Labor court allows union claim against municipality and labor board for violating collective agreement salary rules.

Kunnan teknisen toimen tehtävien uudelleenjärjestelyt olivat merkinneet rakennustarkastajan vastuualueen melko huomattavaa kasvamista. Kunnan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa teknisten sopimuksen tehtäväkohtaista palkkaa ja sen tarkistamista koskevia määräyksiä jättäessään tarkistamatta rakennustarkastajan tehtäväkohtaista palkkaa tehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 70

KANTAJA

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry, Helsinki

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Polvijärven kunta

ASIA

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.5.2003

Pääkäsittely 28.8.2003

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n välillä solmitussa teknisten sopimuksessa 1998 -1999 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Kunnan tai kuntayhtymän ao. viranomainen päättää paikallisten yleisten periaatteiden mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon seuraavat tekijät:

* tehtäviin kuuluva päätösvalta,

ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset

harkintavallan laajuus ja itsenäisyys

* töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus,

* asema organisaatiossa,

* tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen,

* työnantajan edellyttämä koulutus,

* työnantajan edellyttämä kokemus,

* tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot ja

* työolosuhteet

Sov.ohje

Kunnan tai kuntayhtymän on tullut ennen TS:n palkkausmääräysten käyttöönottoa paikallisesti neuvotella ja pyrkiä yksimielisyyteen yhdessä ao. sopijajärjestöjen kanssa yleisistä periaatteista, joita kunnassa tai kuntayhtymässä noudatetaan 1 momenttia sovellettaessa. Jos näitä periaatteita muutetaan, tulee noudattaa liitteen 1 määräyksiä.

Tehtäväkohtaista palkkaa korottavat sellaiset tehtävät, joista aikaisemmin voimassa olleiden sopimusmääräysten tai muulla perusteella on tullut maksaa erillisiä palkkioita tai lisiä mm. seuraavin perustein:

1 pääviranhaltija tai työntekijä on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtäviensä vaativuus on kasvanut olennaisesti,

2 kaupanvahvistajan tehtävä ja

3 kauppa-alusten merikelpoisuuden tai ympäristövaarallisuuden toteaminen.

2 mom.

Tehtäväkohtaista palkkaa

* voidaan tarkistaa tilapäisesti tai pysyvästi perustellusta syystä ja

* tarkistetaan tehtävien muuttuessa pysyvästi vaativammiksi.

Sov. ohje

Tarve tehtäväkohtaisen palkan tilapäiseen tarkistamiseen on esimerkiksi silloin, kun viranhaltija tai työntekijä määrätään hoitamaan omien tehtäviensä ohella toisen pääviranhaltijan tai työntekijän tehtävistä vähintään 50 % väliaikaisesti yli 2 viikon ajaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen sopijapuolten välillä solmitussa teknisten sopimuksessa 2001 - 2002 on samansisältöinen 9 §:n 1 momentin määräys siihen liittyvine soveltamisohjeineen kuin edelle on jäljennetty kuitenkin siten, että soveltamisohjeen ensimmäinen kappale on kuulunut seuraavasti ja soveltamisohjeeseen on lisätty uusi luottamusmiestä koskeva määräys, minkä lisäksi sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen arviointijärjestelmään. Tehtäväkohtaisen palkan määrittämisestä on ohjeita tämän sopimuksen liitteessä 1.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom.

Jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohta on:

1 toiseen virkaan siirtymishetki,

2 tehtävien muutosajankohta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tai

3 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esimerkiksi toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

