Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement social facility rules on a small facade renovation site.

Kerrostalon julkisivukorjaustyömaa oli tapauksessa selostetuissa olosuhteissa ollut sellainen työehtosopimuksessa tarkoitettu poikkeustyömaa, jossa sosiaalitiloja koskevista määräyksistä oli voitu poiketa, kun työntekijöiden tarpeet oli kohtuullisesti muuten tyydytetty. Työnantaja ei ollut tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Lisäksi asiassa on ollut kysymys sosiaalitilat tarkastaneen tarkastajan menettelystä.

1TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 126

KANTAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Suomen Maalarimestariliitto ry, Helsinki

Maalausliike Reijo Heino Ky, Rauma

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.10.2004

Pääkäsittely 15.11.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 1.12.2002 tehdyssä maalausalan työehtosopimuksessa urakkahinnoitteluineen 2003-2004 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § Sosiaalitilat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30.1. Työmaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön päätöksen (977/94) rakennustyömaiden henkilöstötiloista mukaisesti. Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana, huomioiden kuitenkin, että milloin työkohteen pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, maalauspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellä mainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan edellä mainituista säädöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellisessä kappaleessa mainitun päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssakkoseuraamuksia vain jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö on tehnyt puutteista ilmoituksen työnantajalle ja toimivaltaiselle työsuojelutarkastajalle eikä työnantaja ole korjannut puutteita viipymättä.

30.2. Työpaikalle on työnantajan varattava työntekijälle tarpeelliset pesuvälineet ja -aineet sekä lain edellyttämät ensiaputarpeet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Maalausliike Reijo Heino Ky:n menetelleen touko-heinäkuussa 2003 Raumalla Asunto-osakeyhtiö Uotilantie 3:n työmaalla vastoin maalausalan työehtosopimuksen sosiaalitiloja koskevan 30 §:n määräystä laiminlyödessään henkilöstötilojen järjestämisen työministeriön päätöksen (977/94) edellyttämällä tavalla,

tuomitsee Maalausliike Reijo Heino Ky:n maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

tuomitsee Suomen Maalarimestariliiton maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

velvoittaa Maalausliike Reijo Heino Ky:n ja Suomen Maalarimestariliiton yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Maalausliike Reijo Heino Ky on rikkonut maalausalan henkilöstötiloja koskevaa määräystä laiminlyömällä saattaa tilat rakennustyömaiden henkilöstötiloista annetun työministeriön päätöksen mukaiseen kuntoon. Laiminlyönti on jatkunut maalarien edustajan toistuvista vaatimuksista huolimatta.

Suomen Maalarimestariliitto on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa, koska se oli saatuaan 11.6.2003 sosiaalitilojen tarkastuspöytäkirjan ja vaatimuskirjeen tilojen kuntoon saattamiseksi vaatinut vasta 10.9.2003 yritystä saattamaan kyseiset tilat kuntoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Maalarimestariliitto ja Maalausliike Reijo Heino Ky ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Maalausliike Reijo Heino Ky (jälj. urakoitsija) oli 14.5.-31.7.2003 suorittanut julkisivukorjausta Asunto-osakeyhtiö Uotilantie 3:n työmaalla. Vain yksi urakoitsijan oma työntekijä oli työskennellyt kohteessa ennen varsinaisen urakan aloittamista 6.6.2003 valmistellen töiden alkua. Tätä ennen siellä oli työskennellyt urakoitsijan alihankkijan työntekijöitä. 14.5.2003 tapahtuneen toimitsija Majaniemen käynnin yhteydessä urakoitsijan työntekijät eivät olleet työskennelleet kohteessa.

Rakennusliiton Satakunnan aluejärjestön toimitsija A ei ole noudattanut sosiaalitilatarkastusten menettelymääräyksiä. A on suorittanut kyseiset työmaakäynnit/sosiaalitilatarkastukset muun muassa ilman työnantajan edustajan läsnäoloa.

