Court dismisses claim that sick days on scheduled holidays count as work interruption days for overtime pay.

Rajavartiolaitoksen hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan työajan laskennassa laskentapäiviä olivat työvuoroluettelon mukaiset vapaapäivät ja keskeytyspäiviä sairauspäivät. Tilanteessa, jossa viranhaltijan sairauspäivät sattuivat pelkästään työvuoroluettelon mukaisille vapaapäiville, johtui viranhaltijan työstä poissaolo aikaprioriteettiperiaatteen mukaan ensisijaisesti työvuoroluettelon mukaisista vapaapäivistä. Sairauspäiviä ei tullut tässä tilanteessa katsoa työajan laskennassa keskeytyspäiviksi.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 96

KANTAJAT

Valtion yhteisjärjestö VTY ry, Helsinki

Palkansaajajärjestö Pardia ry, Helsinki

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.9.2003

Pääkäsittely 10.11.2003

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rajavartiolaitoksen esikunnan ja toiselta puolen muiden ohella kantajajärjestöjen välillä solmitussa rajavartiolaitoksen hallinnonalakohtaisessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III KORVAUKSET JA LISÄT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 § Lisä- ja ylityökorvausten määräytyminen keskeytyneessä työjaksossa

Jos virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka sen johdosta, että virkasuhde on alkanut tai päättynyt kesken työjakson, lasketaan lisä- ja ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien työtuntien perusteella

soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoja (liite 1 ja 2).

Soveltamisohje:

Suhteellisten työtuntinormien taulukkoja käytetään jaksotyötä ja virastotyötä tekevien virkamiesten yli- ja lisätyökorvausten laskemisessa.

Laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi muun muassa virkamatkalla matkustamiseen kulunut vuorokausi, jos virkamies on samalla joutunut hoitamaan virkatehtäviään, viikkolepopäivät, työvuoroluettelon mukaiset vapaapäivät sekä työtapaturman sattumispäivä ja sairastumispäivä, jos virkamies on jo aloittanut työnsä, vaikka virkamies niiden johdosta joutuu jäämään pois työstä tai hänelle myönnetään sairauden vuoksi virkavapautta.

Keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä ovat muun muassa sairaus-, ay-koulutus-, vuosiloma- ja virkavapauspäivät, vuosilomaan jäävät sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto, vapunpäivä sekä ay-koulutus- ja virkamatkalla vain pelkästään matkustamiseen käytetty vuorokausi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtiovarainministeriön, Akava-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardian ja Valtion yhteisjärjestö VTY:n välillä solmitussa valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.1. SAIRAUSPOISSAOLOT

9 §

Oikeus sairauslomaan

Virkamiehellä tai työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on estynyt hoitamasta tehtäviään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Valtion yhteisjärjestö VTY ja Palkansaajajärjestö Pardia ovat vaatineet työtuomioistuinta vahvistamaan rajavartiolaitoksen hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi, että mainitun sopimuksen 15 §:ää sovelletaan niin, että pelkästään vapaapäiviksi sattuvat sairauspäivät ovat virkaehtosopimuksen mukaisia sairauslomapäiviä ja työajan laskennassa rajavartiolaitoksessa keskeytyspäiviä.

Valtion yhteisjärjestö VTY ja Palkansaajajärjestö Pardia ovat vaatineet valtiovarainministeriön velvoittamista korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, myönnetäänkö pelkästään vapaapäiville sattuva sairauspoissaolo valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n mukaisena sairauslomana, jolloin sillä on vaikutusta työjakson työajan laskentaan sekä mahdollisiin lisä- ja ylityökorvauksiin. Jos pelkästään vapaapäiville sattuva sairausjakso on virkaehtosopimuksen mukaista sairauslomaa, niin sairauspäivät ovat työjaksossa keskeytysmispäiviä eli niiden laskennallinen arvo on 5 tuntia 28 minuuttia päivää kohti.

