Legislator Case Law & Legislation
TT:2004-128 AI generated

Union union fined for strike but not liable for union's failure to stop it.

Case Number TT:2004-128
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court ruled that the local union must pay a fine for violating strike peace obligations but dismissed the union's liability for the national union's failure to supervise. The court found the local union organized an unauthorized meeting and strike against the employer's plan to use temporary labor, constituting a breach of peace. Conversely, the national union was not fined because it had attempted to stop the strike immediately after learning of it, despite the strike already lasting a day. The decision establishes that local unions bear responsibility for their own actions while national unions are exempt if they act promptly to restore peace.

Legislator headnote

AI generated

Section 8, 9 and 10 of the Act on Collective Agreements; Local trade unions are liable for fines for violating strike peace obligations regarding their own meetings and strikes, whereas national trade unions are not liable if they have not neglected their supervisory duties by failing to stop the strike promptly.

Keywords

AI generated
strike peace obligations local union liability national union supervision unauthorized strike meeting collective agreement breach labor court fine trade union responsibility

Cited Legislation

AI generated
Act on Collective Agreements, Section 8
Act on Collective Agreements, Section 9
Act on Collective Agreements, Section 10
Act on Labour Disputes, Section 33a
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ammattiosaston toimikunnan koolle kutsumassa ja ilman työnantajan lupaa pidetyssä työntekijöiden kokouksessa oli tehty päätös lakkoon ryhtymisestä vastalauseena työnantajan vuokratyövoiman käyttöä koskevalle suunnitelmalle. Kokous ja lakko olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen vuokratyövoiman käyttöä sekä työnantajan oikeutta ottaa ja erottaa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto oli työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Sen sijaan työntekijäliiton ei ollut näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 128

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosasto ry, Joensuu

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.11.2004

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä Metallityöväen Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosaston ja Metallityöväen liiton velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Abloy Oy:n Joensuun tehtaalla valmistetaan lukkoja ja ovensulkimia. Tehtaan koko henkilöstövahvuus on noin 850 henkilöä, joista yli 500 on työntekijöitä. Työntekijät kuuluvat Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosastoon.

Abloy Oy:n Joensuun tehtaalla oli keskusteltu mahdollisuudesta käyttää vuokratyövoimaa työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti työhuippujen tasaamiseen. Vuokratyövoiman käyttämisestä ei ollut tehty mitään päätöksiä ennen kuin vasta 10.9.2004, jota ennen asiasta oli 7.9.2004 neuvoteltu työnantajan ja työntekijäpuolen edustajien välillä.

Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosasto oli tehtaalla olevalle ammattiosaston ilmoitustaululle laitetun kokouskutsun mukaisesti kutsunut koolle ammattiosaston yleisen kokouksen. Työnantaja oli saanut kokouskutsusta tiedon 20.8.2004. Välittömästi tämän jälkeen työnantajan edustaja oli ilmoittanut sähköpostilla pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle, että työnantaja ei ollut antanut lupaa kokouksen pitämiselle työaikana ja että työnantaja pitää kokousta työehtosopimuksen vastaisena. Työnantaja oli edellyttänyt ammattiosastolta toimenpiteitä työehtosopimuksen vastaisen toiminnan lopettamiseksi.

Työnantajan esittämistä vaatimuksista huolimatta ammattiosasto oli pitänyt kokouksen 23.8.2004 kello 11.15. Kokouksessa ammattiosasto oli päättänyt, että tehtaalla ryhdytään lakkoon, joka jatkuu ainakin keskiviikkoon 25.8.2004 kello 7:ään asti. Työtaisteluun oli osallistunut noin 450 työntekijää. Työnantajan edustaja oli sekä suullisesti että kirjallisesti vaatinut pääluottamusmieheltä toimenpiteitä laittoman työtaistelun lopettamiseksi.

Lakosta oli aiheutunut noin 5 500 työtunnin menetykset ja siten huomattavat menetykset tuotannossa. Menetetyn myynnin arvo oli ainakin 600 000 euroa. Tuotannon menetykset vaaransivat samalla työnantajan asiakassuhteita asiakastoimitusten viivästymisen vuoksi.

Lakolla oli pyritty painostamaan työnantajaa luopumaan työehtosopimuksen mukaisesta mahdollisuudesta vuokratyövoiman käyttämiseen. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet metalliteollisuuden työehtosopimuksen 29 §:n vuokratyövoiman käyttämistä koskeviin määräyksiin sekä työehtosopimuksen osana noudatettavan TT-SAK yleissopimuksen määräykseen, joka koskee työnantajan oikeutta ottaa työntekijä ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosasto oli järjestänyt edellä mainitun kokouksen työaikana. Tämä kokous itsessään jo muodosti työtaistelutoimenpiteen. Kokouksessa ammattiosasto oli päättänyt työtaistelutoimien jatkamisesta. Pääluottamusmies, varaluottamusmies, luottamusmies tai ammattiosasto eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin, jotta ammattiosaston jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisen. Kaikki lakkoon osallistuneet työntekijät olivat myös olleet ammattiosaston jäseniä. Ammattiosasto oli siten rikkonut sekä aktiivisen että passiivisen työrauhavelvollisuutensa.

