolimatta suostunut korjaamaan menettelyään. Liittojen väliset erimielisyysneuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Kalmar Industries Oy Ab ovat kiistäneet vaatimukset ja vaatineet kanteen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kalmar Industries Oy Ab ei ole rikkonut miltään osin metalliteollisuuden työehtosopimuksen palkkausta koskevia määräyksiä eikä paikallisia sopimuksia palkkauksesta. Yhtiö on maksanut Tampellan Teollisuusoppilaitoksen oppilaille A:lle, B:lle ja C:lle työehtosopimuksen palkkarakenteen mukaista oppilaspalkkaa heidän työskennellessään ja harjoitellessaan yhtiössä toisen lukukauden oppilaina määräaikaisessa työsuhteessa.

B:n, C:n ja A:n palkkaa on tarkistettu heidän tekemän työn vaativuuden lisäännyttyä. Heidän tekemänsä työn vaativuus ja palkkansa on oppilasajan jälkeen määritelty työehtosopimuksen ja paikallisen palkkataulukon TVR 6 (B), TVR 7 (C) ja TVR 8 (A) mukaisiksi.

Tampellan teollisuusoppilaitos on kaksivuotinen ammatillinen erikoisoppilaitos, jonka antama ammatillinen erityiskoulutus perustuu yritysten tarpeisiin ja ammattitutkintojen perusteisiin. Koulutusta annetaan muun muassa hitsaajan ja koneenasentajan työhön. Terminaalitraktorien, konttilukkien, tarttujien ja RTG-nosturien valmistaminen ja koneiden huolto- ja kunnostustyöt vaativat työntekijöiltä erityistä ammattitaitoa ja osaamista. Edellytyksenä erityiskoulutukseen pääsemiseksi on ammattikoulun käyminen.

Koulutus toteutetaan käytännössä yhteistyöyritysten, kuten tässä tapauksessa Kalmar Industries Oy Ab:n kanssa. Koulun toimintaperiaatteena on, että teoriajaksojen välissä on harjoittelujaksoja, jolloin tehdään yrityksissä oikeita työtehtäviä. Koulutus perustuu yrityselämän tuntemukseen, ja opettajina on myös yritysten omia asiantuntijoita. Koulutuksen tavoitteena on suorittaa ammattitutkinto näyttökokeena. Monet erityiskoulutuksen läpikäyneet ovat saaneet myös vakituisen työpaikan yhtiössä. Kalmar Industries Oy Ab:lla on pitkät perinteet yhteistyöstä oppilaitoksen kanssa.

B, C ja A ovat ammattikoulun käyneitä, ja he ovat hakeneet vuonna 2002 Tampellan teollisuusoppilaitoksen oppilaiksi. Tavoitteena on ollut koneenasentajan ammattitutkinnon suorittaminen. Pelkällä ammattikoulupohjalla ketään näistä kolmesta ei olisi palkattu yhtiöön töihin.

Asentajan koulutuksen ensimmäinen kahdeksan kuukauden kestoinen lukuvuosi koostuu teoriaopinnoista ja jaksotetusta oppimisesta työn ohessa oppiaineina muun muassa koneenasennus, sähkötekniikka, hydrauliikka ja osien valmistus sekä tuotannonohjaus. Ensimmäisenä vuonna oppilaiden työehtosopimuksen mukaisen palkan maksaa oppilaitos.

Koulutuksen toinen lukuvuosi koostuu tutkintovaatimusten edellyttämien asioiden opettelusta oikeata työtä tehden ja harjoitellen. Myös tiimityöskentelyn ja joutuisatahtisen työskentelyn oppiminen oikeissa töissä ovat koulutuksen toisen vuoden tavoitteita. Tärkein tavoite on ammattitutkinnon suorittaminen. Näyttökokeen suorittaminen voi tapahtua useammassa osassa ja osan tutkinnosta voi tehdä jo ensimmäisen vuoden aikana. Näyttökokeena tehtävä oppilastyö vaatii oppilaalta pitkäjännitteisyyttä ja määrätietoisuutta ja kykyä itsenäisempään työskentelyyn sekä koulutuksessa opitun sisäistämistä. Lopputyö sisältää koneenasentajan tutkintovaatimusten mukaiset osiot ja työn valmistumista seuraa nimetty tutkintomestari, joka on oppilaitoksen opettaja. Lopputyön arvioi tutkintolautakunta.