Viranhaltijalle tai työntekijälle annettu määräys hoitaa omien työtehtävien ohella vähintään puolet toisen tehtävistä tämän ollessa estyneenä merkitsee sitä, että viranhaltijan tai työntekijän tehtävät tulevat olennaisesti vaativammiksi. Tällaisessa tapauksessa on peruste korottaa tehtäväkohtaista palkkaa, jos järjestely kestää vähintään 10 työpäivää tai vuosilomasijaisuus yli 2 viikkoa eikä näitä tilapäisiä tehtäviä ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa. Ennen 1.1.1998 korotus oli tapauksesta riippuen 100 mk/kk - 10 % peruspalkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Polvijärven kunta on rikkonut TS-98:n ja TS-01:n 9 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiä jättäessään tarkistamatta rakennustarkastaja A:n tehtäväkohtaista palkkaa 1.4.1999 ja 25.9.2001, vaikka A:n tehtävät olivat vuonna 1999 muuttuneet pysyvästi vaativammiksi ja vuonna 2001 tehtävien vaativuus oli olennaisesti muuttunut tehtävien uudelleenjärjestelyjen vuoksi,

velvoittaa Polvijärven kunnan maksamaan kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:lle virkaehtosopimuksen määräyksen tieten rikkomisesta,

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:lle kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Polvijärven kunnan ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisvastuullisesti korvaamaan Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua siitä, kun tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

A toimii Polvijärven kunnan palveluksessa rakennustarkastajan virassa. Kunnan teknisen toimen työnjohtajan jäätyä eläkkeelle 1.4.1999 alkaen kunta oli päättänyt hoitaa työnjohtajan tehtävät sisäisin järjestelyin. Työnjohtajan tehtävät oli jaettu neljälle henkilölle. Rakennustarkastajan tehtävien lisäksi A:n hoidettavaksi oli 1.4.1999 alkaen määrätty yksityistieasiat, toimitusjaoston sihteerin tehtävät ja yksityistieavustusten jakoasiat. A:lle oli myös määrätty vastuu tehtäväjaon mukaisista talousarviomäärärahoista.

Yksityistiet muodostavat syrjäisen maalaiskunnan liikenneverkon elintärkeän osan. Ilman yksityisteiden avustuksia ja teiden kunnossapitoa vaikeutuisi syrjäkylien asuminen ja elinkeinotoiminta oleellisesti. Tästä syystä yksityistieasioista vastaavan henkilön tehtävä on erityisen tärkeä osa kunnan teknisiä palveluja.

LVI-teknikon irtisanouduttua kunnan palveluksesta 23.4.2001 alkaen oli hänelle kuuluneet tehtävät siirretty kunnan sisäisin järjestelyin kolmen viranhaltijan hoidettaviksi. Polvijärven kunnanhallitus oli 18.6.2001 määrännyt A:lle LVI-teknikon virkaan kuuluneista tehtävistä vastuualueeksi liikenneväylät. Tähän liittyvät tehtävät sisälsivät kaikkien kunnan yleisten teiden, siltojen ja kevyen liikenteen väylien kesä- ja talvikunnossapidon. Tekninen lautakunta oli tämän lisäksi 25.9.2001 määrännyt A:n vastuualueiksi tievalaistuksen, venevalkamien kunnossapidon ja linja-autopysäkkien sadekatokset. A:lle oli myös myönnetty laskujen hyväksymisoikeus, mikä merkitsi sitä, että hän vastasi tehtävien suorittamisen ja palvelujen tuottamisen lisäksi mainittujen vastuualueiden määrärahoista kunnan talousohjesäännön mukaisesti.

Vuonna 2001 tapahtuneiden tehtävämuutosten johdosta kunnan olisi viimeistään 25.9.2001 tullut määritellä A:n tehtäväkohtainen palkka uudelleen. Toissijaisesti kantaja katsoo, että koska vuonna 1999 ja vuonna 2001 tehdyt tehtäväjärjestelyt yhdessä olivat aiheuttaneet tehtävien vaativuuden olennaisen lisääntymisen, olisi A:n tehtäväkohtainen palkka tästä syystä johtuen viimeistään 25.9.2001 tullut määritellä uudelleen. Kysymys ei ole ainoastaan tehtävämäärän lisääntymisestä, vaan vastuualueen laajentaminen on johtanut myös taloudellisen vastuun ja vaatimusten lisääntymiseen. Sen vaikutus tehtävien vaativuuteen ei ole vähäinen, sillä esimerkiksi liikenneväylät ja yksityistieasiat muodostavat merkittävän osa-alueen kunnan teknisistä palveluista. A:n työtehtävien vaativuus oli lisääntynyt jo sillä perusteella, että hänen työtehtävänsä olivat lisääntyneet huomattavasti ja hänen tulisi tästä huolimatta suoriutua työtehtävistä normaalin virka-ajan puitteissa.

