Foreign teacher's salary grade determined by domestic teaching qualification; overseas experience counts only if EU employer.

Kysymys siitä, mikä on katsottava yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevän ulkomaisen korkeakoulututkinnon suorittaneen opettajan minimipalkan perusteena olevaksi palkkaluokaksi sekä kuinka moneen vuosisidonnaiseen lisään hänellä on oikeus huomioon ottaen myös hänen ulkomainen työkokemuksensa.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 84

KUULTAVAT

Opetusalan Työnantajaliitto ry

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

Toimiehtoliitto - TOEL ry

Valtion- ja erityisapalvelujen ammattiliitto VAL ry

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa riita-asiassa (opettaja A / Helsingin Kansainvälisen Koulun Vanhempain Yhdistys ry)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry:n, jonka tilalle työehtosopimukseen osalliseksi on sittemmin tullut Opetusalan Työnantajaliitto ry, sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n, Toimiehtoliitto ry:n ja Valtion- ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä ajaksi 29.9.1995 - 31.1.1998 solmitun yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevan työehtosopimuksen liitteenä olevassa opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

1. Tätä sopimusta sovelletaan opetusalaa ja sivistystyötä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaisen opetushenkilöstön työsuhteissa.

2. Oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtojen osalta noudatetaan lisäksi erillisen liitesopimuksen oppilaitoskohtaisia määräyksiä.

2 § Palkkaperusteet

1. Opetushenkilöstön palkkaluokka määräytyy tämän sopimuksen, liitteenä olevien C-palkkataulukoiden ja liitteenä olevien oppilaitosmuotokohtaisten sopimusmääräysten mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Vuosisidonnainen lisä

1. C-palkkaustaulukon mukaan palkkansa saavalle päätoimiselle toimihenkilölle maksetaan vuosisidonnaista lisää 3, 5, 8, 11, 15 ja 18 vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen.

2. C-palkkaustaulukon perusteella palkkauksensa saavan toimihenkilön vuosisidonnaiset lisät määräytyvät peruspalkan ja päätoimisen tuntiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaavan palkkion sekä edellisten vuosisidonnaisten lisien yhteismäärän perusteella siten, että ensimmäinen, toinen ja kolmas lisä ovat kukin viisi prosenttia, neljäs 4,5 prosenttia, viides 3,5 prosenttia sekä kuudes kaksi prosenttia.

3. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimaisen työnantajan ja Euroopan Unionin maan työnantajan palvelu tointaan vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenkilön tehtävissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Koulutusajan lukeminen vuosisidonnaisiin lisiin

Vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavaksi saa toimeen soveltuvan korkeakoulu- tai opistoasteisen tutkinnon suorittanut opettaja lukea kaksi vuotta koulutusaikaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoskohtaisia sopimusmääräyksiä koskevassa liitteessä (Lukiot ja peruskoulut) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

OPETTAJAT

9 § Palkkausluokat ja määrävuosikorotukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Nuorempi lehtori ja opinto-ohjaaja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 §

Ylitunnin siirto

1. Opettajalle, jolla on opetettavana tunteja yli opetusvelvollisuuden, luetaan puoli, yksi tai puolitoista ylituntia peruspalkkaan oikeuttavaan tuntimäärään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ajaksi 1.1.1998 - 15.1.2000 tehdyssä opetushenkilöstö palkkausta ja työaikaa koskevassa sopimuksessa on muun ohella sen sisältöiset 1, 2 ja 3 §:n 3 kohdan määräykset kuin aikaisemmassa sopimuksessa ja seuraavan sisältöiset 3 §:n määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Vuosisidonnainen lisä

1. C-palkkaustaulukon mukaan palkkansa saavalle päätoimiselle toimihenkilölle maksetaan vuosisidonnaista lisää 3, 5, 7, 10 ja 15 vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen.

