Legislator Case Law & Legislation
TT:2004-114 AI generated

Union dismissed claim for severance agreement breach; employee's capacity deemed significantly reduced justifying termination.

Case Number TT:2004-114
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court dismissed the union's claim for compensation alleging a breach of a severance protection agreement. The employee argued a post-sickness trial period was agreed upon, but the court found no evidence of such a specific commitment beyond a general care plan. Consequently, the court ruled that the employee's significantly and long-term reduced work capacity provided the employer with a valid substantive reason for termination under the collective agreement.

Legislator headnote

AI generated

Section 6 of the Collective Agreement on Termination; Section 13 of the Collective Agreement on Compensation: The court established that a general agreement to seek suitable work following illness does not constitute a binding severance protection agreement, and termination remains lawful if the employee's work capacity is significantly and persistently reduced.

Keywords

AI generated
severance protection agreement breach of contract substantive reason for termination work capacity reduction collective agreement interpretation post-sickness trial period compensation claim dismissal

Cited Legislation

AI generated
Section 6 of the Collective Agreement on Termination
Section 13 of the Collective Agreement on Compensation
Section 33a of the Labour Court Act
Section 4, Paragraph 1 of the Interest Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantaja oli irtisanonut työntekijän työsopimuksen sairausperusteella. Kanteen mukaan työntekijän kanssa oli hänen sairauslomansa aikana sovittu loman päätyttyä alkavasta työkokeilusta. Työntekijälle olisi näin taattu hänen työsuhteensa jatkuminen siitä riippumatta, mitä työehtosopimuksen mukaisista yleisistä irtisanomisperusteista muutoin saattoi seurata.

Tällaisin tarkoituksin tehty sopimus jäi kuitenkin asiassa toteen näyttämättä. Kun työntekijän työkyvyn katsottiin alentuneen olennaisesti ja pitkäaikaisesti siten, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista, kanne hylättiin. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 114

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

ABB Oy, Helsinki

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.9.2004

Pääkäsittely 19.10.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n (nykyisin Teknologiateollisuus ry) ja Metallityöväen Liitto ry:n välille solmitun, 1.2.2001-31.1.2003 voimassa olleen metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa 1.6.2001 voimaan tulleessa metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

13 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (6 ja 10 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa ABB Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 14 kuukauden palkkaa vastaavan määrään eli 27 753,18 euroa (14 x 169 x 11,73 euroa) laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja

velvoittaa ABB Oy:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A oli työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ABB Oy:n (entinen ABB Service) palveluksessa. A oli liikkeen luovutuksen yhteydessä 1.5.1999 siirtynyt ABB Oy:n palvelukseen Outokumpu Harjavalta Metals Oy:stä. Työnantaja oli 11.1.2002 irtisanonut A:n työsuhteen, koska A:n työkyky oli vähentynyt niin olennaisesti ja pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. A:n työsuhde oli päättynyt 11.7.2002.

A oli erinäisten syiden vuoksi ollut työkyvyttömänä vuonna 1999 5,5 työpäivää, vuonna 2000 90 työpäivää ja vuonna 2001 152 työpäivää. Esimerkiksi vuonna 2001 ennen pitempiaikaista sairauslomaa A oli tehnyt ylitöitä työaikalain salliman enimmäismäärän. Käytännössä A oli paikannut sairauspoissaolonsa tekemällä niitä vastaan ylitöitä.

Työskennellessään ABB Oy:n palveluksessa A:n työtehtäviin oli kuulunut muun muassa korjaus- ja ennakkohuoltotyöt sekä ATK-tehtävät. A:n sairausloman aikana työnantaja oli yrittänyt järjestää hänelle etätyökokeilun elokuussa 2001. A:n sairauslomasta johtuen kokeilu ei ollut onnistunut.

A:n sairauspoissaolojen vuoksi oli 19.12.2001 järjestetty palaveri, johon olivat osallistuneet A:n lisäksi työterveyslääkäri B, sosiaalihoitaja C, Maximo-tiimin vetäjä D, työsuojelupäällikkö E sekä psykiatrian erikoislääkäri F. A:n ja F:n mukaan palaverin yhteydessä oli sovittu A:n sairausloman jatkumisesta 28.2.2002 saakka, jonka jälkeen A:n oli ollut tarkoitus aloittaa työkokeilu.