Teknisten sopimuksen 2001 9 §:n 2 momentin soveltamisohjeessa todetaan viranhaltijoiden tehtävien tulevan olennaisesti vaativammiksi, mikäli viranhaltijalle on annettu määräys hoitaa omien työtehtävien ohella vähintään puolet toisen tehtävistä tämän ollessa estyneenä. Tällaisessa tapauksessa soveltamisohjeen mukaan on peruste korottaa tehtäväkohtaista palkkaa, jos järjestely kestää vähintään 10 työpäivää.

Työnjohtajan tehtävät oli jaettu neljälle henkilölle ja LVI-teknikon tehtävät kolmelle henkilölle. Näin ollen jo pelkästään tehtävämäärän lisääntyminen aiheuttaa teknisten sopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaisen velvollisuuden tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiseen. Polvijärven kunta oli rikkonut edellä mainittua sopimusmääräystä laiminlyödessään tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisen.

A:n tehtävämuutosten johdosta hänen palkkaukseensa liittyvästä asiasta oli käyty paikallisneuvottelu, joka oli päättynyt 22.1.2002. Paikallisneuvottelussa KTN:n taholta oli esitetty, että A:n tehtäväkohtaista palkkaa on tarkistettava tehtäväjärjestelyjen takia. Työnantajan edustajat olivat katsoneet, että sellaisia muutoksia ei ollut tapahtunut, että tehtävien vaativuustaso olisi olennaisesti noussut. Tämän vuoksi työnantaja oli katsonut, että palkantarkistuksiin ei ollut aihetta. Työnantajan taholta oli myös todettu, että tehtäväjärjestelyjen yhteydessä kunnan pyrkimyksenä on ollut henkilöstömenosäästöjen aikaansaaminen. Tätä ei kunnan mukaan saavutettaisi, mikäli palkantarkistuksiin lähdettäisiin. Paikallisneuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen. Asiasta oli käyty keskusneuvottelu 8.10.2002. Tämä keskusneuvottelu oli koskenut sekä 10.1.2001 että 22.1.2002 paikallisneuvotteluissa käsiteltyjä asioita. Keskusneuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut viimeistään edellä mainitun keskusneuvottelun yhteydessä havaita, että Polvijärven kunta on toiminut teknisten sopimuksen vastaisesti jättäessään A:n tehtäväkohtaisen palkan tarkistamatta, vaikka A:n työtehtävät olivat oleellisesti muuttuneet. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut kiinnittää erityisesti huomiota tähän seikkaan, koska keskusneuvotteluosapuolet olivat jo aikaisemman keskusneuvottelun yhteydessä todenneet, että tehtäviä uudelleen järjesteltäessä ei ole mahdollista etukäteen todeta, että järjestelyllä ei saa olla vaikutusta palkkaukseen. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli tuolloin edellyttänyt, että paikallisesti tulee selvittää ja ratkaista tehtävien muutoksien vaikutus palkkaukseen. Koska Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut huolehtinut siitä, että Polvijärven kunta viipymättä oikaisee menettelynsä sopimuksen mukaiseksi, on Kunnallinen työmarkkinalaitos laiminlyönyt kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Polvijärven kunta ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Polvijärven kunta ovat lisäksi vaatineet Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Polvijärven kunnan yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat olivat asian johdosta vuonna 2002 käydyissä keskusneuvotteluissa todenneet tehtäväkohtaisen palkan korottamisen edellyttävän myös tehtävien vaativuuden olennaista muutosta eikä tehtäväkohtaisen palkan korottaminen voi perustua pelkästään työmäärän lisääntymiseen. Vaikka A:n tehtävät kiistatta ovat osin lisääntyneet teknisen osaston tehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä, lisätehtävät ovat vaativuudeltaan kuitenkin korkeintaan rakennustarkastajan aikaisempien tehtävien tasoisia, eivätkä ne siten sellaisenaan edellytä palkkauksen tarkistamista.

