Union fined for strike delay; union member fined for leading strike; employer claim dismissed.

Tehtaan työntekijät olivat vastalauseena työnantajan esittämille lomautusjärjestelyille ryhtyneet lakkoon. Työnseisaus oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta.

Työnseisaus oli pantu toimeen pääluottamusmiehen johdolla, ja hän oli myös osallistunut työnseisaukseen. Ammattiosasto, joka vastaa asettamansa luottamusmiehensä menettelystä, tuomittiin hyvityssakkoon.

Ammattiliitto, joka saatuaan tiedon alkaneesta työnseisauksesta ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvoitteen laiminlyönnistä.

Työntekijäliiton nostama vastakanne työnantajan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hylättiin. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 78

KANTAJAT

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry, Helsinki

Paperiliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Paperiliitto ry, Helsinki

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry, Helsinki

KUULTAVAT

Paperiliiton Lieksan osasto n:o 78 ry, Lieksa

Paperiset Oy, Lieksa

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.9.2003

Pääkäsittely 14.10.2003

KANNE

Vaatimukset

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys on vaatinut, että työtuomioistuin:

tuomitsee Paperiliiton työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon,

tuomitsee Paperiliiton Lieksan osaston n:o 78 työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon, ja

velvoittaa Paperiliiton ja Paperiliiton Lieksan osaston n:o 78 korvaamaan yhteisvastuullisesti oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Paperiset Oy:n Lieksan tuotantolaitoksella on ollut kireän markkinatilanteen vuoksi toistaiseksi lomautettuna kuusi työntekijää tammikuun alusta 2003 lukien. Heidän osaltaan lomautukset ovat keskeytyneet satunnaisesti ja tilapäisesti kevään aikana. Yhtiö on toiminut työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti.

Koko tehdasta koskevat yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut aloitettiin 31.3.2003. Neuvotteluihin osallistuivat työntekijäpuolelta luottamusmies A ja työsuojeluvaltuutettu B ja työnantajapuolelta tehtaanjohtaja C ja laatu- ja logistiikkapäällikkö D. Neuvottelut etenivät aluksi hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta 14.5.2003 pidetyssä kokouksessa työntekijäpuolen neuvottelijat ilmoittivat, ettei heillä ole ollutkaan valtuuksia tehdä niitä sopimuksia, joita kolmannessa neuvottelussa oli tehty, vaan jo tehdyt sopimukset pitää purkaa. Työntekijäpuolen ehdottamana vaatimuksena oli, että nyt käynnissä olevat yt-neuvottelut pitää lopettaa, ja lomautukset perua sekä että uudet yt-neuvottelut aloitettava vasta, kun asiakas (esim. INEX) ilmoittaa, ettei se halua tehdä enää kauppaa Paperiset Oy:n kanssa. Neljännessä kokouksessa sovittiin kuitenkin, että työntekijät käsittelevät asiaa 15.5.2003 ja esittävät 16.5.2003 oman ehdotuksensa asiasta.

Torstaina 15.5.2003 kello 14.00 kaikki työntekijät marssivat pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun johdolla ulos työpaikalta. Syiksi ulosmarssiin pääluottamusmies ilmoitti, että työntekijät eivät hyväksy työnantajan esityksiä tilanteen laukaisemiseksi, vaan omaa esitystään tukeakseen ja työnantajaa painostaakseen ryhtyvät lakkoon. Lisäsyiksi ilmoitettiin pitkittyneet yt-neuvottelut ja muutamat jo toimeenpantujen lomautusten tilapäiset keskeytykset. Pääluottamusmies ilmoitti vielä, että työntekijät kokoontuvat seuraavan kerran sunnuntaina 18.5.2003 tehtaan portilla klo 20.00, ellei sopua ole vielä silloin syntynyt, niin työntekijät palaavat koteihinsa.

Työtaisteluun osallistuivat tuotantoyksikön kaikki 54 työntekijää. Lakkoon otti osaa yrityksen pääluottamusmies A, varaluottamusmies E ja myös lakkovahtina toiminut työsuojeluvaltuutettu B.

Yrityksen tuotannossa noudatetaan keskeytyvän kolmivuorotyön työaikaa. Työt jatkuivat normaalisti sunnuntaina 18.5.2003 klo 22.00.