Tulkintariita on aiheutunut rajavartiolaitoksen virkavapautta ja opintovapaa koskevasta määräyksestä, jossa todetaan muun muassa seuraavaa: "Virkavapaus myönnetään koko todistetun työkyvyttömyyden ajaksi silloin kun virkamiehen vapaapäivänä alkanut työkyvyttömyys jatkuu työvuoron aikana. Pelkästään vapaapäiviksi annetun työkyvyttömyystodistuksen perusteella ei tule myöntää sairauslomaa." Ohje on tullut voimaan 1.6.2002 ja ohjeen johdosta rajavartiolaitoksessa aikaisemmin vuosia jatkunutta käytäntöä on muutettu. Muutosta on perusteltu osittain sillä, että vankeinhoitolaitoksessa oli siirrytty noudattamaan vastaavaa käytäntöä vuonna 1997. Muissa valtion virastoissa käytäntö vaihtelee. Kantajien tiedossa ei kuitenkaan ole, että muualla olisi annettu samanlaisia ohjeita kuin rajavartiolaitoksessa ja vankeinhoidossa.

Rajavartiolaitoksen esikunnan ilman sopimusmääräyksissä tapahtunutta muutosta antama yksipuolinen uusi tulkintaohje johtaa etujen heikennyksiin, eikä se sovellu jaksotyön työajan laskentaperiaatteisiin. Vaikka perusmääräys on valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:ssä, on rajavartiolaitoksen esikunnan uusi soveltamisohje myös edellä mainitun tarkentavan virkaehtosopimuksen 15 §:n ja sen soveltamisohjeen vastainen. Soveltamisohjeessa todetaan selkeästi, että sairauspäivä on keskeytyspäivä. Soveltamisohjeessa ei sairauspäiviä ole eritelty sillä perusteella, sattuvatko ne työ- vai vapaapäiville.

Jaksotyön luonteeseen kuuluu, että sairauspäivillä ja muilla keskeytyspäivillä tulee olla tietty laskennallinen arvo, joka vaikuttaa säännöllisen työajan sekä lisä- ja ylityön laskentaan keskeytyneissä työjaksoissa. Rajavartiolaitoksessa 114 tunnin ja 45 minuutin kokonaistyöaika on jaettu jakson päivien lukumäärällä eli 21:llä, jolloin keskeytyspäivän arvoksi saadaan 5 tuntia 28 minuuttia. Sairauspäivät kuten muutkin keskeytyspäivät voivat aiheuttaa jaksoissa säännöllisen työajan alitusta tai sen ylitystä. Järjestelmän luonteeseen kuuluu, että kaikkia sairauspäiviä kohdellaan samalla tavalla ja niillä on samanlainen arvo.

Nyt syntyneessä tulkintariidassa työnantajapuoli on asettanut keskeisen painon valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n määräyksen sanoille "estynyt hoitamasta tehtäviään." Tämä lähestymistapa johtaa virheelliseen sopimusmääräyksen tulkintaan. Rajavartiolaitoksen virkamies saa palkkaa myös vapaapäiviltä ja hänellä on tiettyjä velvollisuuksia myös työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinä, ellei hänelle ole myönnetty virkavapautta. Rajavartiolaitoksesta annetun lain 53 §:n mukaan rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen tarvittaessa myös vapaa-aikanaan ryhtymään välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi taikka etsintä- tai avustustehtävän käynnistämiseksi. Vuosilomaa ja sairauslomaa ei myönnetä pelkästään työpäiviksi. Virkavapautta myönnettäessä työ- ja vapaapäivät ovat samanarvoisia.

Sopimuksen sanamuodolle "estynyt hoitamasta tehtäviään" ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä, sillä se on vain tapa kirjoittaa sairauspoissaoloa kuvaava sopimusteksti. Sairaudesta johtuvasta virkavapaudesta seuraa kyvyttömyys hoitaa virkaa ja virkatehtäviä, minkä vuoksi sopimusmääräykseen on valittu sanonta "estynyt hoitamasta tehtäviään".