A:n tehtävät eivät kaikilta osin olleet pelkästään lisääntyneet. Kunnan väkiluvun lasku ja esimerkiksi uusien korkotukilainojen kysynnän loppuminen ovat käytännössä vähentäneet rakennustarkastajan töitä. Myös teknisen sektorin työntekijöiden ja työnjohtotarpeen vähentymisellä on ollut vaikutuksensa A:n työtehtävien määrään. Lisäksi yksityisteiden hoidosta vastaavat tiekunnat. A:n työtehtäviin on tältä osin kuulunut lähinnä yksityistieavustusten jako ja toimitusjaoston sihteerin tehtävät. Liikenneväylien kunnossapidon hoitavat suurelta osin urakoitsijat. Muut A:lle siirretyt tehtävät ovat vaativuudeltaan mainittuja tehtäviä vähäisempiä.

Kunta oli menetellyt A:n palkkausasiassa teknisten sopimuksen mukaisesti. Näin ollen ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Polvijärven kunnan teknisen toimen työnjohtajan jäätyä eläkkeelle 1.4.1999 on työnjohtajan työt jaettu neljälle henkilölle siten, että kunnanhallitus on määrännyt rakennustarkastaja A:n vastattavaksi rakennustarkastajalle kuuluvien tehtävien lisäksi yksityistieasiat, toimitusjaoston tehtävät ja yksityistieavustusten jakoasiat. A:lle on myös siirtynyt vastuu tehtäväjaon mukaisista talousarviomäärärahoista.

LVI-teknikon irtisanouduttua kunnan palveluksesta on kunnanhallitus määrännyt 18.6.2001 A:lle LVI-teknikon tehtävistä vastuualueeksi liikenneväylät. Vastuualue käsittää kunnan yleisten teiden, siltojen ja kevyen liikenteen väylien kesä- ja talvikunnossapidon. Kunnan teknisen lautakunnan 25.9.2001 tekemällä päätöksellä A:n vastuualueeksi on lisäksi määrätty tehtävät, jotka liittyvät tievalaistukseen, venevalkamien kunnossapitoon ja linja-autopysäkkien sadekatoksiin. Lautakunta on samalla myöntänyt A:lle näihin tehtäviin liittyvien laskujen hyväksymisoikeuden.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Polvijärven kunta rikkonut teknisten sopimuksen 1998 - 1999 ja teknisten sopimuksen 2001 - 2002 9 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiä jättäessään tarkistamatta A:n tehtäväkohtaista palkkaa edellä mainittujen tehtävämuutosten johdosta 1.4.1999 ja 25.9.2001.

A:n työtehtävien muutoksista esitetty selvitys

A:n työtehtävien muutoksista työtuomioistuimessa on kuultu A:ta itseään sekä kunnanjohtaja B:tä.

A:n mukaan hänelle vuonna 1999 ja 2001 määrättyjen uusien tehtävien jälkeen rakennustarkastajan työt muodostavat noin 60 prosenttia koko tehtäväkentästä. Vaativuudeltaan uudet tehtävät ovat olleet ainakin samantasoisia kuin rakennustarkastajalle kuuluvat tehtävät, mutta esimerkiksi tielautakunnan toimitukset ovat A:n mukaan vaativampia kuin suurin osa rakennustarkastajan tehtävistä. Rakennustarkastajan tehtävässä A:n budjettivastuu on ollut vähäinen, koska hänen vastuualueeseensa kuuluva budjetti on käsittänyt ainoastaan rakennustarkastajan ja yhden toimistovirkailijan palkkakulut. Vuosina 1999 ja 2001 toteutetut tehtävämuutokset ovat lisänneet hänen taloudellista vastuutaan aikaisempaan verrattuna huomattavasti.