Työnantaja vaati 16.5.2003 ammattiosastoa päättämään lakon. Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen asiamies F ilmoitti puhelimitse Paperiliiton palkkasihteerille G:lle lakosta ja vaati, että Paperiliitto ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Lakon jatkuessa 16.5.2003 lähetettiin Paperiliitolle telefaxilla vaatimus toimenpiteistä työrauhan palauttamiseksi. Paperiliitto on 19.5.2003 klo 15 eli noin 17 tuntia töiden alkamisen, kolmen vuorokautta työnantajayhdistyksen kirjallisten vaatimusten ja neljä vuorokautta laittomasta lakosta tiedon saatuaan kehottanut luottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin asiassa.

Paperiliiton Lieksan osaston n:o 78 asettamat luottamushenkilöt ovat esittäneet työnantajalle edellä mainitut vaatimukset, joita on tehostettu työtaistelulla. Työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja lomauttamista koskeviin määräyksiin.

Luottamusmies, varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat myös osallistuneet aktiivisesti lakon toimeenpanemiseen ja lakkoon muiden työntekijöiden ohella. Huolimatta työnantajan ja työnantajaliiton vaatimuksista eivät Paperiliitto eikä sen ammattiosasto ole ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi lakon aikana.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto ja Paperiliiton Lieksan osasto n:o 78 ovat kiistäneet vaatimukset ja vaatineet kanteen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantajan yhteistoimintalain mukaisessa neuvotteluesityksessä 17.3.2003 ennakoitiin monia kustannuksia alentavia vaihtoehtoja, kuten lomauttamiset, lyhennetyt työviikot ja mahdolliset irtisanomiset. Sopeuttamistoimenpiteiden ilmoitettiin alkavan 28.4.2003.

Ensimmäiset yhteistoimintaneuvottelut käytiin 31.3.2003 ja 7.4.2003. Kolmannessa kokouksessa 16.4.2003 todettiin, että markkinatilanteesta riippuen lomautukset alkavat joko 5.5.2003 tai 14.5.2003. Henkilöstön edustajat halusivat vielä joustaa yhtiön eduksi siten, että he sopivat irtisanomissuojasopimuksesta poikkeavasti mahdollisuudesta toteuttaa lomautukset vain yhden viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Tehtaanjohtaja C oli jäänyt ennalta ilmoittamatta pois 7.5.2003 sovitusta kokouksesta, joten neuvottelu jouduttiin siirtämään pidettäväksi 14.5.2003. Vaikka 14.5. oli työnantajan ilmoittama lomautusten viimeinen alkamispäivä, lomautusten alkamisesta ei ollut vielä tietoakaan. Sen vuoksi työntekijöiden edustajat totesivat, että yhteistoimintaneuvottelut tulee katsoa päättyneiksi. Mikäli uutta aihetta neuvotteluihin ilmenee, ne on käytävä lain edellyttämällä tavalla.

Paperiset Oy:n toimitusjohtaja H ei suostunut ilmoittamaan neljännessä kokouksessa lomautusten perumisesta, vaan halusi pitää yllä laajuudeltaan, perusteiltaan ja aikataulultaan täsmentämättömänä, aina kesälomien loppuun ulottuvan lomautusuhan ilman uutta yhteistoimintamenettelyä. Lomautustarve on ollut täysin epävarmaa eikä lomautuksia ole vieläkään aloitettu. Työntekijäin vastaus työnantajan ehdotukseen käsiteltiin 16.5.2003 kello 13.45. A ilmoitti ulosmarssin syiksi työnantajan haluttomuuden ratkaista asiat yhteistoimintalain mukaisia menettelytapoja noudattaen, lomautusuhan pitkittämisen ja toteutettujen lomautusten keskeyttämisen.

Työntekijät olivat tyytymättömiä nimenomaan lomautuksen perusteiden puuttumiseen ja epämääräisyyteen. Lomautuksen perusteista ei ole irtisanomissuojasopimuksessa määräyksiä. Sopimus koskee 1 §:n mukaan vain lomautettaessa noudatettavia menettelytapoja. Työnantajajärjestöt ovat keskusjärjestöjen neuvotteluissa tiukasti kieltäytyneet ottamasta kollektiiviperusteisten irtisanomisten ja lomautusten perusteita osaksi yleissopimusta. Olisi epäoikeudenmukaista, jos he saisivat ilmaiseksi työrauhan näihin seikkoihin liittyvien riitaisuuksien osalta.

