Labour Court allows collective agreement as binding due to sufficient employee representation despite initial board rejection.

Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus vahvistettu yleissitovaksi.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 85

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJA

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 11.11.2002 antama päätös nro 101/2002 sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työehtosopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

Sosiaalialan Työnantajaliitto ry on ilmoittanut, että liitossa on 112 sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa jäsenjärjestöä, joissa on 2 347 työntekijää. Järjestöistä noin 50 on valtakunnallisia ja muut ovat paikallisyhdistyksiä. Tieto on lokakuulta 2002. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on ilmoittanut kesäkuussa 2002 sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen piirissä olevien jäsentensä määräksi 1 327.

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää voidaan todeta, että työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan edustava.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus vahvistetaan alallaan yleissitovaksi työehtosopimukseksi. Lisäksi valittaja on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen sekä pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista todistajien kuulemiseksi.

Suomen Punaista Ristiä varten on tehty oma valtakunnallinen työehtosopimus (Terveyspalvelualan Työnantajaliitto ry:n ja Terveys- ja sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry:n välinen Suomen Punaisen Ristin työntekijöitä koskeva työehtosopimus). Suomen Punaista Ristiä ei tämän vuoksi tule ottaa huomioon työehtosopimuksen yleissitovuutta arvioitaessa, vaikka se siis onkin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n jäsenjärjestö. Pienehkö osa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n jäsenjärjestön työntekijöistä on lisäksi yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä.

Edellä mainituista työehtosopimuksista vahvistamislautakunta on todennut yleissitovaksi ainakin yksityisen sosiaalialan palveluyksiköitä koskevan työehtosopimuksen ja terveyspalvelualan työehtosopimuksen. Koska sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta tulee osapuolten tarkoituksen mukaan soveltaa vain sosiaalialan järjestöjen järjestötyöhön, joka on siis "asianomainen ala", eikä esimerkiksi erillisiin terveydenhoito- tai sosiaalipalveluihin, vahvistamislautakunnan tapa laskea sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirin kuuluva henkilömäärä on virheellinen eikä anna oikeaa kuvaa sopimuksen piirin kuuluvasta työntekijämäärästä. Merkittävä osa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n paikallisjärjestöistä on lisäksi niin pieniä, että monella niistä ei ole palveluksessaan lainkaan palkattuja työntekijöitä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:ssä on tällä hetkellä 122 valtakunnallista jäsenjärjestöä. Näiden jäsenjärjestöjen palveluksessa on noin 22 000 työntekijää. Näistä järjestötyötä tekeviä on vajaat 4 000. Luku on saatu siten, että on verrattu Sosiaalialan Työnantajaliitto ry:n jäsenluetteloa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n jäsenluetteloon ja tarkistettu, missä järjestöissä on sosiaalialan järjestötyötä tekeviä työntekijöitä.

Sosiaalialan Työnantajaliitto ry:een järjestäytyneiden järjestöjen palveluksessa on 2 347 järjestötyötä tekevää työntekijää (tilanne 1.10.2002). Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:ssä sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia jäseniä on 1 962 (tilanne 1.10.2002). Työehtosopimuksen piiriin kuuluu siten kiistatta noin puolet alan työntekijöistä.

Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus tehtiin ensimmäisen kerran syksyllä 1993. Työehtosopimustoimintaa on tämän jälkeen jatkettu säännöllisesti siten, että viimeisin työehtosopimus on tehty joulukuussa 2002. Sopimustoiminta on näin ollen työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla vakiintunutta.

Lausunnot

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa:

Hallituksen esityksessä työehtosopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 157/2000) on todettu työehtosopimuksen yleissitovuudesta muun muassa, että työehtosopimuksen tulisi olla asianomaisella alalla edustavana pidettävä. Asianomainen ala määräytyisi ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti. Tällöin huomioon olisi otettava myös työehtosopimuksen tehneiden yhdistysten säännöt sekä niiden tosiasiallisesti edustaman jäsenistön työt.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n väite, että lautakunta olisi arvioinnissaan ajatellut sosiaalialan järjestöjen kaikkiin työntekijöihin sovellettavan vain sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta, on virheellinen. Se, että päätös koskee nimenomaan vain järjestötyötä tekeviä työntekijöitä, ilmenee paitsi soveltamisalamääräyksestä myös väliotsakkeen "Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien kokonaismäärä" ensimmäisen kappaleen toteamuksesta, jonka mukaan "Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien kokonaismäärän muodostavat ne sosiaali- ja terveysalan järjestöissä järjestötyötä tekevät toimihenkilöt, jotka eivät kuulu järjestön johtoon."

