Labor court allows union claim against employer for unpaid leave pay and fines union for breach of duty.

Työehtosopimuksen mukaan paperiteollisuuden toimihenkilön palkasta ei saanut vähentää läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa. Läheisellä omaisella tarkoitetaan määräyksen mukaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria. Määräystä oli tulkittava niin, että puolisolla tarkoitettiin paitsi aviopuolisoa myös avopuolisoa.

Toimihenkilö oli ollut poissa työstä hänen avopuolisonsa äidin hautajaisten vuoksi. Työnantaja oli velvollinen maksamaan palkan poissaolopäivältä.

Työnantajaa kohtaan esitetty hyvityssakkovaatimus työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hylätty. Sen sijaan työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, ja liitto tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 132

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry, Helsinki

Stora Enso Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.8.2004

Pääkäsittely 8.11.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

25 § Lyhyt tilapäinen loma

Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Stora Enso Oyj on paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 25 §:n 1 kohdan nojalla velvollinen maksamaan tekniselle sähkösuunnittelijalle A:lle palkan perjantailta 23.5.2003,

velvoittaa, Stora Enso Oyj:n suorittamaan A:lle mainitulta päivältä palkkana 80 euroa laillisine viivästyskorkoineen 13.6.2003 lukien,

tuomitsee Stora Enso Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tekninen sähkösuunnittelija A on työskennellyt Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden teknisen suunnittelun sähköryhmässä määräaikaisessa työsuhteessa. A:n työsuhde oli alkanut 12.5.2003 ja hänen kuukausipalkakseen oli sovittu 1 600 euroa.

A oli perjantaina 23.5.2003 ollut poissa työstä avopuolisonsa äidin hautajaisten takia. Yhtiö oli 21.5.2003 ilmoittanut, että työehtosopimuksen 25 §:n 1 kohdassa mainitulla sanalla puoliso tarkoitetaan vain aviopuolisoa. Tämän vuoksi yhtiö oli kieltäytynyt maksamasta palkkaa poissaoloajalta. Toimihenkilöiden luottamusmies oli samana päivänä riitauttanut työnantajan tulkinnan katsoen, että määräyksessä käytetty puolisotermi kattoi sekä avio- että avopuolison.

Lyhyttä tilapäistä lomaa koskevaa sopimusmääräystä on alalla vakiintuneesti tulkittu niin, että läheisenä omaisena on pidetty niin avo- kuin aviopuolisoa, ja asia on täsmennetty myös työehtosopimukseen vuoden 1994 neuvottelukierroksella.

Ensimmäinen alakohtainen paperiteollisuuden toimihenkilösopimus (19.4.2000 - 28.2.2003) on allekirjoitettu 20.4.2000. Tätä ennen alalla on solmittu erilliset työehtosopimuksen teknisille toimihenkilöille (alakohtainen runkosopimus 1998-1999) ja teollisuustoimihenkilöille (Metsäteollisuuden yleissopimus 1998-1999). Sekä runkosopimuksessa että yleissopimuksessa ollut lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva keskenään samansisältöinen määräys (26 §) on siirtynyt muuttumattomana paperiteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen.

Määräys on otettu sekä runko- että yleissopimukseen jo 1970-luvulla. Vuoden 1970 runkosopimukseen määräys otettiin seuraavanlaisena: " Teknisen toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, läheisen omaisen kuoleman taikka yhteiskunnallisen luottamustehtävän takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa. "Yleissopimuksessa on ollut edellä mainittua runkosopimuksen 22 §:ää vastaava määräys.

Lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva soveltamisohje 1.1. - 31.12.1970 kuuluu: "Tämä määräys on aikaisemmin sisältynyt runkosopimuksen vuosilomapykälään. Samalla kun määräys on siirretty omaksi pykäläksi on sääntö ulotettu koskemaan myös teknisen toimihenkilön palkkaa, josta näin ollen ei myöskään saa tehdä vähennyksiä lyhyen tilapäisen loman takia. Säännöksessä on uutta myös se, että nykyisen sanamuodon mukaan lyhyt tilapäinen loma on annettava, milloin kysymyksessä on perheen piirissä sattuva äkillinen sairaustapaus, läheisen omaisen kuolema taikka yhteiskunnallinen luottamustehtävä. Läheisellä omaisella voitaneen tarkoittaa ainakin aviopuolisoa, omia ja aviopuolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria. Lyhyenä tilapäisenä lomana voitaneen pitää ainakin kolme päivän kestävää poissaoloa."