Työntekijät ovat ilmoittaneet työnseisauksen syiksi lomautusperusteiden lisäksi yhteistoimintamenettelyyn liittyvien määräysten soveltamisen. Kyseisistä menettelytavoista ei ole säädetty lainkaan työehtosopimuksessa, vaan ainoastaan yhteistoimintalaissa. Tältäkään osin työnseisaus ei ole kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin.

Työnseisaus ei ole kohdistunut väitetyllä tavalla työehtosopimuksen määräyksiin. Näin ollen sen paremmin Paperiliiton Lieksan osasto kuin Paperiliittokaan ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisia velvoitteitaan.

Työsuojeluvaltuutettu B ei ole ammattiosaston toimihenkilö. B on osallistunut yhteistoimintaneuvotteluihin työntekijäin työsuojelun valvontalain perusteella valitsemana edustajana.

Paperiliitto on saanut tiedot tilanteesta puhelimitse iltapäivällä 15.5.2003. Asiamies F ei kuitenkaan vaatinut palkkasihteeri G:ltä mitään toimenpiteitä vaan ainoastaan selvittämään asiaa. Työnantajaliiton faksi saapui Paperiliiton toimistoon perjantaina 16.5.2003, jolloin toimisto oli koko henkilökunnan tilaisuuden vuoksi suljettu tai tyhjillään. Työnantajaliiton edustajat tiesivät, että toimistolla ei ole ketään. Faksi on tullut Paperiliiton tietoon vasta maanantaiaamuna 19.5.2003, jolloin työt olivat käynnistyneet. Paperiliitosta oltiin kuitenkin yhteydessä pääluottamusmies A:han, jota kehotettiin toimimaan työehtosopimuksen mukaisesti.

Lieksan ammattiosastossa on 135 maksavaa jäsentä, joista 55 työskentelee Paperiset Oy:ssä.

VASTAKANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Paperiset Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja

velvoittaa Paperiset Oy:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Yhteistoimintaneuvottelussa 16.4.2003 työnantajan edustajat sopivat pääluottamusmies A:n ja henkilöstön edustajana toimineen B:n kanssa siitä, että lomautusilmoitusaika on "tämän yhteistoimintaa koskevan neuvotteluprosessin aikana yksi (1) viikko ennen lomautuksen alkamispäivää." Samassa yhteydessä sovittiin, että lomautukset alkavat 14.5.2003, tai tilanteen markkinoilla muuttuessa jo 5.5.2003. Seuraava yt-kokous pidettiin 14.5.2003, eikä yhtään lomautusilmoitusta ollut tässä vaiheessa annettu.

Pääluottamusmies A ilmoitti 14.5.2003, että lomautusuhka on peruttava ja yhteistoimintamenettely aloitettava uudelleen, jos siihen ilmenee tarvetta. Hän kertoi myös, että työntekijät eivät hyväksy lomautusten toteuttamista yhden viikon ilmoitusaikaa noudattamalla. Tehtaanjohtaja C ilmoitti työnantajan haluavan pitää kiinni edellisessä kokouksessa tehdystä lomautusilmoitusaikaa koskevasta sopimuksesta. Pöytäkirjan mukaan C ilmoitti: " Mutta jos kuitenkin lomautusilmoitus aiheuttaa erittäin suurta kärsimättömyyttä ja mielialojen painumista, niin työnantajapuolelta lomautus voidaan purkaa kirjallisesti välittömästi, mutta sillä ehdolla, että pöytäkirjaan lisätään ehto, jossa lomautukset alkavat asiakkaan negatiivisestä päätöksestä 1 viikon kuluttua. C korosti, että jos tämä 1 viikon ilmoitusaika sovitaan nyt, niin lomautukset perutaan välittömästi."