2. C-palkkaustaulukon perusteella palkkansa saavan toimihenkilön vuosisidonnaiset lisät määräytyvät peruspalkan ja päätoimisen tuntiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaavan palkkion sekä edellisten vuosisidonnaisten lisien yhteismäärän perusteella siten, että lisät ovat kukin 5 prosenttia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. Vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavaksi saa toimeen soveltuvan korkeakoulu- tai opistoasteisen tutkinnon suorittanut opettaja lukea kaksi vuotta koulutusaikaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun sopimuksen oppilaitoskohtaisia sopimusmääräyksiä koskevassa liitteessä on muun ohella samansisältöiset 18 §:n määräykset kuin aikaisemmin voimassa olleessa sopimuksessa ja seuraavat 9 §:n määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Palkkausluokat ja määrävuosikorotukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ajaksi 1.2.2000-31.1.2001 tehdyssä opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa sen sisältöiset määräykset kuin edelle on aikaisemmin voimassa olleen sopimuksen kohdalla jäljennetty, mutta sopimuksen 3 §:n 3. kohta on muutetussa muodossa kuulunut seuraavasti :

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Vuosisidonnainen lisä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimainen ja ulkomainen kokemus toimihenkilön tointa vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenkilön tehtävissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun sopimuksen oppilaitoskohtaisia sopimusmääräyksiä koskevassa liitteessä on muun ohella samansisältöiset 18 §:n määräykset kuin aikaisemmassa sopimuksessa ja seuraavan sisältöiset 9 §:n määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

OPETTAJAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut Helsingin Kansainvälisen Koulun Vanhempain Yhdistys ry:n velvoittamista suorittamaan hänelle saamatta jäänyttä palkkaa ajalta 1.2.1997 - 31.7.2000 yhteensä 213 266 markkaa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 1.4.2001 alkaen sekä saamatta jääneille palkkaerille viivästyskorkoa kanteessa tarkemmin yksilöidyin tavoin. Lisäksi A on vaatinut Helsingin Kansainvälisen Koulun Vanhempain Yhdistys ry:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkolain mukaisine korkoineen.

Perusteet

A on työskennellyt Helsingin Kansainvälisen Koulun Vanhempain Yhdistys ry:n ylläpitämässä International School of Helsinki -nimisessä peruskoulu- ja lukio-opetusta antavassa koulussa opettajana 1.8.1997 alkaen. A:n työsuhteessa on tullut soveltaa yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta. Työnantaja oli vasta 1.8.2000 alkaen ryhtynyt soveltamaan A:n työsuhteessa mainittua työehtosopimusta ja maksanut palkan työehtosopimuksen mukaisesti.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 21 §:n (592/2000) nojalla opetushallitus voi päättää, onko opettaja suorittanut riittävät opinnot ollakseen kelpoinen antamaan muun muassa vieraskielistä opetusta. A on hankkinut todistuksen opetushallitukselta. Todistuksen mukaan A:lla on riittävät opinnot englannin kielen aineenopetuksen antamiseen englanninkielisessä perusopetuksessa ja lukiossa. Kelpoisuus vastaa työsuhteen alussa C 47 mukaista palkkaluokkaa ja 1.8.1998 lähtien C 49 mukaista palkkausluokkaa. Työnantaja ei ole vaatinut opetushallituksen todistusta läheskään kaikilta työntekijöiltään.

Tehdyn laskelman mukaan A:n kuukausipalkan olisi tullut olla ajalla 1.8. - 31.12.1997 16 495,69 markkaa, 1.1. - 31.7.1998 16 765,10 markkaa, 1.8. - 30.11.1998 19 398,25 markkaa, 1.12. - 31.12.1998 19 919,25 markkaa, 1.1. - 31.7.1999 20 299,34 markkaa, 1.8.1999 - 31.1.2000 19 126,91 markkaa ja 1.2. - 31.7.2000 19 663,41 markkaa.

Kun verrataan edellä mainitun laskelman mukaan saatavia summia A:lle maksettuihin summiin vuosittain, saadaan erotukseksi lukuvuonna 1997 - 1998 36 350,48 markkaa, lukuvuonna 1998 - 1999 68 039,19 markkaa ja lukuvuonna 1999 - 2000 41 091,72 markkaa.

Työsuhdeasuntoa ei tullut ottaa huomioon palkkalaskelmissa, koska sitä ei ole mainittu työsopimuksessa palkkaetuna. Kysymys oli samankaltaisesta edusta kuin esimerkiksi lennot kotimaahan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Helsingin Kansainvälisen Koulun Vanhempain Yhdistys ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä A:n velvoittamista korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Helsingin Kansainvälinen Koulu on yksityinen niin sanottu korvaava koulu, jossa annetaan peruskoulun yläasteen ja lukion opetusta vastaavaa opetusta pääasiallisesti englannin kielellä. A:n työsuhteessa on tullut soveltaa yleissitovaa yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta. Opetushenkilöstön palkat määräytyvät työehtosopimukseen sisältyvän opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta tehdyn sopimuksen ja C-palkkataulukoiden mukaan. Kunkin opettajan henkilökohtainen C-palkkaluokka määräytyy paitsi opettajan pätevyyden eli hänen suorittamansa suomalaisen tutkinnon mukaan myös sen mukaan, missä oppilaitoksessa hän työskentelee, kuinka monta palveluvuotta hänellä on ja kuinka monta tuntia viikossa hän opettaa.