Päätöksessä ei ole tarkemmin eritelty sosiaalialan järjestöjen eri työntekijäryhmiä, koska selvää näkemystä siitä, kuinka paljon sosiaalialan järjestöissä on yhtäältä järjestötyötä tekeviä ja toisaalta palvelutyötä tekeviä, ei ole. Ratkaisussa onkin lähdetty siitä, että on verrattu toisiinsa työnantajaliittoon järjestäytyneitä valtakunnallisia sosiaalialan järjestöjä kaikkiin valtakunnallisiin sosiaalialan järjestöihin. Tällainen vertailu on ollut mahdollista, koska kaikki valtakunnalliset sosiaalialan järjestöt ovat henkilöstömääriltään suurin piirtein yhtä suuria kuin työnantajaliittoon järjestäytyneet alan järjestöt. Muun selvityksen puuttuessa on oletettu, että järjestön johtoon kuuluvia sekä järjestötyötä ja palvelutyötä tekeviä on työnantajaliittoon järjestäytyneissä ja järjestäytymättömissä sosiaalialan järjestöissä samassa suhteessa.

Valtakunnallisten sosiaalialan järjestöjen järjestäytymisaste on enintään noin 40 prosenttia. Ottaen lisäksi huomioon, että alan paikallisyhdistyksistä, jotka myös ovat työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä tarkoitettuja sosiaalialan järjestöjä, vain alle yksi prosentti on järjestäytynyt työnantajaliittoon, voidaan todeta, että työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä olevien työntekijöiden määrä jää alle 40 prosenttiin.

Vahvistamislautakunnan käsityksen mukaan Suomen Punaisen Ristin järjestötyötä tekevät työntekijät on otettava huomioon arvioitaessa alan kokonaistyöntekijämäärää, koska Suomen Punainen Risti on sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä tarkoitettu sosiaalialan järjestö. Alan kokonaistyöntekijämäärää määriteltäessä ei sillä, että alalla on solmittu useampi työehtosopimus, ole merkitystä.

Edellä olevin perustein vahvistamislautakunta katsoo, että valittaja ei ole esittänyt perusteita päätöksen muuttamiseen.

Sosiaalialan Työnantajaliitto ry on työtuomioistuimen pyynnöstä antamassaan lausunnossa todennut, että Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:een kuuluvat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki merkittävät valtakunnalliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt.

Alan järjestäytymisastetta arvioitaessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTYry:n jäsenkenttää on verrattava Sosiaalialan Työnantajaliiton jäsenkenttään. Tässä vertailussa lautakunta on sivuuttanut sen olennaisen seikan, että vertailussa pitäisi ottaa huomioon nimenomaan sosiaalialan järjestösopimuksen soveltamisalan mukainen työ eli sosiaalialan järjestötyö.

Merkittävä osa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n jäsenkentästä ei toimi Sosiaalialan järjestösopimuksen soveltamisalalla. Tämän osoittaa muun muassa se, että Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n 13.11.2002 jäsenluettelon 123 jäsentyönantajasta 76 on jäsenenä Palvelutyönantajissa, mutta osittain muilla kuin sosiaalialan järjestötyön työehtosopimussektoreilla. Vain 46 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n jäsentyönantajaa on joko järjestäytymättömiä työnantajia tai järjestäytyneitä Palvelutyönantajat ry:n ulkopuolella.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n jäsenistä 49 on sosiaalialan järjestötyöehtosopimuksen piiriin kuuluvia työnantajia, 25 on sosiaalialan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työnantajia ja 12 terveyspalvelutyöehtosopimuksen piiriin kuuluvia työnantajia. Lisäksi neljä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n jäsentyönantajaa soveltaa muita Palvelutyönantajien työehtosopimuksia kuten neuvonta- ja opetusalaa.

Palvelutyönantajissa jäsentyönantajat rekisteröidään sen mukaisesti, minkä työehtosopimuksen piiriin henkilöstö kuuluu. Jos samalla työnantajalla on eri työehtosopimusten piiriin kuuluvia yksiköitä, ilmoittavat jäsentyönantajat henkilölukumäärät työehtosopimusaloittain. Palvelutyönantajien jäsentyönantajien ilmoitusten mukaisesti sosiaalialan järjestösopimuksen piirissä työskenteli 1.10.2002 yhteensä 2 347 työntekijää. Luvussa on mukana myös työehtosopimuksen yläpuolisia työnantajan edustajia, mutta siinä ei ole mukana toisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä. Näistä monitoimialatyönantajat antavat omat lukumäärätietonsa esimerkiksi sosiaalipalveluiden tai terveyspalveluiden työehtosopimusten piiriin kuuluvina henkilöinä. Näin ollen sosiaalialan järjestötyöehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä Palvelutyönantajissa on suuruusluokaltaan lähellä 2 000 työntekijää.