Koulutuksen toisena lukukautena yhtiö solmi B:n, C:n ja A:n kanssa määräaikaiset työsopimukset, mikä on ollut talon tapana vastaavissa tapauksissa aiemminkin. Myös työsopimuksissa todettiin, että he siirtyvät Tampellan teollisuusoppilaitoksen toiselle jaksolle Kalmar Industries Oy Ab:n oppilaiksi kahdeksan kuukauden ajaksi. Tuona ajanjaksona he ovat tehneet koneenasentajan tutkintovaatimusten edellyttämiä töitä vanhempien työntekijöiden opastuksella aidossa työympäristössä. Työharjoittelu on ollut osa ammatillista koulutusta.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan oppilaspalkkoja sovelletaan teollisuuden ammattikoulujen oppilaaseen silloinkin, kun hänen kanssaan ei ole laadittu oppisopimuslain edellyttämää oppisopimusta. B:hen, C:hen ja A:han on sovellettu työehtosopimuksen oppilaspalkkoja koskevia määräyksiä. Yhtiöllä on ollut oppilaspalkoista paikallinen sopimus ja pitkäaikainen hyväksytty käytäntö. Oppilaiden palkan kiinteä osuus on määräytynyt yrityksen oman oppilaspalkkataulukon mukaan. Noudatettava TVR-luokka riippuu oppilaan työtehtävien vaativuudesta. B:n, C:n ja A:n palkan kiinteä osuus on määritetty sopimuksien mukaisesti.

Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään työehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella. Tämän palkan osuuden suuruus määräytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen tuntipalkan perusteella, johon kuuluvat työt edustavat suurinta osuutta tehdyistä töistä. Näin on toimittu myös B:n, C:n ja A:n kohdalla. He eivät ole tehneet kaikkein vaativimpia töitä. Sen sijaan heidän palkkansa muuttuva osuus on määräytynyt sen osaston mukaan, jossa he ovat työskennelleet. Muuttuva osuus on ollut keskimäärin B:n ja C:n osalta TVR 7:n tasoinen ja A:lla TVR 9:n tasoinen.

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenteen periaatteen mukaan samasta työstä on maksettava sama palkka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saman vaativuustason työstä on maksettava saman työnvaativuusryhmän mukaista palkkaa. Työnvaativuusryhmiä on yhdeksän. Vaativimpien töiden (TVR 7,8,9) oppimisajat ovat yleensä pitkiä. Uusi yrityksessä vasta aloittava työntekijä ei yleensä aloita vaativammista töistä yrityksessä, vaan tehtävät kehittyvät helpoimmista tehtävistä vaativampiin. Työnvaativuusryhmä nousee sitä mukaa, kun työntekijä siirtyy vaativampiin tehtäviin.

Teknologiateollisuuden asiantuntijat ovat olleet erimielisyyden selvittämistarkoituksessa useita kertoja yhteydessä yrityksen edustajiin sekä käyneet myös tutustumassa paikan päällä tilanteeseen. Työnantajan antama selvitys huomioon ottaen Teknologiateollisuus ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Tampellan teollisuusoppilaitos kouluttaa työntekijöitä muun muassa Kalmar Industriesin palvelukseen. Koulutus tapahtuu kahdessa kahdeksan kuukauden jaksossa, joista ensimmäisellä jaksolla annetaan teoriakoulutusta, minkä lisäksi oppilaat ovat työharjoittelussa kysymyksessä olevassa yhtiössä. Toisella jaksolla oppilas työskentelee yhtiön muiden työntekijöiden kanssa ja valmistuu koneenasentajaksi suorittamalla erityisen näyttökokeen. Kalmar Industriesin kautta tulleille oppilaille oppilaitos maksoi ensimmäisellä jaksolla palkan, mutta jälkimmäisellä jaksolla oppilaat ovat olleet yhtiön kirjoilla ja heille on maksettu yhtiössä paikallisesti sovitun oppilaspalkkataulukon mukaista palkkaa.