Työtuomioistuinkäytännön mukaan työnantajan tuomitseminen työehtosopimuksen rikkomisesta sosiaalitilojen järjestämisessä on perustunut muun muassa siihen, että työnantajan edustaja on ollut mukana työntekijätahon tekemissä sosiaalitilatarkastuksissa, mutta sosiaalitilamääräyksiä ei ole saadusta huomautuksesta huolimattakaan täytetty (TT 1992-4, TT 1989-85 ja TT 1988-90). Tässä tapauksessa urakoitsijalle ei ole annettu mahdollisuutta olla mukana tarkastuksissa. Vain kerran A oli edes ilmoittanut tarkastuksen pitämisestä urakoitsijalle. A on siten käynyt työmaalla työehtosopimuksen vastaisesti sopimatta tarkastuksesta työnantajan kanssa, mitä on arvioitava muun muassa yleissopimuksen rikkomisena.

Toimitsija A:n tarkastuspöytäkirjoissa on selviä virheitä muun muassa siivouksen osalta, koska työmaalla ei ollut naisia eikä pöytäkirjoissa ollut otettu huomioon taloyhtiöstä käytössä olleita tiloja. Työsuojelupiirin tarkastaja ei ollut myöskään pitänyt tarpeellisena tehdä tarkastusta kohteessa, vaikka A oli toimittanut tarkastuspöytäkirjat työsuojelupiiriin.

Kysymyksessä on myös ollut työehtosopimuksen 30 §:ssä tarkoitettu poikkeustyömaa. Urakoitsijan osalta työmaa oli kestänyt varsinaisesti vajaat kaksi kuukautta. Urakoitsijalla oli työskennellyt kohteessa keskimäärin kolme-neljä työntekijää. Työmaa oli siten ollut lyhytkestoinen ja pieni, mitä osoittaa myös talon asukkaiden asuminen kohteessa urakan aikana. Maalausalan työehtosopimuksen 30 § sallii poikkeamisen työministeriön päätöksestä rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/94) muun muassa työkohteen pienuuden, työn luonteen esimerkiksi korjauksen, maalauspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi.

Urakoitsijalta oli vaadittu selvitystä heti, kun Suomen Maalarimestariliitto oli saanut tiedon asiasta. A on esittänyt ilmoittaneensa työmaakäynneistään vain kerran Suomen Maalarimestariliitolle. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä (TT 1992-4, TT 1989-85 ja TT 1988-90) tuomitsemiselta on vastaavissa tilanteissa edellytetty useampia ilmoituksia. A:n olisi pitänyt varmistua esimerkiksi puhelimitse, että kesäkuussa lähetetty telefax oli saapunut perille Suomen Maalarimestariliittoon. Liitolla ei ole ollut tietoa tapauksesta ja mahdollisuutta reagoida siihen ottamalla yhteys urakoitsijaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Rakennusliike Reijo Heino Ky oli 14.5.-31.7.2003 suorittanut julkisivukorjausta Asunto-osakeyhtiö Uotilantie 3:n työmaalla Raumalla.

Asiassa on ollut riidatonta, että työmaalla oli työskennellyt yhtäaikaa enimmillään neljä työntekijää ja että työntekijöiden käytössä työmaalla oli ollut taukotila- ja varastoparakki sekä taloyhtiön tiloissa sijainnut wc käsienpesualtaineen. Lisäksi työntekijöillä oli halutessaan ollut mahdollisuus käyttää peseytymiseen taloyhtiön saunatiloja tai työnantajan lähellä sijainneen toimipisteen suihkutiloja. Riidatonta on niin ikään ollut, että taukotiloissa ollut jääkaappi oli ollut tarpeettomana kytkemättä virtaan ja ettei työmaalla ollut työskennellyt naisia.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko työmaata pidettävä työehtosopimuksessa tarkoitettuna poikkeustyömaana, jolloin sosiaalitiloja koskevista määräyksistä on voitu tietyin edellytyksin poiketa. Lisäksi asiassa on ollut kysymys sosiaalitilat tarkastaneen tarkastajan menettelystä.

