Legislator Case Law & Legislation
TT:2004-125 AI generated

Labor court dismissed union claim that collective agreement must freeze collective bargaining agreement terms at signing date.

Case Number TT:2004-125
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court dismissed the union's request to apply the collective agreement's terms as they stood at the time of the national conciliation agreement's signing. The employer argued that the agreement intended for the collective agreement to remain in force until its expiration, allowing for subsequent updates. The court found the agreement's wording ambiguous enough to permit the employer's interpretation that the agreement covers the entire period with current terms.

Legislator headnote

AI generated

Section 1 of the National Conciliation Act; Section 1 of the Collective Agreements Act: A national conciliation agreement establishing a collective agreement is interpreted to allow the employer to apply the current terms of the collective agreement during the agreement's validity period, rather than freezing the terms at the time of signing.

Keywords

AI generated
national conciliation agreement collective agreement interpretation term freezing labor dispute resolution employer rights union representation collective bargaining

Cited Legislation

AI generated
Section 33a of the Labour Court Act
Section 1 of the National Conciliation Act
Section 1 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työriidan osapuolten hyväksymän valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen mukaan kantajaliiton jäseniin noudatetaan sovintoehdotuksessa mainitun määräajan TS-03:n ja sen jälkeen kulloinkin voimassa olevan kunnallisen teknistä henkilöstöä koskevan virka- ja työehtosopimuksen mukaisia virka- ja työehtoja.

Erimielisyydessä oli kysymys siitä, onko työnantajapuoli voinut soveltaa kantajaliiton jäseniin sellaisia TS-03:n kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä, joista TS-03:n osapuolet olivat sopineet sovintoehdotuksen hyväksymisen jälkeen, vai onko sovintoehdotuksella tarkoitettu sopia TS-03:n määräysten noudattamisesta koko sopimuskauden ajan siinä muodossa, kuin ne ovat olleet voimassa sovintoehdotuksen hyväksymisen ajankohtana.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 125

KANTAJA

Suomen Konepäällystöliitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.10.2004

Pääkäsittely 17.11.2004

KANNE

Vaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kunnalliseen työmarkkinalaitokseen kuuluvien työnantajien palveluksessa olevaan Suomen Konepäällystöliittoon kuuluvaan tekniseen henkilöstöön sovelletaan virka- ja työehtosopimuksena noudatettavan valtakunnansovittelijan 21.2.2003 tekemän sovintoehdotuksen kohdassa 1 mainitusta, allekirjoitushetkellä voimassa olleesta, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta 2003 - 2004 (TS-03) ilmeneviä työ- ja virkaehtoja.

Suomen Konepäällystöliitto on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Suomen Konepäällystöliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Suomen Konepäällystöliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos olivat sopineet, että Suomen Konepäällystöliiton jäseniin noudatetaan ajalla 1.2.2003 - 15.2.2005 kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 (TS - 03) mukaisia työ- ja virkaehtoja. Sopimus oli syntynyt siten, että valtakunnansovittelija oli tehnyt 21.2.2003 sovintoehdotuksen Suomen Konepäällystöliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisen työriidan ratkaisemiseksi. Tätä osapuolten hyväksymää sovintoehdotusta noudatetaan työ- ja virkaehtosopimuksena Suomen Konepäällystöliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä.

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen kohdassa 1 todetaan, että Suomen Konepäällystöliiton jäseniin noudatetaan ajalla 1.2.2003 - 15.2.2005 mainittua kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta 2003 - 2004. Sopimuksen sanamuodon mukaan 15.2.2005 jälkeen noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa kunnallista teknistä henkilöstöä koskevaa työ- ja virkaehtosopimusta. Sovintoehdotuksessa on sopimuksen päättymisestä sovittu erikseen, että sopimus on voimassa 15.2.2005 jälkeenkin, jollei sitä irtisanota.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli kuitenkin 1.5.2004 lukien ryhtynyt noudattamaan Suomen Konepäällystöliiton jäseniin uusia ehtoja, joista Kunnallinen työmarkkinalaitos oli sopinut toisten sopijapuolten kanssa. Muutokset olivat koskeneet käytännössä kolmivuorotyön järjestämistä.

Suomen Konepäällystöliitto oli neuvotellut edellä mainitusta asiasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkinnan mukaan Suomen Konepäällystöliitto oli sovintoehdotuksessa sitoutunut noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa sopimusta ilman, että sopimusten muuttamisesta sovitaan Suomen Konepäällystöliiton kanssa. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli siten katsonut Suomen Konepäällystöliiton antaneen suostumuksensa siihen, että muut sopijajärjestöt saavat Suomen Konepäällystöliittoa sitovasti sopia työ- ja virkaehdoista. Tällaista tarkoitusta Suomen Konepäällystöliitolla ei ollut ollut.

