Labor court dismisses union claim that employer violated collective bargaining law by refusing union representative.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that the employer violated the collective bargaining agreement by refusing to recognize a union representative. The union argued that the settlement agreement's requirement to follow collective bargaining procedures implicitly guaranteed them representation even without a majority. However, the court found no evidence that the union had a right to representation when the statutory majority condition was not met. Consequently, the employer's refusal was deemed lawful, and the union's appeal was rejected.
Legislator headnote
AI generatedYhteistoimintalain 5 §; Sovintoehdotus, joka velvoittaa työnantajan noudattamaan yhteistoimintalain menettelyä, ei sisällä unionin oikeutta edustukseen, jos henkilöstöryhmän enemmistöehto ei täyty.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työriidan osapuolten hyväksymän piirisovittelijan sovintoehdotuksen mukaan työnantaja sitoutuu noudattamaan yhteistoimintalain 5 §:n mukaista menettelyä työriidan kohteena olevilla työpaikoilla.
Asiassa oli kysymys siitä, oliko edellä mainitulla sovintoehdotuksen määräyksellä poikettu yhteistoimintalain 5 §:ssä tarkoitetusta henkilöstöryhmän enemmistöä koskevasta edellytyksestä ja oliko työnantaja menetellyt sovintoehdotuksen vastaisesti kieltäytyessään hyväksymästä työnantajaa sitovan rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen ulkopuoliseen työntekijäliittoon järjestäytyneiden työntekijöiden nimeämää henkilöä näiden työntekijöiden yhteistoimintaedustajaksi. (Ään. oikeudenkäyntikuluista)
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 120
KANTAJA
Ammattiliitto SUORA ry, Helsinki
VASTAAJAT
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry, Helsinki
Falck Cash Services Oy, Vantaa
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 14.6.2004
Pääkäsittely 11.10.2004
KANNE
Vaatimukset
Ammattiliitto SUORA on vaatinut, että työtuomioistuin
tuomitsee Falck Cash Services Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon,
tuomitsee Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja
velvoittaa Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja Falck Cash Services Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto SUORAn oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun työtuomioistuimen tuomion antopäivästä on kulunut 30 päivää.
Perusteet
Ammattiliitto SUORA ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI (entinen Työnantajaliitto Allianssi TLA ry) olivat vuoden 2002 syksyllä neuvotelleet rahankäsittelypalvelualaa koskevasta työehtosopimuksesta. Neuvottelut olivat kariutuneet ja seurauksena oli ollut työnseisauksen alkaminen. Työnseisauksen piiriin oli kuulunut kaksi yritystä eli Securitas Arvokuljetus Oy (Vantaan ja Kouvolan yksiköt) ja Falck Cash Services Oy (Vantaan yksikkö).
Työnseisaus oli päättynyt 19.12.2002 osapuolten hyväksyttyä piirisovittelija Esa Longan sovintoehdotuksen, jossa todetaan muun muassa seuraavaa:
"Ammattiliitto Suora ry:n ja Työnantajaliitto Allianssi TLA ry:n välisen työriidan ratkaisemiseksi ja Securitas Arvokuljetus Oy:n Vantaan ja Kouvolan yksiköissä ja Falck Cash Services Oy:n Vantaan yksikössä työskentelevien Ammattiliitto Suora ry:n jäsenten 10.12.2002 kello 11.00 alkaneen työnseisauksen lopettamiseksi teen seuraavan
SOVINTOEHDOTUKSEN
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Työnantaja sitoutuu noudattamaan yhteistoimintalain 5 §:n mukaista menettelyä työriidan kohteena olevilla työpaikoilla."
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Sovintoehdotuksessa Falck Cash Services Oy on sitoutunut noudattamaan yhteistoimintalain 5 §:n mukaista menettelyä Vantaan toimipisteessä työskentelevien Ammattiliitto SUORAn jäsenten osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön Vantaan toimipisteessä työskentelevät Ammattiliitto SUORAn jäsenet ovat oikeutettuja valitsemaan edustajansa yhteistoimintamenettelyyn ja että tämä edustaja on samanveroisessa asemassa kuin muutkin valitut yhteistoimintaedustajat.
Falck Cash Services Oy oli vuoden 2003 maaliskuussa irtisanonut 14 Vantaan toimipisteessä työskennellyttä työntekijää. Irtisanotuista työntekijöistä 12 oli järjestäytynyt Ammattiliitto SUORAan. Irtisanomisten perusteeksi yhtiö oli ilmoittanut taloudelliset ja tuotannolliset syyt.