Paperiset Oy:n toimitusjohtaja H jatkoi työntekijäin edustajien painostamista lomautusilmoitusasiassa. H oli todennut: "lomautuksen poistovaatimukseen ei voida valitettavasti tässä erittäin vaikeassa markkinatilanteessa suostua, mutta lomautukset voidaan poistaa kokonaan jos sovitaan, että tehtaanjohtaja C:n ilmoittama 1 viikon ilmoitusaika sovitaan hieman pidemmäksi eli puoleksitoistaviikoksi."

Lomautusmenettelystä on sovittu TT:n ja SAK:n välisessä 10.5.2001 allekirjoitetussa irtisanomissuojasopimuksessa, jota noudatetaan osana Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen ja Paperiliiton välistä työehtosopimusta. Irtisanomissuojasopimuksen 14 §:n mukaan työntekijäin lomauttamisessa on noudattava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Sopimuksen mukaan pääluottamusmiehellä sen paremmin kuin muillakaan työntekijäin edustajilla ei ole mahdollisuutta sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta. Näin ollen Paperiset Oy:ssä 16.4.2003 tehty sopimus on työehtosopimuksen vastainen.

Sovittaessa yhden viikon ilmoitusajasta on todettu sen koskevan "tämän yt-neuvotteluprosessin" aikaa. Samalla on todettu, että suunnitellut lomautukset alkavat viimeistään 14.5.2003. Sopimus on siten joka tapauksessa rauennut viimeistään tuona päivänä. Työntekijäin vaatimus yhteistoimintamenettelyn päättämisestä on ollut yhteistoimintalain mukainen.

Työnantaja on painostanut työntekijäin edustajia hyväksymään työehtosopimuksen vastaisen lomautusta koskevan ilmoitusajan käyttämisen. Toisena vaihtoehtona on ollut alkamisajaltaan, perusteiltaan ja kestoltaan epämääräisen lomautushkauksen jatkuminen. Lomauttaminen on työsopimuslain 5 luvussa säädetty työnantajan käytössä oleva yksipuolinen toimi, jonka perusteet on kuitenkin määritelty laissa yksityiskohtaisesti. Työnantaja voi lomauttaa vain tilanteessa, jossa se on yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi käytännössä välttämätöntä. Siten työnantaja ei voi käyttää lomautuksella uhkaamista edes laillisten sopimusten "kauppatavarana", saati sitten painostuskeinona pyrittäessä työehtosopimuksen vastaisiin järjestelyihin.

Työehtosopimuslain 8 §:ssä on kielletty sopimukseen sidottua työnantajaa ryhtymästä työehtosopimukseen tai johonkin sen määräykseen kohdistuvaan työtaistelutoimenpiteeseen. Paperiset Oy on painostaessaan pääluottamusmiestä tekemään sopimuksen lomautusilmoitusajan lyhentämisestä syyllistynyt keskusjärjestöjen irtisanomissuojasopimuksen 1 §:ään kohdistuvaan työtaistelutoimenpiteeseen.

VASTAUS

Vastaus vastakanteessa esitettyihin vaatimuksiin

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry ja Paperiset Oy ovat kiistäneet vaatimukset ja vaatineet kanteen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Paperiset Oy:ssä on kevään 2003 aikana käyty yhteistoimintaneuvotteluja tuotannon sopeuttamiseksi yrityksen historian alhaisimpaan tilauskantaan. Lisäksi on ollut ja on edelleen uhkana, että merkittävä yksittäinen asiakassopimus katkeaa. Tämä yksittäisen sopimuksen mahdollisen menetyksen vaikutus on noin -30% yrityksen tilauskantaan. Liiketoiminnan tulos on ollut tappiollista koko alkuvuoden 2003. Tilauskantaan tai tulokseen ei ole vieläkään tullut parannusta.

Yhteistoimintaneuvotteluissa 16.4.2003 työnantajan edustajat ja työntekijöiden edustajat sopivat yksimielisesti muun muassa, että lomautusilmoitusaika on yksi viikko. Pääluottamusmies oli vielä halunnut varmistuksen sille, että yhdessä sovittu yhden viikon lomautusaika koskee vain tätä yhteistoimintaneuvotteluprosessia. Luottamusmies painotti, ettei käytännöstä saa tulla mitään yleiskäytäntöä. Tehtaanjohtaja C ilmoitti, että yhden viikon ilmoitusaikaa koskeva paikallissopimus koskee vain tätä yt-neuvotteluprosessia, joka oli aloitettu 31.3.2003 ja jatkuu kunnes INEX-tieto ja siitä mahdollisesti johtuvat toimenpiteet on saatu päätökseen.

