Legislator Case Law & Legislation
TT:2004-122 AI generated

Labor court allows overtime pay claim based on collective agreement statute of limitations instead of labor law.

Case Number TT:2004-122
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ruled that a claim for unpaid time-off compensation must follow the five-year limitation period of the Employment Contracts Act rather than the two-year period of the Working Hours Act. The plaintiff argued that since the collective agreement treated unpaid time-off identically to statutory overtime, the shorter limitation period should apply. The court rejected this, noting that because the payment obligation stemmed from the collective agreement and not the Working Hours Act, the specific statute of limitations for that act did not govern. Consequently, the claim was validated as it was filed within the five-year window applicable to contract-based wage claims.

Legislator headnote

AI generated

Working Hours Act s. 38; Employment Contracts Act s. 13.9: When a wage claim arises from a collective agreement rather than statutory provisions, the limitation period specified in the Employment Contracts Act applies instead of the shorter limitation period in the Working Hours Act.

Keywords

AI generated
collective agreement statute of limitations overtime compensation employment contracts act working hours act time-off compensation labor court

Cited Legislation

AI generated
Working Hours Act s. 38
Employment Contracts Act s. 13.9
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Saamatta jäänyt työajan lyhennysvapaa oli työehtosopimuksen perusteella sovittu korvattavaksi samalla tavoin kuin työehtosopimuksessa oli sovittu lakisääteisen ylityön korvaamisesta. Koska korvauksen maksaminen mainituin tavoin tes-ylityöksi katsotuilta pitämättömiltä työajan tasausvapaatunneilta ei perustunut työaikalain säännöksiin vaan työehtosopimukseen, ei ylityölisien vanhenemiseen voitu soveltaa työaikalain mukaista kahden vuoden kanneaikaa, vaan sovellettavaksi tuli työsopimuslain mukainen viiden vuoden vanhentumisaika. Määräajassa nostettu palkkasaatavien vahvistamista tarkoittava kanne hyväksyttiin.

Työehtosopimuksen tieten rikkomista koskeva vaatimus, josta ei ollut neuvoteltu, jätetty tutkimatta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 122

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

Rautaruukki Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.11.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n (nykyisin Teknologiateollisuus ry) ja Metallityöväen Liiton välillä 12.12.2002 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13 §

Säännöllisen työajan pituus

Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mom. 6.

1. Soveltamisala

Tämän momentin määräykset koskevat normaalisti täysaikaista eli 40-tuntisin työviikoin tapahtuvaa työskentelyä päivä- ja kaksivuorotyössä.

2. Työajan pituus

Työaika tulee järjestää siten, että se on

vuonna 2003 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

" 2004 " 36,6 " "

" 2005 " 36,6 " "

enintään kalenterivuoden aikana. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

3. Työajan tasaaminen

Työajan tasaaminen toteutetaan käynti- ja palveluajat turvaten.

Työajan tasaaminen toteutetaan antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden aikana tasoittuu 2. kohdassa mainittuihin keskimääräisiin viikkotyöaikoihin (12,5 päivää vuodessa).

Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sovittaessa voidaan tasaamisvapaata siirtää annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 §

Ylityö, sunnuntaityö ja viikkovapaan aikana tehty työ

Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämän pykälän 2 ja 3 momentin tarkoittama ylityö on lakisääteistä ylityötä. Momenteissa 4, 5 ja 6 määritellään niin sanottu tes-ylityö, joka korvataan kuten ylityöstä on sovittu, mutta jota ei kirjata ylityöksi työaikakirjanpitoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mom. 3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen 13 §:n 1 momentin 1 kappaleen mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.

Mom. 4. Täysiaikaisella työntekijällä työ, joka ylittää työajan tasaamisen vuoksi (13 § 6 mom.) työtuntijärjestelmässä asianomaisen

työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin vuorokautisesta ylityöstä on sovittu

työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa ilmaantuva mahdollinen erimielisyys työnantajan ja työntekijäin välillä on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla käytävin neuvotteluin, jotka on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mom. 2. Työntekijän palkkausta ja työehtoja koskevat asiat neuvotellaan ensin suoraan työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian neuvoteltavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