A, B ja C ovat olleet Tampellan teollisuusoppilaitoksen oppilaita ja työskentelivät toisen koulutusjakson määräaikaisin työsopimuksin Kalmar Industriesin palveluksessa. B ja C suorittivat tällöin vaaditun näyttökokeen, mutta A:lta näyttökoe on suorittamatta.

Asiassa on kysymys siitä, ovatko määräaikaiset työntekijät olleet myös jälkimmäisen koulutusjakson aikana oppilasasemassa ja onko heille voitu tällöin suorituspalkkatyössä maksaa oppilaspalkkataulukon mukaista palkkaa.

Opiskelusta ja työtehtävistä esitetty selvitys

Opiskelusta Tampellan teollisuusoppilaitoksessa ja harjoitusjaksojen työtehtävistä Kalmar Industriessä ovat kertoneet oppilaitoksessa oppilaina olleet A, B ja C sekä yhtiön pääluottamusmies D, yhtiön koneasentajat E ja F, yhtiön silloinen henkilöstöpäällikkö G ja Tampellan teollisuusoppilaitoksen rehtori H. A:n, B:n ja C:n työskentelystä ovat lisäksi kertoneet yhtiön valmistuspäällikkö I, yhtiön työnjohtaja J ja yhtiön korjaamopäällikkö K.

B, A ja C olivat kertomansa mukaan hakeutuneet Tampellan teollisuusoppilaitoksen oppilaiksi, koska he olivat tienneet, että Kalmar Industriesiin oli päässyt töihin vain tämän teollisuusoppilaitoksen kautta.

Ensimmäisellä kahdeksan kuukauden harjoittelujaksolla A oli tehnyt samaa korjaamotyötä kuin muutkin osaston työntekijät, minkä lisäksi hänelle oli annettu teoriaopetusta viikon jaksoissa. Jälkimmäiselläkin kahdeksan kuukauden jaksolla A oli tehnyt samoja töitä kuin muut työntekijät, koska hän oli jo harjoitellut tehtäviin ensimmäisellä jaksolla noin kuuden ja puolen kuukauden ajan. A:lla ei ollut ollut opastajaa työtehtävissään ja hän oli alussa käyttänyt opetuskoodia työskennellessään. Hän oli tehnyt ylitöitäkin jälkimmäisellä jaksolla. A ei ollut aiemmin toiminut varsinaisesti asentajana, joskin hän oli tehnyt asennustöitä. A ei ollut suorittanut näyttökoetta, koska hänelle oli luvattu vakituinen työpaikka yhtiössä heti harjoittelun jälkeen. Hän on edelleen yhtiön palveluksessa.

B oli ollut jo ammattikoulun aikaan työharjoittelussa Kalmar Industriesissä yhteensä noin puolen vuoden ajan. B oli ollut myös kesätöissä yhtiössä samalla osastolla tehden samoja töitä kuin oppilaana ollessaan. Jälkimmäisellä kahdeksan kuukauden jaksolla B oli tehnyt samaa työtä kuin muutkin työntekijät. Hän oli pysynyt mukana kellotetussa urakassa ja kyennyt itsenäiseen työskentelyyn. B oli tehnyt näyttökokeenaan tarttujan, joita hän oli tehnyt koko 16 kuukauden opiskeluajan yhtiössä. Hän olisi mielestään kyennyt tekemään sen jo jälkimmäisen jakson alussa. Jos oli tullut tehtäväksi uutta työtä, joku vanhemmista työntekijöistä oli neuvonut häntä. Myös vanhempia työntekijöitä opetettiin vastaavasti, jos tuli jotain uutta. B:lle oli nimetty näyttötyöhön ohjaaja.

Ensimmäisellä jaksolla C oli saanut opastusta tehtäviin, ja hän oli lopulta pysynyt kellotetussa urakassa mukana. Jälkimmäisellä kahdeksan kuukauden jaksolla hän oli tehnyt samaa työtä kuin ensimmäisellä jaksolla ja samaa työtä kuin muutkin ammattimiehet. C oli tehnyt myös ylitöitä toisella jaksolla. Koulutus oli ollut hänelle vanhan kertausta. C oli suorittanut näyttökokeen tekemällä topparin. Hän olisi kyennyt tekemän kokeen jo heti toisen jakson alussa. Kirjallisen työnä laadittavan työselostuksen hän oli tehnyt kotonaan. Toimikunta oli tarkastanut työn.

D on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 1977 alkaen ja toimineensa 1.1.1997 alkaen päätoimisena pääluottamusmiehenä. Yhtiöllä oli ollut oma konepajakoulu vuoteen 1997 asti, jonka jälkeen oli päätetty ryhtyä ottamaan oppisopimusoppilaita. Tämä koulutusmalli ei ollut kuitenkaan onnistunut, ja yhtiö oli vuonna 2000 siirtynyt kouluttamaan työntekijöitään Tampellan teollisuusoppilaitoksessa. Työnantaja haastattelee ennen koulutuksen aloittamista kaikki yhtiöön työharjoitteluun tulevat, joten he ovat olleet yhtiölle "korvamerkittyjä" oppilaita. Näyttökoe on nykyisin tärkeä osa koulutusta, koska oppilaat eivät enää koulutuksen jälkeen välttämättä halua jäädä yhtiön palvelukseen.

Kun A, B ja C olivat tehneet työsopimuksen jälkimmäiselle jaksolle, he olivat D:n mukaan tehneet juuri samaa työtä kuin aiemmin. Todistaja oli itse tehnyt samoja vaativia töitä kuin A, B ja C. He olivat pysyneet mukana kellotetuissa urakoissakin. A, B ja C olivat ensimmäisen jakson aikana olleet yksin töissä yhtiössä muiden työntekijöiden oltua lakossa. Heille ei ollut annettu mitään opetusta viimeisellä kahdeksan kuukauden jaksolla. Yhtiöön oli vuonna 1994 uudistetun strategian jälkeen jäänyt vain työnvaativuusryhmän 7-9 mukaisia erittäin vaativia töitä. Uuden palkkarakenteen myötä kussakin työtehtävässä on vain yksi TVR, mikä takaa työntekijöiden palkkauksellisen tasa-arvon. A:n toisen jakson työsopimus oli tehty aluksi määräaikaisena, mutta kun asia oli otettu esille, sopimus oli muutettu B:n ja C:n tapaan oppilassopimukseksi. Jos yhtiöön otettu uusi työntekijä kykenee heti urakalle, hänelle maksetaan osaston urakkaa. Yleensä uudet työntekijät ovat jo muutaman viikon kuluttua mukana urakassa.

E on kertonut olleensa yhtiössä jo yli 20 vuotta koneasentajana, ja toimineensa viimeiset kuusi vuotta myös luottamusmiehenä. Todistaja oli työskennellyt A:n kanssa samalla osastolla korjaamossa. Jo ennen tuloaan ensimmäiselle jaksolle A oli vuosia tehnyt töitä eikä häntä ollut tarvinnut opettaa. Toisella jaksolla A oli suoriutunut vaativistakin töistään hyvin ja hän oli kyennyt itsenäiseen työskentelyyn. A ei ollut ollut huonompi kuin muutkaan työntekijät. A oli tehnyt toisella jaksolla ylitöitä yli sata tuntia. Toisaalta A:n työtunneista 6-7 prosenttia oli tehty niin sanotulla koulutusnumerolla. A oli jo oppilasaikanaan lähtenyt reissutöihin, kun oli tarvittu erikoisosaamista hitsaustöissä. A:lla ei ollut ollut työnopastajaa.

E:n mukaan korjaamon TVR on pääsääntöisesti 9. Korjaamoon on joskus tullut yhtiön ulkopuolelta työntekijä, jolla oli ollut huonompi työkokemus kuin A:lla, mistä huolimatta uudelle työntekijälle oli maksettu heti palkkaa vähintään TVR 7:n perusteella. A:n toisen jakson työsopimus oli ensin tehty määräaikaisena, mutta muutettu myöhemmin oppilassopimukseksi. Todistaja ei ollut kuullut, että määräaikaisen sopimuksen solmiminen olisi johtunut erehdyksestä.

G oli suorittanut A:n, B:n ja C:n työhönoton. Heitä ei ollut palkattu suoraan yhtiöön, koska heillä ei ollut ollut vaadittua ammattitaitoa, vaan he olivat päässeet yhtiöön koulun kautta. Haastattelussa oli selvitetty koulutuksen pelisäännöt kuten palkka. Toisella jaksolla päävastuu A:n, B:n ja C:n opastuksesta oli ollut tarttujaverstaalla J:llä ja korjaamolla K:lla. Työjaksoilla ei ollut erillistä opastajaa, vaan ammattimiehet opastivat oppilaita. Oppilaat eivät tee alussa vaativimpia töitä. Oppilaat selviävät suorituspalkkatyön urakkaryhmissä positiivisesti asennoituneiden vanhempien ammattimiesten opastuksella. A:n työsopimus oli inhimillisen erehdyksen vuoksi ensin tehty määräaikaiseksi, mutta virheen tultua huomatuksi sopimus oli muutettu oppilassopimukseksi.

I on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 1986 ja tarttujaverstaan päällikkönä elokuusta 1997 alkaen huhtikuun 2004 loppuun asti. Todistaja oli antanut työnjohtaja J:lle luvan B:n ja C:n palkkaamiseen tarttujaverstaalle. Ensimmäisellä jaksolla on teoriakoulutusta, minkä lisäksi vanhemmat ammattimiehet kouluttavat oppilaita ja työnjohtaja seuraa oppilaiden työskentelyä. B ja C oli ensin laitettu yksinkertaiseen työhön. Toisellakaan jaksolla he eivät olleet tehneet vaativimpia töitä, koska ammattimieheksi kasvaminen kestää kauan. B ja C eivät kyenneet yhtä monipuolisiin töihin kuin ammattimiehet. C oli ilmeisesti aiemmin tehnyt tarttujan osakokoonpanoja, mutta ei isoja kokonaisuuksia. Näyttökoe oli vaativa, ja sitä varten tuli käydä läpi kaikki tarttujan kokoamisen työvaiheet.

J on kertonut olleensa yhtiössä tarttujaverstaalla vuodesta 1997 alkaen ja toimineensa työnjohtajana viimeiset kolme-neljä vuotta. B ja C ovat edelleen todistajan osastolla. Heillä ei ollut ollut ammattitaitoa taloon tullessaan. Ensimmäisen harjoittelujakson B ja C olivat tehneet pitkälti samoja työtehtäviä, koska yhtiössä oli ollut kiireinen aika. Toisella jaksolla oppilaat tekivät töitä yhdessä ammattimiesten kanssa ja työnopastaja sekä vanhemmat ammattimiehet olivat vastanneet oppilaiden opastamisesta. B ja C eivät olleet tehneet vaativimpia töitä, vaan he olivat olleet verrattavissa oppisopimusoppilaisiin. Näyttökoe suoritettiin vaihe vaiheelta valvojan ja näyttömestarin seuratessa. Ennen näyttökoetta B:llä ja C:llä ei ollut ollut täyttä ammattitaitoa verstaan työtehtäviin.

K on kertonut olleensa yhtiössä korjaamopäällikkönä vuodesta 2003 alkaen. Todistajan toimittua aiemmin työnjohtajana korjaamolla A oli työskennellyt hänen osastollaan. A ei ollut alussa kyennyt vaativiin töihin. Toisella jaksolla hän oli työskennellyt vanhempien työntekijöiden mukana. Tehtävistä ei selvinnyt päätekijänä pelkällä ammattikoulupohjalla. Opiskelu oli työssä oppimista. Toisen jakson jälkeen A:n tehtäväkuvaa oli laajennettu.

Palkkamääräyksen tulkinnasta ja soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Palkkamääräyksen tulkinnasta ja soveltamisesta ovat kertoneet muun muassa D, G ja J sekä Teknologiateollisuus ry:n osastopäällikkö M.

D:n mukaan 27.11.1997 tehty paikallinen sopimus oli koskenut oppisopimusoppilaita, joita oli otettu suoraan talon kirjoille. Sopimus ei ole koskenut Tampellan teollisuusoppilaitoksen oppilaita. Palkkataulukot oli käyty läpi yhdessä työnantajan kanssa. Käytössä olevilla yksikköhinnoilla tarkoitettiin työnvaativuusryhmän mukaista kiinteää osaa sekä henkilökohtaista osaa ja osastokohtaista urakkapalkkiota. Ennen paraketta saattoi samassa kohteessa olla työntekijöillä eri TVR, mutta nykyään koko työkohde on saman TVR:n alainen. Jos oppilas joutuu tekemään suorituspalkkatyötä, tulee hänelle maksaa sama palkka kuin muillekin työntekijöille.

G:n mukaan oppilaille oli luvattu talon palkka siinä mielessä, että he saivat oppilaspalkan lisäksi palkan muuttuvan osan kuten muutkin ammattimiehet. Oppilaspalkkataulukot olivat paikallisia sopimuksia, eikä pääluottamusmies ollut koskaan niistä huomauttanut. Oppilaiden TVR oli 1-2, mutta matkatöissä TVR oli 5. Nykyisessä palkkiopalkkajärjestelmässä oppilaat saavat palkan muuttuvan osuuden kuten muutkin ammattimiehet ja kiinteä osuus määräytyy paikallisesti sovittujen palkkataulukoiden mukaan. Samapalkkaisuuden periaate toteutuu myös oppilaiden osalta, koska heitä nostetaan ylempiin vaativuusryhmiin heti, kun työt osataan.

J:n kertoman mukaan toisella jaksolla oppilaille maksettiin oppilaspalkka ja palkkio siltä osin, kuin he olivat edistäneet urakan toteutumista. K:n mukaan aiemmin oli ollut oppisopimusoppilaita, ja A oli ollut ensimmäisiä Tampellan teollisuusoppilaitoksesta heidän osastolleen tulleita oppilaita. Oppilaille oli aina korostettu, että he työskentelivät opiskeluajan oppilaspalkalla.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että A, B ja C ovat nyt kysymyksessä olevan kahdeksan kuukauden jakson työskennelleet Tampellan teollisuusoppilaitoksen oppilaina Kalmar Industriesin palveluksessa, A korjaamolla ja B sekä C tarttujaverstaalla. Heidän palkkansa on määräytynyt yhtiön oppilaspalkkataulukoiden mukaisesti. Suorituspalkkatyössä urakan kiinteä osa on määräytynyt tämän taulukon mukaisen työnvaativuusryhmän mukaan, mutta urakan muuttuva osa on maksettu saman suuruisena kuin muillekin työntekijöille. Työnvaativuusryhmää on koulutusjakson aikana tarkistettu ammattitaidon kehittymistä vastaavasti.

Jälkimmäisen kahdeksan kuukauden koulutusjakson aikana oppilaat on tullut harjaannuttaa yhtiön työtehtäviin siinä määrin, että he pystyisivät suorittamaan itsenäistä työskentelyä edellyttävän näyttökokeen. Tarttujaverstaalla työskennelleet B ja C ovat näyttökokeena koonneet itsenäisesti eri tyyppiset tarttujat. Tähän kyetäkseen he ovat joutuneet perehtymään tarttujan kokoonpanon eri vaiheisiin, mikä on edellyttänyt varsin pitkää harjaantumisaikaa kunkin työvaiheen osalta. Vastaavasti A, joka ei ole näyttökoetta suorittanut, on harjaantunut korjaamon eri tehtäviin työskentelemällä yhdessä vanhempien ammattimiesten kanssa ja käyttämällä suorituspalkkatyössä tarvittaessa opetustunteja.

A, B ja C ovat hakeutuneet koulutukseen, jonka sisältö ja toteuttamistapa ovat olleet etukäteen tiedossa. Koulutus on myös käytännössä toteutettu opetussuunnitelman mukaisesti. Tampellan teollisuusoppilaitoksen A:lle, B:lle ja C:lle tarjoama koulutus on ollut ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta, jonka tuomaa ammattitaitoa yhtiössä tehtävät työt ovat edellyttäneet. Vaikka A:n, B:n ja C:n on näytetty jo harjoitteluaikanaan tehneen vaativiakin töitä, he ovat joka tapauksessa olleet työehtosopimuksessa tarkoitetussa oppilasasemassa yhtiöön nähden myös toisen koulutusjakson ajan. Yhtiö on voinut näissä oppilassuhteissa, vastaavasti kuten aiemmin käytössä olleissa ja koulutussisällöltään vastaavissa oppisopimussuhteissa, soveltaa paikallisesti sovittua oppilaspalkkausta.

A, B ja C ovat toisella harjoittelujaksollaan Kalmar Industriesin palveluksessa tehneet suorituspalkkatyötä. He ovat olleet mukana ryhmäurakassa, josta sovelletun palkkiopalkkajärjestelmän mukaan on maksettu työn vaativuuden perusteella määräytyvä palkan kiinteä osa ja tuottavuuden perusteella määräytyvä palkan muuttuva osa. Palkan muuttuva osa on maksettu kaikille saman suuruisena, mutta kiinteä osa on A:n, B:n ja C:n osalta määräytynyt paikallisen oppilaspalkkasopimuksen mukaisen ja ammattitaidon kehittymisen myötä tarkistetun työnvaativuusryhmän perusteella.

Metalliteollisuudessa palkkauksessa sovelletaan samanpalkkaisuusperiaatetta, jonka mukaan samasta työstä ja samasta pätevyydestä maksetaan sama palkka. Tämä periaate sisältää kaksi osaa; ensinnäkin työn vaativuuden periaatteen eli vaativammasta työstä maksetaan enemmän palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä ja toiseksi pätevyyden periaatteen eli henkilön parempi pätevyys antaa enemmän palkkaa kuin vähäisempi pätevyys. Näitä periaatteita sovelletaan myös ryhmäurakoissa. Tehtäväkohtaisen palkan osuus voi eri työntekijöillä olla eri suuruinen myös saman ryhmäurakan piirissä. Tämä on otettu huomioon myös ryhmäsuorituspalkan jakoa koskevissa määräyksissä. Työehtosopimuksen 9 §:n mukaan ryhmäkohtaisissa suorituspalkoissa työntekijä saa, ellei toisin sovita, osuutensa muuttuvan palkan osuudesta suhteessa työkohtaisen palkan osuutensa suuruuteen ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut ryhmätyöhön.

Kalmar Industriesin soveltama palkkausjärjestelmä on toteuttanut edellä todettuja periaatteita. Tehtäväkohtaisia palkkoja on eri osastoilla yhtenäistetty, mutta esimerkiksi uusille työntekijöille samoin kuin oppilaille on voitu maksaa palkan kiinteä osuus alemman työnvaativuusryhmän mukaan siitä huolimatta, että he ovat olleet mukana samassa ryhmäurakassa. Esitetyn selvityksen mukaan sovellettu palkkausjärjestelmä on työehtosopimuksen mukainen.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti maksaessaan oppilassuhteessa olleille A:lle, B:lle ja C:lle palkan kiinteän osuuden alemman työnvaativuusryhmän mukaisesti kuin samassa työkohteessa työskennelleille täysin ammattitaitoisille työntekijöille.

Työtuomioistuimella ei edellä todetun mukaan ole perusteita hyväksyä kanteessa esitettyjä vahvistusvaatimuksia eikä siten myöskään tuomita vaadittuja hyvityssakkoja.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen Liitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Kalmar Industries Oy Ab:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 5 900 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Kalmar Industries Oy Ab:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5 900 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, K. Rautiainen, Lindgren, Sulkunen, Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.