Lomautusten piti alkaa työnantajan aikaisemman ilmoituksen mukaisesti 5.5.2003 sekä laajentua 14.5.2003. Lomautusten aloittaminen ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska tällä ajanjaksolla kahdeksan yhtiön työntekijää sairastui. Lomautuksia ei voitu aloittaa, koska lomautettaviksi suunnitellut henkilöt jouduttiin työllistämään oman henkilökunnan poikkeuksellisen runsaslukuisten ja yllättävien sairauspoissaolojen tuuraajiksi. Toukokuun 15. päivänä työntekijät aloittivat laittoman työnseisauksensa.

Paperiliiton näkemykset lomautusuhan väistymisestä ja neuvotteluprosessin päättymisestä viimeistään 14.5.2003 ovat vääriä. Yt-prosessin päättyminen on yhteisesti sovittu sidotuksi INEX-tietoon, jota ei ollut tuolloin vielä saatu, eli uhka 30 % tuotannon supistustarpeesta oli edelleen olemassa. Yllättävä sairastumisaalto ei ollut poistanut tätä yrityksen perusongelmaa.

Työnantaja ei ole painostanut työntekijöiden edustajia hyväksymään lomautusta koskevaa yhden viikon ilmoitusaikaa. Työnantajapuoli, pääluottamusmies A ja työsuojeluvaltuutettu B olivat sopineet asiasta vapaaehtoisesti. Asia oli sovittu myös silloin toimivaltaisten neuvotteluosapuolten välillä. Työnantaja on vain pitänyt kiinni sopimusosapuolten yhteisesti sopimasta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen kanne

1.1 Työtaistelutoimenpiteet

Paperiset Oy:ssä oli käynnistetty yhteistoimintaneuvottelut maaliskuun lopussa 2003 tappiollisena jatkuneen tuotannon sopeuttamiseksi vastaamaan tilauskantaa. Yritys oli odottanut tietoa suuren asiakkaan tilaussopimuksen jatkamisesta. Tarvittava sopeuttaminen oli sovittu toteutettavaksi muun muassa lomautuksilla. Työnantaja ja työntekijöiden edustajat olivat sopineet 16.4.2003 myös siitä, että lomautusten aloittamisen ilmoitusaika lyhennetään yhteen viikkoon.

Yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä keskiviikkona 14.5.2003 työntekijät ilmoittivat peruuttavansa yhden viikon ilmoitusaikaa koskevan sopimuksen ja ryhtyivät työnseisaukseen seuraavana päivänä kello 14 alkaen tehostaakseen esittämiään vaatimuksiaan. Työtaisteluun osallistuivat tuotantoyksikön kaikki 54 työntekijää. Työt jatkuivat normaalisti sunnuntaina 18.5.2003 kello 22.00.

Työtaistelun syistä ja työntekijöiden vaatimuksista on kuultu todistajina pääluottamusmies A:ta ja tehtaanjohtaja C:tä.

A on kertonut, että työnseisauksen syynä oli yt-neuvottelujen epämääräisyys, niiden pitkittyminen ja lomautusten yksilöimättömyys. Työnantaja oli siirtänyt ilmoitettua lomautusten aloituspäivää kolmasti ja käyttänyt jo lomautettujen työntekijöiden tilapäisiä työhönottoja, eikä uhattuja lomautuksia ollut lopulta toteutettu lainkaan. Työntekijöiden vaatimuksena oli, että jo toteutetut lomautukset ja uusien lomautusten uhka peruutetaan ja lomautukset ja niitä edeltävät uudet yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan sitten, kun se on ajankohtaista.

C:n käsityksen mukaan työntekijöiden ulosmarssin tarkoituksena oli äsken sanotun lisäksi saada peruutetuksi sopimus yhden viikon ilmoitusajasta. C oli ihmetellyt ulosmarssia, koska osapuolten välinen keskusteluyhteys ei ollut hänen mukaansa katkennut. Edellisenä päivänä 14.5. pidetyssä kokouksessa toimitusjohtaja oli tehnyt viimeisimmän ehdotuksensa, ja pääluottamusmies oli luvannut viedä sen torstaina henkilökunnalle keskusteltavaksi. Vasta perjantaina piti palata asiaan.