Vain tilapäisen hoitovapaan yhteydessä virkaehtosopimuksessa tunnetaan käsite työpäivä. Työpäivien ja vapaapäivien eriarvoinen kohtelu sairauslomaa myönnettäessä johtaisi uuteen virkamiesoikeuden ja virkaehtosopimusten soveltamiskäytäntöön sekä jaksotyön työajan laskentaperiaatteiden muuttamiseen. Työvuoroluetteloon merkittyjä vapaita ei ole myönnetty virkavapaina ja työvuoroluetteloa voidaan erityisestä syystä muuttaa. Jakson kestäessä ei voida tietää, mikä vaikutus vapaiden muuttumisella keskeytyspäiviksi on mahdollisten ylitöiden määrään, vaan tämä selviää vasta työjakson lopussa.

Keskusneuvotteluissa valtiovarainministeriö on esittänyt kantanaan, että työvuoroluetteloon merkityt vapaapäivät ovat tarkentavan virkaehtosopimuksen 15 §:n mukaan laskentapäiviä ja että tätä poissaoloperustetta ei ole valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n johdosta aihetta muuttaa myöhemmin esitetyn perusteen eli sairauden nojalla. Valtiovarainministeriön kanta on työaikajärjestelmään soveltumaton ja epälooginen. Aiheuttaako sellainen sairaus muutoksen työvuoroluetteloon, jossa osa sairaudesta ajoittuu vapaapäiville ja osa työpäiville. Valtiovarainministeriön esittämällä näkemyksellä ei voida perustella rajavartiolaitoksen omaksumaa tulkintakäytäntöä.

Rajavartiolaitoksessa on ollut vakiintunut ja yhteneväinen käytäntö toukokuun loppuun 2002 saakka, johon asti vapaapäiviä on tarkasteltu samalla tavoin kuin työpäiviäkin sairausvirkavapauksien myönnettäessä eikä ole vaadittu, että sairausjaksoon tulee sisältyä vähintään yksi työpäivä, jotta se voidaan myöntää palkalliseksi sairauslomaksi. Edellä esitetyt periaatteet ovat olleet työaikajärjestelmän olennainen osa. Nyt siihen on tuotu tulkinnan kautta uusi ja järjestelmään soveltumaton osa. Tietyissä tilanteissa ja nimenomaan työnantajan kannalta edullisissa tilanteissa siirrytään pois laskennallisesta keskeytyspäivän arvosta ja otetaan keskeytyksessä huomioon se työaika, joka työvuorolistaan on merkitty eli esillä olevassa tapauksessa nolla tuntia vapaapäivää kohti. Vastaava periaate toiseen suuntaan sovellettuna johtaisi siihen, että sairauspäivän arvo ei olisikaan 5 tuntia 28 minuuttia, vaan työvuorolistaan merkitty ja tekemättä jäänyt työtuntimäärä, joka yleensä on vähintään 8 tuntia tai yli.

Järjestöjen edustajat ovat olleet valmiita sopimalla muuttamaan järjestelmää siten, että sairauspäiviä kohdellaan sen mukaisilla arvoilla, mikä niillä on työvuorolistassa. Tämä periaate ei johtaisi työajan ylityksiin ja alituksiin. Tähän muutokseen työnantaja ei ole kuitenkaan suostunut, mutta se on kuitenkin ottanut yksipuolisesti käyttöön yhden osan tästä periaatteesta ja pitää sitä virkaehtosopimusmääräysten oikeana tulkintana.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on vaatinut Valtion yhteisjärjestö VTY:n ja Palkansaajajärjestö Pardian velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n mukaan vaatimus tehtävien hoitamisen estymisestä sairausloman perusteena on yksiselitteinen. Määräyksen tarkoituksena on oikeuttaa henkilö vapautukseen virkatehtävien hoitamisesta hänen ollessa siihen sairauden vuoksi kykenemätön. Määräys on sisältynyt samanlaisena sopimukseen ainakin vuodesta 1980 lähtien. Sopimuskohdan tarkoitusta ei ole käsitelty sopimusneuvotteluissa, joten määräystä ei voida tulkita muutoin kuin sen sanamuodon mukaan.

