Labor court dismisses union appeal as collective agreement fails to represent majority of employees.

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n, Erityispalvelujen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välistä kaupan automiesten työehtosopimusta ei voitu pitää soveltamisalallaan edustavana eikä siten yleissitovana. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 73

VALITTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 29.11.2002 antama päätös nro 112/2002 Kaupan Työnantajaliitto KTL ry:n, Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisen kaupan automiesten työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että kaupan automiesten työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

Kaupan automiehiä koskeva työehtosopimus on valtakunnallinen. Sitä noudatetaan sen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton jäsenyrityksissä. Sopimus koskee työaikalain (605/1996) alaisia automiehiä.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on lokakuussa 2002 ilmoittanut, että sen jäsenyritysten palveluksessa on automiesten työehtosopimuksen piirissä noin 700 työntekijää. Kaupan Työnantajaliitto KTL:n mukaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanssa on erikseen sovittu sopimuksen ulottuvuudesta huolintayrityksiin. Kaikki työehtosopimuksen soveltamisalan huolinnan automiehet ovat Erityispalvelujen Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on ilmoittanut, että sen 20 jäsenyrityksen palveluksessa on automiesten työehtosopimuksen piirissä noin 110 työntekijää. Noin puolet automiehistä on huolinta-alalla. Työnantajaliittojen jäsenyritysten palveluksessa on siten ilmoitettu olevan yhteensä noin 810 automiesten työehtosopimuksen piirissä olevaa työntekijää.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on ilmoittanut, että 24.10.2002 sen jäsenistä noin 1 000 on kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen piirissä.

Tuomas Santasalo Ky:n tutkimuksessa tukku-, vähittäis- ja autokaupan palkansaajista ammatin ja työajan mukaan 1999 ja 2000 todetaan, että varasto- ja kuljetushenkilöstöä oli vuonna 2000 tukkukaupassa 12 200 henkilöä, vähittäiskaupassa 4 000 henkilöä ja autokaupassa 1 400 henkilöä. Ammattinimikkeellä "kuorma- ja erikoisautonkuljettajat" työskenteli vuonna 2000 tukkukaupassa 1 400 henkilöä, vähittäiskaupassa 700 henkilöä ja autokaupassa 500 henkilöä. Näistä ryhmistä autokaupan työntekijät eivät kuuluneet kaupan automiesten työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen soveltamisalalle kuului mainituista noin 2 100 työntekijää. Noin 60 huolinta-alan automiestä mukaan lukien sopimuksen soveltamisalalla arvioidaan työskentelevän noin 2 160 automiestä.

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä kaupan automiesten työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää noin 2 160 ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrään noin 810, ei kaupan automiesten työehtosopimus ole työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT vaatii työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen kumoamista ja kaupan automiesten työehtosopimuksen vahvistamista yleissitovaksi.

Kaupan automiesten työehtosopimusalalla työssä olevien työntekijöiden määrästä ei ollut mahdollista saada luotettavaa tietoa tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Lautakunnan ratkaisu perustuu Tuomas Santasalo Ky:n tutkimuksesta saatuun tietoon, jonka mukaan alalla on työssä noin 2 100 työntekijää. Tämä tieto on perustunut tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja se on virheellinen.

Tuomas Santasalo Ky on laatinut tutkimuksen liitteinä olevat tilastotaulukot siitä aineistosta, minkä tilastokeskus on lähettänyt Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle. Esimerkiksi tutkimuksen sivulla 31 olevassa taulukossa 4.6. tukkukaupoissa työssä olevien kuorma- ja erikoisautonkuljettajien määräksi on arvioitu vuonna 1992 1 600, vuonna 1993 2 000, vuonna 1994 1 900, vuonna 1995 1 300, vuonna 1996 1 700 ja vuonna 1997 1 300.