Sopimusmääräyksen tulkinnasta poikkeustyömaan osalta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on poikkeustyömaata koskevasta tulkinnasta kuultu palkansaajapuolen nimeämänä todistajana työehtotoimitsija B:tä sekä työnantajapuolen nimeämänä todistajana asiamies C:tä.

B on kertonut, että maalaustyömaat ovat nykyisin pieniä, ja niissä on keskimäärin kahdesta viiteen työntekijää. Kerrostalotyömaalla on keskimäärin vain kahdesta kolmeen työntekijää, ja työmaat kestävät yleensä kahdesta neljään kuukautta. Enimmillään tällainen kohde voi kestää noin kuusi kuukautta. Todistaja ei ollut käynyt erimielisyyden kohteena olevalla työmaalla, mutta se oli tyypillinen kerrostalotyömaa. Hiekkapuhallustyöt ovat erityisesti sellaisia, jotka vaativat suihkussa käynnin työpäivän päätteeksi. Viime kesänä Helsingissä oli tarkastettu noin 60 vastaavaa kohdetta, ja kaikissa sosiaalitilat olivat olleet kunnossa. Sosiaalitilakontin vuokra on vain noin 300 euroa kuukaudessa. Poikkeustyömaalla tarkoitetaan lähinnä tapettiremontteja ja aidan maalauksia. Keväällä 2004 oli liittojen kesken kirjattu soveltamisohjeeseen vanha tulkinta poikkeustyömaista.

C on kertonut toimineensa Maalarimestariliiton asiamiehenä jo 16 vuoden ajan. Tällaisilla työmailla on tavanomaista, että työmaan suihku- ja wc-tilat sijaitsevat tilaajan tiloissa. Julkisivukorjauksessa noin kaksi kuukautta kestävä työmaa on lyhytaikainen. Työmaa on pitkäkestoinen, jos se kestää yli kuusi kuukautta. Liittojen välillä 29.4.2004 voimaan tullut soveltamisohje on työmaan lyhytkestoisuuden osalta tiukempi kuin ohjetta edeltänyt käytäntö. Lyhytkestoisen työmaan aikarajaksi on nyt sovittu yksi kuukausi. Kahdesta neljään työntekijää käsittävä työmaa on vielä pieni, mutta kymmenen työntekijän työmaa on jo suuri.

Työtuomioistuimelle on kirjallisena todisteena esitetty muun muassa asianosaisliittojen välinen soveltamisohje poikkeustyömaille 29.4.2004.

Työmaan sosiaalitiloista ja poikkeusluonteesta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on työmaan oloista kuultu palkansaajapuolen nimeämänä todistajana toimitsija A:ta sekä työnantajapuolen nimeäminä todistajina toimitusjohtaja D:tä, tasoitemies E:tä ja maalari F:ää.

A on kertonut toimineensa vuodesta 1991 alkaen Rakennusliiton Satakunnan aluetoimiston aluetoimitsijana. Todistaja oli ensimmäisen kerran käynyt erimielisyyden kohteena olevalla työmaalla joko 14. tai 15.5.2003, kun hän oli huomannut, että talon ympäri oli ollut telineitä. Työt työmaalla olivat jo olleet käynnissä ja yhtiön toimitusjohtaja D oli samanaikaisesti saapunut paikalle. Todistaja oli ilmoittanut D:lle, etteivät työmaan sosiaalitilat täyttäneet valtioneuvoston päätöksen mukaisia määräyksiä. Todistaja on lisäksi työtuomioistuimessa kertonut käynneistään työmaalla 11.6 ja 18.6.2003, laatimistaan tarkastuspöytäkirjoista sekä työnantajalle ja työnantajaliitolle toimittamistaan viesteistä. Työmaalla ei ollut tapahtunut mitään puutteiden korjaamiseksi. Työnantajaliitto oli ottanut yhteyttä todistajaan vasta 11.9.2003. A oli todennut, että työmaalla suoritettiin muun muassa hiekkapuhallusta, parvekkeiden piikkausta ja rappausta.