Pääluottamusmies A:n mukaan työnantajalle oli ilmoitettu, että työtaistelu jatkuu loppuviikon ja että neuvottelemaan kokoonnutaan sunnuntaina kello 20, mikäli työnantajalla on halukkuutta tähän. Asioista päästiin kuitenkin sopimukseen jo perjantaina 16.5.2003.

Työsuojeluvaltuutettu B:n mukaan tehtaalla lopetetaan työt tavallisesti perjantaina kello 22.00 ja töitä jatketaan sunnuntaina kello 22.00. Tämän vuoksi ja työriidasta tehty sopimus huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että työtaistelu on päättynyt viimeistään perjantai-iltana 16.5.2003 kello 22. Työnseisaus on siten kestänyt noin puolitoista vuorokautta.

1.2. Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevan työehtosopimuksen 4 §:ssä on määräykset työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijöitä ja määrätä työn johtamisesta.

Työnseisaus, jolla edellä esitetyn mukaisesti on painostettu työnantajaa lomauttamisoikeuden käyttämistä koskevassa asiassa, on kohdistunut työehtosopimuksen edellä mainittuun määräykseen.

1.3. Ammattiosaston vastuu

Työnseisaus on pantu toimeen pääluottamusmiehen johdolla, ja hän on myös osallistunut työnseisaukseen. Ammattiosasto, joka vastaa asettamansa luottamusmiehen toiminnasta, on siten rikkonut työrauhavelvoitteensa.

1.4. Työntekijäliiton vastuu

Paperiliitto on saanut tiedon työnseisauksesta puhelimitse torstaina 15.5.2003 työnantajaliiton asiamieheltä. Lisäksi Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys on vaatinut 16.5.2003 lähetetyssä telekopiossa Paperiliittoa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Paperiliitto on kuitenkin ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin vasta maanantaina 19.5.2003.

Paperiliitto on vedonnut siihen, että työtaistelu oli todellisuudessa päättynyt jo perjantai-iltana. Paperiliitto on joka tapauksessa saanut tiedon työtaistelusta jo torstaina. Kun liitto ei ole tästä huolimatta ryhtynyt pikaisiin toimiin työrauhan palauttamiseksi, se on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

2. Paperiliiton kanne

2.1. Ilmoitettu työtaistelutoimenpide

Paperiliiton kanteessa on katsottu, että työnantaja on toukokuun 2003 neuvotteluissa työrauhavelvoitetta rikkoen painostanut työntekijäpuolta hyväksymään lomautusilmoitusaikaa koskevan työehtosopimuksen vastaisen sopimuksen.

Osapuolten välillä käydyistä yhteistoimintaneuvotteluista ja lomautusilmoitusaikaa koskevien sopimusten syntymisestä on kuultu todistajina pääluottamusmies A:ta, työsuojeluvaltuutettu B:tä ja tehtaanjohtaja C:tä. Lisäksi kirjallisena selvityksenä on esitetty pöytäkirjat 22.4.2003, 14.5.2003 ja 16.5.2003 käydyistä yt-neuvotteluista.

Todistajien mukaan työnantaja oli alun perin ehdottanut lyhennettyä työviikkoa tuotannon sopeuttamiseksi tilauskantaan. Henkilöstön edustajat olivat kuitenkin pitäneet parempana aikajänteeseen sidottua lomautusta. Jotta voitaisiin myös välttää jatkuvasti käytäviä yt-neuvotteluja, osapuolet sopivat 16.4.2003, että lomautusilmoitusaika on yksi viikko. Pääluottamusmies A on kertonut, että työnantaja oli ilmoittanut lomautusten alkavan ensin 28.4., sitten 5.5. ja vielä 14.5.2003. Ilmoitettuja lomautuksia ei kuitenkaan koskaan toteutettu.