Kaupan automiesten työehtosopimusalalla on tapahtunut 1990-luvulla suuri rakennemuutos, kun erityisesti suuret tukkuliikkeet ulkoistivat kuljetustoiminnan. Tämän seurauksena työntekijöiden määrä alalla vähentyi vuosikymmenen puoliväliin mennessä jyrkästi. Tämänkin jälkeen alan työntekijöiden määrä on tasaisesti vähentynyt suhdanteesta riippumatta. Koska kaikki suuret tukkuliikkeet ovat ulkoistaneet kuljetustoiminnan, on mahdotonta, että tukkukauppojen palveluksessa olisi tästä huolimatta vielä työssä 1 400 autonkuljettajaa. Lukumääräisesti alalla on paljon yrityksiä, mutta pienessä maahantuonti- ja tukkuliikkeessä ei ole omaa kuljetuskalustoa.

Kun vähittäiskaupassakin on tapahtunut keskittymistä ja kuljetusten ulkoistaminen on ollut muutoksen yleinen suunta, ei sopimusalan työntekijöiden määrä enää voinut olla noin 2 100, mihin lukuun lautakunta on päätynyt epäluotettavan tilastotiedon perusteella. Lautakunnan arvion mukainen työntekijöiden määrä 700 vähittäiskaupan osalta saattoi olla oikea, kun otettiin huomioon, että tutkimuksessa on edellisen vuoden osalta arvioitu vähittäiskaupan autonkuljettajien määräksi 1 100. Tällä hetkellä suurten keskusliikkeiden palveluksessa ei enää ole omia autonkuljettajia. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenrekisterissä on 1 000 kaupan automiestä, mutta tähän lukuun sisältyi työttömiä ja muille sopimusaloille, kuten varastotyöhön, siirtyneitä jäseniä.

Kaupan automiesten työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu yli puolet sopimusalan työntekijöistä. Työmarkkinajärjestöjen esittämien arvioiden mukaan alalla on työssä noin 1 500 autonkuljettajaa. Työantajaliiton ilmoitusten mukaan jäsenyrityksissä tukku- ja vähittäiskaupoissa sekä huolinta- alalla on työssä 800 - 900 autonkuljettajaa. Vahvistamislautakunta on syksyllä 2001 kaupanalan työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisen yhteydessä todennut, että kaupanalan automiesten työehtosopimuksen piirissä on 1 450 työntekijää.

Vahvistamislautakunta on menetellyt virheellisesti jättäessään vahvistamatta työehtosopimuksen yleissitovaksi laissa tarkoitettujen toissijaisten perusteiden nojalla. Kaupan automiesten työehtosopimuksella on pitkä työmarkkinahistoria. Ensimmäisen kerran työehtosopimus alalle on solmittu jo vuonna 1950. Kaupan automiesten työehtosopimus on ollut työministeriön selvityksen mukaan yleissitova vanhan työsopimuslain voimassaoloaikana. Vuoden 1970 työsopimuslakia on sovellettu siten, ettei aiemmin yleissitova työehtosopimus menettänyt yleissitovuutta, vaikka sopimuksen kattavuus on olosuhteiden muuttuessa jäänyt alle 50 prosentin. Mitään estettä ei ole ollut ottaa huomioon tällaisessa tapauksessa muitakin seikkoja kuin tilastotiedot.

Lausunnot

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta toteaa valituksen johdosta työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa, että työehtosopimuksen tarkoittamalla alalla on arvioitu olevan kaikkiaan noin 2 160 työntekijää. Työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin on arvioitu sopimusosapuolilta saatujen tietojen perusteella kuuluvan noin 810 työntekijää, joten vahvistamislautakunta ei pitänyt sopimusta edustavana.

Arvio koko alan työntekijämäärästä perustuu Tuomas Santasalo Ky:n tutkimukseen tukku-, vähittäis- ja autokaupan palkansaajista ammatin ja työajan mukaan 1999 ja 2000. Tutkimus perustuu tilastokeskuksen tietoihin. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta ei ilmennyt kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan työntekijämäärää. Tuomas Santasalo Ky:n tutkimuksen lisäksi lautakunnalla ei ollut käytettävissään muutakaan tilastotietoa alan työntekijämäärästä, joten tältä osin päätös perustettiin melko pitkälti mainittuun tutkimukseen.

