Labor court dismisses union strike claims, upholding employer's local contract termination and emergency work order.

Työntekijät olivat olleet aikaisemmin lakossa vastalauseena työnantajan suorittamille paikallisten sopimusten irtisanomiselle. Kysymyksessä olevissa sopimuksissa oli sovittu muun muassa paperiteollisuuden 10 ja 11 §:ssä tarkoitetuista miehitys- ja palkkauskysymyksistä. Työtuomioistuin on tuomiollaan 2003-55 katsonut työtaistelutoimenpiteiden kohdistuneen edellä mainittuihin työehtosopimuksen miehitystä ja palkkausta koskeviin määräyksiin sekä irtisanottujen paikallisten sopimusten määräyksiin.

Työntekijät olivat olleet uudelleen kahteen otteeseen lakossa vastalauseena työnantajan antamalle hätätyömääräykselle ja paikallisten sopimusten irtisanomiselle. Ammattiosasto, jonka edustajien toiminta osoitti ammattiosaston olleen tukemassa työtaistelua ja joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun, oli syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Koska lakot kuitenkin ajallisesti ja syy-yhteytensä puolesta liittyivät toisiinsa, lakot katsottu yhdeksi työtaistelutoimenpiteeksi.

Työntekijäliitto oli jälkimmäisen lakon osalta laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Yllättäen syntyneessä vajaamiehitystilanteessa työnantaja oli paperikoneen seisokin välttämiseksi antanut hätätyömääräyksen. Vaikkakaan hätätyön teettämisen edellytykset eivät kysymyksessä olleessa tilanteessa mahdollisesti olisikaan kaikin osin täyttyneet, ei työnantajan voitu katsoa vallinneissa olosuhteissa hätätyömääräyksen antamisella pyrkineen painostamaan työntekijöitä ylitöiden tekemiseen eivätkä työntekijät olosuhteet huomioon ottaen olleet voineet myöskään perustellusti ymmärtää hätätyömääräyksen antamista painostustarkoituksessa tehdyksi.

Irtisanotut paikalliset sopimukset ovat liittyneet osana kausipalkkajärjestelmään ja olleet perustana erillisiä kausipalkkasopimuksia tehtäessä. Paikallisten sopimusten irtisanominen ei sinänsä kuitenkaan vaikuttanut voimassa oleviin kausipalkkasopimuksiin, eikä paikallisia sopimuksia voitu pitää osana kausipalkkasopimuksia. Kun työehtosopimukseen ei sisältynyt sen 10 §:ssä tarkoitettuja asioita koskevan sopimuksen voimassaoloa tai irtisanomista koskevia määräyksiä, on työnantaja voinut irtisanoa paikalliset sopimukset noudattaen työehtosopimuslain mukaista kolmen kuukauden määräaikaa. Irtisanoessaan paikalliset sopimukset ei työnantaja ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 76

KANTAJAT

Metsäteollisuus ry, Helsinki

Paperiliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Paperiliitto ry

Metsäteollisuus ry

M-real Oyj, Helsinki

KUULTAVAT

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry, Lohja

M-real Oyj

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.9.2003

Pääkäsittely 29.9.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.11.2002 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Työpalkat

10.1 Palkkojen ryhmittely

10.1.1 Ammattiryhmittely

Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä (liite 2).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10.3 Muutosten vaikutus ammatti- ja palkkaryhmittelyyn

Mikäli jonkin teollisuuslaitoksen tai työosaston paikalliset olosuhteet ovat muuttuneet siten, että liitteessä mainittu ammattiryhmittely ei vastaa tarkoitustaan tai muutoksista johtuen on syntynyt uusia ammattinimikkeitä, sovitaan uusista ammattiryhmistä ja ammattiryhmien muutoksista työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Paikallisesti sovittu ammatti- ja palkkaryhmittely on lähetettävä liitoille hyväksyttäväksi. Ellei paikallisesti päästä sopimukseen ammatti- ja palkkaryhmittelystä menetellään asiassa kuten tämän sopimuksen 30 §:ssä määrätään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10.5 Varamiesjärjestelmä

10.5.1 Varamiesjärjestelmästä ja käynnin turvaamisesta sopiminen

Jommankumman paikallisen osapuolen niin halutessa on tehtaassa käytettävät varamiesjärjestelmät ja käynnin turvaamistoimenpiteet sovittava seuraavien menettelytapojen mukaisesti. Tällöin sovitaan kummastakin yhtä aikaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10.5.2 Varamieheksi nimittäminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10.5.3 Varamiehelle maksettava palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 §

Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1-K1 kausipalkka on 10.3.2003 alkaen 633,27 euroa ja 8.3.2004 alkaen 647,20 euroa.

Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä 2 olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammattiryhmittelystä ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Työnantajan ja Paperiliiton paikallisen osaston valitseman pääluottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kausipalkkasopimukset, jotka laaditaan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille hyväksyttäväksi. Ellei paikallisissa kausipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 30 §:ssä sanotaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIA R 76/03

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio on annettu.

Perusteet

Työtuomioistuin on 28.8.2003 antamallaan tuomiolla nro 55 tuominnut Paperiliiton ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n hyvityssakkoon M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaalla 12.8. - 19.8.2003 toimeenpantujen lakkojen johdosta. Tuomiossa lakkojen on katsottu kohdistuneen työtaistelutoimenpiteenä paperiteollisuuden työehtosopimuksen 10 ja 11 §:n määräyksiin sekä paikallisten KIRI-sopimusten määräyksiin.

Tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet uudelleen lakkoon 23.8.2003 kello 12. Työt olivat käynnistyneet samana päivänä kello 22. Työtaisteluun oli osallistunut noin 150 työntekijää heidän joukossaan hiomon varaluottamusmies.

Lakon syyksi oli ilmoitettu työntekijöiden määrääminen hätätyöhön. Työnantaja oli antanut kysymyksessä ollutta hätätyötä koskevan määräyksen samana päivänä kello 10.30. Luottamusmies oli tuolloin ilmoittanut työnantajan edustajalle, että hätätyöhön määrääminen saattaa aiheuttaa koko tehtaan alasajon.

Lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä paperiteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosasto oli ollut organisoimassa ja edistämässä työtaistelun toteuttamista. Tätä osoitti selvästi muun muassa hiomon varaluottamusmiehen osallistuminen työtaisteluun. Ammattiosaston asettamat luottamusmiehet olivat painostaneet työnantajaa luopumaan oikeudesta määrätä työntekijöitä hätätyöhön. Paperiliitto oli tehtaalla aikaisemmin toimeenpantujen lakkojen johdosta ollut tietoinen tilanteesta tehtaalla, ja liitolla oli näin ollen korostettu velvollisuus huolehtia työrauhan säilymisestä. Paperiliitto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan turvaamiseksi, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto on vastauksessaan, johon Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa tarkoitettu mielenilmaisu 23.8.2003 oli johtunut työnantajan erittäin kyseenalaisesta hätätyömääräysten käyttämisestä. Vuoden 2003 aikana työnantaja oli useaan kertaan määrännyt työntekijöitä hätätyöhön, vaikka hätätöitä tehtaalla ei ollut tätä ennen teetetty vuosikausiin. Erityisen outoa oli se, että työnantajan mielestä tehtaalla oli jopa 150 henkilöä liikaa, mutta siitä huolimatta tehtaan toimintaa pidetään yllä ylitöillä ja eräissä tapauksissa jopa hätätyötä tekemällä. Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimistokin oli 17.6.2003 antanut kielteisen päätöksen M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaalla 8.6.2003 annetusta hätätyömääräyksestä.

Kanteessa tarkoitetussa tilanteessa ei ollut kysymys työtaistelutoimenpiteestä vaan työntekijöiden mielenilmaisusta perusteettoman hätätyömääräyksen antamisen johdosta. Työntekijät eivät tapahtuman yhteydessä olleet esittäneet työnantajalle mitään vaatimuksia tai asettaneet ehtoja työhön paluulle. Paperikone 3:n luottamusmies oli ollut työssä aamuvuoron loppuun kello 14:ään asti eikä kukaan luottamusmies ollut osallistunut työnseisaukseen. Hiomon varaluottamusmies ei ollut mainittuna ajankohtana hoitanut luottamusmiestehtävää. Paperiliitto ei ollut ollut tietoinen työtaistelutoimenpiteestä, joten liitto ei ollut laiminlyönyt sille työehtosopimuksen tai työehtosopimuslain mukaan kuuluvia velvoitteita.

ASIA R 75/03

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaalla työnantaja oli maanantaina 25.8.2003 iltapäivällä saanut tiedon, jonka mukaan tehdas olisi menossa lakkoon illalla kello 22 ja että lakko jatkuisi torstaihin 28.8. kello 6:een saakka. Työnantajan tiedusteluun pääluottamusmies oli vastannut tiedon pitävän paikkansa. Pääluottamusmieheltä oli edellytetty välittömiä toimenpiteitä työtaistelun estämiseksi. Pääluottamusmies oli ilmoittanut lakon syiksi työnantajan suorittaman KIRI-sopimusten laittoman irtisanomisen ja muut toimenpiteet. Henkilöstöpäällikön tietoon oli samana iltapäivänä tullut, että pääluottamusmies oli kutsunut luottamusmiehet koolle. Pian tämän jälkeen työnjohdon keskuuteen oli levinnyt tieto alkavasta lakosta.

Lakko oli alkanut pääluottamusmiehen ilmoittamalla tavalla 25.8.2003 kello 22 ja se oli jatkunut ilmoituksen mukaisesti 28.8.2003 kello 6:een saakka. Lakkoon oli osallistunut 450 työntekijää heidän joukossaan luottamusmiehet.

Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa peruuttamaan paikallisten KIRI-sopimusten irtisanominen. Lakko oli siten kohdistunut työtuomioistuimen 28.8.2003 antamassa tuomiossa nro 55 todetuin tavoin paperiteollisuuden työehtosopimuksen 10 ja 11 §:n sekä irtisanottujen KIRI-sopimusten määräyksiin.

Ammattiosasto oli ollut organisoimassa ja kaikin tavoin edistämässä työtaistelun toteuttamista, mitä osoittaa selvästi muun muassa luottamusmiesten osallistuminen työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosasto oli siten selvästi rikkonut sille työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuudet.

Metsäteollisuus ry oli 26.8.2003 kello 8.30 Paperiliitolle toimitetulla kirjallisella muistiolla edellyttänyt välittömiä toimenpiteitä M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaalla alkaneen työtaistelun lopettamiseksi. Paperiliitto ei ollut ryhtynyt mainittaviin toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan turvaamiseksi, joten liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto on vastauksessaan, johon Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaan työntekijöiden kanteessa tarkoitettuun mielenilmaisuun johtaneet tapahtumat olivat johtuneet työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen tapaamisesta aamupäivällä 25.8.2003. Tapaamisessa työnantajan edustajat olivat edelleen kieltäytyneet jatkamasta yksityiskohtaisia neuvotteluja henkilöstöjärjestelyistä paperiteollisuuden työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Tätä tapaamista seuranneeseen tiedotustilaisuuteen pääluottamusmies oli saanut henkilöstöpäälliköltä puhelun, jossa tämä oli kertonut työnantajan joutuvan saman päivän yövuorossa mahdollisesti jälleen turvautumaan hätätyön teettämiseen. Henkilöstöpäällikkö oli kehottanut pääluottamusmiestä taivuttelemaan työntekijöitä jäämään ylitöihin. Pääluottamusmies oli kertonut tämän henkilöstöpäällikön viestin koolla olleille työntekijöiden edustajille.

Sen jälkeen kun pääluottamusmies oli saanut työnantajalta kehotuksen estää työnseisaus, oli hän kiertänyt ammattiosaston puheenjohtajan kanssa 25.8.2003 kello 17 - 19 eri työosastoilla kehottaen työntekijöitä jatkamaan työntekoa.

Mielenilmaisu oli ollut vastalause työnantajan harjoittamaa henkilöstöpolitiikkaa kohtaan kokonaisuudessaan. Työtaistelun ei siten voida katsoa kohdistuneen työehtosopimuksen 10 ja 11 §:ään. Koska kysymys ei ollut työehtosopimuslaissa kielletystä työtaistelusta, ei ammattiosasto ollut laiminlyönyt sille kuuluvia velvoitteita. Paperiliiton sopimussihteeri oli tapahtumien yhteydessä ollut useaan otteeseen yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut tätä työrauhan palauttamiseen. Näin ollen Paperiliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan

ASIA R 79/03

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut M-real Oyj:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut M-real Oyj:n velvoittamista korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaalla on vuoden 2002 syksystä lähtien käyty työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä keskusteluja työnantajan ilmoittamasta työvoiman vähentämistarpeesta. Ilmoitetusta vähentämistarpeesta huolimatta työnantaja teetti jatkuvasti huomattavasti ylitöitä, vaikka työnantajan näkemyksen mukaan tehtaalla oli liikaa työntekijöitä.

Koska työntekijöiden ylityöhalukkuus oli työvoiman vähennysuhan vuoksi ymmärrettävästi varsin alhainen, työnantaja oli ryhtynyt käyttämään hätätyöhön määräämistä keinona saada paikatuksi työvoiman tarvetta tilanteissa, joissa jo nyt vähäisen työntekijämäärän johdosta oli syntynyt tilapäistä vajetta. Käyttöpäällikkö oli 23.8.2003 kello 10.30 antanut eräälle PK 3:n työntekijälle määräyksen jäädä aamuvuoron jälkeen vielä iltavuoron ajaksi eli kahdeksaksi tunniksi hätätyöhön. Määräystä työnantaja oli perustellut sillä, että iltavuoron pohjapaperikoneen miehityksessä oli niin paljon vajausta, että paperikonelinjan tuotanto oli pysähtymässä.

Ennen hätätyömääräyksen antamista työnantaja oli yrittänyt saada useita työntekijöitä jäämään ylitöihin iltavuoron ajaksi. Työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan mukaan työntekijän pitää antaa ylityön teettämiselle suostumuksensa, jonka antamisesta työntekijä voi vapaasti pidättäytyä. Hätätyön teettämisedellytyksistä on säädetty työaikalain 21 §:ssä. Lainkohdan mukaan hätätyön teettäminen on sallittua vain tilanteessa, jossa ennalta arvaamaton tapahtuma uhkaa aiheuttaa keskeytyksen työn teettämisessä.

Nyt esillä olevassa tilanteessa työnantaja oli hyvissä ajoin ennen kysymyksessä olevaa ajankohtaa ollut tietoinen siitä, että iltavuorossa on vajausta. Työnantajan ainoa toimenpide tilanteessa oli ollut saada työntekijöitä ylitöihin. Työnantaja olisi voinut paikata ennalta tietämänsä miehitysvajauksen vaihtamalla reservimiehitystä vuorosta toiseen tai mahdollisesti määräämällä esimerkiksi päällystyskoneelta henkilöstöä pohjapaperikoneelle. Päällystyskoneen pysäyttäminen ei aiheuta sellaisia seurauksia prosessiin ja työn tuloksiin kuin pohjapaperikoneen alasajo.

Työnantajan menettely oli selvästi hätätyön yleisistä ehdoista piittaamatonta erityisesti sen vuoksi, että Uudenmaan työsuojelupiiri oli jo aikaisemmin kesällä 2003 antanut kielteisen päätöksen erääseen työnantajan hätätyöilmoitukseen. Työnantaja pyrki hätätyömääräyksillä keinottelemalla painostamaan työntekijöitä tekemään ylityötä, vaikka työntekijöillä ei ole siihen minkäänlaista velvollisuutta. Työnantajan edustajien menettely oli muodostanut työehtosopimuslaissa kielletyn työtaistelutoimenpiteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on vastauksessaan, johon M-real Oyj on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliiton velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja M-real Oyj:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun tuomio on annettu.

Kanteen kiistämisen perusteet

Paperikone 3:n 4-vuoron paperikoneen työryhmän reservityöntekijä oli 22.8.2003 ilmoittanut vuoromestarille sairastuneensa ja saaneensa sairauslomaa ajaksi 22. - 26.8.2003. Jo aikaisemmin samassa työryhmässä työskentelevälle massamiehelle oli annettu ylityövapaa 23.8.2003 iltavuoroksi hänen isänsä muistotilaisuuden järjestämiseksi. Vuoron sylinterimies oli ollut tuolloin vuosilomalla. Näistä syistä johtuen oli ollut syntymässä vajaamiehitystilanne iltavuoroon 23.8.2003. Työryhmään oli tarvittu välttämättä joko sylinterimies, massamies tai koneenhoitaja, jolloin työryhmän sisällä olisi kyetty työkierron avulla jakamaan tehtävät siten, että vajaamiehitystä ei olisi syntynyt.

Työnantajan edustajat olivat perjantaina 22.8. ryhtyneet pyytämään toisten vuorojen kyseisten vakanssien työt osaavia työntekijöitä ylityöhön iltavuoroon 23.8. Iltavuoron vuoromestari oli koettanut ottaa yhteyttä noin 20:een kysymyksessä oleviin työtehtäviin koulutettuun työntekijään. Näistä oli tavoitettu kuusi työntekijää, jotka kaikki olivat kieltäytyneet tekemästä työtä yli säännöllisen työaikansa.

Yövuoron vuoromestari oli tämän jälkeen pyytänyt ylitöihin kahta oman vuoronsa työntekijää, joita ei ollut aikaisemmin tavoitettu. Kumpikin oli kieltäytynyt ylitöistä. Aamuvuoron vuoromestari oli 23.8. kysynyt yhdeltä työntekijältä suostumusta ylityöhön, mutta työntekijä oli kieltäytynyt tästä.

Sen jälkeen kun PK 3:n tuotannon päivystäjänä toiminut käyttöpäällikkö oli todennut kyselyt tuloksettomiksi ja käynyt myös keskusteluja aamuvuorossa olleiden henkilöiden kanssa heidän mahdollisista esteistään, oli hän määrännyt kello 10.30 osaston luottamusmiehen läsnä ollessa kanteessa tarkoitetun PK 3:n työntekijän suorittaman hätätyötä iltavuorossa. Ilman hätätyömääräystä PK 3 olisi jouduttu ajamaan alas 23.8.2003 aamuvuoron aikana ja koko tuotantolinja olisi ollut pysähdyksissä iltavuoron ajan. Käynnistäminen olisi voinut tapahtua vasta yövuoron kestäessä.

Vertailtaessa tapahtumia ja olosuhteita M-real Oyj:n Kirkniemen tuotantolaitoksella edellä esitettyihin KKO:n tuomiosta ilmeneviin seikkoihin, voidaan havaita tapausten välillä hyvin pitkälle meneviä yhdenmukaisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa varamiesjärjestelyjen pettäminen, työtehtäviin koulutettujen työntekijöiden odottamaton kieltäytyminen ylitöistä ja tästä johtunut konkreettinen tuotannon pysähtymisen uhka merkittävine taloudellisine vaikutuksineen.

M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaalla työnantajalle ei ollut ilmoitettu työntekijöiden, luottamushenkilöiden tai ammattiosaston taholta kollektiivisesta ylityökiellosta. Työnantajan edustajat olivat pyrkineet kaikin tavoin täydentämään miehitystä ottamalla yhteyttä kaikkiin sellaisiin ajateltavissa oleviin työntekijöihin, jotka oli koulutettu kyseisiin työtehtäviin. Hätätyömääräys oli annettu viimeisenä keinona tuotannon ylläpitämisen turvaamiseksi.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus teettää hätätyötä työaikalain 21 §:n mukaisesti. Työaikalain sisällön osalta työnantajalla on ollut kanteessa tarkoitetussa tilanteessa oikeus luottaa korkeimman oikeuden edellä mainitusta tuomiosta ilmeneviin linjauksiin hätätyön teettämisen edellytyksissä. Työnantaja oli myös noudattanut hätätyöhön määräämistä koskevia työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan soveltamisohjeessa todettuja menettelytapasäännöksiä. Työnantajan menettely oli kaikilta osin ollut lain ja työehtosopimuksen mukaista. Työnantaja ei siten ollut hätätyömääräyksen antaessaan syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Hätätyömääräyksen antamisella ei vallinneissa olosuhteissa ollut ollut minkäänlaista painostustarkoitusta, vaan toimenpiteeseen oli ryhdytty pelkästään tuotannon ylläpitämiseen liittyvistä asiallisista syistä.

ASIA R 78/03

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että M-real Oyj:n 12.8.2003 tiedoksi antama Kirkniemen tehtaan miehitystä ja palkkoja koskevien paikallisten sopimusten irtisanominen on paperiteollisuuden työehtosopimuksen 10 ja 11 §:n vastaisena pätemätön.

Paperiliitto on vaatinut M-real Oyj:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen rikkomisesta hyvityssakkoon.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja M-real Oyj:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

M-real Oyj:n Kirkniemen tehtailla oli uuden paperitehtaan käyttöönoton yhteydessä allekirjoitettu 18.10.1995 koko Kirkniemen tehdasta koskeva sopimus, jonka otsikkona on "Sopimus Kirkniemen nykyisen ja uuden paperitehtaan työntekijöiden miehityksestä ja palkoista". Sopimusta kutsutaan KIRI-sopimukseksi uuden tehtaan rakentamista ja käyttöönottoa koskeneen projektin mukaisesti. Sopimuksen osana vahvistettiin sopimuksessa mainituissa kansioissa olevat yksityiskohtaiset miehitys- ja palkkaratkaisut. KIRI-sopimusta oli myöhemmin täydennetty 5.1.1997 allekirjoitetulla lisäsopimuksella ja 25.9.2000 solmitulla puitesopimuksella.

M-real Oyj oli irtisanonut edellä mainitut sopimukset pääluottamusmiehelle ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n puheenjohtajalle 12.8.2003 tiedoksi annetulla irtisanomisilmoituksella päättymään 13.11.2003. Ammattiosasto oli 15.8.2003 päivätyllä kirjallisella vastauksella ilmoittanut, että se ei hyväksy irtisanomisilmoitusta.

Työtuomioistuin on tuomiollaan TT:2003-55 katsonut Kirkniemen tehtaan työntekijöiden työnantajan paikallisten sopimusten irtisanomisten johdosta toimeenpaneman mielenilmaisun kohdistuneen työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen 10 ja 11 §:n sekä irtisanottujen KIRI-sopimusten määräyksiin.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 10 ja 11 §:ssä on määräykset kausipalkkojen määräämistä ja muuttamista koskevista menettelytavoista. Työehtosopimuksen 10 §:n 3 kohdassa on sovittu siitä, että haluttaessa muuttaa ammatti- ja palkkaryhmittelyä on muutoksista sovittava työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Sopimus on lisäksi lähetettävä liittojen hyväksyttäväksi. Työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan muistutus 1:ssä on määrätty, että jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kulloinkin voimassa olevat kausipalkat on sovittu, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista. Työehtosopimuksen 11 §:n 2 kohdan mukaan paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana työehtosopimusta. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 kohdassa on todettu paikalliset kausipalkkasopimukset voimassaoleviksi.

Kausipalkkasopimukset rakentuvat KIRI-sopimukseen, jossa on sovittu työt, joita kukin vakanssi hoitaa. Paikallisia kausipalkkasopimuksia ei voida tehdä, ellei ole määritelty, mistä työstä kausipalkka tulee. Kaikki työnantajan tekemät muutosesitykset ovat tähdänneet muutoksiin asioissa, joita tarkoitetaan työehtosopimuksen 11 §:ssä.

Koska kausipalkkasopimukset ovat osa työehtosopimusta, niitä ei voida irtisanoa päättymään ainakaan kesken työehtosopimuksen voimassaolon. Työehtosopimus on voimassa 15.2.2005 asti. Koska KIRI-sopimuksissa ei ole irtisanomista koskevia erillisia määräyksiä, ei KIRI-sopimuksia voida irtisanoa päättymään M-real Oyj:n 12.8.2003 ilmoittamalla tavalla. Sopimukset ovat osapuolten välillä voimassa, kunnes työehtosopimuksen 10 ja 11 §:n menettelytapoja noudattaen on muuta sovittu tai vahvistettu.

Työtuomioistuin on käsitellyt paperiteollisuuden työehtosopimusten mukaisten kausipalkkasopimusten sitovuutta tuomiossa TT:1987-180. Ratkaisun perusteluissa työtuomioin on todennut, että paperiteollisuuden kausipalkkasopimusten voimassaolosta esitetyn selvityksen mukaan työn uudelleenjärjestelyjä koskevia oleellisia muutoksia tehtäessä on ollut tavanmukaista solmia uudet kausipalkkasopimukset. Vasta niiden tekemisen jälkeen vanhojen sopimusten voimassaolo on lakannut. Edelleen tuomiossa on todettu, että kausipalkkasopimusten palkkoja koskevista, työehtosopimukseen sidottua työnantajaa velvoittavista määräyksistä ei työnantaja voi irtisanoutua yksipuolisesti

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräysten ja sopimusalalla noudatetun käytännön perusteella on selvää, että työehtosopimuksen 10 ja 11 §:ssä tarkoitetut kausipalkkasopimukset ovat voimassa työehtosopimuksen osina. Sopimuksia ei voida niiden voimassaoloaikana yksipuolisesti muuttaa eikä niiden voimassaoloa lakkauttaa. Näin ollen M-real Oyj:n suorittama KIRI-sopimuksen ja siihen liittyvien uudempien sopimusten irtisanominen on pätemätön. M-real Oyj on useiden kausipalkkasopimusten osapuolena varmasti tiennyt vuosikymmeniä vanhoista työehtosopimuksen määräyksistä. Irtisanoessaan tästä huolimatta KIRI-sopimukset liitteineen M-real Oyj on rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti vähintään ilmeistä huolimattomuutta osoittavalla tavalla.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja M-real Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja M-real Oyj ovat lisäksi vaatineet Paperiliiton velvoittamista korvaamaan työnantajapuolen oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun tuomio on annettu.

Kanteen kiistämisen perusteet

KIRI-sopimuksilla tarkoitetaan kahdeksan vuoden takaiseen PK 3 investointiin liittynyttä KIRI-sopimusta 18.10.1995, sitä muuttanutta KIRI-lisäsopimusta 5.1.1997 ja niin sanottua puitesopimusta 29.5.2000. Näitä M-real Oyj:n ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 välillä solmittuja sopimuksia on noudatettu työehtosopimusvaikutuksin.

Kausipalkoista on sovittu M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaalla työehtosopimuksen 11 §:n edellyttämällä tavalla. Ajalla 18.3.1994 - 10.6.2003 kausipalkoista on sovittu kaikkiaan 38 kertaa. Kausipalkkasopimukset on solmittu KIRI-sopimuksista erillisinä sopimuksina. Tosin KIRI-sopimuksessa 18.10.1995 ja lisäsopimuksessa 5.1.1997 on muun ohessa sovittu korotuksista kausipalkkoihin, mutta näissäkin tilanteissa itse kausipalkoista sopiminen ja korotusten jakaantuminen vakansseille on tapahtunut kausipalkkasopimuksissa KIRI-sopimusten ulkopuolella. Näin korotetut kausipalkat ovat sittemmin rauenneet uusien kausipalkkojen sopimisen ja voimaantulon myötä.

Koska KIRI-sopimukset eivät ole työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitettuja kausipalkkasopimuksia, ei KIRI-sopimusten voimassaolon päättyminen 13.11.2003 vaikuta 10.6.2003 allekirjoitettujen kausipalkkasopimusten voimassaoloon. Näin ollen ei myöskään kausipalkkojen voimassaoloa koskevilla työehtosopimusmääräyksillä ja kanteessa viitatulla oikeuskäytännöllä voida perustella KIRI-sopimusten irtisanomisen kanteessa väitettyä pätemättömyyttä. Muutakaan perustetta sopimusten irtisanomisen pätemättömyyden tueksi ei kanteessa ole esitetty.

KIRI-sopimukset ovat olleet toistaiseksi voimassa olevia paikallisia sopimuksia, joita on noudatettu työehtosopimusvaikutuksin. Oikeuskäytännössä on katsottu, että toistaiseksi voimassa olevaan paikalliseen työehtosopimukseen osallinen saattoi milloin tahansa irtisanoa sopimuksen päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta (TT:1987-118, TT:1997-31). M-real Oyj:n menettely KIRI-sopimusten yhteydessä on siten ollut sekä lain että työehtosopimuksen mukaista. Näin ollen perusteita vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole, eikä työnantaja myöskään ollut menettelyllään rikkonut työehtosopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsäteollisuus ry:n kanteet

Tausta

M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaan työntekijät ovat olleet 12.8. - 15.8. ja 19.8.2003 lakossa vastalauseena työnantajan suorittamalle niin sanottujen KIRI-sopimusten irtisanomiselle. Työtuomioistuin on 28.8.2003 antamallaan tuomiolla n:o 55 katsonut työtaistelutoimenpiteiden kohdistuneen paperiteollisuuden työehtosopimuksen 10 ja 11 §:n sekä irtisanottujen KIRI-sopimusten määräyksiin ja tuominnut Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ja Paperiliiton hyvityssakkoihin työtaistelutoimenpiteiden johdosta.

Asia R 76/03

Työtaistelutoimenpiteet

M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaalla PK 3:lla syntyneen vajaamiehitystilanteen johdosta työnantaja on antanut 23.8.2003 yhdelle työntekijälle hätätyömääräyksen, jonka tarkoituksena on ollut välttää paperikonelinjan tuotannon pysähtyminen. Hätätyömääräyksen antamisen jälkeen työntekijät ovat ryhtyneet lakkoon 23.8.2003 kello 12. Työt ovat käynnistyneet samana päivänä kello 22. Lakkoon on osallistunut yhteensä 150 työntekijää.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun käyttöpäällikkö A:n mukaan hän on ennen hätätyömääräyksen antamista keskustellut asiasta PK 3:n luottamusmiehen kanssa. Luottamusmies on ilmoittanut hätätyömääräyksen antamisen saattavan johtaa koko tehtaan alasajoon. Todistajana kuultu henkilöstöpäällikkö B:n on kertonut lakon alkamisen jälkeen olleensa yhteydessä ammattiosaston puheenjohtajaan, joka selvitettyään tilannetta tehtaalla on ilmoittanut töiden käynnistyvän välittömästi, jos hätätyömääräys peruutetaan.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakko on toimeenpantu vastalauseena työnantajan antamalle hätätyömääräykselle. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä ainakin työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ja työntekijäliiton vastuu

Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai sen pikaiseksi lopettamiseksi. Päinvastoin PK 3:n luottamusmiehen edellä esitetty toiminta samoin kuin myös ammattiosaston puheenjohtajan toiminta lakon alkamisen jälkeen osoittavat ammattiosaston edustajien olleen tukemassa lakkoa. Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa toiminnasta, on siten syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Paperiliitto on saanut tiedon kysymyksessä olevasta työtaistelusta vasta sen päätyttyä. Näin ollen Paperiliitto ei ole syyllistynyt lakon yhteydessä valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Asia R 75/03

Työtaistelutoimenpiteet

M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaan työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 25.8. - 28.8.2003. Lakkoon on osallistunut yhteensä 450 työntekijää heidän joukossaan luottamusmiehet.

Ennen lakon alkamista pidetyssä työnantajan ja ammattiosaston edustajien neuvottelutilaisuudessa ammattiosaston edustajat ovat henkilöstöpäällikkö B:n mukaan ottaneet esille muun muassa hätätyömääräysten käyttämisen ja KIRI-sopimusten irtisanomisen peruuttamisen. Myös työtuomioistuimessa todistajana kuultu pääluottamusmies C on kertomansa mukaan ennen lakon alkamista ilmoittanut työnantajan edustajalle lakon syyksi muun muassa hätätyömääräyksen ja KIRI-sopimusten irtisanomisen.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Toimeenpannulla lakolla on pyritty painostamaan työnantajaa luopumaan KIRI-sopimusten irtisanomisesta. Lakko on siten työtuomioistuimen tuomiossa 2003-55 todetuin tavoin kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen 10 ja 11 §:n sekä irtisanottujen KIRI-sopimusten määräyksiin.

Ammattiosaston ja työntekijäliiton vastuu

Ammattiosasto tai sen edustajat eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai lopettamiseksi. Koska ammattiosasto vastaa myös luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun, on ammattiosasto syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 kohdassa on sovittu tehostetusta työrauhavelvoitteesta. Metsäteollisuus ry on 26.8.2003 kirjallisesti vaatinut Paperiliitolta välittömiä toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteen lopettamiseksi. Paperiliiton edustajan on ilmoitettu useaan otteeseen olleen puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottaneen työtaistelun lopettamiseen. Ottaen huomioon edellä mainitun allekirjoituspöytäkirjan tehostettua työrauhavelvoitetta koskeva määräys sekä työtaistelun kesto ja työtaistelun uusiutuminen olisi Paperiliiton tullut ryhtyä esitettyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi ja sen turvaamiseksi työpaikalla. Jättäessään ryhtymättä tällaisiin toimenpiteisiin on Paperiliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Yhteenveto

Ammattiosasto on Metsäteollisuus ry:n kanteissa tarkoitettujen työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Molempien lakkojen syynä on ollut osaltaan KIRI-sopimusten irtisanomisen aiheuttama tilanne tehtaalla. Kun lakot ajallisesti ja myös syy-yhteytensä puolesta liittyvät toisiinsa, lakkoja on arvioitava yhtenä työtaistelutoimenpiteenä. Paperiliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ainoastaan jälkimmäisen lakon osalta.

Paperiliiton kanteet

Asia R 79/03

Tapahtumat

M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaalla työnantaja on 23.8.2003 antanut PK 3 linjan 3-vuoron työntekijälle määräyksen oman 3-vuoron aamuvuoron lisäksi tehdä hätätyötä iltavuorossa 4-vuoron pohjapaperityöryhmässä. Perusteluksi tälle työnantaja on ilmoittanut PK 3-linjan 4-vuoron pohjapaperityöryhmän miehityksen niin suuren vajauksen, että kyseisen vuoron iltavuorossa paperikonelinjan tuotanto on pysähtymässä.

Todistajana kuullun PK 3:n luottamusmiehen D:n mukaan hätätyömääräyksen antamiselta olisi voitu välttyä muun muassa teettämällä kysymyksessä oleva vuoro siten, että joku työntekijä olisi vaihtanut vuoroa. D ei osannut sanoa, olisiko tuolloin ollut löydettävissä työntekijä, joka olisi ollut mahdollista siirtää kysymyksessä olevaan vuoroon. Hätätyömääräyksen antamiselta olisi voitu välttyä myös siten, että vapaita ei olisi annettu. Vajaamiehitystilanteet tehtaalla on pyritty hoitamaan yleensä siten, että paperikoneelle ei aiheudu seisokkia.

Todistajana kuultu työsuojeluvaltuutettu E on kertonut, että aikaisemmin tehtaalla ei tiukassa miehitystilanteessa ole annettu työntekijöille vapaapäiviä. Vajaamiehitystilanteet on pyritty hoitamaan velvoittamalla joku työntekijöistä tekemään vaihtovuoroa. Tavallista ei ollut, että paperikone pysäytetään vajaamiehityksen takia.

Käyttöpäällikkö A on kertonut vajaamiehitystilanteen PK 3 linjan 4-vuorolla tulleen esille 22.8.2003, jolloin vuoron ykkösreservi oli ilmoittanut sairauslomastaan 22. - 26.8.2003. Kysymyksessä olevana ajankohtana yksi pohjapaperityöntekijä oli ollut vuosilomalla ja yhdelle oli ennen edellä tarkoitetusta sairauslomasta saatua tietoa myönnetty ylityövapaata isän muistotilaisuuteen osallistumisen vuoksi. Vajaamiehitystilanteen hoitamiseksi työnantajan edustajat olivat 22.8.2003 iltavuorosta alkaen yrittäneet tavoittaa 23:a työntekijää tiedustellakseen heiltä suostumusta ylityön tekemiseen. Kun kukaan työntekijöistä ei ollut suostunut ylitöiden tekemiseen, oli ainoana keinona paperikoneen käynnissä pitämiseksi nähty hätätyömääräyksen antaminen.

Arviointi ja johtopäätös

Asia R 78/03

Tausta ja erimielisyys

M-real Oyj on 18.8.2003 ammattiosaston edustajille annetulla ilmoituksella irtisanonut työnantajan ja ammattiosaston edustajien välillä 18.10.1995 tehdyn niin sanotun KIRI-sopimuksen ja sen 5.1.1997 tehdyn lisäsopimuksen. Ilmoituksen mukaan irtisanominen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisilmoituksen allekirjoituspäivämäärästä eli 13.11.2003. Irtisanotut KIRI-sopimukset sisältävät määräyksiä miehityksestä, vakansseista, tehtäväkuvista ja palkkauksesta. Ennen sopimusten irtisanomista työpaikalla on käyty työnantajan aloitteesta neuvotteluja KIRI-sopimuksen muutoksista, jotka ovat koskeneet muun muassa sovittuja työntekijämääriä.

Paperiliitto on katsonut, että sopimuksia ei ole voitu pätevästi irtisanoa, koska työnantajan KIRI-sopimusten muutosesityksillä on pyritty muutoksiin asioissa, joista on sovittu paperiteollisuuden työehtosopimuksen 11 §:ssä. Paperiliiton mukaan KIRI-sopimukset ovat luonteeltaan työehtosopimuksen 10 ja 11 §:n mukaisia sopimuksia, joihin tehtävistä muutoksista tulee neuvotella siten kuin mainituissa työehtosopimusmääräyksissä on todettu.

Esitetty näyttö

Muun muassa paperiteollisuuden työehtosopimuksen 10 ja 11 §:n mukaisten sopimusten oikeudellisesta luonteesta ja sopimusten irtisanomisesta on työtuomioistuimessa kuultu todistajina Paperiliiton puolesta osastopäällikkö F:ää ja työnantajapuolen puolesta varatuomari G:tä.

F:n mukaan työehtosopimuksen soveltamisalalla noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan yrityskohtaisesti solmitaan erikseen sopimus työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitetuista ammattiryhmittelyä ja tehtäviä koskevista asioista sekä erilliset työehtosopimuksen 11 §:n mukaiset kausipalkkasopimukset. Muutoksista näihin sopimuksiin sovitaan paikallisesti. Ellei paikallistasolla päästä yksimielisyyteen, siirretään asia mainituissa pykälissä todetuin tavoin liittojen neuvoteltavaksi. F:n tiedossa ei ollut, että käytännössä miehityssopimuksia olisi irtisanottu. Työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitetuista asioista tehty sopimus on F:n mukaan samalla tavoin osa työehtosopimusta kuin työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitetut kausipalkkasopimukset.

G on kertonut, että hänen näkemyksensä mukaan kysymyksessä olevat KIRI-sopimukset ovat luonteeltaan puitesopimuksia, joiden perusteella kausipalkkasopimukset on tehty. KIRI-sopimusten voimassaolon päättymisellä ei ole vaikutusta työntekijöiden työehtoihin. Mahdollisten muutosten vaikutuksista kausipalkkasopimuksiin neuvotellaan työehtosopimuksen 11 §:n mukaisessa järjestyksessä.