Yhteistoimintaneuvottelussa 14.5. työntekijäpuolen edustajat ilmoittivat, ettei henkilöstö hyväksynyt yhden viikon lomautusajasta tehtyä sopimusta. Pääluottamusmies A:n mukaan työntekijät halusivat lisäksi peruuttaa lomautukset ja aloittaa kokonaan uudet yt-neuvottelut myöhemmin tarvittaessa. Kommenttina työntekijöiden ilmoittamaan sopimuksen irtisanomiseen C oli todennut, että lomautus voidaan purkaa välittömästi, mutta ehdolla, että lomautukset voidaan aloittaa yhden viikon kuluttua asiakkaan negatiivisesta päätöksestä. Pääluottamusmies ei ollut tähän suostunut, mutta oli esittänyt, että hän voi tarvittaessa käydä uudet yhteistoimintaneuvottelut kesälomansa aikana. C:n mukaan uusien kuuden viikon yt-neuvottelujen käyminen ennen lomautusten aloittamista oli liiketaloudellisesti mahdotonta.

Kun sopimukseen ei päästy, asiasta käytiin vielä puhelinneuvottelu toimitusjohtajan kanssa. Puhelinneuvottelussa 14.5.2003 toimitusjohtaja ilmoitti, että lomautusten poistovaatimukseen ei voida tässä erittäin vaikeassa markkinatilanteessa suostua, mutta lomautukset voidaan poistaa kokonaan, jos sovitaan, että tehtaanjohtaja C:n ilmoittama yhden viikon ilmoitusaika sovitaan hieman pidemmäksi eli puoleksitoista viikoksi. Uusi kokous sovittiin pidettäväksi 16.5., johon mennessä pääluottamusmiehen oli määrä selvittää henkilöstön kanta tehtyyn ehdotukseen.

Seuraavana päivänä tapahtui työntekijöiden ulosmarssi, mutta osapuolet kokoontuivat alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 16.5. neuvotteluun, jossa keskusteltiin myös työnseisauksen päättämisen ehdoista. Pöytäkirjan mukaan osapuolet sopivat erinäisten keskustelujen jälkeen muun ohella siitä, että lomautukset alkavat tarvittaessa aikaisintaan puolentoista viikon kuluttua kunkin työntekijän kesäloman päättymisestä alkaen.

C on työtuomioistuimessa kertonut, että hänen käsityksensä mukaan työnantaja ei ollut missään vaiheessa painostanut työntekijöitä, vaan oli pikemminkin ollut joustava ja toiminut työntekijöiden toiveiden mukaisesti. Pääluottamusmies A:n käsityksen mukaan työnantajan tarjous 1 ½ viikon ilmoitusajasta ei ollut tavanomainen neuvottelutarjous, vaan siihen liittyi painostusta.

2.1.1 Arviointi ja johtopäätökset

Paperiliiton kanteen mukaan työnantaja on painostanut työntekijäpuolta 14.5.2003 pidetyssä neuvottelussa hyväksymään lyhennetyn lomautusilmoitusajan uhalla, että epämääräinen lomautustarve muutoin jää voimaan. Työtuomioistuin katsoo kuitenkin, ettei asiassa ole käytetty lomautusuhkaa painostuskeinona. Kummallekin osapuolelle on ollut selvää, että lomauttamisen tarve on todellinen, jos ison asiakkaan tilaussopimus menetetään. Neuvottelujen alainen kysymys lomautusuhan ylläpitämisestä tai peruuttamisesta on sen sijaan tarkoittanut asiallisesti sitä, käydäänkö mahdollisesti toteutuvan lomautuksen edellä uudet määräaikaiset yhteistoimintaneuvottelut vai ei. Tästä määräajasta on mahdollista sopia siten kuin yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentista tarkemmin ilmenee. Neuvottelu- ja lomautusilmoitusajoista onkin osapuolten välillä päästy sopimukseen 16.5.2003 työnantajan suostuttua siihen, että lomautusuhka puretaan.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa on käyty monivaiheisia neuvotteluja. Niiden väliin on ajoittunut myös työntekijöiden työnseisaus. Niin työntekijä- kuin työnantajapuoli on tehnyt tarjouksia asiakokonaisuuden ratkaisemiseksi. Neuvottelujen edetessä myös työntekijäpuolen ehdotuksia on otettu huomioon. Tapahtumien kulku huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi kanteessa tarkoitetun ehdotuksen tehdessään painostanut työntekijäpuolta siten, että menettelyä olisi pidettävä työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettuna työtaistelutoimenpiteenä. Tähän arvioon ei vaikuta se, onko lomautusilmoitusajasta tehty paikallinen sopimus ollut työehtosopimuksen määräysten mukainen vai ei. Näistä syistä Paperiliiton vastakanne hylätään.