Ennen irtisanomista Falck Cash Services Oy oli järjestänyt yhteistoimintaneuvottelut, joihin työnantaja oli 9.1.2003 päivätyllä kutsulla kutsunut Postin Toimihenkilöliitto PVL ry:hyn järjestäytyneiden työntekijöiden pääluottamusmiehen A:n ja Postiliitto ry:hyn järjestäytyneitä työntekijöitä edustavan pääluottamusmiehen B:n.
Neuvottelut oli aloitettu 16.1.2003 ja niitä oli jatkettu 27.1.2003. Jälkimmäisen kokouksen pöytäkirjaan neuvottelun osapuoliksi on merkitty työnantajien edustajien lisäksi B ja A. Ammattiliitto SUORAan järjestäytyneiden työntekijöiden pääluottamusmies C, jonka mainittuun ammattiliittoon kuuluvat työntekijät olivat valinneet edustajakseen yhteistoimintamenettelyyn, oli pöytäkirjan mukaan kutsuttu kokoukseen "kuultavaksi" ja hän oli ollut läsnä kokouksessa sen aikaa, kun kokouksessa oli käsitelty yhtiön Vantaan toimipistettä. Tässä kokouksessa työnantaja oli sopinut B:n ja A:n kanssa, että enempi yt-neuvottelu ei ollut tarpeen.
Falck Cash Services Oy ei ollut edellä kuvatuissa neuvotteluissa eikä muutoinkaan hyväksynyt C:tä yhteistoimintamenettelyn neuvotteluosapuoleksi, häntä ei ollut kutsuttu asianmukaisesti yt-neuvotteluihin eikä hänelle ollut annettu tarvittavia tietoja. Yhtiö oli useasti todennut, että C ei ole yt-edustaja, jolla olisi oikeus esimerkiksi laissa tarkoitettuun neuvotteluasemaan, tiedon saantiin ja valmistautumiseen tai edes yksilöidyn neuvotteluesityksen saamiseen. Yhtiön mukaan C oli vain kuunteluoppilas. Edellä selostetulla menettelyllään Falck Cash Services Oy on laiminlyönyt sovintoehdotukseen perustuvat velvollisuudet ja se on siten syyllistynyt työehtosopimuksen tieten rikkomiseen.
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI, joka oli ilmoittanut pitävänsä yhtiön menettelyä oikeana, on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja Falck Cash Services Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja Falck Cash Services Oy ovat vaatineet Ammattiliitto SUORAn velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Sovintoehdotuksen 2 kohdan mukaan työnantaja sitoutuu noudattamaan yhteistoimintalain 5 §:n mukaista menettelyä työriidan kohteena olevilla työpaikoilla. Työriidan kohde oli yhtiön osalta Vantaan yksikkö. Sovintoehdotuksen mukaan Falck Cash Services Oy sitoutuu noudattamaan yhteistoimintalain 5 §:n mukaista menettelyä Vantaan yksikössään.
Falck Cash Services Oy oli vuonna 2003 tehostanut useilla paikkakunnilla organisaationsa toimintakykyä. Yhtiössä oli otettu käyttöön uusia tehokkaita laskinlaitejärjestelmiä, jotka olivat vähentäneet laskentahenkilöstön määrää. Lisäksi alueellisten toimintojen supistuminen ja tehtävien uudelleenjärjestelyt olivat vähentäneet henkilöstön tarvetta sekä kuljetus- että laskentatehtävissä. Edellä mainituista syistä johtuen yhtiössä oli käyty vuoden 2003 alussa sekä loppuvuonna 2003 yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut, jotka olivat koskeneet työvoiman vähentämistä taloudellisista/tuotannollisista syistä. Kysymys oli ollut yhteistoimintalain 6 §:n 1 momentin 3 b-kohdan mukaisista neuvotteluista. Neuvottelut olivat jatkuneet vuoden 2004 puolelle.
Yhteistoimintaneuvottelut oli käyty yhtiökohtaisina valtakunnallisina yt-neuvotteluina, koska henkilöstön vähentämistarve oli koskenut yhtiön useita eri puolilla maata olevia yksiköitä (Vantaa, Lahti, Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu) eikä siis vain Vantaan yksikköä, josta kanteessa on kysymys. Kysymys on siten ollut yhteistoimintalain 7 §:n 4 momentin mukaisista neuvotteluista, jotka ovat koskeneet yleisesti yhtiön useita toimintayksiköitä ja useita henkilöstöryhmiä. Tämän vuoksi yt-neuvottelut oli käyty yhtiötasolla eikä paikallistasolla.
