Labor court dismissed claim that a single-employer union lacks national scope to bind members to collective agreement clauses.

Yksittäinen yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys ei ollut sellainen työaikalain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan ja joka siten olisi voinut sopia toisin työaikalain 5 §:ssä säädetystä varallaolosta.

Työntekijöiden yhdistyksen solmiman työehtosopimuksen varallaoloa koskevat sopimusmääräykset, sikäli kuin niillä oli sovittu työnantajan oikeudesta määrätä yksipuolisesti varallaolosta jokaiselle työntekijälle, eivät olleet yhdistyksen jäseniä velvoittavia. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 1

KANTAJA

Air Botnian Lentäjäyhdistys ry, Vantaa

VASTAAJA

Palvelualojen Toimialaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Oy Air Botnia Ab, Vantaa

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.8.2003

Pääkäsittely 23.9.2003

KANNE

Vaatimukset

Air Botnian Lentäjäyhdistys on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että työehtosopimuksen 8.9 kohdan varallaoloa koskeva sopimusmääräys, jonka mukaan yhtiöllä on mahdollisuus suunnitella varallaolo jokaiselle lentäjälle, ei ole yhdistyksen jäseniä velvoittava, ja

velvoittamaan Palvelualojen Toimialaliiton ja Oy Air Botnia Ab:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Air Botnian Lentäjäyhdistyksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Air Botnian Lentäjäyhdistys on Oy Air Botnia Ab:n palveluksessa olevia liikennelentäjiä edustava yrityskohtainen yhdistys, jossa on 94 jäsentä. Yhdistys on yksi Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK ry:n 21 jäsenjärjestöstä. Oy Air Botnia Ab on Scandinavian Airlines Oyj:n tytäryhtiö. Sen palveluksessa on 294 työntekijää, joista liikennelentäjiä on 98.

Yhdistyksen jäsenyyttä voi anoa jokainen yhtiön kanssa suorassa palvelussuhteessa oleva lentäjä ja osa-aikainen lentäjä. Osa-aikaisilla lentäjillä ei ole äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa. Voidakseen toimia yhdistyksessä täysivaltaisena jäsenenä liikennelentäjän on oltava kokoaikaisesti yhtiön palveluksessa. Jäsenyys yhdistykseen on sidottu työnantajaan. Kun liikennelentäjän palvelussuhde yhtiöön päättyy, eroaa lentäjä yhdistyksestä.

Yhdistyksen tarkoituksena on koota jäsenistönsä yhtenäiseksi ammattikunnaksi ja huolehtia jäsenistönsä palkkaukseen kuuluvista ja muista ammatillisista, yhteiskunnallisista ja koulutuksellisista eduista, sekä erityisesti valvoa heidän etuaan työsuhteessa ja alan työllisyyttä koskevissa asioissa. Edelleen yhdistyksen tarkoituksena on neuvotella ja sopia alan ammattiyhdistyksenä jäseniään koskevista työ- ja työehtosopimuksista ja seurata ja edistää liikenneilmailun kehityksen yleisiä edellytyksiä Suomessa, varsinkin lentoturvallisuusmielessä, sekä toimia jäsentensä ilmailuammatillisen sivistyksen kohottamiseksi.

Vaikka yhdistyksen jäsenet työtehtävissään liikkuvat eri puolilla Suomea ja jopa maan rajojen ulkopuolella, yhdistys ei ole sellainen valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, jonka toimintapiiri käsittäisi koko maan ja joka voisi sopia toisin työaikalain 8 luvun 40 §:n 1 momentissa mainituista säännöksistä.

Erimielisyysneuvotteluissa ei asiasta päästy yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen Toimialaliitto on vastauksessaan, johon Oy Air Botnia Ab on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Palvelualojen Toimialaliitto on lisäksi vaatinut Air Botnian Lentäjäyhdistyksen velvoittamista korvaamaan Palvelualojen Toimialaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Air Botnian Lentäjäyhdistys on niin sääntöjensä kuin käytännön toimintansakin perusteella työaikalain 8 luvun 40 §:n mukainen yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan ja joka voi siten sopia työehtosopimuksella toisin työaikalain pakottavista säännöksistä. Tällä perusteella työehtosopimus mukaan lukien 8.9 kohdan varallaolomääräys on osallisyhdistyksiä sitova.