Ellei edellä viimeksi mainitussa neuvottelussa päästä sovintoon, voidaan asia siirtää neuvoteltavaksi pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mom. 3. Ellei 2. momentissa mainitusta asiasta päästä paikallisten osapuolten kesken sovintoon, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta alistaa liittojen ratkaistavaksi siten kuin jäljempänä määrätään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mom. 4. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista on neuvottelujärjestyksen mukaisesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Rautaruukki Oyj:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen 13 §:n 6 momentin 3 kohdan tietensä rikkomisesta, ja

vahvistaa, että Rautaruukki Oyj on velvollinen työehtosopimuksen 14 §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti suorittamaan työntekijöilleen A:lle ja B:lle korvauksena palkkasaatavaa viikoittaisen ylityölisän maksuperusteiden mukaisesti niiltä vuoden 2000 työtunneilta/päiviltä, joilta työehtosopimuksessa tarkoitettu tasaamisvapaa on jäänyt antamatta.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry:n ja Rautaruukki Oyj:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen 13 §:n 6 momentissa todetun mukaisesti työajan tasaaminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden aikana tasoittuu momentin 2 kohdassa mainittuihin keskimääräisiin viikkotyöaikoihin (12,5 päivää vuodessa). Käytännössä työaika tasataan siten, että työntekijä saa vuositasolla 12,5 päivää vapaata. Työajan tasaaminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin siinä mielessä, että vapaan ajankohdat määrää työnantaja.

Rautaruukki Oyj ei ollut antanut A:lle ja B:lle vuosina 2000-2003 eikä myöskään C:lle vuosina 2001-2003 työajan tasaamisvapaata työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla, joten työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen 13 §:n 6 momentin määräystä. Vuosilta 2001-2003 yhtiö oli maksanut työntekijöille korvaukset pitämättömiltä työajan tasaamisvapailta työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksessa lähdetään kuitenkin siitä, että työntekijöille tulee antaa työajan tasaamisvapaat. Työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä aiheutuvaa hyvityssakkoseuraamusta ei poista se, että vapaista on suoritettu työehtosopimuksen mukainen rahakorvaus.

Työehtosopimukseen osalliset olivat yhtä mieltä siitä tulkinnasta, että mikäli työnantaja ei anna työntekijöille vapaata (tasaa työaikaa) työehtosopimuksen mukaan, tulee tämä korvata siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että pitämätön vapaa sijoitetaan kalenterivuoden loppuun. Mikäli vapaata on pitämättä esimerkiksi 40 tuntia, sijoitetaan mainittu aika kalenterivuoden loppuun ja näille tunneille suoritetaan ylityölisää siten kuin työehtosopimuksessa on sovittu viikoittaisen ylityön korvaamisesta.

Kysymys ei ole esimerkiksi työaikalaissa tarkoitetusta todellisesta ylityöstä, vaan työehtosopimusosapuolten sopimasta järjestelmästä, jonka mukaan työaikaa lyhennetään vuositasolla siten, että se keskimäärin tasoittuu tiettyyn tuntimäärään viikossa ja se toteutetaan tasaamalla työaikaa 12,5 päivää vuodessa.

Sanktioksi siitä, että työaikaa ei ole tasattu, ovat työehtosopimukseen osalliset sopineet, että tasaamatta jäänyt osa sijoitetaan teknisesti kalenterivuoden loppuun ja teknisellä laskutoimenpiteellä tälle työajalle suoritetaan ylityölisää ikään kuin viikoittaisesta ylityöstä.

Edellä esitetystä seuraa, että työaikalain vanhentumissäännökset eivät sovellu tähän korvaukseen, koska kysymys ei ole ylityöstä, vaan siihen sovelletaan yleisiä vanhentumisaikoja eli työsopimuslain mukaista viiden vuoden vanhentumisaikaa.

Työnantajapuoli oli sekä paikallisissa että liittojen välisissä neuvotteluissa katsonut, että edellä mainittu korvaus vanhenee kuten työaikalain mukainen ylityökorvaus.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Rautaruukki Oyj ovat ensisijaisesti vaatineet, että kanteessa esitetty hyvityssakkovaatimus jätetään tutkimatta.

