Labor court dismisses union claim that warehouse work in heated central storage qualifies as unusually heavy or difficult under collective agreement.

Kysymys siitä, oliko huonekaluliikkeen keskusvarastossa tehtävä varastotyö osaksi luettava työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisen raskaaksi tai muutoin vaikeissa olosuhteissa tehtäväksi ja siltä osin olosuhdelisään oikeuttavaksi työksi.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 79

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Helsinki

VASTAAJA

Kaupan Työnantajaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Indoor Group Oy, Lahti

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.5.2003

Pääkäsittely 5.8.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliiton ja Kaupan Työnantajaliiton välillä 1.2.2001 - 31.1.2003 voimassa olleessa kaupan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Varastotyöntekijät

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Olosuhdelisät

6. Lisiä maksetaan seuraavasti:

Raskaat tai likaiset olosuhteet

Lisä maksetaan poikkeuksellisen raskaissa tai likaisissa olosuhteissa tehtäviltä tunneilta.

Lisä on 7 - 11 % taulukkopalkasta tunnilta

Muuten vaikeat olosuhteet

Lisä maksetaan myös muuten vaikeissa olosuhteissa tehtäviltä tunneilta.

Tällaista työtä voi olla esimerkiksi

työ ulko- tai lämmittämättömässä varastossa talviaikana

työ tuoretuotevarastossa

vaarallisten aineiden käsittely

tai käsin suoritettavien suurten tavaramäärien siirtely.

Lisä on 7 - 11 % taulukkopalkasta.

Lisiä määrättäessä selvitetään, miten suuri osa varastotyöntekijän työstä poikkeaa varastotyön keskimääräistä olosuhteista sekä mikä osa työstä suoritetaan edellä mainituissa olosuhteissa.

Lisistä sovitaan paikallisesti.

Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä 29.9.1995 - 28.2.1998 voimassa olleessa myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimuksessa vastaava määräys on ollut seuraavan sisältöisenä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Varastotyöntekijöitä koskevia määräyksiä

1. Olosuhdelisät

Milloin joudutaan työskentelemään poikkeuksellisen raskaissa tai likaisissa olosuhteissa, maksetaan työntekijälle niiltä tunneilta, jolloin hän ko. työtä suorittaa, erillistä lisää vähintään 7 %:n ja enintään 11 %:n suuruisena taulukkopalkasta laskettuna.

Jos työ samanaikaisesti on poikkeuksellisen raskasta ja poikkeuksellisen likaista, ei edellä mainittua lisää makseta kahteen kertaan.

Mikäli työskennellään muuten vaikeissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi talviaikana ulkovarastossa, maksetaan siitä erillistä lisää vähintään 7 ja enintään 11 %:n suuruisena taulukkopalkasta laskettuna.

Kussakin varastossa tulkitaan, miten suuri osa varastotyöntekijäin työstä suoritetaan keskimäärin edellä mainituissa olosuhteissa ja sovitaan maksettavan lisän suuruudesta paikallisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Arvioitaessa lisän määrää on työn poikkeuksellista raskautta tai likaisuutta sekä poikkeuksellisen vaikeita olosuhteita verrattava varastotyön keskimääräisiin olosuhteisiin.

Poikkeuksellisena olosuhteena voidaan myös pitää työskentelyä esimerkiksi tuoretavaravarastossa, missä lämpötila on alhainen ja ilman kosteus suuri tai talviaikaan lämmittämättömissä varastoissa, missä lämpötila laskee pakkasasteisiin.

Myös ns. vaarallisten aineiden käsittely voi kuulua olosuhdelisän piiriin.

Mikäli siitä, että työntekijä jatkuvasti joutuu käsin siirtelemään tai nostelemaan suuria tavaramääriä aiheutuu poikkeuksellista rasitusta, otetaan se huomioon lisän suuruutta määriteltäessä.

