Labor court allows apprentice to count school days as work days for overtime accrual under collective agreement.

Oppisopimusoppilaat oli otettava huomioon työehtosopimuksessa olevia työajan lyhennysmääräyksiä sovellettaessa. Yhtiön palveluksessa työskennelleen oppisopimusharjoittelijan työaika oli täyttänyt työehtosopimuksen mukaiset työajan lyhentämisen edellytykset, vaikka hänen työviikkonsa yhtiössä ei tietopuoliseen kouluopetukseen osallistumisen takia ollut kaikkina aikoina 40 tunnin pituinen. Hänelle oli siten kertynyt lyhennysvapaata työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 9

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere

VASTAAJA

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Tekmanni Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.11.2002

Pääkäsittely 17.12.2002

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen muun ohella Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ja toiselta puolen Sähköalojen ammattiliiton välillä 3.4.2002 allekirjoitetussa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 §

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17. Työajan lyhentäminen

Keskusliitot STK ja SAK ovat 15.3.1986 sopineet työajan lisälyhentämisestä samoin kuin siitä, että em. lisälyhennykset toteutetaan samoja periaatteita ja menettelytapoja noudattaen, kuin 23.3.1984 allekirjoitetussa tulopoliittisen kokonaisratkaisun perusteella toteutettu työajanlyhennys. Em. periaatteet ja menettelytavat ovat sähköasennusalan osalta ratkaistu 20.12.1985 annetulla välityslautakunnan

päätöksellä sekä liittojen välisessä uudessa työajanlyhennyssopimuksessa, joka on allekirjoitettu 25.3.1993.

Edellä olevan perusteella liitot toteavat, että työajan lyhennyksen kokonaiskertymä kuukautta kohden on 8 tuntia 20 minuuttia, vastaten 100 tuntia kalenterivuodessa.

1 Työajan lyhennyssopimuksen muuttaminen

Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat STK:n ja SAK:n 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämien työajan lyhennysten toteuttamisesta 1.4.1993 alkaen.

2 Soveltamisala

Sellaisen työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy sähköasennusalan työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti, työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain enintään 100 tunnilla.

Edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijällä on työsopimuksen mukaan oikeus enintään 30 päivän vuosilomaan ja että vuosittaista työaikaa lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

3 Vapaan määrä ja antaminen

Vapaan kertymisen määräytymiskausi on kalenterivuosi. Vapaata kertyy työntekijälle alla olevan taulukon mukaisesti niiltä lomanmääräytymiskuukausilta, joilta hänelle vuosilomalain 3 §:n mukaan, kuitenkin lukuun ottamatta sanotun pykälän 3. momentin viimeistä virkettä, muodostuu oikeus vuosilomaan. Työssäolopäivien veroisina ei kuitenkaan pidetä sanotun lain 3 §:n 5 momentin kohdissa 5, 11 ja 11 a mainittuja päiviä.

Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan myös SAK/STK 10.9.1990 solmiman lomapalkkasopimuksen 3 §:ssä tarkoitetut päivät.

Lomanmääräytymis-

kuukausia

1 kk

Työajan lyhennyskertymä

8 h 20 min

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että A:lle on ajalta 22.3. - 31.12.2002 kertynyt työajan lyhennysvapaata, jonka Tekmanni Oy on velvollinen hänelle antamaan.

Sähköalojen ammattiliitto on lisäksi vaatinut Sähkö- ja telealan työnantajaliiton velvoittamista korvaaman Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Tekmanni Oy:n Tampereen toimipaikassa oli syntynyt erimielisyys siitä, kertyikö A:lle työajan lyhennysvapaata hänen työsuhteensa ajalta. Yhtiö ja A olivat 5.7.2001 allekirjoittaneet harjoittelutyösopimuksen ja oppisopimuksen. Työsuhde oli alkanut 1.8.2001 ja päättynyt 31.12.2002.

Työehtosopimuksen 6 §:n 17 kohdan mukaan työntekijälle kertyy työajan lyhennysvapaata 8 tuntia 20 minuuttia niiltä kalenterikuukausilta, joilta hänelle kertyy vuosilomaa. Edellytyksenä lyhennysvapaan kertymiselle oli se, että työntekijän työaika määräytyi työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti. Määräyksen mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

A:n harjoittelijatyösopimuksessa oli viikkotyöajaksi sovittu 40 tuntia. Oppisopimuksessa ei ollut sovittu työajasta mitään. A oli ollut niin sanottuna kouluaikana teoriaopetuksessa yhden työpäivän viikossa ja muut työpäivät työssä. Koulujen loma-aikoina hän oli ollut työssä viitenä päivänä viikossa eli 40 tuntia viikossa. Hänen työaikansa oli ollut työehtosopimuksen 6 §:n mukainen ja muutkin edellytykset työajan lyhennysvapaan kertymiselle olivat olleet olemassa.

Erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti ja liittojen välillä pääsemättä sovintoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto on vastauksessaan, johon Tekmanni Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja Sähköalojen ammattiliiton velvoittamista korvaamaan Sähkö- ja telealan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Neuvoteltaessa vuonna 1993 voimassa olevista työajan lyhentämistä koskevista määräyksistä oli vuosilomalain 3 §:n 5 momentin 12 kohta ollut esillä. Säännöstä ei ollut ollut tarpeen määräyksessä mainita siinä tarkoituksessa, että kyseessä olevassa kohdassa mainittuja päiviä ei pidettäisi työssäolopäivien veroisina päivinä työajan lyhennysvapaan kertymisen suhteen, koska oppisopimusoppilaat olivat jo työajan lyhentämistä koskevan soveltamisalamääräyksen mukaan sen ulkopuolella. Työehtosopimuksessa ei ollut tarkoitettu poiketa siitä periaatteesta, että lyhennysmääräykset soveltuivat vain vuositasolla pisintä työaikaa tekeviin työntekijöihin. Tämä kävi suoraan ilmi työajan lyhentämistä koskevasta soveltamisalamääräyksestä.

Yhtiö ja A allekirjoittivat 5.7.2001 harjoittelijasopimuksen oppisopimuskoulutuksesta. Harjoittelijasopimuksessa oli viikkotyöajaksi merkitty 40 tuntia. A oli kuitenkin koulujen loma-aikoja lukuun ottamatta ollut Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen järjestämässä tietopuolisessa opetuksessa yhden työpäivän viikossa. Hänen tosiasiallinen säännöllinen viikkotyöaikansa oli ollut 32 tuntia. A oli suoraan työajan lyhentämistä koskevan 6 §:n 17 kohdan 2 alakohdan soveltamisalamääräyksen mukaan työajan lyhennysmääräysten ulkopuolella. Työehtosopimuksen vapaan määrää ja antamista koskevia määräyksiä voitiin soveltaa vain työntekijään, joka täytti soveltamisalamääräyksen edellytykset.

Työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistuminen ei vaikuttanut työajan lyhennysvapaiden ansaintaan, jos työntekijä muutoin säännöllisesti työskenteli 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tällainen työntekijä oli sopimuksen mukaisen säännöllisen työaikansa puolesta ylipäänsä työajan lyhennysmääräysten piirissä. Tätä edellytystä ei sopimuksen mukaan säännöllisesti tietopuoliseen opetukseen työpäivinä osallistuva oppisopimusoppilas täyttänyt. A ei ollut täyttänyt soveltamisalamääräyksen edellytyksiä. Hän oli tehnyt 32-tuntista työviikkoa muulloin kuin koulujen loma-aikoina. Hänen vuosittaista työaikaansa oli säännöllisesti lyhentänyt tietopuoliseen opetukseen osallistuminen, joka ei ollut soveltamisalamääräyksen hyväksymä syy.

Työajan lyhennystä koskevat sopimusmääräykset olivat olleet voimassa samansisältöisinä vuodesta 1993 lähtien. Määräyksiä oli koko voimassaoloajan käytännössä sovellettu siten, että oppisopimusoppilailla, joiden vuotuista työaikaa lyhensi tietopuoliseen opetukseen osallistuminen, ei ollut ollut oikeutta työajan lyhennykseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

A on 5.7.2001 solminut Tekmanni Oy:n kanssa harjoittelijatyösopimuksen ja oppisopimuksen tarkoituksenaan suorittaa sähköalan perustutkinto Pirkanmaan oppisopimuskeskuksessa. A on työskennellyt yhtiön palveluksessa oppisopimusharjoittelijana 1.8.2001 ja 31.12.2002 välisen ajan suorittaen teleasennuksia. Oppisopimus on edellyttänyt A:n osallistumista tietopuoliseen koulutukseen oppisopimuskeskuksessa oppiaikana 1.8.2001 - 31.12.2002. A on osallistunut koulutukseen lukukausien aikana yleensä yhtenä työpäivänä viikossa, ja koulun loma-aikana kesä-, heinä- ja elokuussa 2002 hän on työskennellyt yrityksessä viitenä päivänä viikossa tehden 40 tunnin työviikkoa.

Kanteessa on kysymys siitä, onko A ollut oikeutettu 22.3. ja 31.12.2002 välisenä aikana työehtosopimuksen mukaisiin työajan lyhennysvapaisiin.

Työajan lyhennysmääräysten sisällöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on määräyksen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä kuultu sopimusneuvotteluihin osallistuneita työehtoasiamies B:tä ja lainopillinen asiamies C:tä sekä osastopäällikkö D:tä.