Työnantajalla ei ole ollut oikeutta vedota työkyvyn alentumiseen, koska nimenomaisesti oli sovittu työkokeilun aloittamisesta maaliskuussa 2002. A:n työksi oli suunniteltu Maximo-ohjelman täydentäminen, tietojen tarkastaminen ja niiden päivittäminen. A oli tehnyt tätä työtä jo aiemmin ollessaan kehittämässä kyseistä projektia. Työnantajalla ei tuossa vaiheessa ollut muutoinkaan oikeutta irtisanoa A:n työsopimusta vetoamalla sairauspoissaolojen määrään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja ABB Oy ovat kiistäneet vaatimukset ja vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

ABB Oy:llä on ollut Metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n ja työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukainen asiallinen ja painava peruste irtisanoa A:n työsuhde. Työnantaja ei ole rikkonut irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä. Kun työnantaja on toiminut lain ja sopimusten mukaisesti, ei ole olemassa perusteita velvoittaa työnantajaa maksamaan mitään korvauksia työntekijälle.

A oli 1.5.1999 siirtynyt ABB Oy:n palvelukseen Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n palveluksesta, mutta hän oli aloittanut varsinaisen työskentelyn kunnossapitoasentajana vuorotteluvapaansa päätyttyä 3.11.1999.

A oli sairauden vuoksi ollut työkyvytön 3.11.-31.12.1999 välisenä aikana yhtensä 5,5 työpäivää, mikä oli noin 12,5 % työajasta. Keväällä 2000 oli todettu, ettei A suoriutunut kunnossapitoasentajan tehtävistä. Häntä oli ollut erittäin vaikea työllistää jatkuvien poissaolojensa ja terveydentilastaan aiheutuvan epävarmuuden vuoksi. A:n käytettävyys korjaus- ja kunnossapitotöissä oli erittäin vaikeaa muun muassa, koska hänen liikkumistaan portaissa oli vähennettävä minimiin. Näistä syistä oli helmikuussa 2000 järjestetty palaveri, jossa oli keskusteltu A:n käytettävyydestä muihin kuin korjaustehtäviin. A olikin siirtynyt kunnossapidon ohjausjärjestelmän käyttämistehtäviin eli tekemään töitä tietokoneella samassa toimipisteessä, jossa hän oli aikaisemmin työskennellyt kunnossapitoasentajana. Vuonna 2000 A oli edellä kuvatuista järjestelyistä huolimatta ollut sairauden vuoksi työkyvyttömänä ja poissa töistä yhteensä 90 päivää, eli noin 42 % työajasta. Vuonna 2000 A oli saanut ylityökorvauksia 34,61 tunnilta.

Vuonna 2001 A:n poissaolot olivat lisääntyneet yhä aikaisemmasta ja aiheuttaneet suuria vaikeuksia työnantajalle kunnossapidon ohjausjärjestelmään liittyvien tehtävien hoitamisessa. Vuonna 2001 A oli ollut sairauden vuoksi työkyvyttömänä 152 päivää eli noin 70 % työajasta. A oli saanut ylityökorvauksia 16,22 tunnilta. A:n kanssa oli suoritettu työkokeilu tehtävien hoitamiseksi etätyönä, mutta se ei ollut onnistunut. Joulukuussa 2001 oli keskusteltu vielä mahdollisuudesta uuteen työkokeiluun, mutta aikaisempien kokemusten perusteella työnantajan edustajat eivät olleet pitäneet työkokeilua mahdollisena.

Työnantajalla käytettävissä olleiden tietojen mukaan A oli ollut jo edellisen työnantajan palveluksessa ollessaan toistuvasti sairaana ja vaikeasti työllistettävä. Edellisen työnantajan oli ollut vaikea löytää sellaisia työtehtäviä, joissa A olisi kyennyt työskentelemään. Sama tilanne oli jatkunut ABB Oy:n palveluksessa heti A:n aloitettua työskentelynsä yhtiössä. A oli ollut huomattavan osan työajastaan sairaana, ja hänen terveydentilansa ja työkykynsä olivat heikentyneet työsuhteen jatkuessa.

A:n työhistoria osoittaa, että hänen työkykynsä on vähentynyt niin olennaisesti, ettei työnantajalla ollut tarjolla sellaista työtä, jota A olisi kyennyt tekemään. Työnantajat olivat hänen työuransa aikana tehneet voitavansa järjestääkseen A:lle sellaista työtä, joka soveltuu hänen osaamiselleen ja työkyvylleen. Työkokeilun aloittamisesta ei ollut sovittu 19.12.2001. Mahdolliset keskustelut työkokeilusta eivät poistaneet työkyvyttömyyttä, eivätkä siten myöskään irtisanomisperustetta. ABB Oy:llä on näissä olosuhteissa ollut irtisanomissuojasopimuksen ja lain mukaisesti perusteet irtisanoa A:n työsopimus.