Air Botnian Lentäjäyhdistys ja Palvelualojen Toimialaliitto pyrkivät talven 2001 ja kevään 2002 välisenä aikana saamaan aikaan neuvotteluratkaisun uudeksi työehtosopimukseksi. Kun neuvottelut eivät edenneet, osapuolet pyysivät piirisovittelijaa toimimaan neuvotteluissa sovittelijana. Piirisovittelija antoikin sovintoehdotuksensa 27.6.2002 osapuolten hyväksyttäväksi. Sovintoehdotukseen sisältyvän varallolomääräyksen mukaan työntekijällä voi olla enintään 15 varallaolopäivää vuodessa. Kun osapuolten välillä tuli vielä epäselvyyttä kohdan tarkoituksesta, osapuolet täsmensivät yksimielisesti määräystä muun muassa siten, että yhtiöllä on mahdollisuus suunnitella varallaolo jokaiselle lentäjälle. Osapuolet hyväksyivät sovintoehdotuksen täsmennyksineen samana päivänä 27.6.2002.

Sittemmin sopijaosapuolten välille syntyi tulkintaerimielisyys muun ohella varallaolosta. Osapuolet kääntyivät uudelleen piirisovittelijan puoleen pyytäen häntä ratkaisemaan erimielisyyden. Piirisovittelija vahvisti ratkaisullaan 13.12.2002 varallaolon osalta sen tulkinnan, että työnantajalla on mahdollisuus suunnitella varallaolo jokaiselle lentäjälle.

Työehtosopimusneuvotteluissa oli käyty "kauppaa" erilaisilla työehtosopimusmääräyksillä ja palkkaratkaisulla. Tämän kaupankäynnin ja aitojen neuvottelujen tuloksena oli syntynyt kokonaisuus, jonka yhtenä kohtana oli nyt riidanalainen kysymys työnantajan mahdollisuudesta suunnitella varallaolo jokaiselle lentäjälle. Varallaolomääräystä ei voida kanteessa vaaditulla tavalla jälkikäteen katsoa pätemättömäksi.

Työntekijöiden yhdistys voi hallituksen esityksen HE 34/1996 mukaan olla yrityskohtainenkin, kuten Air Botnian Lentäjäyhdistys on, kunhan vaan sen toimintapiiri käsittää koko maan. Toisin sanoen yhdistyksen toiminta-aluetta ei ole rajattu koskemaan esimerkiksi pelkästään Oy Air Botnia Ab:n Helsingissä toimivia lentäjiä. Air Botnian Lentäjäyhdistyksen sääntömääräinen toimintapiiri käsittää koko maan ja yhdistys on avoin kaikille Oy Air Botnia Ab:n palveluksessa oleville lentäjille. Hallituksen esityksen nojalla sillä, että alueellinen soveltaminen oli rajattu koskemaan pelkästään Oy Air Botnia Ab:tä, ei ole merkitystä. Sinänsä Oy Air Botnia Ab toimii valtakunnallisesti. Lisäksi yhdistys on nimenomaisesti sääntöjensä mukaisesti perustettu työmarkkinajärjestöksi, jonka tehtävänä on neuvotella ja sopia alan ammattiyhdistyksenä jäseniään koskevista työehtosopimuksista.

Palvelualojen Toimialaliitto ja Oy Air Botnia Ab ovat pääkäsittelyssä vedonneet lisäksi siihen, ettei riidanalaisessa sopimuskohdassa sovitussa järjestelyssä ole ollut kysymys työaikalain 5 §:ssä tarkoitetusta varallaolosta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Työaikalain 5 §:n 1 momentin mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Saman lain 40 §:ssä, joka on otsikoitu Säännösten pakottavuus ja poikkeaminen valtakunnallisella työehtosopimuksella, on säädetty, että työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on oikeus sopia toisin muun muassa siitä, mitä lain 5 §:ssä säädetään.