Valtakunnallisten järjestöjen tasolla näyttäisi siis siltä, että vain hyvin harva merkittävä sosiaalialan järjestötyötä tekevä työnantaja on Palvelutyönantajien ulkopuolella. Palvelutyönantajien muille työehtosopimussektoreille rekisteröidyissä jäsentyönantajissa kuten Suomen Punaisessa Ristissä, Sininauhaliitossa ja Hengitysliitto Helissä on pienessä määrin mukana myös sosiaalialan järjestötyötä tekeviä työntekijöitä. Näissä tapauksissa Palvelutyönantajien jäsentyönantajat ovat katsoneet, että järjestötyö on sellainen epäitsenäinen apufunktio heidän päätoimialalleen, ettei pienenä vähemmistönä olevaan järjestötyöntekijöiden joukkoon sovelleta sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. He ovat työnantajan päätoimialan työehtosopimusten piirissä.

Kyseenalaista on, voidaanko eri toimialan työehtosopimuksen piirissä olevia järjestötyöntekijöitä laskea mukaan koko alan henkilöstölukumäärään. Vaikka näin tehtäisiinkin, on johtopäätös kuitenkin se, että selvä valtaosa valtakunnallisten sosiaalijärjestöjen järjestötyöntekijöistä on Palvelutyönantajissa sosiaalialan järjestötyöehtosopimusta soveltavien työnantajien palveluksessa. Sosiaalialan järjestötyöehtosopimusta soveltavia Sosiaalialan Työnantajaliiton valtakunnallisia järjestöjä on 60, joiden palveluksessa on 1 950 työntekijää. Alueellisia järjestöjä on 52, joiden palveluksessa on 397 järjestötyön tekijää. Sosiaalialan Työnantajaliittoon on 1.10.2002 jälkeen liittynyt joitain uusia sosiaalijärjestöjä.

Vaikeimmin arvioitavissa on valtakunnallisten järjestöjen lukuisissa paikallisyhdistyksissä järjestötyötä tekevien työntekijöiden lukumäärä. Arviomme mukaan valtaosassa pieniä paikallisyhdistyksiä järjestötyöehtosopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä ei ole lainkaan. Työtä tehdään joko vapaaehtoisvoimin tai ainoa työsuhteessa oleva henkilö on yhdistyksen toiminnanjohtaja, joka on työehtosopimuksen yläpuolinen henkilö. Lisäksi monen paikallisyhdistyksen toiminta ei ole järjestötyötä vaan esimerkiksi sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa palvelutoimintaa.

Vaikka itsenäisistä paikallisyhdistyksistä Sosiaalialan Työnantajaliittoon kuuluu lukumääräisesti vain pieni vähemmistö (52), ei tällä ole ratkaisevaa vaikutusta koko toimialan kattavuuteen nähden. Karkea arviomme on, että sosiaalialan järjestötyötä keskus- ja aluetasolla tekevien työntekijöiden lukumäärä tuskin ylittää 3 500 työntekijää. Tähän verrattuna Sosiaalialan Työnantajaliitossa järjestötyöehtosopimuksen soveltamisen piirissä olevat noin 2 000 työntekijää muodostavat arviomme mukaan enemmistön koko toimialan työntekijöistä.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vastaselityksenään todennut, että Sosiaali- ja terveysjärjestön yhteistyöyhdistys YTY ry:n jäseninä ovat lähes kaikki merkittävät sosiaalialan järjestöt. Ratkaisun perustaksi voidaan tämän vuoksi ottaa yhdistyksen jäsenluettelo. Esimerkiksi Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ry (SYL) on opiskelijoiden etujärjestö ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöä (YTHS) voidaan verrata yksityiseen lääkäriasemaan. Koska kumpikaan järjestö ei voi Sosiaalialan Työnantajaliitto ry:n sääntöjen mukaan olla sen jäsen, järjestöjä ei tämän vuoksi saa ottaa huomioon yleissitovuutta arvioitaessa.

Sosiaalialan järjestöt ovat yleensä rakentuneet siten, että niillä on keskusjärjestö ja useita paikallisjärjestöjä. Paikallisjärjestöissä ei useimmiten ole yhtään työntekijää. Joskus niissä työskentelee vain toiminnanjohtaja ja yksi työntekijä suurimman osan työntekijöistä ollessa keskusjärjestön palveluksessa. Esimerkkinä mainittakoon Suomen Vanhempainliitto ry, jossa on viisi työntekijää ja 1000 paikallisjärjestöä ja Psoriasisliitto ry, jossa on 15 työntekijää ja 53 paikallisyhdistystä. Keskusjärjestö on yleensä paikallisyhdistysten työntekijöiden työnantaja. Keskusjärjestö on työnantajaliiton jäsen ja sen kautta kanavoituu työnantajapolitiikka siinäkin tapauksessa, että piirit olisivat rekisteröityjä yhdistyksiä ja siten itsenäisiä oikeushenkilöitä. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti noudattaa yhteistä työnantajapolitiikkaa. Nämä järjestötoimintaan liittyvät erityispiirteet tulee ottaa huomioon yleissitovuutta arvioitaessa siten, ettei paikallisyhdistyksiä lasketa noin 50 %:n sääntöön.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut suullisen käsittelyn toimittamista todistajien kuulemiseksi. Asian selvitetty tila huomioon ottaen suullisen käsittelyn toimittaminen on kuitenkin ilmeisen tarpeetonta. Tämän vuoksi työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 37 a §:n ja hallintolainkäyttölain 38 §:n nojalla hylännyt esitetyn vaatimuksen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Alan työntekijöiden kokonaismäärä