Suomen Konepäällystöliiton näkemyksen mukaan oli selvää, että TS-03:n muutetut ehdot eivät koskeneet Suomen Konepäällystöliiton jäseniä, koska muutoksista ei ollut sovittu Suomen Konepäällystöliiton kanssa. Asiaa koskeneet Suomen Konepäällystöliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen väliset erimielisyysneuvottelut olivat päättyneet erimielisinä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Suomen Konepäällystöliiton velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Valtakunnansovittelija on tehnyt työriidan osapuolille Suomen Konepäällystöliitolle ja Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle sovintoehdotuksen, jonka nämä ovat hyväksyneet 21.2.2003. Sovintoehdotuksen 1. kohdan mukaan Suomen Konepäällystöliiton jäseniin noudatetaan 1.2.2003 - 15.2.2005 TS-03:n ja sen jälkeen kulloinkin voimassa olevan kunnallisen teknistä henkilöstöä koskevan virka- ja työehtosopimuksen mukaisia virka- ja työehtoja jäljempänä sovintoehdotuksesta ilmenevin tarkennuksin.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko edellä mainitulla sovintoehdotuksen kohdalla tarkoitettu sopia siitä, että Suomen Konepäällystöliiton jäseniin noudatetaan ajalla 1.2.2003 - 15.2.2005 TS-03:n määräyksiä siinä muodossa kuin ne ovat olleet 30.11.2002 allekirjoitetussa TS-03:ssa, vai onko Suomen Konepäällystöliiton jäseniin voitu soveltaa 1.5.2004 lukien kunnallisen teknistä henkilöstöä koskevan virka- ja työehtosopimuksen kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä, joista mainitun virka- ja työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet sovintoehdotuksen hyväksymisen jälkeen.

Sovintoehdotuksen tarkoituksesta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu sovintoehdotusta koskeneista neuvotteluista ja osapuolten tarkoituksesta Suomen Konepäällystöliiton puolesta liiton asiamiestä A:ta ja pääluottamusmies B:tä sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen puolesta työmarkkinalakimies C:tä.

A on kertonut, että sen jälkeen kun Suomen Konepäällystöliitto oli eronnut kunnallista teknistä henkilöstöä koskevaan virka- ja työehtosopimukseen osallisen Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n jäsenyydestä, Suomen Konepäällystöliiton jäseniin sovellettavat virka- ja työehtosopimukset on solmittu työtaistelu-uhan kautta valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksella. Kanteessa tarkoitettu sovintoehdotus on ollut neljäs tällä tavoin aikaansaatu virka- ja työehtosopimus. Koska työtaisteluvaroituksen käyttäminen sopimuksen aikaansaamiseksi on koettu raskaaksi, on sovintoehdotuksen 1. kohdan määräyksellä pyritty siihen, että 15.2.2005 jälkeiset sopimukset voisivat tulla sitoviksi ilman työtaisteluvaroituksen käyttämistä. Hyväksyessään sovintoehdotuksen Suomen Konepäällystöliiton tarkoituksena on ollut, että liiton jäseniin sovelletaan 15.2.2005 asti TS-03:n määräyksiä sen sisältöisinä, kuin ne ovat olleet voimassa sovintoehdotuksen allekirjoittamisajankohtana.

C:n mukaan sovintoneuvotteluissa ei ole ollut nimenomaisesti esillä se, että Suomen Konepäällystöliiton jäseniin noudatettaisiin ajalla 1.2.2003 - 15.2.2005 TS-03:n määräyksiä sen sisältöisinä kuin ne ovat olleet voimassa sovintoehdotuksen allekirjoittamisajankohtana.

Arviointi ja johtopäätökset

Sovintoehdotuksen 1. kohdan sanamuoto sinänsä antaa mahdollisuuden tulkita määräystä sekä kantajan että vastaajan esittämin tavoin. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan sovintoehdotuksen hyväksymisellä syntyneen virka- ja työehtosopimuksen tarkoituksena on ollut, että Suomen Konepäällystöliiton jäseniin noudatetaan samoja virka- ja työehtoja kuin sopimuksen piiriin kuuluvaan muuhun kunnalliseen tekniseen henkilöstöön sovintoehdotuksessa erikseen mainituin poikkeuksin. Suomen Konepäällystöliiton jäsenten kohdalla ei ole ollut tarkoitus poiketa TS-03:n kolmivuorotyötä koskevista määräyksistä. Sovintoehdotuksen 8. kohdassa on kolmivuorotyön osalta ainoastaan todettu, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Konepäällystöliiton välillä selvitetään TS-03:n liitteen 5 (keskeytymätön kolmivuorotyö) 9 §:n soveltamisessa Suomen Konepäällystöliiton jäseniin ilmenneet ongelmat ja informoidaan jäseniä suoritetun selvityksen perusteella soveltamiskäytännöstä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että Suomen Konepäällystöliitolla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Näin ollen Kunnallinen työmarkkinalaitos jutun voittaessaankin saa työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunnallinen työmarkkinalaitos saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Vainio, Sulkunen ja Kaleva jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.