Toissijaisesti Teknologiateollisuus ry ja Rautaruukki Oyj ovat kiistäneet kanteen kokonaisuudessaan ja vaatineet sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Rautaruukki Oyj ovat lisäksi vaatineet Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Hyvityssakkovaatimus tulee jättää tutkimatta, koska paikallisissa eikä myöskään liittojen välisissä neuvotteluissa ole neuvoteltu työajan tasaamisvapaiden antamista koskevasta erimielisyydestä vaan ainoastaan pitämättömistä työajan tasaamisvapaista maksettavan ylityökorvauksen vanhentumisajasta. Asiasta, josta vaaditaan hyvityssakkoseuraamusta, ei siten ole neuvoteltu työehtosopimuksen 31 §:n 4 momentin eikä työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin edellyttämän mukaisesti.

Kanteen kiistämisen perusteet

A, B ja C ovat pitäneet työajan tasaamisvapaistaan suurimman osan, mutta joiltakin vuosilta osa niistä on jäänyt pitämättä.

Työsuhteen jatkuessa osa työajan tasaamisvapaista saattaa olosuhteista johtuen jäädä pitämättä. Tällöin pitämättömät tasaamisvapaat korvataan työehtosopimuksen 14 §:n 4 momentin mukaisesti (tes- ylityö). Riidatonta on, että vuodesta 2001 alkaen mahdollisesti pitämättömät työajan tasaamisvapaat on jo korvattu kanteessa tarkoitetuille työntekijöille ylityökorvauksella. Kanteessa voi siten olla kysymys ainoastaan vuoden 2000 tai sitä vanhemmista mahdollisesti pitämättömistä työajan tasaamisvapaista.

Metalliteollisuuden työehtosopimuksen 14 §:n 1 momentissa on todettu, että momenteissa 4, 5 ja 6 määritellään niin sanottu tes-ylityö, joka korvataan kuten ylityöstä on sovittu, mutta jota ei kirjata ylityöksi työaikakirjanpitoon. Edelleen työehtosopimuksen 14 §:n 4 momentin mukaan työ, joka ylittää työajan tasaamisen (pekkasten) vuoksi työtuntijärjestelmän asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työajan (tes-ylityö), korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Kysymyksessä olevaa määräystä noudatetaan myös pitämättömien työajan tasaamisvapaiden korvaamisessa. Edelleen työehtosopimuksen 14 §:n 3 momentin mukaan viikoittainen ylityö korvataan seuraavasti: "Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä...".

Kaikki edellä mainitut työehtosopimusmääräykset lähtevät siitä, että tes-ylityö (mukaan lukien pitämättömien työajan tasaamisvapaiden korvaaminen) korvataan siten kuin viikoittaisesta/vuorokautisesta ylityöstä on sovittu ja toisaalta viikoittaisesta/vuorokautisesta ylityöstä maksetaan aina ylityölisä. Vaikka tes-ylityötä ei merkitä ylityöluetteloon, ei tes-ylityöstä maksettavassa ylityölisässä ole mitään eroa verrattuna lakisääteisestä ylityöstä maksettavaan ylityölisään. Tämän vuoksi tes-ylityöstä maksettavaa ylityölisää tulee myös vanhentumisen osalta käsitellä samalla tavoin kuin lakisääteisestä ylityöstä maksettavaa ylityölisää. Myöskään työehtosopimusosapuolten tarkoituksena ei ole ollut, että tes-ylityöstä maksettava ylityölisä olisi vanhentumisen osalta eri asemassa kuin lakisääteisestä ylityöstä maksettava ylityölisä.

Työnantajapuolen omaksumaa tulkintaa tukee korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1997:120, jossa on kysymys lomarahan vanhenemisesta. Lomaraha ei ole vuosilomalakiin perustuva etuus, vaan sen maksaminen perustuu työehtosopimukseen tai työsopimuksiin. Lomarahaa voidaan sitä verrata pitämättömistä työajan tasaamisvapaista (tes-ylityöstä) maksettavaan ylityölisään. Korkein oikeus on edellä mainitussa ratkaisussaan katsonut, että sopimusperäisyydestään huolimatta lomaraha on kuitenkin vuosilomalakiin perustuvan vuosilomapalkan tai lomakorvauksen tavoin vuosilomaoikeuteen liittyvä etu. Päätöksessä todetun mukaan vuosilomalain vanhentumissäännöksen taustana on ajatus, että vuosilomapalkka ja lomakorvaus (verrattuna varsinaiseen palkkaan) koskevat suhteellisen pieniä saatavia ja niiden perimisestä vasta pidemmän ajan kuluttua voisi näyttövaikeuksien vuoksi aiheutua tuloksettomia riitoja, mitä on syytä välttää. Tämä pitää paikkansa myös lomarahan osalta.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa todettu soveltuu myös tes-ylityöstä maksettavaan ylityölisään. Tes-ylityö korvataan kuten lakisääteinen ylityö vastaavalla ylityölisällä, joten kysymyksessä on kiinteästi työaikalain mukaiseen ylityökorvaukseen liittyvä etuus.