Kantajan vaatima 14 kuukauden palkkaa vastaava korvaus on kohtuuton ottaen huomioon A:n työsuhteen kesto ABB Oy:n palveluksessa sekä olosuhteet ennen työsuhteen päättymistä. Korvauksen määrää arvioitaessa muiden seikkojen ohella on otettava huomioon A:n oma käyttäytyminen ja aiheutuneen ansionmenetyksen määrä. Joka tapauksessa mahdollisen korvauksen määrästä on vähennettävä A:n saamat sairauspäivärahat täysimääräisinä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen irtisanominen

A oli työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 1.5.1999 alkaen ABB Oy:n (entinen ABB Service) palveluksessa, jonne hän oli siirtynyt Outokumpu Oy:stä liikkeen luovutuksen yhteydessä. A oli vuodesta 1985 alkaen toiminut trukinkuljettajana Outokumpu Oy:n palveluksessa. ABB:n palveluksessa hän oli toiminut ensin huoltomiehenä ja myöhemmin hän oli tehnyt atk-töitä.

Yhtiö oli 11.1.2002 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään irtisanomisajan jälkeen 11.7.2002. Irtisanomisen syyksi työnantaja oli ilmoittanut A:n työkyvyn alentumisen olennaisesti ja pitkäaikaisesti siten, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.

A:n sairauspoissaolot

Asianosaisten riidattomiksi ilmoittamien lukujen mukaan A:lla oli ollut sairauspoissaoloja 5,5 työpäivää vuonna 1999, 90 työpäivää vuonna 2000 ja 152 työpäivää vuonna 2001. A:n sairausloma oli päättynyt 28.2.2002.

A:n työkyky ja sopimus työkokeilusta

A:n työkyvystä ja työkokeilusta sopimisesta on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä vastaajan nimeäminä kehityspäällikkö E:tä ja prosessi-insinööri D:tä ja kantajan nimeämänä psykiatrian erikoislääkäri F:ää. Lisäksi työtuomioistuimelle on esitetty kirjallisina todisteina A:ta koskevat avohoidon kertomus ja lääkärintodistus hoitosuunnitelmasta.

A:n kertoman mukaan poliklinikalla 19.12.2001 pidetyssä palaverissa oli sovittu sairausloman jatkumisesta 28.2.2002 asti sekä sen jälkeen aloitettavasta työkokeilusta. Työnantajan edustajat E ja D olivat olleet tilaisuudessa läsnä. A olisi ollut 28.2.2002 päättyneen sairauslomansa jälkeen valmis palaamaan töihin jatkamaan kesken jäänyttä maximo-projektia. A oli ennen sairauslomaansa tehnyt tätä projektia ensin työnjohtajan toimistossa ja myöhemmin ABB:n konttorissa, koska rappusten nouseminen oli A:lle vaikeata. A:lle oli hänen sairauslomansa aikana tuotu tietokone kotiin yhteyksien toimivuuden tarkistamista varten, mutta hän ei ollut onnistunut pääsemään Outokummun vanhaan järjestelmään eikä työnteko kotoa käsin ollut tämän vuoksi onnistunut. Tietokone oli haettu häneltä pois vielä sairausloman aikana.

A on kertonut ilmoittautuneensa irtisanomisaikansa jälkeen työttömyyskortistoon, jossa hän oli ollut syksyyn 2003 asti. Tällä hetkellä A sai reuman ja masennuksen vuoksi kuntoutustukea 31.12.2004 asti. A ei ollut ollut töissä irtisanomisensa jälkeen.

E on kertonut olleensa ABB:n ja sen edeltäjien palveluksessa noin 35 vuoden ajan sekä toimineensa työsuojelupäällikkönä jo vähän ennen ABB:n aikaa. A ei ollut ollut todistajan alaisena, mutta hän oli joutunut A:n asian kanssa tekemisiin työterveyslääkäriltä ja esimiehiltä tulleiden viestien vuoksi. A:lle oli hänen lisääntyneiden sairauspoissaolojensa vuoksi yritetty etsiä toisenlaisia tehtäviä. A olikin siirtynyt kunnossapitoasentajan tehtävistään atk-töihin maximo-projektiin, joka oli huomattavasti kevyempää kuin hänen entinen työnsä. Lääkärin kehotuksesta A:n työpiste oli siirretty lähemmäksi tehdasalueen porttia, ja hänen kävelymatkansa portilta työpaikalleen oli puolittunut ollen enää kilometrin verran. Siirto ei ollut kuitenkaan vähentänyt A:n sairauspoissaoloja, minkä lisäksi A:lla oli alkanut ilmetä jaksamisongelmia.