Vuoden 1990 runko- ja yleissopimuksen allekirjoituspöytäkirjoissa sovittiin runko- ja yleissopimuksen yhdistämistä selvittävän työryhmän perustamisesta. STK, STTK-T ja STL asettivat työryhmän, jonka tehtävänä oli sopimuskauden kuluessa selvittää ja tehdä raportti yleissopimuksen ja runkosopimuksen teknisistä yhdistämismahdollisuuksista. Tämä ns. revisioryhmä työskenteli aina vuoteen 1994 saakka. Tässä ryhmässä neuvoteltiin myös vuoden 1994 runko-/yleissopimukseen otettu lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva tekstimuutos.

Lyhyttä tilapäistä lomaa koskevan määräyksen tulkinta on ollut metsäteollisuudessa tältä osin selvää ja riidatonta jo ennen vuoden 1994 tekstimuutosta. Esimerkiksi Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Teknisten Liitto TL ry:n välisissä vuoden 1988 runkosopimuksen 27 §:n (lyhyt tilapäinen loma) soveltamista koskevissa erimielisyysneuvotteluissa 3.11.1989 osapuolet eivät olleet tehneet eroa avio- ja avopuolison välillä lyhyen tilapäisen loman edellytyksiä arvioitaessa. Kysymys oli ollut perheen piirissä sattuneista äkillisistä sairaustapauksista, jossa toisessa tapauksessa toimihenkilön aviopuoliso ja toisessa avopuoliso oli sairastunut äkillisesti. Erimielisyyden olivat koskeneet Enso-Gutzeit Oy:tä. Erimielisyyspöytäkirjasta ilmenee selvästi, etteivät liitot olleet jääneen erimielisiksi määräyksen soveltumisesta avopuolisoon.

Stora Enso Oyj on tietensä rikkonut tai sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräystä, koska työnantajan tulkinnan on muotoillut työnantajaliitossa toimihenkilöpuolen työehtosopimusasioita aiemmin hoitanut henkilö. Toimihenkilöiden luottamusmies ja Imatran tehtaiden henkilöstöpäällikkö ovat saaneet lyhyttä tilapäistä lomaa koskevan soveltamistulkinnan konsernin henkilöstöpäälliköltä M:ltä, joka on työskennellyt sekä Metsäteollisuuden Työnantajaliitossa että Suomen Työnantajain Keskusliitossa aikana (1974-1988), jolloin määräystä on erityisesti Metsäteollisuuden Työnantajaliitossa tulkittu kanteen mukaisesti. M oli Enso-Gutzeit Oy:n henkilöstöhallinnon palveluksessa vuonna 1989, kun edellä mainitut yhtiötä koskevat erimielisyysasiat on ratkaistu liittojen välillä. Yhtiö on siten tiennyt määräyksen tulkinnasta.

Aikaisemmassa työehtosopimuksessa olleen saman määräyksen yhteinen tulkintakäytäntö ja tätä tukeva työehtosopimusmääräyksen myöhempi tekstihistoria huomioon ottaen työnantajaliiton on katsottava laiminlyöneen työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla valvontavelvollisuutensa, kun se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin jäsentyönantajansa työehtosopimusmääräyksen väärän soveltamisen korjaamiseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat kiistäneet vaatimukset ja vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Paperiteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 25 §:ssä esiintyvä puoliso-sana tarkoittaa vain aviopuolisoita. Alalla on myös vakiintuneesti katsottu, että puoliso-sana tarkoittaa vain aviopuolisoita.