Tes-ylityöhön ja samalla pitämättömien tasaamisvapaiden korvaamiseen liittyvät riidat koskevat vielä pienempiä saatavia kuin vuosilomapalkkaan, lomakorvauksiin ja lomarahaan liittyvät riidat. Myös sen selvittäminen, miten työajan tasaamisvapaita mahdollisesti on pidetty, on pitkän ajan kuluttua hankalaa.

Oikea tulkinta nyt käsiteltävässä asiassa on korkeimman oikeuden ratkaisunkin perusteella se, että pitämättömistä työajan tasaamisvapaista maksettava ylityölisä vanhenee työaikalain 38 §:n perusteella kuten lakisääteisestä ylityöstä maksettava ylityölisä. Kysymyksessä olevat ylityölisät eivät siten vanhene viidessä vaan kahdessa vuodessa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Teknologiateollisuus ry on vaatinut kanteessa esitetyn työehtosopimuksen tieten rikkomista koskevan vaatimuksen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että tätä koskevasta erimielisyydestä ei ole neuvoteltu työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

Rautaruukki Oyj:n Raahen tehtaalla 26.1.2004 laaditun erimielisyysmuistion mukaan paikallisten osapuolten välillä vallitsee erimielisyys siitä, kuinka pitkältä ajanjaksolta pitämättä jääneiden työajan lyhennysvapaiden aiheuttamat ylitöiden korotusosat taannehtivasti maksetaan. Erimielisyysmuistioon on työntekijäpuolen kantana kirjattu, että pekkasten antamisesta ja maksamisesta on työnantaja aina vastuussa. Työntekijäpuolen kannan mukaan pekkas-korvaus on varsinaista palkkasaatavaa, joten se vanhenee kymmenessä vuodessa. Työnantajapuolen kantana muistioon on kirjattu, että pitämättömistä työajan tasausvapaista aiheutuneet ylityökorvausvaatimukset maksetaan taannehtivasti kahden vuoden ajalta. Työnantajan kannassa on viitattu työaikalain 38 §:ään. Asianosaisliittojen välillä 14.4.2004 tehdyn muistioneuvottelupöytäkirjan mukaan käsiteltävä asia on ollut tes-ylityökorvauksen vanhentuminen. Neuvotteluissa liitot ovat jääneet asiasta erimielisiksi.

Erimielisyysneuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan neuvottelujen kohteena ei ole ollut kysymys siitä, onko Rautaruukki Oy jättäessään työajan tasaamisvapaat antamatta menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti ja siten syyllistynyt työehtosopimuksen tieten rikkomiseen. Koska kanteen ensimmäisestä vaatimuksesta ei siten ole neuvoteltu työehtosopimuksen 31 §:ssä edellytetyin tavoin, ei työtuomioistuin siitä annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla voi ottaa tutkittavakseen kanteessa esitettyä työehtosopimuksen tieten rikkomiseen perustuvaa hyvityssakkovaatimusta. Tämän vuoksi työtuomioistuin jättää vaatimuksen tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Rautaruukki Oyj:n Raahen tehtaalla työskentelevillä A:lla ja B:llä oikeus metalliteollisuuden työehtosopimuksen 14 §:n 3 momentin mukaisiin ylityölisiin vuodelta 2000 saamatta jääneiltä työajan tasaamisvapailta. Työnantajan ilmoituksen mukaan A:lta on jäänyt pitämättä vuonna 2000 työajan tasaamisvapaita 4 tuntia ja B:ltä 40 tuntia. A:lle ja B:lle on maksettu normaali työpalkka pitämättä jääneitä tasausvapaita vastaavilta tunneilta, joten erimielisyys koskee vain palkan korotusosien maksamista.

Metallityöväen Liiton mukaan työntekijän oikeus saamatta jääneiden työajan tasaamisvapaiden johdosta maksettavaan työehtosopimuksen mukaiseen ylityölisään vanhenee viidessä vuodessa siten kuin työsopimuslain 13 luvun 9 §:ssä ja sen siirtymäsäännöksessä todetaan. Työnantajapuoli on sen sijaan katsonut, että oikeus vaadittuihin korvauksiin vanhenee työaikalain 38 §:ssä säädetyssä kahdessa vuodessa.

Arviointi ja johtopäätös

Työehtosopimuksen 14 §:n 4 momentissa, joka koskee työajan ylittymistä työaikaa tasattaessa (tes-ylityö), on sovittu siitä, että työ, joka ylittää työajan tasaamisen vuoksi työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Tätä määräystä sovelletaan työehtosopimukseen osallisten mukaan myös pitämättömien työajan tasaamisvapaiden korvaamiseen.

Viikoittainen ylityö on työehtosopimuksen 14 §:n 3 momentissa määritelty samalla tavoin kuin työaikalaissa. Viikoittaisesta ylityöstä maksettavasta ylityölisästä on sovittu mainitun momentin neljännessä alakohdassa. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu ylityökorvausten vanhenemisesta, eikä ylityölisien vanhenemiskysymys ole ollut esillä myöskään työehtosopimusneuvotteluissa.

Työaikalain 38 §:n 1 momentin mukaan oikeus tässä laissa tarkoitettuun korvaukseen raukeaa, jos kannetta työsuhteen jatkuessa ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukaan työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu (säännös on voimassa 1.1.2004 lukien). Lainkohdan perusteluista käy ilmi, että työsopimuslain mukainen vanhentumisaika on säädetty silmällä pitäen myös työehtosopimuksiin perustuvia saatavia ja että säännöstä sovelletaan kiinteän palkan ohella myös erilaisiin lisäkorvauksiin. Ainoana poikkeuksena säännöksen soveltamisesta mainitaan työaikalakiin ja vuosilomalakiin perustuvat korvaukset, joita koskevista kanneajoista säädetään mainituissa laeissa (hallituksen esitys 187/2002 s. 91).

Kanteessa tarkoitetussa tilanteessa ei ole kysymys lakisääteisestä viikkoylityöstä vaan saamatta jääneestä työajan lyhennysvapaasta, joka on tosin sovittu korvattavaksi samalla tavoin kuin työehtosopimuksessa on sovittu lakisääteisen ylityön korvaamisesta. Työaikalaissa ei ole säännöksiä kanteessa vaadittujen tai niitä vastaavien lisien maksamisesta. Kun korvauksen maksaminen edellä kerrotulla tavalla tes-ylityöksi katsotuilta pitämättömiltä työajan tasausvapaatunneilta ei perustu työaikalain säännöksiin vaan työehtosopimukseen, ei ylityölisien vanhenemiseen voida soveltaa työaikalain 38 §:n 1 momentin mukaista kanneaikaa, vaan sovellettavaksi tulee työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukainen vanhentumisaika.

Kanne, joka koskee A:n ja B:n oikeutta ylityölisiin vuodelta 2000 saamatta jääneiltä työajan tasaamisvapailta, on nostettu elokuussa 2004 eli työsopimuslain edellä mainitun säännöksen mukaisessa määräajassa. Riidatonta asiassa on se, että A:lta ja B:ltä on jäänyt saamatta kanteessa vaadittuja ylityölisiä vuodelta 2000.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Teknologiateollisuus ry:llä ja Rautaruukki Oyj:llä on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Metallityöväen Liitto jutun voittaessaankin saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Rautaruukki Oyj on velvollinen työehtosopimuksen 14 §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti suorittamaan A:lle ja B:lle korvauksena palkkasaatavaa viikoittaisen ylityölisän maksuperusteiden mukaisesti niiltä vuoden 2 000 työtunneilta/päiviltä, joilta työehtosopimuksessa tarkoitettu tasaamisvapaa on jäänyt antamatta.

Metallityöväen Liitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Vannela, Palanko-Laaka ja Hynönen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.