Olosuhdelisän maksamisen edellytykset ja olosuhdelisien määrä tutkitaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen (mikäli luottamusmiesta ei ole ao. varastotyöntekijöiden) välillä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa kaupan työehtosopimuksen 13 §:n oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi, että Indoor Group Oy on ollut 16.1.2000 alkaen velvollinen maksamaan yhtiön Lahden keskusvarastossa tehtävästä varastotyöstä paikallisesti lähemmin sovittavalla tavalla raskaantyönlisää tai muuten vaikeissa olosuhteissa tehtävästä työstä maksettavaa lisää niiltä tunneilta, joina painavia tuotteita keräillään ja siirretään käsin tavaraa lähetettäessä ja kuorma-autosta vastaanotettaessa, ja

velvoittaa Kaupan Työnantajaliiton korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kaupan Työnantajaliiton jäsenyritys Indoor Group Oy on 16.1.2000 alkaen soveltanut Lahden keskusvarastolla tehtävään työhön kaupan työehtosopimusta. Työpaikalla ja työehtosopimuksen solmijaliittojen kesken on erimielisyyttä siitä, onko varastotyöstä joiltakin osin maksettava työehtosopimuksen 13 §:n 6 kohdassa tarkoitettua olosuhdelisää. Palvelualojen ammattiliiton käsityksen mukaan työ on työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisen raskasta tai sitä joka tapauksessa tehdään muuten vaikeissa olosuhteissa siltä osin kuin painavia tavaroita siirrellään käsin tavaraa kerättäessä ja vastaanotettaessa.

Varastossa käsiteltävät tuotteet ovat lähinnä erilaisia huonekaluja. Työt varastossa jakaantuvat kolmeen ryhmään eli tavaroiden keräykseen, niiden vastaanottoon ja hyllytykseen sekä matto- ja pientavaravarastossa tehtävään työhön. Työntekijät työskentelevät pääosin joko keräyksessä tai tavaroiden vastaanotossa.

Keräystyössä myymälöihin ja asiakkaille toimitettavat tavarat kerätään ja siirretään edelleen asiakkaille toimitettaviksi. Tavarat siirretään varaston hyllyistä kuljetuslavalle pääosin käsin. Apukeinoja kuten trukkia käytetään, jos se on mahdollista, mutta tuotteiden muodon ja varaston rakenteen vuoksi niitä ei aina voida siirtää muutoin kuin käsin. Esimerkiksi sohva voidaan nostaa varaston hyllyltä trukilla, mutta viime kädessä se on siirrettävä kuorman päälle käsivoimin. Lavalle kerätyt tavarat kuljetetaan trukilla terminaalialueelle, missä tavarat nostetaan käsin myymäläkuormiin. Kuormat ovat yleensä 1,5 - 3 metrin korkuisia.

Tuotevalikoimiin kuuluu painavia huonekaluja. Yksi kuorma voi sisältää esimerkiksi 30 - 50 kg:n painoisia kirjahyllyjä, 30 - 85 kg:n painoisia ruokapöytiä ja 50 - 100 kg:n painoisia vuodesohvia. Vaikka tuotteiden keskipaino on vähäisempi, näiden painavien tuotteiden siirteleminen on olennainen osa työtä. Käytännössä työtä ei useinkaan voida hoitaa työpareittain. Pakkaukset ovat hankalan muotoisia, joten niitä ei voi myöskään liikuttaa ergonomisesti oikealla tavalla. Viikossa kertyy työntekijää kohti useita satoja nostokertoja.

Vastaanotossa ja hyllytyksessä käsitellään varastoon saapuneet tuotteet. Tavarat puretaan kuorma-autoista ja siirretään varaston hyllyille. Tavaroita tulee tiiviisti täytetyissä konteissa, joiden purkaminen on työlästä. Tuotteet on yleensä purettava käsivoimin. Joskus tuotteet ovat valmiissa lavoissa ja siirrettävissä trukeilla. Näitäkin tuotteita joudutaan kuitenkin usein järjestämään uudelleen. Tuotteet ovat samalla tavalla painavia kuin varastosta kerättävät tuotteet. Myös matto- ja pientavaravarastossa joudutaan nostamaan käsin 50 - 100 kg:n painoisia mattopaaleja korkeista konteista.

Kaupan työehtosopimuksen 13 §:n 6 kohdan mukaan olosuhdelisiä määrättäessä selvitetään, miten suuri osa varastotyöntekijän työstä poikkeaa varastotyön keskimääräisistä olosuhteista sekä mikä osa työstä suoritetaan poikkeavissa olosuhteissa. Tulkinnan lähtökohtana ei siten ole työn raskaus tai olosuhteiden vaikeus kiinteästi mitattavissa olevassa mielessä, vaan vertaaminen kulloinkin tavanomaisena pidettävään varastotyöhön. Varastotyötä tehdään nykyisin pääosin apuvälineillä, ja käsin tehtävä työ on poikkeuksellista. Kymmenien kilojen painoisten tuotteiden nosteleminen ja muu siirteleminen käsin on erittäin poikkeuksellista.

Myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkoja koskevan työehtosopimuksen liitteenä on vuoteen 1970 saakka ollut luettelo, jossa tarkemmin lueteltiin raskaana pidettävät olosuhteet. Luettelo on kuitenkin poistettu työehtosopimuksesta vuonna 1971. Tarkoituksena on ollut, että luetteloa tästä huolimatta käytettäisiin tulkintaohjeena siirtymäkauden, mutta että uusittu määräys muutaman sopimuskauden kuluessa saisi luettelosta riippumattoman sisällön. Taulukkoa pidettiin vanhentuneena jo vuonna 1971, ja varastotyön olosuhteet ovat sen jälkeen muuttuneet erittäin paljon. Luettelolla ei siten ole merkitystä nykyistä sopimusmääräystä tulkittaessa.

Sopimusmääräys on saanut nykyisen sanamuotonsa, kun kaupan työehtosopimus on tullut voimaan 1.3.1998. Nykyistä sanamuotoa muotoiltaessa ei ole käsitelty sitä, milloin olosuhdelisiä tulee maksaa. Tarkoitus ei ole kuitenkaan ollut muuttaa määräyksen sisältöä. Se, että työehtosopimukseen on edelleen otettu määräys poikkeuksellisen raskaasta työstä, kuvaa sitä, että tällaisia töitä on ajateltu jossakin tehtävän. Palvelualojen ammattiliitolla ei ole tiedossaan tapauksia, joissa varastotyö olisi raskaampaa kuin Indoor Groupin Lahden keskusvarastolla. Raskaan työn lisän maksamiseen on siten työehtosopimuksen mukainen peruste.

Jos työtä ei katsota sopimusmääräyksessä tarkoitetulla tavalla erityisen raskaaksi, lisää pitää maksaa sillä perusteella, että työtä tehdään muuten vaikeissa olosuhteissa. Tällaisena vaikeana olosuhteena on pidettävä sitä, että työssä joudutaan määräyksen esimerkkiluettelossa mainitulla tavalla siirtelemään käsin suuria tavaramääriä.

Se, miten suuri osa kunkin työntekijän työstä on erityisen raskasta tai mikä osa tehdään muuten vaikeissa olosuhteissa, on mahdollista selvittää vain työpaikalla.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Indoor Group Oy ovat kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kaupan työehtosopimusta edeltäneessä myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimuksessa on ollut erittäin raskaista ja likaisista olosuhteista maksettavaa lisää koskeva määräys jo vuonna 1960. Määräyksen sanamuotoa on myöhemmin muutaman kerran nykyaikaistettu, mutta tarkoitus on ollut edelleen maksaa lisää samantyyppisistä olosuhteista.

Vuoteen 1970 saakka työehtosopimuksissa on ollut luettelo erittäin raskaista työvaiheista. Vaikka yksityiskohtainen luettelo on sittemmin sopimuksesta poistettu, sen on sovittu edelleenkin toimivan tulkintaohjeena epäselvissä tapauksissa, ja se kuvaa hyvin olosuhteita, joista 7 - 11 prosentin olosuhdelisää on tarkoitettu maksettavaksi. Yli 60 kilon pakkausten käsittelystä maksettiin vuoteen 1970 saakka 4 prosentin lisää, mutta tämä 4 prosentin lisä on poistettu vuonna 1971. Tämän painoisten taakkojen "tavanomaisesta" käsittelystä ei enää ole tarkoitettu lisää maksettavaksi.

Erillistä lisää ei ole tarkoitettu maksettavaksi raskaasta, vaan poikkeuksellisen raskaasta työstä. Useimpiin varastotöihin liittyy raskaita osa-alueita, mikä heijastuu jo varastotyöstä maksettavaan peruspalkkaan. Näitä normaaleja raskaita työvaiheita ei ole tarkoitettu kompensoitavaksi toistamiseen erillisellä lisällä. Lisä on tarkoitettu maksettavaksi vain, jos kohtuudella ei voida edellyttää, että poikkeavat olosuhteet jäisivät palkassa huomioimatta. Lisää ei myöskään ole tarkoitettu maksettavaksi, jos poikkeuksellisen raskas työ muodostaa vain hyvin vähäisen osan työstä.