Metallityöväen Liitolle oli ilmoitettu lakosta sen alkamisen jälkeen 23.8. iltapäivällä ja vaadittu sitä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Liiton toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, koska lakko oli jatkunut seuraavan työpäivän. Metallityöväen Liitto oli laiminlyönyt asian yhteydessä valvontavelvollisuutensa jättäessään ryhtymättä riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto on vastauksessaan, johon Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, myöntänyt kanteessa esitetyt työnseisauksen kestoa ja siihen osallistuneiden työntekijöiden lukumäärää koskevat tiedot oikeiksi.

Metallityöväen Liitto on osaltaan kiistänyt kanteen ja vaatinut liittoon kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.

Perusteet

Työnseisauksen taustalla oli ollut työnantajan yksipuolinen päätös ottaa käyttöön vuokratyövoimaa. Asia oli ollut esillä neuvotteluissa ensimmäisen kerran noin vuotta aikaisemmin eli 22.8.2003. Tämän jälkeen asiasta ei ollut neuvoteltu ennen kuin viikolla 34 vuonna 2004. Pääluottamusmiehen tietojen mukaan työnantaja oli kuitenkin tehnyt jo viikolla 33 päätöksen vuokratyövoiman käyttöönotosta. Tällainen ratkaisu kuului ammattiosaston käsityksen mukaan yhteistoimintalain neuvotteluvelvoitteen piiriin. Yhteistoimintaneuvotteluja ei kuitenkaan ollut käyty, joten ammattiosaston käsityksen mukaan työnantaja oli syyllistynyt yhteistoimintalain rikkomiseen.

Vuokratyövoiman käyttöönotto oli herättänyt työntekijöistä suuttumusta. Koska neuvottelut asiasta eivät olleet edenneet, ammattiosaston toimikunta oli päättänyt pitää tiedotustilaisuuden 23.8.2004. Tällaisia vastaavia tiedotustilaisuuksia työpaikalla on järjestetty useinkin. Tiedotustilaisuus oli pidetty ruokatunnin aikana yhtiön takapihalla. Tiedotustilaisuudessa ammattiosaston edustajat olivat todenneet, että asiassa tulee käydä edelleen neuvotteluja ja välttää työtaistelutoimenpiteitä. Työntekijät olivat kuitenkin päättäneet spontaanisti ryhtyä työnseisaukseen.

Ammattiosasto ei ollut päättänyt työnseisauksesta. Ammattiosaston edustajat eivät olleet kyenneet estämään työnseisausta, johon he itse eivät olleet osallistuneet.

Metallityöväen Liitto oli saanut työtaistelusta tiedon 23.8.2004 kello 14.45. Liiton edustaja oli ollut tämän jälkeen yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut palauttamaan työrauhan välittömästi sekä noudattamaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä. Koska työtaistelu oli kestänyt vain päivän sen jälkeen kun liitto oli saanut siitä tiedon, ei liitolla ollut ollut käytännössä mahdollisuuksia saada lakkoa loppumaan tapahtunutta aikaisemmin. Liitto ei siten ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosastossa on maksavia jäseniä noin 400.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Abloy Oy:n Joensuun tehtaan työntekijät ovat Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosaston puheenjohtajan ammattiosaston puolesta koolle kutsumassa 23.8.2004 pidetyssä kokouksessa käsitelleet vuokratyövoiman käyttöä tehtaalla. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti työntekijät ovat vastalauseena työnantajan vuokratyövoiman käyttöä koskevalle suunnitelmalle olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 23.8. - 24.8.2004.

Työtaistelutoimenpiteiden työehtosopimukseen kohdistuminen

Edellä mainitun ilman työnantajan lupaa pidetyn kokouksen ja työntekijöiden lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa vuokratyövoiman käyttöä koskevassa asiassa. Kokous ja lakko ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen 29 §:n vuokratyövoiman käyttöä sekä työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston ja työntekijäliiton vastuu työtaistelutoimenpiteistä

Kokous, jossa työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä oli päätetty, on ollut ammattiosaston toimikunnan järjestämä. Kokoukseen on osallistunut ammattiosaston työpaikalla työskenteleviä edustajia, joiden ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Ammattiosasto vastaa tästä edustajiensa työrauhavelvoitteen vastaisesta toiminnasta.

Metallityöväen Liitto on saanut työtaistelusta tiedon sen alkamisen jälkeen. Liitosta on tämän jälkeen otettu välittömästi yhteyttä pääluottamusmieheen ja kehotettu tätä työrauhan palauttamiseen. Kun lakko tämän jälkeen on ennakkoilmoituksen mukaisesti kestänyt yhden työpäivän, ei Metallityöväen Liitolla ole ollut käytännössä juurikaan mahdollisuuksia saada toimenpiteillään työrauhaa palautetuksi tapahtunutta aikaisemmin. Näyttämättää on näin ollen jäänyt, että Metallityöväen Liitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosasto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 2 000 euroa, mistä ammattiosaston puolesta on myönnetty kohtuulliseksi 500 euroa. Teknologiateollisuus ry:n mukaan liitolle ei ole aiheutunut asian hoidosta erityisiä vastaavanlaisen asian hoitamisesta poikkeavia kuluja. Tämän vuoksi työtuomioistuin huomioon ottaen asian laadun ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 500 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Teknologiateollisuus ry:lle 4 000 euroa.

Metallityöväen Liittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Joensuun Kone- ja Metallityöntekijäin ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Vannela, Vuorio ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.