C on kertonut ottaneensa työryhmässä esille myös 3 §:n 5 momentin 12 kohdan, joka koski oppisopimusoppilaita. Todistaja oli ilmoittanut jättävänsä viittauksen tähän kohtaan pois tekstistä, koska jo soveltamisalamääräyksen mukaan oppisopimusoppilas ei ollut työajan lyhennyssopimuksessa mukana lainkaan. Tätä ei kukaan ollut vastustanut. Työryhmään kuulunut B sen sijaan on työtuomioistuimessa kiistänyt, että oppisopimusoppilaat olisivat olleet esillä poissuljentaan kuuluvina tai sen ulkopuolelle jäävänä ryhmänä. Jos tällaista olisi esitetty, neuvotteluosapuolten olisi täytynyt käydä asiaa läpi ja laatia esimerkkejä siitä, mitkä oppisopimuskoulutusmuodot kuuluivat kertymän piiriin ja mitkä eivät.

B:n mukaan vuoden 1998 työehtosopimuksesta neuvoteltaessa työajan lyhennysmääräyksistä poistettiin maininta siitä, että oppisopimusoppilaat ovat työehtosopimuksen alaisia. Tuolloin ei kuitenkaan mitenkään puututtu oppisopimusoppilaiden asemaan, vaan työehtosopimuksen määräysten on ollut tarkoitus koskea myös oppisopimusoppilaita. Kevään 2002 työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäliitto oli todistajan mukaan esittänyt työehtosopimukseen muotoilua, jossa todettaisiin, että oppisopimusoppilaat kuuluvat työajan lyhennyksen piiriin. Liitto oli näin halunnut vain vahvistaa jo voimassa olleen käytännön. Ehdotus ei ollut toteutunut. Sen sijaan oli työnantajapuolen kanssa todettu, että seuraavaksi esille tuleva konkreettinen erimielisyystapaus vietäisiin työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

C:n ja D:n kertoman mukaan työnantajaliitto on ohjeistanut jäsenyrityksiään vuoden 1993 muutoksesta oppisopimusoppilaiden osalta siten, että työntekijälle ei kerry työajan lyhennysvapaata, mikäli työntekijä on työaikana osallistunut tietopuoliseen koulutukseen eli ei ole tehnyt 40-tuntista työviikkoa. B puolestaan on kertonut saaneensa luottamusmiesten ja alueasiamiesten kautta tiedusteluja vastaavasta tilanteesta. Hänen antamansa ohjeen mukaan oppisopimusoppilailla lähtökohtaisesti on oikeus työajan lyhennysvapaisiin, eikä tästä ollut seurannut riitaa. Myöskään työnantajapuolen todistajien mukaan asiasta ei ole syntynyt erimielisyyttä ennen nyt esillä olevaa tapausta.

Arviointi ja johtopäätökset

Sähköasennusalan työehtosopimuksen 6 §:n 17.2 kohdan mukaan työajan lyhennysjärjestelmää sovelletaan työntekijään, jonka säännöllinen työaika määräytyy sanotun 6 §:n nojalla. Pykälän 2 kohdan mukaan säännöllinen työaika voidaan järjestää niin, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työtuomioistuimelle jätetystä A:n 5.7.2001 allekirjoitetusta harjoittelijatyösopimuksesta ilmenee, että viikkotyöajaksi on sovittu 40 tuntia ja työsuhde alkaa 1.8.2001. Työtuomioistuimelle on edelleen esitetty A:n sähköalan perustutkinnon suorittamista Pirkanmaan oppisopimuskeskuksessa koskeva koulutusohjelma, johon sisältyy myös A:n pitämä koulupäiväkirja. Koulutusohjelma on alkanut 19.9.2001. Sen aikana A on ollut koulussa pääasiallisesti yhden päivän viikossa. Koulun loma-aikana kesä-, heinä- ja elokuussa 2002 hän on ollut viitenä päivänä työssä. Hänen työpäivänsä ovat olleet 8-tuntisia.

Esitetyn selvityksen mukaan A on aloittanut työsuhteensa tehden 8-tuntista työpäivää ja 40-tuntista työviikkoa, kunnes hänen työviikkonsa Tekmanni Oy:ssä on koulutusohjelman ajaksi lyhentynyt nelipäiväiseksi. Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 1993:11 tulkinnut sähköasennusalan työehtosopimusta siten, että työajan lyhennysvapaat kertyivät 40-tuntista työviikkoa tehneelle työntekijälle, joka oli jäänyt opintovapaalle. Määräysten soveltamisala on ollut sama kuin voimassa olevassa työehtosopimuksessa. Tämä työtuomioistuimen mielestä puoltaa myös esillä olevan työehtosopimuksen 6 §:n sellaista tulkintaa, että työajan lyhentämistä koskevia määräyksiä sinänsä voidaan soveltaa, vaikka työntekijän työviikko ei kaikkina aikoina ole 40 tunnin pituinen. Asiaa on kuitenkin tarkasteltava ottaen huomioon myös työehtosopimuksen muut, vuonna 1993 osittain muutetut määräykset työajan lyhennysjärjestelmän soveltamisesta ja vapaiden kertymisestä.