Sairausloma on seuraus sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä ja työkyvyttömyys on ratkaiseva tekijä sairauslomaa myönnettäessä. Työtehtävät, joiden tekemisestä virkamies tai työntekijä voi olla estynyt, ovat rajavartiolaitoksessa ensisijassa työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä tehtäviksi tulevia työtehtäviä. Työnantaja ei aseta rajoituksia virkamiehen tai työntekijän vapaa-ajan käytölle. Rajavartiolaitoksesta annetun lain 53 §:n mukaiset velvollisuudet ja sivutoimia koskevat rajoitukset liittyvät henkilön asemaan virkamiehenä, eikä kysymys ole varsinaisista työtehtävistä.

Rajavartiolaitoksen tarkentavan virkaehtosopimuksen 15 §:ssä on sovittu muun muassa siitä, kuinka valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n mukaan määräytyvät sairauspäivät vaikuttavat kysymyksessä olevan työjakson työaikalaskentaan. Tarkentavassa virkaehtosopimuksessa ei ole poikettu eikä siinä ole edes voitu poiketa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:stä. Rajavartiolaitoksen tarkentavassa virkaehtosopimuksessa ei ole myöskään poikettu yleisestä aikaprioriteettiperiaatteesta. Määräyksen soveltamisohjeessa on todettu, että työaikalaskennassa niin sanottuja laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi työvuoroluettelon mukaisen vapaapäivät ja että keskeytyspäiviä ovat muun muassa sairauspäivät. Sairauspäivillä on ohjeissa tarkoitettu valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n mukaista sairauslomapoissaoloa.

Keskeytyneessä työjaksossa lisä- ja ylityökorvausten laskemisessa käytetään apuna suhteellisten työtuntinormien taulukkoa, josta saadaan yhden keskeytyspäivän arvoksi 5 tuntia 28 minuuttia. Arvo on laskennallinen ja osa tekniikkaa, jonka avulla määritellään koko jaksolle se tuntimäärä, jonka yli menevät tunnit oikeuttavat lisä- tai ylityökorvauksiin. Koska jaksotyössä säännöllinen työaika on määritelty jakson kokonaisajan perusteella, on lisä- ja ylityökorvauksen kynnys määritelty niin ikään kokonaistuntimääränä. Tällainen järjestelmä edellyttää ylityökorvausten laskemistavan määrittelemistä myös jaksossa, johon sisältyy keskeytyspäiviä. Järjestelmä soveltuu jaksotyön luonteeseen, johon kuuluu paljon eripituisia ja epäsäännöllisiä työvuoroja.

Suomenlahden merivartioston yhteistoimintalautakunnan kokouspöytäkirjan mukaan kiistanalaisessa asiassa oli noudatettu kirjavaa käytäntöä. Paikkaansa ei pidä se, että kanteessa vaadittu tulkinta olisi ollut rajavartiolaitoksessa vuosia sovellettu vakiintunut käytäntö. Ainakin rajavartiolaitoksen esikunnassa, vartiolentolaivueessa sekä raja- ja merivartiokoulussa on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan pelkästään vapaapäiville osuvan sairastamisen johdosta ei myönnetä sairauslomaa. Hallinnonalalla ilmenneen epäjohdonmukaisen ja osin virheellisen tulkintakäytännön selventämiseksi ja oikaisemiseksi rajavartiolaitoksen esikunta oli antanut kanteessa tarkoitetun määräyksen. Rajavartiolaitoksen esikunnan antaman määräyksen taustalla on ollut pyrkimys viestittää hallinnonalan paikallisyksiköille sairausloman myöntämistä koskevan sopimusmääräyksen oikea tulkinta juuri siitä syystä, että virheellistä käytäntöä oli esiintynyt.

Sairausloman myöntämisen perusteet on pidettävä erillään työaikajärjestelmästä huolimatta siitä, että myönnetyllä sairauslomalla on vaikutuksia työaikalaskentaan. Sairausloman myöntäminen ei ole osa työaikajärjestelmää, eikä sairausloman myöntämistä koskevan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n tulkinta voi tuoda työaikajärjestelmään mitään uutta tai siihen soveltumatonta osaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko pelkästään vapaapäiviksi sattuvat sairauspäivät rajavartiolaitoksen hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen 15 §:ää sovellettaessa katsottava työajan laskennassa keskeytyspäiviksi.