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n jäsenjärjestöistä työnantajina järjestäytymättömiä järjestöjä on edellä todetun mukaisesti yhteensä 46. Kysymys on työtuomioistuimelle esitetyn erittelyn mukaan pääosin suhteellisen pienistä järjestöistä, joiden piirissä järjestötyötä tekeviä ei voida olettaa olevan enempää kuin noin 500 työntekijää. Jossakin määrin sosiaalialan järjestötyötä tehtäneen myös YTY ry:n ulkopuolelle jättäytyneissä järjestöissä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n jäsenjärjestöillä on yhteensä noin 9 500 paikallisyhdistystä. Nämä ovat Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Sosiaalialan Työnantajaliitto ry:n ilmoituksen mukaan yleensä pieniä yhdistyksiä, joiden palveluksessa ei ole palkattua henkilökuntaa. Osassa paikallisyhdistyksiä on toiminnanjohtaja, joka ei ole nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä, ja muutakin henkilökuntaa, joista osa voi tehdä myös sosiaalialan järjestötyötä. Liittojen arvion mukaan paikallisyhdistysten palveluksessa on noin 1 000 - 1 500 sopimuksen soveltamisalalla työskentelevää työntekijää.

Kun muuta tilastollista selvitystä ei ole ollut saatavissa, työtuomioistuimella ei ole perusteita päätyä sosiaalialan järjestötyötä tekevien kokonaismäärässä edellä todetusta poikkeavaan arvioon. Esitetyn selvityksen perusteella alan kokonaistyöntekijämääränä on pidettävä enintään noin 4 000 työntekijää.

Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piiriin kuuluvien määrä

Sosiaalialan Työnantajaliitto ry:n selvityksen mukaan sen sosiaalialan järjestöjä koskevaan työehtosopimukseen sidottujen jäsenjärjestöjen palveluksessa on 1.10.2002 ollut noin 2 000 sopimuksen piiriin kuuluvaa työntekijää.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin toteaa, että sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen normaalisitovuuspiirissä on ainakin noin puolet alan kaikista työntekijöistä. Näin ollen sosiaalialan työehtosopimusta on pidettävä alallaan edustavana ja siten yleissitovana.

Työsopimuslain 14 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan lain voimaan tullessa voimassa olleen työsopimuslain 17 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan siihen saakka, kun työehtosopimuksen yleissitovuus on työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla vahvistettu ja päätös on saanut lainvoiman. Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus on solmittu 10.12.2000 ja tullut voimaan 1.2.2001 eli ennen uuden työsopimuslain voimaan tuloa, joten kyseistä siirtymäsäännöstä on sovellettava myös tässä tapauksessa. Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta on siten sovellettava yleissitovana työehtosopimuksena työtuomioistuimen päätöksen antopäivästä lukien.

Oikeudenkäyntikulut

Erityispalvelujen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut valtion velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Työtuomioistuimesta annetun lain 37 a §:n nojalla sovellettavan hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan päätöksen tehnyt hallintoviranomainen on velvollinen korvaamaan asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tällöin asiaa harkittaessa on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Vahvistamislautakunnan ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan voida katsoa menetelleen asiassa edellä tarkoitetulla tavalla virheellisesti sen päätyessä työehtosopimuksen edustavuusarvioinnissa käytettävissään olleiden tietojen perusteella eri lopputulokseen kuin työtuomioistuin. Kun asia on muutoinkin ollut tulkinnanvarainen, ei ole kohtuutonta, että Erityispalvelujen Toimihenkilöliitto ERTO ry pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin kumoaa vahvistamislautakunnan päätöksen ja työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 ja 9 §:n nojalla vahvistaa, että sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus on alallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §.n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana pidettävä ja siten yleissitova.

Erityispalvelujen Toimihenkilöliitto ERTO ry saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Kröger, H. Rautiainen ja Vertanen jäseninä. Esittelijä on ollut Hotti.

Päätös on yksimielinen.