Kanteessa mainittu "käsin suoritettavien suurten tavaramäärien siirtely" ei ole itsenäinen peruste olosuhdelisän maksamiselle. Se on vain kriteeri lisän suuruuden arviointiin tilanteessa, jossa raskaan työn lisän maksuedellytykset muuten täyttyvät. Tämä käy selville 28.2.1998 asti voimassa olleesta työehtosopimuksesta, jonka sisältöä ei ole ollut tarkoitus muuttaa, vaikka tekstin sanamuotoa onkin muutettu. Sopimusmääräystä tulkittaessa ratkaisevassa asemassa on näin ollen vanha sopimusteksti.

Olosuhteet Indoor Group Oy:n varastossa eivät poikkea työn raskauden osalta mainittavasti keskimääräisistä varastotyön olosuhteista. Valtaosa käsiteltävistä tuotteista ei ole erityisen painavia ja vain vähäinen osa työstä on kanteessa lueteltujen kaltaisten tuotteiden käsittelyä. Varastosta lähteneiden tavarakollien keskimääräinen paino on ollut 23,36 kiloa. Raskaimpien tuotteiden käsittely painottuu sesonkiaikoihin. Varsinaisten painavien tuotteiden nostaminen jää työntekijää kohden vuositasolla keskimäärin selvästi alle tuntiin päivässä. Raskaimmatkaan tuotteet eivät ole mitenkään poikkeuksellisen raskaita, vaan vastaavan painoisia tuotteita löytyy vaikkapa kodinkonevarastosta ja myös näitä tuotteita joudutaan ajoittain liikuttelemaan käsin.

Työn raskautta arvioitaessa olennaisinta on kokonaisuus, eivät yksittäisten tavaroiden painot. Painavimmista (yli 40 kg) tuotteista yli 83 prosenttia on varastossa sijoitettu lavoille. Raskaimmissakin työvaiheissa tuotteita voidaan siirtää trukkia käyttäen pakkausterminaaliin ja niitä joudutaan liikuttamaan käsin vain hyvin lyhyitä ja lyhytkestoisia siirtoja varastolavoilta kuljetuslavoille. Kuljetuskuormista tehdään korkeintaan 2,5 metrin korkuisia. Kuormia kasattaessa tuotteita nostetaan trukeilla siten, ettei tuotteita juurikaan tarvitse nostaa käsivoimin ylöspäin. Vastaavasti lasteja purettaessa tuotteet saadaan purettua kuormasta suoraan lavoille, joten tämäkään työvaihe ei ole erityisen raskas. Raskaimmat työvaiheet voidaan aina suorittaa työpareittain.

Matto- ja pientavaravarastossa työ on vielä kevyempää kuin muualla varastossa, koska siellä siirreltävät taakat ovat enintään 80 kilon painoisia ja painavia usean maton nippuja on vain saapuvissa kuljetuksissa. Muuten olosuhteet vastaavat muun varaston olosuhteita, eli muun muassa raskaimmat työvaiheet voidaan aina tehdä pareittain.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Kaupan työehtosopimuksen mukaan varastotyöntekijälle maksetaan olosuhdelisää muun muassa poikkeuksellisen raskaissa olosuhteissa ja muuten vaikeissa olosuhteissa tehtäviltä tunneilta. Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Indoor Group Oy:n keskusvarastossa tehtävä varastotyö luettava työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisen raskaaksi tai muutoin vaikeissa olosuhteissa tehtäväksi työksi niiltä tunneilta, joina painavia tuotteita keräillään ja siirretään käsin tavaraa lähetettäessä ja kuorma-autosta vastaanotettaessa.

Työehtosopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta esitetty selvitys

Työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta ja soveltamiskäytännöstä on kuultu asiamies A:ta ja olosuhdelisän maksamiskäytännöstä sopimussihteeri B:tä.

A:n mukaan olosuhdelisää ei käytännössä makseta lainkaan työn raskauden, vaan yksinomaan epämukavien työskentelyolosuhteiden perusteella. Huonekalualan varastoissa, joista A oli asiaa tiedustellut, ei maksettu olosuhdelisää työn raskauden perusteella. Näitä varastoja olivat Ikea, Isku, Kalustemesta ja Suomi-Soffa. Myöskään Keskon, Puumerkki Oy:n tai Kaukomarkkinat Oy:n varastoissa tehtävästä varastotyöstä ei lisää makseta.