Kunkin opettajan henkilökohtaiset palkkaperusteet määräytyvät yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen liitteenä olevan opetushenkilöstön palkkasopimuksen oppilaitoskohtaisten määräysten perusteella. Nämä luokittelut perustuvat opettajien pätevyysvaatimuksiin eli pätevyyteen opettaa suomalaisen opetussuunnitelman mukaan toimivissa kouluissa. A:lla ei edellä todetuin tavoin ole tarvittavaa pätevyyttä eikä hän myöskään ole osoittanut saaneensa opetusministeriöltä erivapautta kelpoisuusvaatimuksista. Näin ollen hänen peruspalkkaluokkansa vuosina 1997 -2000 määräytyy palkkaluokan C 45 mukaan (1997 - 1998; alempi korkeakoulututkinto/vastaava tai peruskoulun/lukion opettajan kelpoisuus ja vuosina 1988 - 2000 korkeakoulututkinto). Laskettaessa A:n minimipalkkaa ajalta 1.8.1997 - 31.7.2000 lähtöpalkkaluokan tulee olla siten C 45.

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitettujen vuosisidonnaisten lisien osalta huomioon otettavaksi tulee ulkomaisen työn osalta vain Euroopan Unionin valtiossa suoritettu työ. A:n työkokemuksesta ennen kanteessa tarkoitettua Suomessa 1.8.1997 alkanutta työsuhdetta on 1 vuosi ja 1 kuukausi tällaista työkokemusta. Sen lisäksi A saa työehtosopimuksen mukaan kaksi vuotta hyväkseen suorittamansa koulutuksen perusteella. Muu laskelmassa mukaan otettu työ ei ole Euroopan Unionin valtiossa suoritettua työtä eikä edes Euroopan Unionin valtion työnantajan palveluksessa suoritettua työtä.

A:lle on siten 1.8.1997 mennessä kertynyt vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa kokemusta yhteensä 3 vuotta 1 kuukausi, mikä oikeuttaa yhteen vuosisidonnaiseen lisään. Toinen vuosisidonnainen lisä tulee viiden vuoden kokemuksen jälkeen eli 1.7.1999. Näyttötaakka siitä, että A:lla olisi tätä enemmän työehtosopimuksen mukaisiin vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavaa työkokemusta, on A:lla.

A on laskelmansa yhteydessä todennut saavansa ensimmäisistä 1,5 ylitunnista korotuksen C-palkkaluokkaan, yhteensä 4 C palkkaluokkaa. Tältä osin laskelma on oikein ja tarkoittaa sitä, että palkkaluokka on korotuksen jälkeen C 49.

Huomioon ottaen peruspalkkaluokan, vuosisidonnaiset lisät ja ylituntikorotuksen A:n peruspalkka määräytyy seuraavasti: 1.7.1998 - 31.7.1998 C 49/ 1 lisällä I kalleusluokassa, 1.8.1998 - 30.6.1999 C 49/ 1 lisällä I kalleusluokassa ja 1.7.1999 - 31.7.2000 C 49/ 2 lisällä I kalleusluokassa.