Air Botnian Lentäjäyhdistys ja Palvelualojen Toimialaliitto ovat kanteen mukaan 13.8.2002 allekirjoitetulla työehtosopimuksella sopineet Oy Air Botnia Ab:n standby-miehistöjen osalta varallaolosta työaikalaista poikkeavalla tavalla. Sopimuksen 8.9 kohdan mukaan varallaolo ei edellytä työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta, vaan yhtiöllä on mahdollisuus suunnitella varallaolo jokaiselle lentäjälle. Sopimuksessa on lisäksi yksityiskohtaisia määräyksiä varallaolon järjestämisestä.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Air Botnian Lentäjäyhdistys sellainen yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan ja joka siten on voinut jäsenistöä velvoittavasti sopia työehtosopimuksin varallaolosta edellä todetulla tavalla. Kannetta on vastustettu ensinnäkin sillä perusteella, että Air Botnian Lentäjäyhdistys on työaikalaissa tarkoitettu valtakunnallinen yhdistys, toiseksi että asiasta on selkeästi sovittu työehtosopimuksella pitkien ja monivaiheisten neuvottelujen jälkeen ja neuvottelujen lopputuloksen on vielä piirisovittelija varmentanut, ja kolmanneksi että kysymys ei ole ollut sellaisesta varallaolosta, jota työaikalain 5 §:ssä tarkoitetaan.

Käsittelyratkaisu

Palvelualojen Toimialaliitto ja Oy Air Botnia Ab ovat vasta pääkäsittelyssä vedonneet ensimmäisen kerran siihen, että riidanalaisessa sopimuskohdassa sovitussa järjestelyssä ei ole ollut kysymys työaikalain 5 §:ssä tarkoitetusta varallaolosta. Kun mainitut asianosaiset eivät ole saattaneet todennäköiseksi, että tähän seikkaan vetoamatta jättäminen valmistelussa olisi johtunut pätevästä syystä, työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n 2 momentin nojalla jättää tämän kanteen vastustamisperusteen vasta pääkäsittelyssä esitettynä huomiotta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Työtuomioistuimelle esitettyjen Air Botnian Lentäjäyhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsenyyttä voi anoa jokainen Oy Air Botnia Ab:n kanssa suorassa palvelussuhteessa oleva lentäjä ja osa-aikainen lentäjä. Yhdistyksen tarkoitus on koota jäsenistönsä yhtenäiseksi ammattikunnaksi ja huolehtia jäsentensä palkkaukseen kuuluvista ja muista ammatillisista, yhteiskunnallisista ja koulutuksellisista eduista, sekä erityisesti valvoa heidän etuaan työsuhteessa ja alan työllisyyttä koskevissa asioissa. Edelleen yhdistyksen tarkoituksena on neuvotella ja sopia alan ammattiyhdistyksenä jäseniään koskevista työ- ja työehtosopimuksista sekä seurata ja edistää liikenneilmailun kehityksen yleisiä edellytyksiä Suomessa varsinkin lentoturvallisuusmielessä.

Air Botnian Lentäjäyhdistyksen luonteesta työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa liikennelentäjä A:ta sekä todistajina Oy Air Botnia Ab:n lentotoiminnanjohtaja B:tä ja Palvelualojen Toimialaliiton toimitusjohtaja C:tä.

Työtuomioistuimessa on lisäksi kuultu todistajina liikennelentäjiä D:tä, E:tä ja F:ää sekä Oy Air Botnia Ab:n henkilöstöjohtajaa G:tä, jotka kaikki ovat kertoneet riidanalaisen työehtosopimuksen solmimiseen johtaneista neuvotteluista.