Edellä mainitussa virkaehtosopimuksen lisä- ja ylityökorvausten määräytymistä keskeytyneessä jaksossa koskevassa määräyksessä on todettu, että jos virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka sen johdosta, että virkasuhde on alkanut tai päättynyt kesken työjakson, lasketaan lisä- ja ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien työtuntien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoja. Määräyksen soveltamisohjeen toisessa kappaleessa on todettu, että laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi muun muassa viikkolepopäivät ja työvuoroluettelon mukaiset vapaapäivät. Soveltamisohjeen 3 kappaleen mukaan keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työajan laskentaan. Tällaisina keskeytyspäivinä on soveltamisohjeessa mainittu muun muassa sairauspäivät.

Tulkintariita on aiheutunut rajavartiolaitoksen esikunnan annettua 1.6.2002 voimaan tulleen virkavapautta ja opintovapaata koskevan määräyksen, jonka mukaan pelkästään vapaapäiviksi annetun työkyvyttömyystodistuksen perusteella ei tule myöntää sairauslomaa.

Esitetty näyttö

Virkaehtosopimusmääräyksen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Rajavartioliiton pääluottamusmiestä A:ta, Merivartioliiton pääluottamusmiestä B:tä ja rajavartiolaitoksen esikunnan palvelussuhdeyksikössä esikuntaupseerina toimivaa C:tä. Käytännöstä poliisihallinnossa on kuultu todistajana sisäasiainministeriön neuvottelevaa virkamiestä D:tä sekä käytännöstä puolustusvoimissa pääesikunnan toimialapäällikköä E:tä.

Kantajat ovat esittäneet kirjallisena todisteena eri merivartio- ja rajavartioasemilta hankittua selvitystä, joka koskee sairausloman myöntämistä vapaapäiville.

D:n mukaan poliisitoimessa, jossa noudatettavan työaikasopimuksen määräykset ovat asiallisesti samansisältöiset kuin rajavartiolaitoksessa noudatettavat työaikamääräykset, pääsääntöinen käytäntö on, että vapaapäiville sattuvalle sairausajalle ei myönnetä virkavapautta. E:n mukaan puolustusvoimissa, jossa noudatettavat työaikamääräykset ovat myös samansisältöiset kuin rajavartiolaitoksessa, ei ole tullut esille tapauksia, joissa sairauslomaa olisi myönnetty pelkästään vapaapäiville sattuvien sairauspäivien ajaksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Virkaehtosopimuksella voidaan poiketa myös aikaprioriteettiperiaattesta. Kantajien kantansa tueksi viittaamassa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n määräyksessä on sovittu virkamiehen ja työntekijän oikeudesta sairauslomaan, jos virkamies tai työntekijä todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on estynyt hoitamasta tehtäviään. Tästä määräyksestä sinänsä ei työtuomioistuimen mielestä ole saatavissa tukea sille, että määräyksellä olisi tarkoitettu sopia poikkeuksesta aikaprioriteettiperiaatteeseen. Se selvitys, mitä työtuomioistuimelle on esitetty rajavartiolaitoksessa noudatetusta käytännöstä, ei myöskään työtuomioistuimen mielestä osoita, että työaikamääräyksiä olisi rajavartiolaitoksessa vakiintuneesti noudatettu kantajan ilmoittaman tulkinnan mukaisesti. Myöskään selvitys, mitä käytännöstä muilla valtion toimialoilla on esitetty, ei tue kanteessa vahvistettavaksi vaadittua tulkintaa.

Kun työjakson keskeytyminen ei kanteessa tarkoitetussa tilanteessa johdu sairaudesta, vaan ensisijaisesti virkaehtosopimuksen 15 §:n soveltamisohjeen mukaan laskentapäiväksi katsottavasta työvuoroluettelon mukaisesta vapaapäivästä, ei perusteita kanteen hyväksymiselle ole.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Valtion yhteisjärjestö VTY ja Palkansaajajärjestö Pardia ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 615 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Valtion yhteisjärjestö VTY ja Palkansaajajärjestö Pardia velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 615 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Saipio, Palomäki ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.