A:n työehtosopimuksen minimipalkka on siten ajalla 1.8.1997 - 31.7.1998 ollut 179 313, 92 markkaa, 1.8.1998 - 31.7.1999 200 627,93 markkaa ja 1.8.1999 - 31.7.2000 197 347,90 markkaa ja lisäksi lomarahat yhteensä 16 345,60 markkaa eli palkka- ja luontaisetuja kolmelta vuodelta yhteensä 593 635,35 markkaa. Tämä on minimipalkka, joka A:lle olisi tullut maksaa työehtosopimuksen mukaan. A:lle on samalta ajalta hänen oman ilmoituksensa mukaan maksettu rahapalkkaa yhteensä 542 782 markkaa. Työnantajan laskelmien mukaan A:lle on maksettu yhteensä 553 985,76 markkaa rahana ja sen lisäksi hän on saanut asuntoedun arvoltaan 72 873 markkaa. A:n verotettavat palkkaedut ovat olleet siten vuosina 1997 - 2000 yhteensä 626 858,76 markkaa. A on siten saanut lukuvuosilta 1997 - 2000 työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, mikä on katsottava A:n minimipalkan perusteena olevaksi C-palkkaluokaksi vuosina 1997 - 2000, ja siitä, kuinka moneen vuosisidonnaiseen lisään A olisi ollut oikeutettu työkokemuksensa perusteella.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Opetusalan Työnantajaliitolle, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:lle, Toimiehtoliitto - TOEL:lle ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

Opetusalan Työnantajaliitto on todennut lausunnossaan seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Esitetyn selvityksen perusteella katson, että Dianne A:n oikea palkkaluokka vuosilla 1997-2000 on ollut C 45 (lukio). Ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, ei kelpoinen. Kansainvälinen koulu antaa peruskoulu- ja lukio-opetusta ja se soveltaa opettajien palkkaukseen yksityisen opetusalan työehtosopimusta.

Yleissitovan yksityisen opetusalan työehtosopimuksen peruskoulun ja lukion opettajan palkkausjärjestelmä on tutkintopohjainen. Palkkausjärjestelmä perustuu vahvasti opettajan kelpoisuudelle = muodollinen pätevyys.

Vaikka A on toiminut opettajana Kansainvälisessä koulussa antaen opetusta englannin kielellä, hän ei ole ollut kelpoinen opettaja. Ulkomailla suoritetuista tutkinnoista on vaadittu opetushallituksen erillinen/tapauskohtainen päätös tutkinnon vastaavuudesta suomalaiseen tutkintojärjestelmään (vastaavuustodistus). Tämän lisäksi peruskoulu- ja lukioasetus 1.1.1999 asti, ja sen jälkeen asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista asettaa peruskoulun ja lukion opettajalle tiukat kelpoisuusvaatimukset. Jos jokin kohta puuttuu, esimerkiksi 35 viikon pedagogiset opinnot, henkilö ei ole kelpoinen opettaja.

Opetusministeriö voi myöntää erivapauden kelpoisuusvaatimuksista. Erivapautta ei A:lla saadun selvityksen mukaan ole.

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava palvelu (vähintään 16 opetustuntia viikossa) kotimaisen työnantajan ja Euroopan Unionin maan työnantajan palvelu toimihenkilön tointaan vastaavalla alalla (vuoteen 2000) asti). Aiemmin vuosisidonnaiseen lisään oikeutti kotimaisella työnantajalla palvelun lisäksi pohjoismaisella työnantajalla palvelu. Suomen liityttyä EU:hun sopimusmääräystä laajennettiin koskemaan EU-maiden työnantajan palvelua. A:lla on runsas vuosi työkokemusta opettamisesta Englannissa, tämä kerryttää vuosisidonnaista lisää. Työsuhde Helsingin Kansainväliseen kouluun alkoi 1.8.1997, josta ajankohdasta lähtien työkokemus alkoi, kartuttaa ikälisää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on lausunnossaan todennut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1) Yksityistä opetusalaa koskevien työehtosopimusmääräysten mukaan vuosina 1997-2000 A:n C-palkkaluokka olisi tullut olla vähintään C 45.

2) Vuosina 1997-2000 voimassa olleiden työehtosopimusmääräysten mukaan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimaisen työnantajan (= työnantajan kotipaikka EU-valtio) palvelu tointaan vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenkilön tehtävissä.

Koska A on toiminut EU-maan työnantajan (englantilaisen työnantajan) palveluksessa tointaan vastaavissa tehtävissä Englannissa, Singaporessa ja Egyptissä, olisi hänellä ollut oikeus työkokemuksensa perusteella 1.8.1997 lukien 3 vuosisidonnaiseen lisään sekä 1.12.1998 4 vuosisidonnaiseen lisään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ja Toimiehtoliitto - TOEL ovat todenneet lausunnossaan seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Saamiemme tietojemme perusteella katsomme, että kanteesta ei käy ilmi missä oppilaitosmuodossa kantaja pääsääntöisesti opettaa. Tästä johtuen palkkaus vuosilta 1997 - 2000 voi olla joko C44 tai C45 mukainen.