Tutkimuksen luotettavuuden osalta lautakunta viittasi tutkimuksen kohtaan 1.2 taulukkojen luotettavuudesta. Tutkimuksen lähteenä on käytetty vuositilastoa, koska sen tiedot ovat neljännesvuosi- tai kuukausitilastoja luotettavampia. Tutkimuksen tarkkuutta vähensivät huomattavasti tilastokeskuksen tekemät pyöristykset lähimpään sataan työntekijään. Esimerkiksi sekä 51 että 149 työntekijää on pyöristetty sadaksi työntekijäksi. Suurempien ammattiryhmien luvut ovat Tuomas Santasalo Ky:n mukaan kuitenkin melko luotettavia.

Valittaja pitää Tuomas Santasalo Ky:n tutkimusta virheellisenä lähinnä sillä perusteella, että valittaja arvioi alan työntekijämäärän tutkimuksessa esitettyä pienemmäksi. Tämä tai tietoisuus tutkimustulosten mahdollisesta mutta ilmeisen vähäisenä pidettävästä virheellisyydestä ei vahvistamislautakunnan näkemyksen mukaan riitä perusteeksi päätöksen muuttamiselle ottaen huomioon se, että mahdollinen virheellisyys saattaa tutkimuksessa ilmetä yhtä hyvin todellista pienempänä työntekijämääränä.

Kaupan alan työehtosopimuksen edustavuutta ja yleissitovuutta syksyllä 2001 arvioidessaan vahvistamislautakunta katsoi kaupan automiehiä olleen yhteensä noin 1 450. Nyt kyseessä olevan alan työntekijämäärä ei ollut tuolloin tarkemman arvioinnin kohteena. Summittainen arvio kaupan alan 1 450 automiehestä perustui pelkästään sopimusosapuolten ilmoituksiin. Lautakunnalla ei tuolloin ollut käytettävissään Tuomas Santasalo Ky:n tutkimusta.

Valittajan mainitsema alan rakennemuutos ja työntekijämäärän vähentyminen on mainituista tutkimustuloksista havaittavissa ja on siten tullut päätöksen perusteenakin huomioon otetuksi. Vuonna 1999 kaupan automiehiä arvioitiin olleen vielä 2 400, missä luvussa ei vielä ollut mukana työehtosopimuksen soveltamisalalta huolinnan automiehiä.

Työehtosopimuksen tilastotietoihin perustuva niin sanottu laskennallinen edustavuus on noin 37,5 prosenttia, joten sopimusta ei voida pitää edustavana toissijaisista perusteista riippumatta.

Edellä olevilla perustein vahvistamislautakunta katsoo, että valittaja ei ollut esittänyt perusteita päätöksen muuttamiseksi.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vastaselityksessään katsonut, että kaupan automiesten ammattiryhmä on liian pieni tilastollisen tutkimuksen kohteeksi. Tästä syystä tilastokeskus ei ole itse tietoja julkaissut. Näin pienen ammattialan kuin kaupan automiehet työntekijämäärä pystytään luotettavasti selvittämään alan työnantaja- ja työntekijäjärjestöissä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittely työtuomioistuimessa

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on valittanut työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksestä, jolla sen ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n sekä Erityispalvelujen Työnantajaliiton välinen kaupan automiesten työehtosopimus on vahvistettu yleissitovuutta vailla olevaksi. Samoin Palvelualojen ammattiliitto PAM on valittanut lautakunnan vastaavan sisältöisesta päätöksestä Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n välisen kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen osalta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut asiassa suullista käsittelyä. Kun kummassakin valituksessa keskeisenä kysymyksenä on alan työntekijämäärien tilastointi ja sen luotettavuus ja kun kysymys on pääosin samalle alalle solmituista työehtosopimuksista, työtuomioistuin on asiayhteyden perusteella käsitellyt valitukset samassa suullisessa käsittelyssä.