B:n mukaan A:lle tehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä määrätyt tehtävät ovat vaativuudeltaan korkeintaan samantasoisia kuin hänen aikaisemmat rakennustarkastajan tehtävänsä. Uudelleenjärjestelyjen yhteydessä A:lle on kuitenkin siirtynyt budjettivastuuta enemmän kuin mitä hänellä aikaisemmin on ollut.

Työehtosopimuksen määräykset

Teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentissa on sovittu tekijöistä, jotka tulee ottaa huomioon tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä. Mainitun pykälän soveltamisohjeen mukaan tehtäväkohtaista palkkaa korottavat sellaiset tehtävät, joista aikaisemmin voimassa olleiden sopimusmääräysten tai muulla perusteella on tullut maksaa erillisiä palkkioita tai lisiä. Perusteena, johon erillisen palkkion tai lisän maksaminen on perustunut, on soveltamisohjeessa mainittu muun ohella se, että pääviranhaltija tai työntekijä on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtäviensä vaativuus on kasvanut olennaisesti.

Pykälän 2 momentti sisältää tehtäväkohtaisen palkan tarkistamista koskevat määräykset. Teknisten sopimuksen 1998 - 1999 9 §:n 2 momentin mukaan tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan tehtävien muuttuessa pysyvästi vaativammiksi. Vuoden 2001 - 2002 sopimuksen vastaavassa momentissa tehtäväkohtaista palkkaa on sovittu tarkistettavaksi, jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 päivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi eikä tehtäväkohtainen palkka vastaa muuttuneita tehtäviä. Viimeksi mainitun määräyksen soveltamisohjeen mukaan tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla muun muassa siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammiksi tai vähemmän vaativiksi.

Vuonna 2002 käydyissä uutta sopimusta koskeneissa neuvotteluissa teknisten sopimuksen 2003 - 2004 9 §:n 2 momenttiin on sovittu otettavaksi soveltamisohje, jossa on todettu, että jos viranhaltija tai työntekijä on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtäviensä vaativuus on kasvanut olennaisesti, on tämä otettava huomioon palkkauksessa.

Teknisten sopimusten palkkamääräysten sisällöstä ja tarkoituksesta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistajana neuvottelupäällikkö C:tä ja lakiasiamies D:tä sekä vastaajien puolesta neuvottelupäällikkö E:tä.

C:n mukaan teknisten sopimusten määräyksistä neuvoteltaessa 9 §:n 2 momentissa mainitulla tehtävien muutoksella on ymmärretty sekä tehtävien että vastuualueen muutoksia.

D puolestaan on kertonut, että kun vuonna 2002 käydyissä sopimusneuvotteluissa on sovittu aikaisemmin teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeeseen sisältyneen vastuualueen tai tehtävien vaativuuden kasvua koskevan määräyksen siirrosta 2 momentin kohdalle, ei kysymys ole ollut asiallisesta muutoksesta. Määräyksen siirtoa 1 momentista 2 momenttiin työnantajapuoli on perustellut sillä, että kysymyksessä olevassa kohdassa mainitut seikat on tullut aikaisemminkin ottaa huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.

E:n kertoman mukaan järjestöjen puolelta on vuonna 2002 käydyissä sopimusneuvotteluissa esitetty 9 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että myös tehtävien määrän lisääntyminen olisi peruste tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiselle. Työnantajapuoli on torjunut esityksen. Kompromissina soveltamisohjeeseen on otettu määräys, jonka mukaan vastuualueen olennainen kasvu on otettava huomioon palkkauksessa. Perusteena edellä mainitulle on ollut se, että vaativuudeltaankin samanarvoisten tehtävien lisääntymisen on katsottu voivan monipuolistaa viranhaltijan tai työntekijän tehtäviä siten, että tehtävää voidaan pitää aiempaa vaativampana. Tältä osin kysymys on ollut sopimusmuutoksesta.