B, jolla on varastoalan koulutus ja yli 10 vuoden kokemus varastoalalta, on kertonut, että ainakin Suomen suurimman sähkötukun SLO:n keskusvarastolla maksetaan olosuhdelisää ulkovarastossa työskentelystä. B ei kuitenkaan tiennyt maksetaanko siellä lisää työn raskauden vai kylmien työskentelyolosuhteiden vuoksi.

Työn luonne ja työskentelyolosuhteet Indoor Group Oy:n keskusvarastolla

Varaston olosuhteista ja työskentelystä varastolla on kuultu todistelutarkoituksessa pääluottamusmies C:tä, varastotyöntekijä D:tä ja varastotyöntekijä E:tä. Samoista asioista on kuultu todistajina varastopäällikkö F:ää ja varastopäällikkö G:tä.

D on kertonut, että varastolle tulevista kuormista 40 - 50 %:ia on lavoilla olevia huonekaluja ja loppuosa sohvia, joita ei ole pakattu lavoille. Sohvakuormassa on esimerkiksi neljä sohvaa rinnakkain ja päällä vielä yksi sohva. Raskaimmat sohvat painavat 80 - 85 kiloa. Sohvakuormat ovat erittäin tiiviitä, jotta kuormatila olisi maksimoitu. Käytännössä sohvat puretaan siten, että ensimmäinen sohva jouduttiin irroittamaan kontista yhden miehen voimin. Näissä purkutehtävissä trukin käyttö on mahdotonta. Purkutyötä joutuu tekemään viikoittain myös yksin. Työ ylipäätänsä on ergonomisesti erittäin hankalaa ja raskasta, vaikka sitä tekisi parityönä.

E on kertonut olleensa varastolla viime vuodet pelkästään keruutehtävissä. Työ on E:n mukaan epäergonomista. Esimerkiksi lattialavalla olevia tavaroita kerättäessä työtä haittaa seuraava hyllytaso, joka on sen verran matalalla, että työskentelytilaan ei jää seisomakorkeutta. Sekä keräys että lastaustyö tehdään pääsääntöisesti yksin. Suurin osa työstä on raskaiden tavaroiden käsittelemistä. Keräys ja lastaus on käsityötä ja ainoastaan nosto ja kuljetus tapahtuu trukilla. Tuotteen siirto keruulavalle tehdään käsin. Työn rasittavuutta lisää se, että lastitilan hyväksikäyttö on maksimoitava, mikä tarkoittaa tiiviitä ja korkeita paketteja ja käsityötä. Trukkia voi käyttää keräämiseen vain rajallisesti. Keräämisessä suurin osa työstä on käsin nostamista sekä sivusuunnassa tapahtuvaa ja kiertoliikkein tehtävää tavaroiden siirtämistä. E:n mukaan työ ei ole muuttunut hänen aikanaan reilun 17 vuoden kuluessa mitenkään.

Varastopäälliköiden F:n ja G:n mukaan Indoor Group Oy:n keskusvarastossa tehtävä varastotyö ei poikkea tavanomaisesta varastotyöstä lainkaan. Työ tehdään trukkia apuna käyttäen. G:n mukaan ainoastaan myymäläkohtaisia lavoja tehtäessä ja toisaalta kuormia purettaessa työtä tehdään myös käsivoimin. Sohvakuorman purkaminen tapahtuu kuitenkin purkuryhmässä, johon kuuluu kolme varastomiestä, joista yksi on trukinkuljettajana. Pystyasennossa olevat sohvat puretaan kuormasta esimerkiksi nokkakärryillä. Työnantaja ei ole edellyttänyt keneltäkään sohvakuorman purkamista yksin ja työpariin on aina ollut mahdollisuus. Myöskään tulostavoitteet eivät estä parityöskentelyä. Varastomiehillä on kuukausipalkka.

Siitä, missä määrin olosuhteet Lahden keskusvarastolla ovat poikenneet varastotyön keskimääräisistä olosuhteista on kuultu todistajana sopimussihteeri B:tä. B:n mukaan varastotyöskentely on viimeisen 20 vuoden aikana keventynyt kautta linjan. Myös työskentelyergonomiaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. B:n käsityksen mukaan Indoor Group Oy:n keskusvarasto poikkeaa kuitenkin normaalista varastotyöstä sen vuoksi, että tavarat eivät ole tukkupakkauksia vaan kappaletavaraa. Sen lisäksi varasto on pölyinen, käytävät kapeat, tavarat painavia ja erikoisen muotoisia. Varastomiehet työskentelevät myös pääasiassa yksin ilman työparia. B:n mukaan Indoor Group Oy:n keskusvarastosta tekee poikkeuksellisen raskaan erityisesti se, että tuotteet ovat hyvin erikoisen muotoisia ja lisäksi painavia. Tällaisia tuotteita on vaikea käsitellä. Vaikka trukin saa tuotteen viereen, tuote joudutaan siirtämän lavan päälle käsivoimin.