Lainaus Yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskevasta työehtosopimuksesta 29.9.1995 - 31.1.1998:

Sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta

3 § Vuosisidonnainen lisä

"3. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimaisen työnantajan ja Euroopan Unionin maan työnantajan palvelu tointaan vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenkilön tehtävissä."

Huomautus: Kanteesta ei käy ilmi onko Egyptissä tai Singaporessa suoritettu palvelu tapahtunut EU-maan työnantajan palveluksessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Opetusalan Työnantajaliitto on vielä todennut, että A on opettanut myös lukiossa, mutta koska hänellä ei ole ollut lausuntopyynnössä tarkoitettuna ajankohtana opettajan kelpoisuutta eikä hänellä ole ollut kelpoisuutta myöskään eri vapauden perusteella, määräytyy hänen palkkauksensa C 45 mukaan. Jos A:n työskentely Singaporessa ja Egyptissä on ollut englantilaisen tai muun EU-maan työnantajan palveluksessa, luetaan aika vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi. Ratkaisevaa on se, onko työnantajan kotipaikka EU-maassa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on todennut, että A:lla ei voida katsoa olleen opettajan kelpoisuutta ennen kuin hän oli esittänyt vaadittavan todistuksen. Lausuntopyynnössä tarkoitettuna ajankohtana A:n palkkausluokan olisi tullut olla vähintään C 45. Jos A:n työskentely Englannissa, Singaporessa ja Egyptissä on tapahtunut Euroopan Unionin maan työnantajan palveluksessa, on tämä palveluaika vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa.

Toimiehtoliitto - TOEL ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ovat vielä todenneet, että jos A on antanut opetusta myös lukiossa, on hänen palkkauksensa C 45 mukainen. Jos hänen Egyptissä ja Singaporessa työskentelyaikansa oli tapahtunut Euroopan Unionin maan työnantajan palveluksessa, tulee aika ottaa huomioon vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Käräjäoikeus on pyytänyt ensiksi lausuntoa siitä, mikä on katsottava A:n minipalkan perusteena olevaksi C-palkkaluokaksi vuosina 1997 - 2000.

Työehtosopimukseen osalliset ovat työtuomioistuimelle antamissaan lausunnoissaan olleet yhtä mieltä siitä, että koska A ei lausuntopyynnössä tarkoitettuna ajankohtana ole esittänyt selvitystä siitä, että hänelle on myönnetty asianomaisen asetuksen mukaisesti opettajan kelpoisuus, on hänen vähimmäispalkkansa perusteena oleva palkkausluokkansa lukion opettajia koskevien määräysten mukaisesti C 45. Tästä työehtosopimuksen osallisten kannasta työtuomioistuimella ei ole syytä poiketa.

Käräjäoikeus on toiseksi tiedustellut, kuinka moneen vuosisidonnaiseen lisään A:lla olisi ollut oikeus työkokemuksensa mukaan.

A:lla on ollut oikeus lukea vuosisidonnaisiin lisiin hyväkseen kaksi vuotta koulutusaikaa. Asianosaisten välillä on käräjäoikeudessa vallinnut yksimielisyys siitä, että A:n Englannissa työskentelyaika 1 vuotta 1 kuukausi on vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa aikaa. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan A:lla on työskentelyä alan tehtävissä Singaporessa 4 vuotta 6 kuukautta ja Egyptissä 2 vuotta 1 kuukausi. Työehtosopimukseen osalliset ovat työtuomioistuimessa olleet yhtä mieltä siitä, että myös Euroopan Unionin maan ulkopuolinen työskentely otetaan huomioon vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavana aikana, mikäli työnantajan kotipaikka on ollut Euroopan Unionin maassa. Näin ollen se seikka, katsotaanko A:n työskentelyaika Egyptissä ja Singaporessa vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavaksi ajaksi riippuu siitä käräjäoikeudessa selvitettävästä seikasta, onko A:n työnantajan kotipaikka mainittuina ajankohtina ollut Euroopan Unionin maassa.

Työtuomioistuin toteaa myös, että 1.2.2000 alkaen voimaan tulleeseen työehtosopimuk-

seen ei vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan osalta ole enää sisältynyt edellä mainittua Euroopan Unionin maan työnantajaa koskevaa rajoitusta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, H. Rautiainen, Sutela, Leivo ja Palomäki jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.