D on kertonut, että hiekkapuhallus oli tehty jo toukokuussa aliurakoitsijan toimesta. Oli tavanomaista tällaisilla työmailla, että taloyhtiön wc on työntekijöiden käytössä. Taukotilassa oli ollut toimiva jääkaappi, mutta työntekijät eivät olleet kytkeneet sitä päälle, koska he ruokailivat pääasiassa muualla. Taukotila oli ollut kytkettynä sähköverkkoon. Työnantaja oli vienyt työmaalle toisenkin parakin, jossa olivat olleet puku- ja wc-tilat, mutta sitä ei ollut kytketty vesi- ja viemäriverkostoon. Työntekijät eivät olleet valittaneet tiloista.

E on kertonut olleensa kommandiittiyhtiön palveluksessa vuodesta 1995 alkaen. Todistaja oli työskennellyt kesällä 2003 noin neljästä kuuteen viikkoa erimielisyyden kohteena olevalla työmaalla. Todistaja oli ensimmäisen kerran havainnut A:n työmaalla, kun tämä oli mennyt sosiaalitiloihin. A oli tiloissa täyttänyt tarkastuspöytäkirjaa, eikä D ollut ollut läsnä. Työmaaparakissa oli ollut sähköt ja jääkaappi, mutta sitä ei ollut tarvittu, koska työntekijät olivat syöneet ulkona. Taloyhtiön saunatiloissa olisi ollut suihku käytettävissä, mutta todistaja ei koskaan käynyt suihkussa työmaalla vaan kotonaan. Tilat olivat olleet riittävät todistajalle. Todistaja ei ollut perehtynyt sosiaalitiloja koskeviin määräyksiin.

F on kertonut olleensa kommandiittiyhtiön palveluksessa vuodesta 1996 alkaen. Todistaja oli työskennellyt kesällä 2003 noin seitsemästä kahdeksaan viikkoa erimielisyyden kohteena olevalla työmaalla. Hiekkapuhallustyöt oli hoitanut aliurakoitsija. Työmaan sosiaalitilat olivat olleet hyvät ja tyypilliset tällaiselle työmaalle. Työntekijöillä oli ollut yleisavain, jolla olisi päässyt taloyhtiön saunatiloihin. Todistaja kävi lounaalla läheisessä lounaspaikassa, ja työntekijät keittivät vain kahvit parakissa. Jääkaappia ei ollut tarvittu, minkä vuoksi sitä ei ollut kytketty sähköverkkoon. Todistaja kävi työpäivän jälkeen suihkussa kotonaan. Työntekijät eivät olleet valittaneet työtiloista. Työntekijöiden vaihtovaatteet olivat olleet parakin seinällä naulakossa, eikä jokaisella työntekijällä ollut omaa lukittavaa vaatekaappia. Parakin oven sai lukkoon, ja työntekijät kantoivat aina kukkaronsa ja puhelimensa mukanaan. Juomavettä haettiin taloyhtiön hanasta.

Työtuomioistuimelle on kirjallisina todisteina esitetty muun muassa 11.6.2003 ja 18.6.2003 päivätyt, A:n laatimat henkilöstötilojen tarkastuspöytäkirjat.

Arviointi ja johtopäätökset

Aluksi työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksessa ja työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä (mm. TT:1991-21, TT:1989-85) ei ole edellytetty työnantajan edustajan läsnäoloa tarkastuksissa eikä tarkastajan kanteessa väitetyllä menettelyllä ole siten merkitystä arvioitaessa sosiaalitilojen määräystenmukaisuutta.