Arviointi ja johtopäätökset

A:n palkkauksesta syntynyttä erimielisyyttä on käsitelty ensimmäisen kerran keskusneuvotteluosapuolten välillä 5.6.2000, jolloin osapuolet ovat todenneet, että teknisten sopimuksen mukaan ei ole mahdollista etukäteen todeta, että tehtävien uudelleenjärjestelyllä ei saa olla vaikutusta palkkaukseen. Keskusneuvotteluosapuolet ovat katsoneet, että paikallisesti tulee selvittää ja ratkaista, ovatko rakennustarkastajan tehtävät muuttuneet uudelleenjärjestelyn vuoksi vaativammiksi ja mikä vaikutus muutoksella on ollut palkkaukseen. Paikallistasolla tämän jälkeen käydyissä neuvotteluissa Polvijärven kunnan taholta on todettu, että uudelleenjärjestelyjen johdosta ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, että tehtävien vaativuustaso olisi olennaisesti muuttunut, joten palkan tarkistuksia ei tehdä. Lisäksi kunnan taholta on todettu, että tehtäväjärjestelyillä pyritään aikaansaamaan henkilöstösäästöjä, eikä tämä tavoite toteudu, jos palkkojen tarkistuksiin ryhdytään.

Koska tehtävien uudelleenjärjestely on A:n kohdalla merkinnyt hänen vastuualueensa melko huomattavaa kasvua, olisi kunnan tullut tehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, miten vastuualueen kasvun vaikutusta on arvioitava, kun otetaan huomioon teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentissa mainitut tekijät, sekä toteuttaa selvityksen edellyttämät palkan tarkistukset. Kun Polvijärven kunta ei ole ryhtynyt tällaisiin toimenpiteisiin, sen olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa teknisten sopimuksen 1998 - 1999 ja 2000 - 2001 9 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiä.

Jättäessään huolehtimatta siitä, että Polvijärven kunta menettelee asiassa teknisten sopimuksen mukaisesti, on Kunnallinen työmarkkinalaitos laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Polvijärven kunta ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 7 663,08 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Polvijärven kunta on rikkonut teknisten sopimuksen 1998 - 1999 ja 2000 - 2001 9 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiä jättäessään tarkistamatta A:n tehtäväkohtaista palkkaa 1.4.1999 ja 25.9.2001, vaikka A:n tehtävät ovat vuonna 1999 muuttuneet pysyvästi vaativammiksi ja vuonna 2001 tehtävien vaativuus on olennaisesti muuttunut tehtävien uudelleenjärjestelyjen vuoksi.

Työtuomioistuin tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 ja 21 §:n nojalla Polvijärven kunnan ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvityssakkoa Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:lle, Polvijärven kunnan virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2 000 euroa ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 000 euroa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Polvijärven kunta velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n oikeudenkäyntikulut 7 663 eurolla 08 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Määttänen, Vannela, Sulkunen ja Koivistoinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Määttäsen lausunto:

Yhdyn tuomion perusteluihin arviointia ja johtopäätöksiä koskevaan osaan asti.

Arvionani ja johtopäätöksinäni katson, että teknisten sopimuksen kysymyksessä olevia määräyksiä sovellettaessa tehtäväkohtaisen palkan korottaminen edellyttää myös tehtävien vaativuuden olennaista muutosta, eikä se voi perustua pelkästään työmäärän lisääntymiseen. Työnantajapuolella on parempi näkemys kunnan kokonaistilanteesta kuin omassa asiassaan esiintyvällä asianosaisella. Nyt esillä olevassa tapauksessa ei ole esitetty riittävää näyttöä tehtävien vaativuuden olennaisesta lisääntymisestä, joten hylkään kanteen.

Asian epäselvyyden vuoksi asianosaiset saavat kärsiä kulunsa vahinkonaan.