Lyhennysvapaiden kertymisen edellytykseksi on asetettu, että työntekijällä on työsopimuksen mukaan oikeus enintään 30 päivän vuosilomaan ja että vuosittaista työaikaa lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä (6 §:n 17.2 kohta). Vuodesta 1993 lähtien työehtosopimuksessa on myös ollut vuosilomalaista lainattu kertymäjärjestelmä sellaisella poikkeuksella, että tiettyjä työssäolopäivien veroisiksi katsottavia päiviä ei hyväksytä lyhennysvapaata kerryttäviksi päiviksi (17.3 kohta). Poikkeukset koskevat perhevapaita, lyhennetyn työviikon muodossa toteutettua lomauttamista ja opintovapaata.

Poikkeusten joukossa ei ole mainittu vuosilomalain 3 §:n 5 momentin 12 kohtaa, joka koskee osallistumista oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen. Vastaajan mukaan viittaus tähän kohtaan on tarkoituksella jätetty pois työehtosopimuksesta, koska tällainen koulutus vähentää vuosittaista työaikaa, minkä vuoksi oppisopimusoppilaat jäävät jo työehtosopimuksen 6 §:n 17.2 kohdan nojalla työajan lyhennysjärjestelmän ulkopuolelle. Työnantajapuolen neuvotteluedustaja on työtuomioistuimessa kertonut laatineensa työehtosopimuksen muutosesitykset tämän ajatuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen 6 §:n 17.3 kohdasta voidaan työtuomioistuimen mielestä joka tapauksessa havaita, että perhe- tai opintovapaalle jääminen taikka lomauttamiseen rinnastettava työaikajärjestely eivät aiheuta sitä, että työntekijä jäisi työajan lyhentämistä koskevien määräysten soveltamisalan ulkopuolelle. Muuten olisi ollut tarpeetonta mainita näitä poissaoloja poikkeuksina lyhennysvapaata kerryttävistä, työssäolopäivien veroisista päivistä. Edelleen määräyksestä selviää, että mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa tarkoitetut työssäolopäivien veroiset päivät kerryttävät lyhennysvapaata. Näidenkään päivien ei siis katsota sulkevan työntekijää työajan lyhennysjärjestelmän ulkopuolelle.

Työtuomioistuimelle ei ole selvitetty, mistä syystä oppisopimuksen edellyttämät koulutuspäivät olisivat tässä suhteessa jotenkin poikkeavassa asemassa. Mikäli työnantajapuolen tarkoituksena on vuoden 1993 neuvotteluissa ollut ehdotetusta sanamuodosta poikkeavasti jättää oppisopimusoppilaat työajan lyhennyssopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, sen olisi työtuomioistuimen mielestä tullut tapahtua tavalla, joka olisi selvästi osoittanut mainitun tarkoituksen myös työntekijäpuolelle. Näin voidaan edellyttää siitäkin syystä, että vuoden 1993 määräyksillä haluttiin työnantajan aloitteesta supistaa työajan lyhennysvapaiden ansaintaa. Työntekijäpuolen ei työtuomioistuimen mielestä voida katsoa näissä olosuhteissa hyväksyneen pidemmälle menevää työajan lyhentämisen rajoitusta kuin on ilmennyt työnantajapuolen laatimasta sopimustekstistä. Muu selvitys neuvottelujen sisällöstä on jäänyt ristiriitaiseksi. Sama koskee määräysten soveltamiskäytännöstä esitettyä niukkaa selvitystä.

Esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että oppisopimusoppilaat on otettava huomioon työajan lyhennysmääräyksiä sovellettaessa. A:n työaika on siten täyttänyt työehtosopimuksen mukaiset työajan lyhentämisen edellytykset ja hänelle on kertynyt lyhennysvapaata työehtosopimuksen 6 §:n 17 kohdan 3 alakohdassa olevien määräysten mukaisesti.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi Sähköalojen ammattiliiton on jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen hyväksyen vahvistaa, että A:lle on 22.3. ja 31.12.2002 välisenä aikana kertynyt työajan lyhennysvapaata, jonka Tekmanni Oy on ollut velvollinen hänelle antamaan.

Asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Sutela, Palomäki ja Kolula jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.