Vuoden 1994 yleis- ja runkosopimuksiin on tehty seuraava tekstimuutos: "Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria." Tekstimuutoksella ei kuitenkaan tarkoitettu muuttaa vakiintunutta käytäntöä siitä, ketä voidaan pitää läheisenä omaisena. Kysymys oli ollut vain kirjoitusasun uudistamisesta. Jos neuvotteluosapuolet olisivat tarkoittaneet, että myös aviopuolisoita olisi tullut pitää lähiomaisena, olisi siitä tehty selväsanainen merkintä. Puoliso-sana ei kerro selvästi, että myös avopuolisoita voitaisiin pitää puolisoina.

Määräyksen tulkintakäytäntö ei ole ollut selvää ja riidatonta. Metsäteollisuuden työnantajaliiton edustaja B ja Teknisten Liiton edustaja C ovat 3.11.1989 käsitelleet runkosopimuksen 27 §:n soveltamista koskevaa erimielisyyttä. Erimielisyyspöytäkirjan tarkempi tarkastelu osoittaa liittojen jääneen erimieliseksi asiasta. Pöytäkirja on vain liittojen tekemä kompromissiesitys yksittäisen asian ratkaisemiseksi, eikä sillä ole luotu yhteistä asianosaisliittoja sitovaa tulkintakäytäntöä.

Paperiteollisuuden työehtosopimukseen tuli 21.3.1988 ensimmäisen kerran maininta siitä, ketä pidetään läheisenä omaisena: "Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- tai avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempia ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä avio- tai avopuolison vanhempia." Ensimmäinen alakohtainen paperiteollisuuden toimihenkilösopimus on allekirjoitettu 20.4.2000. Mikäli tuolloin olisi katsottu aiheelliseksi laajentaa puoliso-sanan määritelmää, olisi siitä tehty samanlainen selväsanainen merkintä kuin paperiteollisuuden työehtosopimuksessa oli. Koska näin ei kuitenkaan ollut tehty, neuvotteluosapuolet ovat katsoneet, että läheisenä omaisena pidetään vakiintuneen tavan mukaisesti vain aviopuolisoita.

Yleisessä kielenkäytössä puoliso-sanalla tarkoitetaan vain aviopuolisoita. Ainoastaan laajemmin tulkittuna puoliso-sana tarkoittaa avopuolisoa. Metsäteollisuus ry on oikein tulkinnut puoliso-sanan tarkoittavan vain aviopuolisoita.

Yhtiöllä oli ollut oikeus luottaa liiton määräyksen tulkinnasta antaman tiedon oikeellisuuteen. Koska asiassa ei ole olemassa yhteistä tulkintakäytäntöä eikä tekstihistoriakaan millään tavoin vahvista kantajan näkemystä oikeaksi, vastaajat eivät ole rikkoneet työehtosopimuksesta ja työehtosopimuslaista johtuvia velvoitteitaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailla työskennellyt A oli perjantaina 23.5.2003 ollut poissa työstä avopuolisonsa äidin hautajaisten takia. Työnantaja ei ollut maksanut hänelle palkkaa tältä päivältä.

Paperiteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 25 §:n mukaan toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

Asiassa on kysymys siitä, onko lyhyttä tilapäistä lomaa koskevassa määräyksessä puolisolla tarkoitettu myös avopuolisoa.

Sopimusmääräyksen sisällöstä ja tulkinnasta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu palkansaajapuolen nimeäminä todistajina lakiasiainpäällikkö D:tä, kansainvälisten asiain päällikköä E:tä ja työsuhdeasiamies F:ää sekä työnantajapuolen nimeäminä todistajina toimitusjohtaja G:tä, asiamies H:ta, johtaja I:tä ja asiamies J:tä.

D:n mukaan 1.11.1993 päivätyssä sopimusmuutosesityksessä "ainakin" -sana oli ollut vanhaa tekstiä ilmeisesti vuodelta 1970. Ainakin -sana ei ollut enää toimihenkilöpuolelle merkityksellinen ja läheisten omaisten luettelosta voitiin tehdä tyhjentävä sen jälkeen, kun avopuoliso tuli määräyksen piiriin. Papereiden perusteella yhteisymmärrykseen puoliso-termistä oli päästy 1.12.1993. Puoliso-sanan oli tarkoitettu kattavan sekä avio- että avopuolison ja siinä käsityksessä on tämän jälkeen eletty. Nyt esillä oleva asia on ensimmäinen, jossa tämä asia on asetettu kyseenalaiseksi.