3. Oikeudenkäyntikulut

Paperiliitto ja Paperiliiton Lieksan osasto n:o 78 ovat hävitessään Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen nostaman jutun velvolliset työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla korvaamaan yhteisvastuullisesti Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu ja sen vaatimat toimenpiteet työtuomioistuin on arvioinut oikeudenkäyntikulujen määräksi 800 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton ja Paperiliiton Lieksan osaston n:o 78 maksamaan hyvityssakkoa Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistykselle, liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 1 700 euroa ja osaston työrauhavelvoitteen rikkomisesta 1 700 euroa.

Lisäksi Paperiliitto ja Paperiliiton Lieksan osasto n:o 78 velvoitetaan korvaamaan Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Paperiliiton kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Kallio, Palomäki ja Kolula jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Eri mieltä olevan jäsen Kolulan lausunto, johon jäsen Palomäki yhtyi:

Pahvin- ja Paperijalostajain Yhdistyksen kanteen osalta lausun seuraavan.

Työtaistelu Paperiset Oy:n Lieksan tuotantolaitoksella alkoi 15.5.2003 kello 14.00. Paperiliitto sai tiedon työtaistelusta, kun työnantajaliiton asiamies iltapäivällä samana päivänä ilmoitti puhelimitse lakosta Paperiliiton palkkasihteerille. Seuraavana päivänä kello 13.00 alkaneissa paikallisissa neuvotteluissa työnantajan ja ammattiosaston edustajat sopivat työtaistelun lopettamisesta samana päivänä. Työnantajaliiton kirjallinen vaatimus toimenpiteistä työrauhan palauttamiseksi saapui työntekijäliittoon telekopiolla 16.5.2003. Kun Paperiliitto on saanut tiedon työtaistelusta vasta sen alkamisen jälkeen ja neuvottelut, joissa on sovittu työnseisauksen lopettamisesta aiemmin ilmoitettua aikaisemmin, on käyty seuraavana päivänä, katson, että työntekijäliitolla ei olisi ollut toimenpiteillään mahdollisuuksia saada työtaistelua päättymään aikaisemmin kuin tosiasiassa oli tapahtunut.

Edellä mainituilla perusteilla hylkään Paperiliittoon kohdistetun kanteen ja oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen.

Paperiliiton kanteen osalta lausun seuraavan.

Työnantaja on esittänyt työntekijöiden edustajille työehtosopimukseen perustumattoman vaatimuksen hyväksyä työpaikalla noudatettavaksi työehtosopimuksen mukaista lomautusilmoitusaikaa lyhyempi lomautusilmoitusaika. Vaatimuksensa tehostamiseksi työnantaja on painostanut työntekijäpuolta ylläpitämällä neuvottelujen ajan jatkuvaa työntekijöihin kohdistuvaa lomautusuhkaa. Neuvottelussa 14.5.2003 yrityksen toimitusjohtaja ja tehtaanjohtaja ovat kumpikin erikseen nimenomaan ilmoittaneet, että lomautusuhka voidaan peruuttaa välittömästi, jos työntekijäpuoli suostuu työnantajan vaatimukseen työehtosopimuksen mukaista lomautusilmoitusaikaa lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta. Työntekijäpuolen suostuttua työnantajan vaatimukseen neuvottelussa 16.5.2003 työnantaja purki lomautusuhan välittömästi.

Katson työnantajan toimenpiteillään toteuttaneen työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittaman työtaistelutoimenpiteen, joka on kohdistunut työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen irtisanomissuojasopimuksen 14 §:ään, ja velvoitan Paperiset Oy:n maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Paperiliitolle 1700 euroa sekä korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 700 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Paperiliiton Lieksan osasto n:o 78:aa koskevan kanteen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.