E oli ollut läsnä 19.12.2001 pidetyssä palaverissa, jonne oli tullut kutsu tehtaan lääkäri B:ltä. Todistaja oli mennyt palaveriin yhtä matkaa B:n ja D:n kanssa. Palaverissa oli kuunneltu A:n ajatuksia ja selvitetty, missä mennään. Todistaja oli mieltänyt tilaisuuden lähinnä informaatiotilaisuudeksi. Työkokeilusta ei ollut puhetta eikä mistään asioista ollut tuolloin sovittu. Työkokeilusta ei ollut puhetta palaverin jälkeenkään. Työnantajalla ei ollut tarjota kevyempiä töitä A:lle kuin atk-työt, koska yhtiön tehtävät olivat korjauksia ja kunnossapitoa.

D on kertonut olleensa helmikuuhun 2002 asti ABB:n palveluksessa. Todistaja oli vuosina 2000-2001 antanut A:lle työtehtäviä maximo-projektiin liittyen. Todistaja ei ollut ollut A:n esimies. A oli toiminut projektissa yhtenä pääkäyttäjänä. A oli siirretty projektiin, koska hänelle oli ilmeisesti sairastamansa reuman vuoksi yritetty hakea sopivampaa työtä kuin asentajan työ. A oli myös ollut sopiva henkilö projektiin, koska hänellä oli hyvä tietokoneen käyttökokemus. A:lle oli tehty oma työpöytä työnjohtajan huoneeseen, mutta työpiste oli myöhemmin vuonna 2001 siirretty lähemmäksi tehtaan pysäköintialuetta. Sairauspoissaolot olivat kuitenkin jatkuneet päätetyöskentelyn aikana.

D oli ollut läsnä 19.12.2001 pidetyssä palaverissa, jonka tarkoitus oli ollut A:n nykytilanteen kartoittaminen. Työkokeilusta ei ollut tuolloin sovittu. Todistaja oli kuullut ensimmäisen kerran työkokeilusta pääkäsittelyä edeltäneellä viikolla vastaajan asiamieheltä. A:n irtisanomisen jälkeen maximo-projekti oli uuttopelkistämön osalta jäänyt retuperälle, mutta muiden alueiden pääkäyttäjät olivat myöhemmin hoitaneet tämänkin alueen. Uutta työntekijää tähän ei ollut palkattu. Todistajan siirryttyä toisen yhtiön palvelukseen helmikuussa 2002 maximo-järjestelmä oli ollut jo käytössä.

F on kertonut toimineensa sivutoimisena lääkärinä Harjavallan MTK:n päivähoito-osastolla, jossa A oli ollut hoidossa. Todistaja ei muistanut erikseen tätä tapausta, mutta yleensä hän tapaa potilasta useamman kerran. Tavanomaista on, että työnantajaa tavataan suunniteltaessa potilaan työhön paluuta tai työkokeilua. Tapaamisen ajatuksena on potilaan pääseminen takaisin työelämään. Yleensä päivähoito-osasto ehdottaa tapaamista työnantajan kanssa.

F:n mukaan hoitokokouksessa 19.12.2001 oli sovittu työnantajan kanssa sairauskertomukseen kirjatuista seikoista. Työkokeilun on tässä suunniteltu tapahtuvan A:n omassa työssä. Kertomuksen on laatinut sairaanhoitaja kokouksessa tekemiensä muistiinpanojen perusteella. Sairauskertomukset eivät ole sopimuksia, joihin otettaisiin osapuolten nimikirjoitukset. Olisi kuitenkin omituista, jos sairauskertomukseen olisi kirjattu sovituksi työhönpaluuseen liittyviä asioita, jotka olisi sovittu työnantajan edustajien poistuttua kokouksesta. Todistajan 4.2.2002 antama lääkärintodistus hoitosuunnitelmasta on kirjoitettu sairauskertomuksen perusteella. Todistuksen tekstin perusteella sen käyttötarkoitus on jäänyt avoimeksi, ja ilmeisesti se on tarkoitettu hyväntahtoiseksi muistutukseksi työnantajalle. Työnantajalle ei mennyt kappaletta sairauskertomuksesta. A:n irtisanominen oli tullut todistajalle yllätyksenä.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan irtisanomisen perusteeksi edellytetään työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta. Lain mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vamma tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Asiassa on ensiksi ratkaistava, onko A:n kanssa hänen viimeisen sairauslomansa aikana sovittu loman päätyttyä 28.2.2002 alkavasta työkokeilusta. Kanteessa on katsottu, että tällaisella sopimuksella A:lle on taattu hänen työsuhteensa jatkuminen siitä riippumatta, mitä työehtosopimuksen mukaisista yleisistä irtisanomisperusteista muutoin voisi seurata.