Yhteistoimintalain 3 §:n mukaisina henkilöstön edustajina näissä yhtiötason neuvotteluissa olivat olleet työehtosopimuksen perusteella valitut Postiliiton ja Postin Toimihenkilöliitto PVL:n valtakunnalliset pääluottamusmiehet B ja A. Postiliitto ja Postin Toimihenkilöliitto PVL ovat yhtiössä noudatettavan rahankäsittelypalvelut -alan työehtosopimuksen sopijaosapuolia ja edellä mainitut pääluottamusmiehet ovat mainittujen liittojen valitsemia henkilöstön edustajia. Koska Ammattiliitto SUORA ei ole edellä mainitun työehtosopimuksen sopijaosapuoli, ei sillä eikä sen jäsenillä ole oikeutta valita luottamusmiehiä yhtiöön. Näin ollen Ammattiliitto SUORAn edustajakseen nimeämää C:tä ei voida pitää alan työehtosopimuksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä vaan yhtiön niin sanottuna tavallisena työntekijänä.
Työnantajaliiton edustajien ja piirisovittelijan välillä 18. - 19.12.2002 käydyissä keskusteluissa oli todettu, että sovintoehdotuksen 2 kohdan tekstillä ei laajenneta yhteistoimintalain 5 §:n mukaista menettelyä eikä muuteta sen edellytyksiä. Kuten sovintoehdotuksen kieliasustakin käy ilmi, toistetaan sovintoehdotuksen 2 kohdassa yhteistoimintalain 5 §:n sisältö sitä millään tavalla muuttamatta. Näin ollen sovintoehdotuksen kohdan 2 mukaisella lausumalla "sitoutuu noudattamaan yhteistoimintalain 5 §:n mukaista menettelyä", tarkoitetaan yhteistoimintalain 5 §:n mukaista menettelyä, jossa henkilöstön edustajan valitsemisoikeus on sidottu yhteistoimintalain 5 §:n mukaisiin enemmistöedellytyksiin.
Yhteistoimintaneuvottelut oli käyty edellä selvitetyistä syistä nimenomaan yhtiötason neuvotteluina eikä yksikkötason kuten esimerkiksi Vantaan yksikköä koskevana erillisenä yt-neuvotteluna. Tästä johtuen henkilöstöryhmien (laskenta- ja kuljetustehtävät) edustajatkin oli nimetty valtakunnantasoisesti yhteistoimintalain 7 §:n 4 momentin mukaisesti.
Mitä tulee yhteistoimintalain 5 §:n mukaisen henkilöstön edustajan valitsemisen edellytyksiin, niin selkeästi voidaan todeta, että Ammattiliitto SUORAn jäsenet eli C:n edustamat henkilöt eivät muodosta yhtiötasoisissa yt-neuvotteluissa edellä mainitun 5 §:n edellyttämää kyseisen henkilöstöryhmän enemmistöä. Näissä neuvotteluissa edellä tarkoitettua "enemmistö"-edellytyksen täyttymistä tai täyttymättä jäämistä tarkastellaan yhtiötasolla määritellystä kyseisestä henkilöstöryhmästä eli laskenta- ja kuljetushenkilöstöstä.
Yhtiön laskenta- ja kuljetustehtävissä toimi vuonna 2003 keskimäärin runsaat 700 työntekijää, kun taas Ammattiliitto SUORAn jäseniä on arviolta noin 100 henkilöä. Yhtiötasolla laskettuna heitä on vain noin seitsemäsosa kyseisestä henkilöstöryhmästä. Myöskään yhtiön Vantaan yksikössä Ammattiliitto SUORAn jäsenet eivät muodostaneet enemmistöä yksikön henkilökunnasta. Näin ollen Ammattiliitto SUORAn jäsenillä ei ole henkilöstöryhmän enemmistöedellytyksen puuttuessa yhteistoimintalain 5 §:n mukaista oikeutta valita edustajaansa yhtiötasolla käytäviin yt-neuvotteluihin.
Falck Cash Services Oy ei ollut siten menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti eikä myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja erimielisyys
Falck Cash Services Oy:n Vantaan yksikössä ja Securitas Arvokuljetus Oy:n Vantaan ja Kouvolan yksiköissä työskentelevien Ammattiliitto SUORAan kuuluvien työntekijöiden 10.12.2002 alkaneen työnseisauksen lopettamiseksi oli piirisovittelija tehnyt sovintoehdotuksen, jonka osapuolet olivat hyväksyneet 19.12.2002. Sovintoehdotuksen 2 kohdan mukaan työnantaja sitoutuu noudattamaan yhteistoimintalain 5 §:n mukaista menettelyä työriidan kohteena olevilla työpaikoilla.
Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Falck Cash Services Oy menetellyt edellä mainitun sovintoehdotuksen 2 kohdan vastaisesti kieltäytyessään hyväksymästä yhtiön Vantaan toimipisteessä työskentelevien Ammattiliitto SUORAan kuuluvien työntekijöiden edustajakseen nimeämää C:tä mainittuun ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden edustajaksi yhteistoimintamenettelyyn.
Asiassa esitetty selvitys
Työriidan ratkaisemiseksi käydyistä sovintoneuvotteluista, sovintoehdotuksen sisällöstä ja osapuolten tarkoituksesta työtuomioistuimessa on kuultu Ammattiliitto SUORAn puheenjohtajaa D:tä, pääluottamusmies C:tä ja Ammattiliitto SUORAn kehittämispäällikköä E:tä sekä Työnantajaliitto Allianssin toimitusjohtajana toiminutta F:ää, liiton lakimiehenä toiminutta G:tä ja Postiliiton puheenjohtajaa H:ta.
Ennen sovintoehdotuksen hyväksymistä D oli kertomansa mukaan tiedustellut piirisovittelijalta, velvoittaako sovintoehdotuksen 2 kohta työnantajayrityksiä toimimaan siten, että Ammattiliitto SUORAn edustajat otetaan yhteistoimintaneuvottelukunnan jäseniksi. Piirisovittelija oli ilmoittanut määräyksen velvoittavan yrityksiä. D ei muistanut, oliko tuossa yhteydessä tullut esille yhteistoimintalain 5 §:n mukainen enemmistöedellytys. Yhteistoimintaedustusta koskeva asia ei ollut ollut sovintoneuvotteluissa laajemmin esillä kaikkien osapuolten välisissä keskusteluissa. Tästä kysymyksestä oli keskusteltu lähinnä piirisovittelijan ja Ammattiliitto SUORAn edustajien välillä. Yhteistoimintaedustuksen saaminen oli ollut Ammattiliitto SUORAlle niin tärkeä asia, että ellei tätä olisi hyväksytty, ei lakko olisi loppunut.
C ja E ovat kertoneet Ammattiliitto SUORAn lakon tavoitteista ja ammattiliiton sovintoneuvottelujen aikana asettamista lakon lopettamisen ehdoista kuten D. E on myös kertonut D:n tiedustelleen piirisovittelijalta, tarkoittiko sovintoehdotuksen 2 kohta sitä, että Ammattiliitto SUORAn jäsenet saavat molemmissa yrityksissä normaalin yhteistoimintaedustuksen. Tähän piirisovittelija oli vastannut myöntävästi. Yhteistoimintalain 5 §:n mukaisesta henkilöstöryhmän enemmistöä koskevasta edellytyksestä ei ollut keskusteltu. Sovintoneuvottelujen aikana esille ei myöskään ollut tullut se, muodostivatko Ammattiliitto SUORAan kuuluvat työntekijät Falck Cash Services Oy:n Vantaan toimipaikassa enemmistön.
G on kertonut sovintoehdotuksen 2 kohdan tarkoituksesta ja sisällöstä samalla tavoin kuin F. G:n mukaan hänen ja sovintoneuvotteluissa mukana olleiden rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimukseen osallisten Postiliiton ja Postitoimihenkilöliiton edustajien välisissä keskusteluissa oli todettu sovintoehdotuksen 2 kohdan merkitsevän sitä, että noudatetaan lakia.
Niissä keskusteluissa, joissa H oli ollut läsnä, ei ollut tullut esille se, että sovintoehdotuksen 2 kohdalla tarkoitettaisiin laajentaa yhteistoimintalain 5 §:n tulkintaa siten, että lain enemmistöedellytyksestä poikettaisiin kysymyksessä olevilla työpaikoilla.
Kirjallisiksi todisteiksi Ammattiliitto SUORA on esittänyt muun muassa Securitas Arvokuljetus Oy:ssä 26.11.2003 pidetystä yt-neuvottelusta laaditun pöytäkirjan ja otteen 28.5.2004 pidetystä yt- ja työsuojelutoimikunnan kokouksesta laaditusta muistiosta, joiden mukaan kokouksissa on Ammattiliitto SUORAn edustajana ollut I. Vastaajat ovat jättäneet kirjalliseksi todisteeksi saman työpaikan 9.11.2003 pidetystä yt- ja työsuojelutoimikunnan kokouksesta laaditun muistion, jonka mukaan I on ollut kokouksessa järjestäytymättömien edustajana.