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton lausuma

Esitetty näyttö

Työtuomioistuimessa on alalla työskentelevien työntekijöiden määrästä kuultu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n nimeäminä todistajina Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimussihteeriä A:ta, Tilastokeskuksen työvoimatilastoyksikön tilastopäällikköä B:tä ja konsultti C:tä.

A on kertonut, että kaupan automiesten sopimusalalla on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenrekisterin mukaan 960 jäsentä. Heistä työttöminä on noin 60 - 70. Välttämättä kaikki jäsenrekisterissä olevat eivät kuitenkaan tällä hetkellä työskentele automiehinä, mutta vastaavasti saattaa olla myös sellaisia automiehen tehtäviin siirtyneitä jäseniä, jotka eivät vielä ole päivittyneet rekisteriin. Todistajan mukaan työntekijöiden määrä alalla on vähentynyt. Erityisesti suurimmat tukkukaupat ovat ulkoistaneet kuljetustoimintojaan ja siirtyneet ostopalveluihin. Todistaja on edelleen kertonut, että järjestäytymisaste tällä alalla on samaa luokkaa kuin muillakin sopimusaloilla.

C on kertonut, että oikeudelle esitetty tutkimus oli tehty silloisen Liikealan ammattiliiton toimeksiannosta ja tilastokeskuksesta saatujen tietojen pohjalta. Tilastokeskus kokosi kysymyksessä olevan aineiston tietynlaisena haastattelututkimuksena ja alalle luettavien haastateltavien määrän vaihdellessa vastaavasti myös alan henkilömääriin aiheutui muutoksia. Aivan pienten henkilöryhmien kohdalla lisävirhelähteen muodosti myös tapa tilastoida työntekijämäärät satoina henkilöinä ja pyöristää luvut lähimpään sataan. Kokoluokassa, josta kaupan automiesten kohdalla on kysymys, tämä ongelma ei todistajan mukaan kuitenkaan ole merkittävä.

Arviointi ja johtopäätökset

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n jäsenyritysten palveluksessa on noin 650 automiestä. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä, miten automiesten määrä jakaantuu Palvelualojen ammattiliitto PAM:in ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimusten soveltamispiiriin. Voidaan kuitenkin olettaa, että jakauma seuraa ilmoitettuja jäsenmääriä, jolloin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimuksen normaalisitovuuden piirissä on noin 450 kaupan alan automiestä. Lisäksi Erityispalvelujen Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa on huolinta-alalla noin 60 automiestä.

Kun verrataan toisiinsa kaupan ja huolinta-alan automiesten kokonaismäärää (noin 1 700) ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n, Erityispalvelujen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisen kaupan automiesten työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (noin 500) on todettava, että tämä työehtosopimus ei ole työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei ole perusteita muuttaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen lopputulosta.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää valituksen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Kröger, H. Rautiainen, Sulkunen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Yhdyn enemmistön mielipiteeseen, jonka mukaan tilastokeskuksen lukuihin sisältyy todistaja B:n kertomuksesta ilmeneviä epävarmuustekijöitä ja huomattavan suuri virhemarginaali. Mielestäni sen voidaan todistaja A:n kertomuksen perusteella arvioida sijoittuvan mieluummin todellisen työntekijämäärän ylä- kuin alapuolelle.

Kun verrataan toisiinsa kaupan ja huolinta-alan automiesten kokonaismäärää (noin 1 700) ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n, Erityispalvelujen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan AKT:n välisen kaupan automiesten työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (noin 500) ja kun tähän lisätään Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n sopimukseen piiriin kuuluvat 200 - 250 automiestä on todettava, että ensin mainittu työehtosopimus jää edustavuudeltaan alle puoleen alan työntekijämäärästä. Kun kuitenkin otetaan huomioon alan työntekijämäärään liittyvät epäselvyydet ja muut edellä esitetyt näkökohdat, voidaan mielestäni valituksen kohteena olevaa työehtosopimusta pitää riittävän edustavana ja siten yleissitovana.

Kumoan työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen ja vahvistan, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sekä Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välinen kaupan automiesten työehtosopimus on työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu yleissitova työehtosopimus.