Työtuomioistuimelle on esitetty ristiriitaista selvitystä siitä, mitä A:n, työnantajan edustajien ja terveydenhoitohenkilökunnan kesken 19.12.2001 pidetyssä kokouksessa on A:n työskentelystä jatkossa sovittu. A on kertonut tilaisuudessa sovitun työkokeilun aloittamisesta hänen sairauslomansa päätyttyä helmikuun lopussa 2002. A:ta hoitaneen lääkärin kertomus samoin kuin työtuomioistuimelle jätetty avohoidon kertomus ja sen pohjalta laadittu lääkärintodistus vastaavat A:n asiasta esittämää. Toisaalta työnantajan edustajina tilaisuudessa läsnä olleet henkilöt ovat kertoneet yhteneväisesti, ettei tilaisuudessa sovittu mistään eikä työkokeilusta ollut puhetta.

Edellä mainitun avohoidon kertomuksen ja lääkärintodistuksen mukaan kokouksessa sovittiin hoidon jatkamisesta helmikuun 2002 loppuun ja sen jälkeen alkavasta työkokeilusta A:n omassa työssä sekä työterapiakäyntien aloittamisesta ja liikunnan lisäämisestä hoito-ohjelmaan.

Asiassa ei ole esitetty, että kokouksessa olisi ollut ainakaan nimenomaisesti esillä ja neuvoteltavana A:n työsuhteen päättämisen mahdollisuus ja sille vaihtoehtoiset toimenpiteet. Asiakirjoihin sovituiksi kirjatut toimenpiteet on työtuomioistuimen mielestä pikemminkin ymmärrettävä A:n sairausloman jälkeiseksi hoito-ohjelmaksi, johon on kuulunut paluu entisiin eikä esimerkiksi joihinkin muihin työtehtäviin. Työkokeilua ei siten työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida katsoa tarkoitetun irtisanomisen vaihtoehdoksi. Myös työnantajan sitoutuminen hoito-ohjelmaan A:n työssäkäyntiä koskevilta osin on jäänyt epäselväksi. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että hoitokokouksessa olisi sovittu työehtosopimusta pidemmälle menevistä A:n työllistämisen takeista.

Esitetyn selvityksen mukaan A:n sairauspoissaolot olivat lisääntyneet vuodesta 1999 alkaen ja olleet 152 työpäivää vuonna 2001. Sairauslomien syistä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä, mutta sairauslomien voidaan päätellä johtuneen useista eri syistä A:lla todetun reuman lisäksi. A:n työnantaja ABB Oy on pyrkinyt löytämään A:lle soveltuvaa työtä ja sijoittamaan hänet korjausmiehen tehtävästä kevyempiin atk-tehtäviin siten, että A:n liikkumiseen liittyvät ja muut terveydelliset työrajoitteet tulevat otetuksi huomioon. Työtehtävien muutoksista ja työjärjestelyistä huolimatta A:n sairauspoissaolot ovat jatkuneet. Vuoden 2002 puolella A on ollut sairauslomalla helmikuun loppuun asti. Tämän jälkeen A:lla, joka oli irtisanottu 11.1.2002, ei ole ollut työvelvoitetta irtisanomisaikanaan.

Työtuomioistuin katsoo, että A:n työkyky on edellä esitetyin tavoin vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Myöskään ennuste hänen työkykynsä palautumisesta yrityksessä tarjolla olleisiin kevyimpiinkään tehtäviin ei ole ollut hyvä. Siten työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää A:n työsuhteen jatkamista. Työnantajalla on näistä syistä ollut metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukainen syy irtisanoa A:n työsopimus, ja kanteessa esitetty korvausvaatimus on perusteeton.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Metallityöväen Liitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja ABB Oy:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 3 508 euroa. Vaatimuksen määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja ABB Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3 508 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Niskanen, Sulkunen ja Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Tämän vuoksi velvoitan ABB Oy:n maksamaan E:lle irtisanomisssuojasopimuksessa tarkoitettuna korvauksena 20.000 euroa ja korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 6.074,92 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen.