Labor court dismissed union appeal as collective agreement lacked sufficient sector-wide representation to be binding.

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n välistä kaupan automiesten työehtosopimusta ei voitu pitää soveltamisalallaan edustavana eikä siten yleissitovana. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 74

VALITTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 29.11.2002 antama päätös nro 113/2002 Kaupan Työnantajaliitto KTL ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n välisen kaupan automiesten työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n välinen kaupan automiehiä koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työehtosopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

Kaupan automiehiä koskeva työehtosopimus on valtakunnallinen. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan liitot uudistavat kaupan automiesten työehtosopimuksen Kaupan Työnantajaliiton, Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n solmiman kaupan automiesten työehtosopimuksen perusteella allekirjoituspöytäkirjasta ja sen liitteestä ilmenevin muutoksin. Sopimusta noudatetaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n, Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton jäsenyrityksissä. Sopimus koskee työaikalain (605/1996) alaisia automiehiä.

Kaupan Työnantajaliitto on lokakuussa 2002 ilmoittanut, että sen jäsenyritysten palveluksessa on automiesten työehtosopimuksen piirissä noin 700 työntekijää. Palvelualojen ammattiliitto PAM on ilmoittanut, että sen jäsenrekisterissä on 15.6.2001 sen Kaupan Työnantajaliitto KTL:n kanssa solmiman kaupan automiesten työehtosopimuksen piirissä 465 työntekijää.

Tuomas Santasalo Ky:n tutkimuksessa tukku-, vähittäis- ja autokaupan palkansaajista ammatin ja työajan mukaan 1999 ja 2000 todetaan, että varasto- ja kuljetushenkilöstöä oli vuonna 2000 tukkukaupassa 12 200 henkilöä, vähittäiskaupassa 4 000 henkilöä ja autokaupassa 1 400 henkilöä. Ammattinimikkeellä "kuorma- ja erikoisauton kuljettajat" työskenteli vuonna 2000 tukkukaupassa 1 400 henkilöä, vähittäiskaupassa 700 henkilöä ja autokaupassa 500 henkilöä. Näistä ryhmistä autokaupan työntekijät eivät kuuluneet kaupan automiesten työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen soveltamisalalle kuului mainituista noin 2100 työntekijää, mitä on pidettävä sopimuksen alan työntekijöiden kokonaismääränä.

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä Kaupan Työnantajaliiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää noin 2 100 ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää noin 700, voidaan todeta, että Kaupan Työnantajaliiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n kaupan automiehiä koskeva työehtosopimus ei ole työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava eikä siten yleissitova.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Palvelualojen ammattiliitto PAM vaatii työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen kumoamista ja kaupan automiesten työehtosopimuksen vahvistamista yleissitovaksi.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on perustanut päätöksensä tilastoista tehtyyn päätelmään. Päätöksen perusteluissa mainitun selvityksen mukaan vähittäis- ja tukkukaupan palveluksessa työskenteli 2 100 automiestä. Kaupan Työnantajaliittoon järjestäytyneiden yritysten palveluksessa on sen ilmoituksen mukaan noin 700 automiestä. Toisaalta päätöksen taustalla on ilmeisesti ollut myös pohdintaa siitä, voidaanko Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n solmimia samansisältöisiä työehtosopimuksia pitää yleissitovuutta arvioitaessa yhtenä sopimuskokonaisuutena.

Päätöksen perusteluissa mainitun Tuomas Santasalo Ky:n tutkimuksen tilastotiedot perustuvat tilastokeskuksen kyselytutkimuksen aineistoon. Kun kyse on pienistä ammattiryhmistä, kyselytutkimuksella saatavia tuloksia ei voida pitää luotettavina. Epäluotettavuus näkyy myös Tuomas Santasalo Ky:n tutkimusraportista, jonka mukaan esimerkiksi vähittäiskaupan automiesten määrä olisi vuonna 1999 ollut 1 100 ja vuonna 2000 enää 700. Vastaavasti autokaupan palveluksessa olevien automiesten määrä on tilastoissa kasvanut 300:sta 500:aan. Tällaiset heilahtelut eivät voineet vastata todellista tilannetta. Lisäksi palkansaajiksi tilastoiduissa henkilöissä voitiin arvioida olevan mukana myös yrittäjinä työskenteleviä. Päätöstä ei voida perustaa yksinomaan mainitusta tutkimuksesta ilmeneviin tietoihin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ovat ilmoittaneet automies-nimikkeellä olevien jäsentensä määrän, joka on yhteensä ollut lähes 1 500. Jäsenrekisteristä otetuissa luvuissa on mukana työttöminä olevia ja käytännössä muissa ammateissa kuten varastomiehiä työskenteleviä. Ilmoitettu automiesten jäsenmäärä ei siten kuvannut automiesten todellista määrää. Palvelualojen ammattiliitto PAM:n käsityksen mukaan automiehiä on työehtosopimuksen soveltamisalalla alle 1 500. Kaupan Työnantajaliitto on aiemmin esittänyt arvionaan, että automiehiä on kaiken kaikkiaan noin 1 500. Tällä perusteella työehtosopimus on katsottava yleissitovaksi, kun noin puolet työvoimasta on järjestäytyneiden yritysten palveluksessa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja sen edeltäjä Liikealan ammattiliitto ry ovat säännönmukaisesti solmineet Kaupan Työnantajaliiton kanssa kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen, joka on sisällöltään ollut sama kuin sopimus, jonka Kaupan Työnantajaliitto ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ovat solmineet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanssa. Sopimuksia on pidettävä yleissitovuutta arvioitaessa yhtenä kokonaisuutena. Kaupan automiesten työehtosopimus on solmittu ilmeisesti jo vuodesta 1950 alkaen. Sopimus yhdessä on alallaan ainoa ja joka tapauksessa varsin edustava. Sopimusta on joka tapauksessa pidettävä yleissitovana sopimustoiminnan vakiintuneisuuden ja riittävänä pidettävän edustavuuden perusteella. Palvelualojen ammattiliiton käsityksen mukaan työehtosopimusta on soveltamiskäytännössä pidetty yleissitovana.

Lausunnot

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta toteaa valituksen johdosta antamassaan lausunnossa, että työehtosopimuksen tarkoittamalla alalla arvioitiin olevan kaikkiaan noin 2 100 työntekijää. Työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin arvioitiin sopimusosapuolilta saatujen tietojen perusteella kuuluvan noin 700 työntekijää, joten sopimusta ei pidetty edustavana.

Arvio koko alan työntekijämäärästä perustui Tuomas Santasalo Ky:n tutkimukseen tukku-, ja vähittäis- ja autokaupan palkansaajista ammatin ja työajan mukaan 1999 ja 2000. Tutkimus perustui tilastokeskuksen tietoihin. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta ei ilmennyt kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan työntekijämäärää. Tuomas Santasalo Ky:n tutkimuksen lisäksi lautakunnalla ei ollut käytettävissään muutakaan tilastotietoa alan työntekijämäärästä, joten tältä osin päätös perustettiin melko pitkälti mainittuun tutkimukseen.

Tutkimuksen luotettavuuden osalta lautakunta viittaa tutkimuksen kohtaan 1.2 taulukkojen luotettavuudesta. Tutkimuksen lähteenä on käytetty vuositilastoa, koska sen tiedot ovat neljännesvuosi- tai kuukausitilastoja luotettavampia. Tutkimuksen tarkkuutta vähentävät huomattavasti tilastokeskuksen tekemät pyöristykset lähimpään sataan työntekijään. Esimerkiksi sekä 51 että 149 työntekijää on pyöristetty sadaksi työntekijäksi. Suurempien ammattiryhmien luvut ovat Tuomas Santasalo Ky:n mukaan kuitenkin melko luotettavia.

Valittaja pitää Tuomas Santasalo Ky:n tutkimusta virheellisenä ja arvioi alan työntekijämäärän tutkimuksessa esitettyä pienemmäksi. Tämä tai tietoisuus tutkimustulosten mahdollisesta mutta ilmeisen vähäisenä pidettävästä virheellisyydestä ei vahvistamislautakunnan näkemyksen mukaan riitä perusteeksi päätöksen muuttamiselle ottaen huomioon se, että mahdollinen virheellisyys saattaa tutkimuksessa ilmetä yhtä hyvin todellista pienempänä työntekijämääränä.

Vahvistamislautakunta katsoo, että valittaja ei ole esittänyt perusteita päätöksen muuttamiseksi ja esittää valituksen hylkäämistä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vastaselityksessään toistanut vaatimuksensa liiton solmiman kaupan automiesten työehtosopimuksen vahvistamisesta yleissitovaksi.

Kaupan Työnantajaliiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n välistä kaupan automiesten työehtosopimusta sekä Kaupan Työnantajaliiton, Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välistä kaupan automiesten työehtosopimusta on yleissitovuuden perusteita arvioitaessa pidettävä yhtenä kokonaisuutena. Sopimukset ovat samansisältöisiä lukuun ottamatta soveltamisalassa olevaa eroa. Siltä osin kuin sopimuksia sovelletaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n solmiman sopimuksen soveltamisalalla on sisältö sama eikä järjestäytymättömän työnantajan tarvitse suorittaa valintaa sen suhteen kumpaa noudatetaan. Jos jompaa kumpaa sopimusta jossakin vaiheessa muutettaisiin, sen vaikutus yleissitovuuteen voisi tulla arvioitavaksi yleissitovuuden vahvistamislautakunnasta annetun lain 7 §:n mukaisesti.

Kaupan automiesten kokonaismäärästä ei ole olemassa luotettavia tietoja. Järjestäytyneiden yritysten palveluksessa on joka tapauksessa niin suuri osa automiehistä, että työehtosopimusta oli pidettävä riittävän edustavana. Automiehiä on vähittäiskaupan puolella lähinnä isoissa, vakiintuneissa yrityksissä, jotka ovat järjestäytyneitä. Tukkukaupassa automiehiä on pienemmissä yrityksissä, jotka usein ovat järjestäytymättömiä. Niiden piiristä automiehiksi on ilmeisestikin luokiteltu erilaisilla toimenkuvilla työskenteleviä, kuten autoa osan työajastaan kuljettavia varastotyöntekijöitä. Epäluotettavien tietojen perusteella työehtosopimukselta ei tule poistaa sillä vakiintuneesti ollutta yleissitovan sopimuksen asemaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittely työtuomioistuimessa

Palvelualojen ammattiliitto PAM on valittanut työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksestä, jolla sen ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n välinen kaupan automiesten työehtosopimus on vahvistettu yleissitovuutta vailla olevaksi. Samoin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on valittanut lautakunnan vastaavan sisältöisesta päätöksestä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n sekä Erityispalvelujen Työnantajaliiton välisen kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen osalta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut asiassa suullista käsittelyä. Kun kummassakin valituksessa keskeisenä kysymyksenä on alan työntekijämäärien tilastointi ja sen luotettavuus ja kun kysymys on pääosin samalle alalle solmituista työehtosopimuksista, työtuomioistuin on asiayhteyden perusteella käsitellyt valitukset samassa suullisessa käsittelyssä.

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton lausuma

Esitetty näyttö

Työtuomioistuimessa on alalla työskentelevien työntekijöiden määrästä kuultu todistajina Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimussihteeriä A:ta, Tilastokeskuksen työvoimatilastoyksikön tilastopäällikköä B:tä ja konsultti C:tä.

A on kertonut, että kaupan automiesten sopimusalalla on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenrekisterin mukaan 960 jäsentä. Heistä työttöminä on noin 60 - 70. Välttämättä kaikki jäsenrekisterissä olevat eivät kuitenkaan tällä hetkellä työskentele automiehinä, mutta vastaavasti saattaa olla myös sellaisia automiehen tehtäviin siirtyneitä jäseniä, jotka eivät vielä ole päivittyneet rekisteriin. Todistajan mukaan työntekijöiden määrä alalla on vähentynyt. Erityisesti suurimmat tukkukaupat ovat ulkoistaneet kuljetustoimintojaan ja siirtyneet ostopalveluihin. Todistaja on edelleen kertonut, että järjestäytymisaste tällä alalla on samaa luokkaa kuin muillakin sopimusaloilla.

C on kertonut, että oikeudelle esitetty tutkimus oli tehty silloisen Liikealan ammattiliiton toimeksiannosta ja tilastokeskuksesta saatujen tietojen pohjalta. Tilastokeskus kokosi kysymyksessä olevan aineiston tietynlaisena haastattelututkimuksena ja alalle luettavien haastateltavien määrän vaihdellessa vastaavasti myös alan henkilömääriin aiheutui muutoksia. Aivan pienten henkilöryhmien kohdalla lisävirhelähteen muodosti myös tapa tilastoida työntekijämäärät satoina henkilöinä ja pyöristää luvut lähimpään sataan. Kokoluokassa, josta kaupan automiesten kohdalla on kysymys, tämä ongelma ei todistajan mukaan kuitenkaan ole merkittävä.

Arviointi ja johtopäätökset

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n jäsenyritysten palveluksessa on noin 650 automiestä. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä, miten automiesten määrä jakaantuu Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimusten soveltamispiiriin. Voidaan kuitenkin olettaa, että jakauma seuraa ilmoitettuja jäsenmääriä, jolloin Palvelualojen ammattiliitto PAM:n sopimuksen normaalisitovuuden piirissä on enintään noin 250 automiestä.

Yleissitova työehtosopimus määrittelee järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työnteon vähimmäisehdot. Laissa säädettyä menettelyä käyttäen tutkitaan ja vahvistetaan, onko yksittäinen työehtosopimus alallaan edustava ja siten yleissitovana työehtosopimuksena noudatettava. Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa voi tulla otettavaksi huomioon myös muita samalle alalle samoilla ehdoilla solmittuja sinänsä erillisiä työehtosopimuksia eli niin sanottuja liityntäsopimuksia, mutta yleissitovaksi voidaan vahvistaa vain yksi työehtosopimus. Yleissitovuusjärjestelmä perustuu siten työehtosopimuskohtaiseen tarkasteluun.

Kun verrataan toisiinsa kaupan automiesten kokonaismäärää (noin 1 600) ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n välisen kaupan automiesten työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (noin 250) voidaan todeta, että tämä työehtosopimus ei ole työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava eikä siten yleissitova. Näin ollen ei ole perusteita muuttaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen lopputulosta.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää valituksen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Kröger, H. Rautiainen ja Sulkunen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Yhdyn päätökseen seuraavin lisäperusteluin. Asiassa diaarinumero V 6/03 oli kysymyksessä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sekä Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välisen kaupan automiesten työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta. Olen asiaa koskevassa äänestyslausunnossani yhtynyt siihen enemmistön mielipiteeseen, että vain yksi työehtosopimus voidaan vahvistaa alallaan yleissitovaksi, mutta katsonut enemmistöstä poiketen, että nyt kysymyksessä oleva Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n välinen työehtosopimus voidaan soveltamisalaltaan pienempänä ottaa niin sanottuna liityntäsopimukseen rinnastettavana työehtosopimuksena huomioon arvioitaessa ensin mainitun työehtosopimuksen edustavuutta. Tämän vuoksi ja muutoin työtuomioistuimen ratkaisusta ilmenevin perustein hylkään valituksen.