Arviointi ja johtopäätökset
Sopijapuolten hyväksymässä sovintoehdotuksessa työnantaja on edellä todetuin tavoin sitoutunut noudattamaan yhteistoimintalain 5 §:n mukaista menettelyä. Mainitun lainkohdan mukaan milloin jollakin henkilöstöryhmällä ei ole luottamusmiestä, yhdysmiestä tai yhteyshenkilöä taikka milloin tämä on valittu vaaleilla, johon osallistuminen on edellyttänyt kuulumista ammatilliseen yhdistykseen, ja yhdistykseen kuulumattomat työntekijät tai toimihenkilöt muodostavat henkilöstöryhmän enemmistön, on näillä työntekijöillä tai toimihenkilöillä enemmistön heistä niin vaatiessa oikeus valita keskuudestaan edustaja tämän lain mukaista yhteistoimintaa varten vuodeksi kerrallaan.
Sovintoehdotuksen sanamuodosta ei ole saatavissa tukea sille kanteessa esitetylle tulkinnalle, että liitolla olisi lainkohdassa mainituista edellytyksistä poiketen oikeus valita edustajansa yhteistoimintamenettelyyn. F:n kertoman mukaan sovintoehdotusta koskeneissa neuvotteluissa, joissa työnantajapuolen edustajat olivat olleet läsnä, ei ollut ollut esillä Ammattiliitto SUORAn vaatimus yhteistoimintaedustuksen saamisesta yrityksiin. Tämä vaatimus ei ollut sisältynyt myöskään annettuihin lakkovaroituksiin. Sovintoneuvotteluista kantajan puolesta esitetyn selvityksen mukaan ei myöskään piirisovittelijan ja Ammattiliitto SUORAn välisissä keskusteluissa ollut tullut nimenomaisesti esille se, että Ammattiliitto SUORAlla on oikeus saada edustajansa yhteistoimintamenettelyyn siinäkin tapauksessa, että yhteistoimintalain 5 §:n mukainen enemmistöehto ei täyty.
H:n todistajankertomuksen mukaan ennen sovintoehdotuksen hyväksymistä Ammattiliitto SUORAn ja rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimukseen osallisten työntekijäliittojen välisissä neuvotteluissa Ammattiliitto SUORAn taholta on tehty muun muassa vaatimus yhteistoimintaedustuksen saamisesta. Vaatimuksen tultua torjutuksi oli Ammattiliitto SUORAn aloitteesta liittojen väliseen sopimukseen otettu teksti, jonka mukaan sopimuksen osapuolet pyrkivät myötävaikuttamaan muun muassa eri henkilöstöryhmien mahdollisuuteen vaikuttaa itseään koskeviin asioihin työpaikalla. Mainittu sopimus oli otettu sovintoehdotuksen liitteeksi. Kun Ammattiliitto SUORAn vaatimus yt-edustuksesta on näin ennen sovintoehdotuksen hyväksymistä tullut torjutuksi, olisi liitolla työtuomioistuimen mielestä ollut perusteltua syytä erityisesti varmistua siitä, että sovintoehdotuksen 2 kohdan määräyksellä tarkoitetaan sitä, että oikeus yhteistoimintaedustukseen on siinäkin tapauksessa, että lainmukainen enemmistöehto ei täyty.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty perusteita poiketa sovintoehdotuksen ja yhteistoimintalain sanamuodon mukaisesta tulkinnasta. Koska Falck Cash Services Oy:n Vantaan toimipisteessä Ammattiliitto SUORAan kuuluvat työntekijät eivät muodosta henkilöstöryhmän enemmistöä, ei työnantaja ole menetellyt sovintoehdotuksen vastaisesti kieltäytyessään hyväksymästä C:tä Ammattiliitto SUORAn yhteistoimintaedustajaksi. Näin ollen ei myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
Oikeudenkäyntikulut
Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Ammattiliitto SUORA:lla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja Falck Cash Services Oy jutun voittaessaankin saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja Falck Cash Services Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Sulkunen ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Eri mieltä olevan jäsen Sutelan lausunto, johon jäsen Virtanen yhtyi:
Yhdyn tuomioon muilta osin, mutta työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvoitan Ammattiliitto SUORAn korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja Falck Cash Services Oy:n oikeudenkäyntikulut 2 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.