Asian osapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että Air Botnian Lentäjäyhdistyksen ja Palvelualojen Toimialaliiton välinen työehtosopimus on yrityskohtainen työehtosopimus ja että Air Botnian Lentäjäyhdistys on yrityskohtainen ammattiyhdistys. Edelleen osapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että työaikalain 40 §:ssä tarkoitettu sopiminen voi tapahtua myös yrityskohtaisella työehtosopimuksella, jos sopijapuolina ovat yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää koko maan. Palvelualojen Toimialaliitto on riidattomasti tällainen yhdistys. Erimielisyys sen sijaan vallitsee siitä, voidaanko Air Botnian Lentäjäyhdistystä pitää mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna valtakunnallisena yhdistyksenä.

Vaatimus työehtosopimusosapuolten valtakunnallisuudesta edellytyksenä työntekijän kannalta laissa säädettyä epäedullisemmalle sopimiselle lähtee työaikalaissa ja yleensä työlainsäädännössä siitä perusajatuksesta, että tällaisten sopijapuolten voidaan olettaa olevan tasavahvoja sopimuskumppaneina. Se, että järjestöjen toiminta kattaa koko maan jo sellaisenaan takaa lainsäätäjän mielestä riittävän sopimustasapainon sen varmistamiseksi, että työsopimussuhteessa heikompana osapuolena pidetyn työntekijän edut tulevat ilman laissa säädettyä vähimmäisturvaa asianmukaisesti huomioon otetuiksi.

Mainittujen lakien valmisteluaineistossa ei ole tarkemmin määritelty, mitä yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, tuossa yhteydessä on tarkoitettu. Oikeuskirjallisuudessa vastaavia säännöksiä on tulkittu niin, että valtakunnallisilla työnantaja- ja työntekijäyhdistyksillä tarkoitetaan työnantaja- ja työntekijäliittoja, joiden sekä sääntömääräinen että tosiasiallinen toiminta-alue on koko maa. (Ks. esim. Kari-Pekka Tiitinen - Tarja Kröger, Työsopimusoikeus, Helsinki 2003, s. 49 ja 50).

Työaikalain 40 §:n otsikon mukaan pykälässä säädetään toisin sopimisesta valtakunnallisella sopimuksella. Vakiintuneen tulkinnan mukaan yrityskohtaiset sopimukset eivät voi olla valtakunnallisia sopimuksia. Näin on asiaa tulkittu muun muassa sovellettaessa sekä vuoden 1970 että vuoden 2001 työsopimuslain työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevia säännöksiä. Pykälän otsikointi on siten ristiriidassa sen kanssa, että toisin sopiminen voi tapahtua myös yrityskohtaisin sopimuksin.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Air Botnian Lentäjäyhdistys yksittäisenä yrityskohtaisena työntekijöiden yhdistyksenä ei voi olla sellainen työaikalain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan ja joka siten voisi sopia toisin työaikalain 5 §:ssä säädetystä varallaolosta. Näin ollen mainitun yhdistyksen solmiman työehtosopimuksen varallaoloa koskevat sopimusmääräykset, sikäli kuin niillä on sovittu työnantajan oikeudesta määrätä yksipuolisesti varallaolosta jokaiselle lentäjälle, eivät ole yhdistyksen jäseniä velvoittavia, ja niiden sijaan tulevat sovellettaviksi lain pakottavat säännökset.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että vastaajapuolella on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi Air Botnian Lentäjäyhdistyksen on jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että työehtosopimuksen 8.9 kohdan varallaoloa koskeva sopimusmääräys "Yhtiöllä on mahdollisuus suunnitella varallaolo jokaiselle lentäjälle" ei ole yhdistyksen jäseniä velvoittava.