E on kertonut olleensa TU:n ja sen edeltäjien palveluksessa vuodesta 1978 alkaen. Vuosina 1993-94 hän oli toiminut STL:n sopimusosaston päällikkönä ja TNK:n pääsihteerinä. Todistaja oli ollut mukana revisioryhmässä, jonka vetäjänä oli toiminut G ja jäseninä olivat olleet J, K, H ja L. Ryhmän tarkoituksena oli muun muassa ollut soveltamisohjeista eroon pääseminen. Työehtosopimusneuvottelujen alettua syksyllä 1993 ryhmän työn luonne muuttui tyypilliseksi työehtosopimusneuvottelujen aikaiseksi tekstiryhmäksi. Neuvotteluja käytiin suuressa neuvottelukunnassa, minkä lisäksi oli pienempi ikäänkuin neuvottelujen johtoryhmä, jonka rooli oli ollut ohjaileva. Tekstimuutokset oli neuvoteltu revisioryhmässä.

E:n mukaan toimihenkilöpuolella haettiin avio- ja avopuolisoiden rinnastamista sovellettaessa lyhyttä tilapäistä lomaa koskevaa määräystä. Todistajan selkeän mielikuvan mukaan tästä asiasta myös tuolloin sovittiin. Tämä todettiin nimenomaisesti myös Tekniset-lehden tammikuun 1994 numerossa, jossa selostettiin neuvottelujen lopputulosta.

F on kertonut olleensa vuodesta 1982 TU:n ja sen edeltäjien palveluksessa. Todistaja oli osallistunut paperiteollisuuden toimihenkilösopimusten yhdistämisneuvotteluihin vuosina 1999 - 2000. M oli vetänyt työryhmää, jossa todistajan lisäksi olivat olleet mukana I ja N. Neuvottelujen pohjana oli käytetty M:n metsäteollisuuden yleissopimuksen pohjalta tekemää yhteenvetoa, jota oli käyty pykälä pykälältä läpi. Lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva määräys oli hyväksytty sellaisenaan. F:n mukaan soveltamis- tai erimielisyysneuvotteluissa ei ollut koskaan noussut esille, etteikö puolisoa ja avopuolisoa olisi rinnastettu toisiinsa. Käytännössä erimielisyysneuvotteluja käytiin I:n kanssa ja hänellä oli ollut sama käsitys perhepiiristä: kun syödään samasta jääkaapista, ollaan samaa perhettä.

G ei osannut kertoa, oliko puoliso- sanan tarkoitus ollut esillä neuvottelussa 1.12.1993. Todistaja ei kuitenkaan pitänyt mahdollisena, että sopimusmääräystä olisi lavennettu ilman keskusteluja Avopuolison rinnastamisesta aviopuolisoon oli ollut puhetta pitkin revisioryhmän neuvotteluja ennen varsinaisten sopimusneuvottelujen alkua. Revisioryhmä ei enää sopimusneuvottelujen alettua marras-joulukuun vaihteessa 1993 ollut tehnyt tekstimuutoksia, vaan sopimusneuvottelijoiden tekemiä tekstejä oli viety revisioryhmän tekstipohjiin. Todistajan mukaan vanha sopimusteksti oli yleisellä tasolla ja sitä täsmensi soveltamisohje. Nyt määräyksen rakennetta muutettiin ja pyrittiin löytämään korvaava, molempien osapuolten hyväksyttävissä oleva sopimusteksti. Kun toimihenkilöpuoli ei hyväksynyt aviopuoliso- sanaa, katsottiin työnantajapuolella voitavan hyväksyä sana puoliso, koska se ei laventanut määräyksen soveltamisalaa.