Työehtosopimuksen 30 §:n mukaan työministeriön päätöstä (977/94) rakennustyömaiden henkilöstötiloista noudatetaan työehtosopimuksen osana, huomioiden kuitenkin, että milloin työkohteen pienuuden, työn luonteen esimerkiksi korjauksen, maalauspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellä mainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan edellä mainituista säädöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

Henkilöstötiloissa 11.6. ja 18.6.2003 suoritetuista tarkastuksista laadittujen pöytäkirjojen mukaan työmaalla ei ollut ollut edellä mainitun työministeriön päätöksen vaatimukset täyttäviä pukeutumis-, peseytymis- ja vaatteidenkuivatustiloja. Myös ruokailutiloissa oli ollut puutteita, koska työmaaparakkia oli käytetty muun muassa vaatteiden säilytykseen, eikä jääkaappi ollut ollut kytkettynä sähköverkkoon. Jälkimmäiseen 18.6.2003 tehtyyn tarkastuskäyntiin mennessä työmaalle oli pöytäkirjan mukaan tuotu sosiaalitilakoppi, mutta sosiaalitiloista oli puuttunut sähkö-, viemäri- ja vesiliitännät.

Esitetyn selvityksen mukaan työmaa oli kestänyt yhteensä noin kaksi ja puoli kuukautta, josta noin kolmen viikon ajan työmaalla oli toiminut vain aliurakoitsija hiekkapuhallustyössä. Työntekijöitä on selvitetty olleen yhtäaikaa keskimäärin kolme ja enimmilläänkin vain neljä. Työnantaja on 22.8.2003 päivätyssä paikallisessa erimielisyysmuistiossa myöntänyt työmaan sosiaalitilojen olleen pesu- ja pukutilojen osalta puutteelliset. Työnantaja on katsonut, että työmaa on lyhyen kestonsa ja pienuutensa vuoksi ollut määräyksessä tarkoitettu poikkeustyömaa.

Esitetyn selvityksen mukaan maalausalan kerrostalotyömaat kestävät nykyisin yleensä kahdesta neljään kuukautta. Työntekijämäärän suhteen kahdesta neljään työntekijää käsittävä työmaa on vielä pieni työmaa.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on viimeksi 1980-luvulla otettu kantaa työmaan poikkeustyömaaluonteeseen. Ratkaisussa TT 1989-85 putkihuoltoliike oli suorittanut runsaan kahdeksan kuukauden aikana rakennus- ja korjaustöitä vanhassa asuintalossa. Saneeraustyömaan työntekijöiden määrä oli vaihdellut viiden ja noin kymmenen työntekijän välillä. Asuintalon pihalle ei sen pienuuden vuoksi ollut voitu sijoittaa sosiaalitilaparakkia. Tyydyttävien sosiaalitilojen saamista korjattavasta rakennuksesta oli vaikeuttanut se, että talon huoneistoissa oli ollut töiden aikana asukkaita. Työtuomioistuimen mukaan kyseessä oli ollut poikkeustyömaa ottaen huomioon työntekijöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja työn suorittamisessa ilmenneet olosuhteet.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 1974-71 maalausliike oli suorittanut kerrostalon korjausmaalauksia. Työtuomioistuin katsoi, että työehtosopimusmääräyksen sanamuodon mukaan maalaustyön pienuus, työn luonne esim. korjauksena, maalauspaikan ahtaus ja muut erityiset olosuhteet olivat toistensa kanssa vaihtoehtoisia edellytyksiä, ja yhdenkin edellytyksen olemassaolo riitti poikkeamaan työehtosopimuksen yksityiskohtaisista määräyksistä. Työntekijöiden määrä työmaalla oli vaihdellut noin kolmen ja puolen kuukauden aikana kolmen ja 13:n välillä. Työtuomioistuin oli ottaen huomioon nämä työn kestoaikaa ja laajuutta koskevat tiedot sekä työn luonteen korjaustyönä ja sosiaalitiloja varten käytettävissä olleet pukeutumis-, peseytymis- ja wc-tilat katsonut, että työnantaja ei ollut tässä suhteessa rikkonut työehtosopimusta eli työmaata oli pidettävä poikkeustyömaana.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 1988-90 asunto-osakeyhtiölle oli suoritettu julkisivujen kunnostustyötä. Työmaalla oli enimmillään ollut viisi urakoitsijan ja kolme aliurakoitsijan työntekijää. Työn kestettyä neljä kuukautta se oli alkavan talven vuoksi jouduttu keskeyttämään. Työtuomioistuimen mukaan kyseessä ei ollut työntekijämäärä ja työn kesto sekä työn luonnekin huomioon ottaen niin vähäinen työmaa, että se olisi katsottu poikkeustyömaaksi. Ratkaisun TT 1985-33 mukaan runsaat viisi kuukautta kestänyt työmaa, jolla työskenteli 11 työntekijää, ei ollut poikkeustyömaa.