Asiaan osalliset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Virtanen, jonka lausuntoon jäsen H. Rautiainen yhtyi, lausui:

Työaikalain 40 §:n mukainen sopimisoikeus on muun muassa työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan. Tällainen sopimismahdollisuus on ensimmäisen kerran otettu vuoden 1960 vuosilomalakiin. Tämän lain esitöissä ei ole tarkemmin selostettu, mitä tällä ilmaisulla tarkoitetaan. Vuoden 1960 vuosilomalain kommentaariteoksessa on esitetty, että paikallisella ammattiosastolla ei ole laissa tarkoitettua sopimisoikeutta (Tapani Virkkunen, Laki työntekijän vuosilomasta, käytännöllistä tietoutta työnantajille ja työntekijöille, Forssa 1964, s. 97). Itse asiassa tämä on ainoa johtopäätös, joka säännöksen sanamuodosta voidaan varmuudella tehdä. Käsitys vastaa hyvin tuon ajankohdan järjestösuhteita. Myöhemmässäkään lainsäädännössä ei ole säädösteksteissä eikä niiden esitöissä tarkemmin määritelty, mitä tarkoitetaan ilmaisulla "yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan".

Ajan kuluessa järjestöjen suhteet ovat muuttuneet ja on myös syntynyt järjestöjä, jotka poikkeavat perinteisemmästä liitto-ammattiosasto-rakenteesta. Air Botnian lentäjäyhdistys ei sääntöjensä mukaan ole edellä kerrotuin tavoin paikallinen yhdistys. Tästä ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että se ei olisi työaikalain 40 §:ssä tarkoitettu sopimuskelpoinen yhdistys.

Työntekijäyhdistysten säännöissä on yleensä jonkinlainen määräys siitä, ketkä voivat liittyä yhdistyksen jäseneksi. Useimmiten jäsenyys on rajoitettu johonkin tiettyyn toimialaan. Air Botnian lentäjäyhdistyksen jäseneksi voi tulla vain Oy Air Botnia Ab:n palveluksessa oleva lentäjä. Jutussa on ratkaistava kysymys siitä, onko tällainen jäsenyyden rajoitus sellainen, ettei Air Botnian lentäjäyhdistystä voida pitää yhdistyksenä, jonka toimintapiiri käsittää koko maan.

Kun säännöksen sanamuodosta ei voida tehdä kiistatonta johtopäätöstä, on ratkaisu tehtävä muilla perusteilla. Työoikeudessa vallitsee varsin yksimielinen näkemys siitä, että työaikalain 40 § :n säännöksellä on pyritty turvaamaan se, että työehtosopimuksen tekevien osapuolten välillä vallitsee sopimustasapaino. Säännös sisältää olettaman siitä, että yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, on tasaveroinen sopijakumppani.

Tässä tapauksessa ratkaisu tulee mielestäni perustaa sen arvioinnille, ovatko työehtosopimusosapuolet tosiasiallisesti tasaveroisessa asemassa. Air Botnian lentäjäyhdistys on itsenäinen yhdistys siten, ettei se ole minkään työehtosopimuksia tekevän yhdistyksen alayhdistys. Sääntöjensä mukaan sen tarkoituksena on huolehtia lentäjien edunvalvonnasta kokonaisvaltaisesti. Työehtosopimustoiminta on myös ollut vakiintunutta. Jutussa ei ole edes väitetty, että Air Botnian lentäjäyhdistys olisi ollut työnantajayhdistystä heikommassa asemassa. Asia ei ole liioin tullut esille piirisovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa, jotka sittemmin ovat johtaneet kiistanalaisen työehtosopimusmääräyksen syntymiseen. Merkityksellistä on myös se, että vastaajayhdistys on vedonnut työaikalain 40 §:n mukaisen sopimuskompetenssin puuttumiseen ensimmäisen kerran vasta työtuomioistuimessa.

Esillä olevilla perusteilla katson, että Air Botnian lentäjäyhdistys ry on työaikalain 40 §:ssä tarkoitettu sopimuskelpoinen työntekijäyhdistys ja työehtosopimuksen 8.9 kohdan varallaoloa koskeva sopimusmääräys on yhdistyksen jäseniä velvoittava.