H on edelleen kertonut, että hän oli ilmoittanut myös Stora Ensoon M:lle, että määräyksen sisältö vuonna 1994 tehdystä stilistisestä muutoksesta huolimatta on metsäteollisuudessa edelleen entinen. Avopuolison käsite on jonkin verran epämääräinen ja tämän vuoksi määräyksen soveltaminen on haluttu rajata edelleen koskemaan vain aviopuolisoita. Todistajan muistaman mukaan toimihenkilöpuoli oli esittänyt alunalkaen tekstiä, jossa olisi mainittu sekä avio- että avopuoliso. Jonkinlaisena kompromissina oli päädytty puoliso- ilmaukseen tietoisena siitä, että se tarkoittaa edelleen aviopuolisoa. Eri asia on, miten näitä asioita on voitu käytännössä ratkaista.

I on kertonut olleensa vuodesta 1974 alkaen metsätyönantajien palveluksessa. Metsäteollisuuden työnantajaliiton ja Teknisten liiton TL:n kesken 3.11.1989 laaditussa erimielisyyspöytäkirjassa tarkoitetussa tapauksessa oli ollut kysymys tilanteesta, jossa työnantaja oli luvannut maksaa vaaditun korvauksen, jos asia saadaan sovituksi. Todistajan arvelun mukaan liittojen neuvottelijoilla oli sellainen talonpoikainen lähtökohta, että jos työntekijän vaimo on pahasti sairaana ja perheessä on kolmen kuukauden ikäinen lapsi, niin jonkunhan sitä lasta täytyy hoitaa. Liitoilla ei ollut perusteita vastustaa, jos paikallinen työnantaja oli valmis palkan tuolta ajalta maksamaan ja asia saadaan pois päiväjärjestyksestä.

Työtuomioistuimelle esitetyn I:n kertomuksessa mainitun erimielisyysneuvottelupöytäkirjan mukaan liittojen edustajat olivat jääneet asiassa erimielisiksi. Tuossa asiassa kysymys ei varsinaisesti ollut siitä, mitä tarkoitetaan läheisellä omaisella, vaan arvioitavana oli, oliko sairaustapaus tapahtunut perheen piirissä. Työnantajapuoli oli joka tapauksessa hyväksynyt sairaustapauksen tapahtuneeksi työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla perheen piirissä, kun työntekijän avopuoliso oli äkillisesti sairastunut.

J on kertonut olleensa TT:n palveluksessa vuodesta 1972 alkaen ja hoitaneensa toimihenkilöasioita vuodesta 1973 alkaen. Todistaja oli ollut vuonna 1993 revisioryhmässä. Nyt kysymyksessä olevan määräyksen sanamuodosta ei ollut todistajan muistaman mukaan tässä ryhmässä kovin paljon keskusteltu. Ainakin ennen työehtosopimusneuvottelujen alkamista työnantajapuolen edustajat olivat revisioryhmässä pitäneet tärkeänä, että toimihenkilöiden sopimusteksti vastasi työntekijöiden sopimustekstiä eli aviopuoliso- sanan merkitys ei muuttuisi. Jos näin olisi sovittu, asiasta olisi keskusteltu enemmän. Revisioryhmän tarkoituksen mukaisesti sopimustekstiä oli vain jämäköitetty ja lyhennetty.

Arviointi ja johtopäätökset

Esitetyn selvityksen mukaan lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva määräys on tullut ensimmäiseen alakohtaiseen paperiteollisuuden toimihenkilösopimukseen vuonna 2000 sellaisenaan tätä sopimusta edeltäneistä teknisten toimihenkilöiden runkosopimuksesta ja teollisuustoimihenkilöiden yleissopimuksesta. Nykyisen sanamuotonsa sopimus sai nyt kysymyksessä olevan määräyksen osalta vuoden 1993 sopimusneuvotteluissa, jolloin runko- ja yleissopimuksen kirjoitusasua muutoinkin yhtenäistettiin ja selkeytettiin.

Kantajan kuulustuttamat, vuoden 1993 työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet todistajat ovat kertoneet, että toimihenkilöiden puolelta oli 1.11.1993 tehty kirjallinen muutosesitys aviopuoliso- sanan muuttamisesta puolisoksi. Esityksen sanamuoto oli muutoin vastannut tuolloin voimassa ollutta määräystä. D:n ja E:n uskottavina pidettävien kertomusten mukaan esityksen tekijät olivat erikseen selvittäneet, mitä sillä oli tarkoitettu ja siitä oli keskusteltu tavalla, joka osoitti työnantajapuolen tulleen tietoiseksi toimihenkilöpuolen esityksen tarkoituksesta rinnastaa avopuoliso lyhyttä tilapäistä lomaa koskevassa määräyksessä aviopuolisoon. Esitetty tekstimuutos eli aviopuoliso- sanan muuttaminen puolisoksi oli sopusoinnussa tämän tarkoituksen kanssa.

Työtuomioistuimelle esitetyistä sopimusneuvotteluihin liittyneistä asiakirjoista on todettavissa, että toimihenkilöpuolen esitys oli ollut neuvottelujen kohteena useampaan otteeseen. Työnantajapuoli oli 1.12.1993 hyväksynyt esityksen puoliso- sanan osalta toimihenkilöpuolen esittämässä muodossa, mutta samalla määräyksen soveltamisalaa oli rajattu niin, että aiemmin sopimuksessa ollut esimerkkiluettelo sopimuksen tarkoittamista lähiomaisista oli kirjoitettu niin, että luettelosta on tullut tyhjentävä.

Toimihenkilöpuolella on sopimusneuvottelujen lopputuloksesta ja aviopuolison ja avopuolison rinnastamisesta tiedotettu järjestön lehdessä tammikuussa 1994. Määräyksen soveltamisesta ei ole ollut erimielisyyksiä ennen nyt esillä olevaa asiaa.

Metsäteollisuudessa on runkosopimuksen soveltamispiirissä jo vuonna 1989 avopuoliso hyväksytty perheen piiriin kuuluvaksi sopimusmääräyksessä tarkoitetulla tavalla silloin, kun kysymyksessä on ollut oikeus palkalliseen vapaaseen perheen piirissä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta. Näyttämättä on jäänyt, että alalla olisi myöhemminkään syntynyt yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä, jossa lyhyttä tilapäistä lomaa koskevan määräyksen soveltaminen olisi rajattu vain aviopuolisoihin.

Edellä kerrotun perusteella työtuomioistuin katsoo sopijapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavan tulkinnan, jonka mukaan paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 25 §:n 1 kohdassa puolisolla on tarkoitettu sekä avio- että avopuolisoa. Stora Enso Oyj:llä ei siten ole ilmoittamillaan perusteilla ollut oikeutta kieltäytyä maksamasta palkkaa A:lle työstä poissaolopäivältä hänen osallistuttua avopuolisonsa äidin hautajaisiin. Poissaolopäivältä vaaditun palkan määrä on riidaton.

Työnantaja on esitetyn selvityksen mukaan tulkinnut työehtosopimusta työnantajajärjestöstä saamansa ohjeen mukaisesti. Tähän nähden ja kun määräyksen sanamuotoa ei voida pitää aivan yksiselitteisenä, työnantajan ei ole katsottava rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lyhyttä tilapäistä lomaa koskevan määräyksen ulottuminen myös avopuolisoihin on sopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella ollut ilmeistä. Metsäteollisuus ry:n on täytynyt olla selvillä sopimuksen oikeasta sisällöstä. Kun Metsäteollisuus ry tästä huolimatta on ohjannut jäsentyönantajaansa soveltamaan sopimusta sen oikean sisällön vastaisesti, järjestö on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 4 499,40 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

vahvistaa, että Stora Enso Oyj on paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 25 §:n 1 kohdan nojalla velvollinen maksamaan A:lle palkan perjantailta 23.5.2003,

velvoittaa Stora Enso Oyj:n suorittamaan A:lle mainitulta päivältä palkkana 80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan laskettavine viivästyskorkoineen 13.6.2003 lukien,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Toimihenkilöunioni TU ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä 2 000 euroa, ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut 4 499 eurolla ja 40 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Kallio, Vertanen, Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.