Arviointi ja johtopäätökset

Esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimuksen kirjoitustapaa on 1990-luvun lopulla yksinkertaistettu ja selkeytetty. Tuossa yhteydessä on myös olosuhdelisiä koskevia määräyksiä muutettu. Kun samalla tarkoituksena ei ole ollut tehdä näihin määräyksiin sisällöllisiä muutoksia, on sovittu, että tulkintaepäselvyyksissä johtoa voidaan hakea edeltäneen työehtosopimuksen määräyksistä.

Olosuhdelisää koskevia määräyksiä on aiemmin muutettu muun muassa 1970-luvun alkupuolella. Tuolloin työehtosopimuksesta poistettiin siinä ollut esimerkkiluettelo erityisen raskaana pidettävistä työtehtävistä. Luettelossa mainittuja tehtäviä voitiin alkuvuosina pitää epäselvissä tilanteissa tulkintaa ohjaavina esimerkkeinä. Ne ovat työtuomioistuimen käsityksen mukaan osaltaan myös olleet ohjaamassa tulkintakäytäntöä nykyisen kaltaiseksi, mutta tuolloin kumotuista määräyksistä ei enää 30 vuotta myöhemmin ole saatavissa ohjetta nykyisin voimassa olevien määräysten tulkintaan.

Sen sijaan olosuhdelisiä on käytännössä maksettu vaikeiden olosuhteiden perusteella. Tällöin kysymys on yleensä ollut työskentelystä ulkovarastossa tai muutoin kylmissä olosuhteissa. Kuitenkaan työtuomioistuimelle ei ole esitetty, että käytäntöä olisi muodostunut olosuhdelisän maksamisesta sillä perusteella, että käsin suoritettava suurten tavaramäärien siirtely on aiheuttanut poikkeuksellista rasitusta ja työ sen vuoksi olisi katsottu tehdyksi vaikeissa olosuhteissa.

Esitetyn selvityksen mukaan Indoor Oy:n keskusvaraston työntekijöiden työ on osin raskasta ja osin sitä joudutaan tekemään epämukavissa työasennoissa ja olosuhteissa. Työn ei ole kuitenkaan raskaudeltaan näytetty poikkeavan normaalista varastotyöstä. Varastossa joudutaan tosin käsittelemään ja siirtelemään suhteellisen raskaita ja käsittelyn kannalta hankalan muotoisia huonekaluja, mutta niitä ei yleensä jouduta nostamaan tai kantamaan käsivoimin. Työ voidaan tehdä ja myös käytännössä tehdään pääosin trukkia sekä työparia apuna käyttäen. Erityisen raskaana työnä mainittu sohvakuormien purkaminen siltä osin kuin siinä ei ole voitu käyttää trukkia, on edellytetty tehtävän parityöskentelynä. Edellä lausuttuun nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevaa varastotyötä olisi pidettävä työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisen raskaana työnä.

Indoor Group Oy:n keskusvarastossa joudutaan tavaroita edellä todetun mukaisesti siirtelemään myös käsin. Kun työn luonne esitetyn selvityksen valossa kuitenkin on sellaista, että siinä mahdollisuuksien mukaan käytetään teknisiä apuvälineitä ja kun tavaroiden käsin siirtelystä ja satunnaisista epämukavista työskentelyasennoista ei kuitenkaan ole näytetty aiheutuneen poikkeuksellisena pidettävää rasitusta, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että olosuhdelisää tulisi maksaa myöskään sillä perusteella, että työtä joudutaan tekemään muuten vaikeissa olosuhteissa.

Edellä sanotun vuoksi työtuomioistuimella ei ole perusteita vahvistaa kanteessa vaadittua velvollisuutta maksaa siinä mainittuja olosuhdelisiä.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen ammattiliitto PAM on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Indoor Group Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu sekä sen ajamisen edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM velvoitetaan korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Indoor Group Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Forsström, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Tuomio on yksimielinen.