Edellä selostetuissa ratkaisuissa sovelletut työehtosopimusten määräykset poikkeustyömaasta vastaavat sisällöltään tämän erimielisyyden kohteena olevaa määräystä. Arvioitaessa nyt esillä olevan työmaan poikkeustyömaaluonnetta on edellä kerrotun perusteella kiinnitettävä huomiota etenkin työn luonteeseen, työmaan kestoon ja työntekijöiden lukumäärään. Tässä tapauksessa työmaa oli ollut kerrostalon julkisivukorjaustyömaa, jonka aikana asukkaat olivat asuneet asunnoissaan. Työmaa oli kestänyt noin kaksi ja puoli kuukautta, ja työntekijöitä oli enimmilläänkin ollut vain neljä. Työtuomioistuin katsoo, että edellä mainittujen perusteiden mukaan tätä kesällä 2003 ollutta työmaata on pidettävä siinä määrin pienenä, että työnantaja on voinut poiketa työministeriön päätöksessä rakennustyömaiden henkilöstötiloista annetuista määräyksistä edellyttäen, että työntekijöiden määräyksessä tarkoitetut tarpeet on voitu kohtuullisesti muuten tyydyttää.

Työmaan henkilöstötiloissa oli todettu puutteita muun muassa suihkutilan sijainnin, pukukaappien, ruokailutilan ja jääkaapin osalta. Työntekijät ovat kertoneet pitäneensä sosiaalitiloja tavanomaisina tällaisille työmaille. Tätä tukee myös työnantajapuolen todistajana kuuleman Maalarimestariliiton asiamiehen kertoma. Työntekijöiden käytettävissä on ollut lukittavan työmaaparakin lisäksi kerrostalon wc käsienpesualtaineen, taloyhtiön saunatiloissa oleva suihku sekä lähettyvillä olleet sosiaalitilat työnantajan kiinteässä toimipisteessä. Myös jääkaappi on ollut työntekijöiden halutessa heidän käyttöönsä otettavissa. Työkohteen ja työmaan olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on tässä tapauksessa, kun kesäaikana pukukaappien merkitys vaatteiden säilytyksessä ei ole ollut suuri, järjestänyt työntekijöille kohtuulliseksi katsottavat sosiaalitilat. Näin ollen perusteita vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole.

Työnantaja ei kerrotuista syistä ole tietensä rikkonut työehtosopimuksen sosiaalitiloja koskevia määräyksiä, eikä työnantajaliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Perusteita hyvityssakkojen tuomitsemiselle ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Maalarimestariliiton ja Rakennusliike Reijo Heino Ky:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 2 000 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Rakennusliitto ry on velvollinen korvaamaan Suomen Maalarimestariliitto ry:n ja Rakennusliike Reijo Heino Ky:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Sutela, Forsén ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.