KIRI-sopimusten solmimiseen ja voimassaoloon liittyvistä seikoista työtuomioistuimessa on kuultu Paperiliiton puolesta pääluottamusmies C:tä ja työnantajaliiton ja yhtiön puolesta henkilöstöpäällikkö B:tä sekä teknistä johtajaa H:ta ja tuotantojohtaja I:tä.

C:n mukaan vuonna 1995 tehdyllä KIRI-sopimuksella on sovittu tuotannon tehtäväkuvista, vakansseista, ammattiryhmittelyistä ja palkoista. Erikseen solmitut kausipalkkasopimukset ovat perustuneet KIRI-sopimuksiin. Tehtävämuutoksista on osapuolten välillä aina sovittu erikseen. Paikallisten osapuolten välillä on vallinnut yksimielisyys siitä, että KIRI-sopimukset ovat voimassa ainakin työehtosopimuskauden ellei niitä irtisanota.

B:n mukaan työnantaja on KIRI-sopimusten muutosesityksillä pyrkinyt saamaan kilpailukyvyn parantamiseksi muutoksia sopimuksiin muun muassa siltä osin, kuin sopimuksissa on sovittu tehtaan kokonaishenkilömäärästä ja tarkoista osastokohtaisista työntekijämääristä. KIRI-sopimusten irtisanomisella ei ole vaikutusta työntekijöiden työehtoihin, koska kausipalkkasopimukset ovat edelleen voimassa.

H:n ja I:n mukaan KIRI-sopimuksista neuvoteltaessa ei ole erikseen keskusteltu niiden voimassaolosta, vaan ainoastaan kirjattu niiden olevan voimassa toistaiseksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanotuilla KIRI-sopimuksilla on sovittu muun muassa asioista, joita tarkoitetaan työehtosopimuksen 10 §:ssä. Sopimuksissa on myös niissä mainittuihin sopimuksen tekemisajankohtiin liittyviä palkkoja ja palkankorotusta koskevia määräyksiä. KIRI-sopimuksista erillisinä tehtaalla on solmittu työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitetut kausipalkkasopimukset.

Työehtosopimuksen 11 §:n mukaan paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana työehtosopimusta. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa paikallisesti sovitut kausipalkkasopimukset on todettu voimassaoleviksi. Mainitut määräykset viittaavat siihen, että kausipalkkasopimusten voimassaolo on sidoksissa työehtosopimuksen voimassaoloon. Työehtosopimuksen 10 §:ssä ei ole sovittu siitä, että siinä tarkoitetuista asioista tehtyä sopimusta noudatettaisiin osana työehtosopimusta. Asianosaisten välillä vallitsee yksimielisyys siitä, että KIRI-sopimuksia noudatetaan sopijapuolten välillä työehtosopimusvaikutuksin, mutta niiden voimassaolo ei ole sidottu työehtosopimuskausiin.

Kausipalkkasopimusten solmisen edellytyksenä on, että työpaikalla on sovittu ammattiryhmittelystä ja muista 10 §:ssä tarkoitetuista asioista. KIRI-sopimukset ovat liittyneet osana kausipalkkajärjestelmään ja olleet perustana kausipalkkasopimuksia tehtäessä. KIRI-sopimusten irtisanominen sinänsä ei kuitenkaan vaikuta voimassa oleviin kausipalkkasopimuksiin, eikä KIRI-sopimuksia voida työtuomioistuimen mielestä pitää osana kausipalkkasopimuksia. Kun työehtosopimukseen ei sisälly sen 10 §:ssä tarkoitettuja asioita koskevan sopimuksen voimassaoloa tai irtisanomista koskevia määräyksiä, on sopimukset voitu irtisanoa noudattaen työehtosopimuslain 3 §:n mukaista kolmen kuukauden määräaikaa. Työnantaja ei siten irtisanoessaan KIRI-sopimukset ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ja Paperiliitto ovat jutut hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja M-real Oyj:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 8 372,25 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n ja Paperiliiton maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle, Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8 000 euroa ja Paperiliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 4 500 euroa.

Paperiliiton kanteet hylätään.

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ja Paperiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja M-real Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 8 372 eurolla 25 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, K. Rautiainen, Forsström, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Palomäen lausunto, johon jäsen Sulkunen yhtyi:

Asiassa R 79/03 katson selvitetyksi, että työnantajan antama hätätyömääräys - siinäkin tapauksessa, että se olisi tehty pelkästään paperikoneen seisokin välttämiseksi, kun ylitöihin halukkaita työntekijöitä ei ollut ilmaantunut - on työntekijäpuolella perustellusti koettu painostustoimenpiteeksi paikallisessa työriidassa. Näin ollen M-real Oyj on syyllistynyt työehtosopimuksen vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen. Tämän vuoksi velvoitan M-real Oyj:n maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Paperiliitolle 2 000 euroa. Tämän jutun hävitessään M-real Oyj on myös velvollinen maksamaan Paperiliitolle oikeudenkäyntikulujen korvausta kohtuulliseksi harkitsemani 1 500 euroa laillisine korkoineen.

Asioissa R 75, 76 ja 78/03 yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun muilta osin, mutta oikeudenkäyntikuluja velvoitan Paperiliiton Kirkniemen ammattiosasto n:o 87:n ja Paperiliiton maksamaan vain häviämistään jutuista R 75, 76 ja 78/03 Metsäteollisuus ry:lle ja M-real Oyj:lle, yhteensä oikeaksi harkitsemani 7 000 euroa laillisine korkoineen.