Local bonus agreements remain binding on new employer after business transfer unless properly terminated with notice.

Yhtiössä oli sovittu paikalliset palkkiopalkkasopimukset eri työosastoille. Kysymys oli ensinnäkin siitä, olivatko kyseiset sopimukset luonteeltaan metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana sovellettavia paikallisia työehtosopimuksia. Toiseksi kysymys oli siitä, sitoivatko kyseiset sopimukset liikkeen luovutuksen jälkeen uutta työnantajaa ja oliko työnantaja rikkonut työehtosopimusta lopettaessaan sopimusten soveltamisen liikkeen luovutuksesta lukien.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 69

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

ABB Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.3.2003

Pääkäsittely 6.5.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n ja Metallityöväen Liiton välillä 19.12.2000 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Palkkaustavat

Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suorituspalkkoihin.

Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka.

Käytettävät palkkaustavat

1 liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat, soveltamisohjeessa mainitut palkkaustavat

2 paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje:

Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat ovat:

1 Aikapalkka

2 Suorituspalkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.3 Palkkiopalkka

1 kiinteäosuus 85 %

muuttuva osuus 15 %

2 kiinteä osuus 70 %

muuttuva osuus 30 %

3 kiinteä osuus

suurempi kuin 90 %

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 §

Paikallinen sopiminen

Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa ABB Oy:n olevan liikkeen luovutuksen seurauksena velvollinen noudattamaan 26.2.2001 lähtien työehtosopimuksen osana kolmea paikallista palkkiopalkkausta koskevaa sopimusta eli meistivalmistusosaston sopimusta 14.6.1989, huolto- ja tuotantoautomaatio-osaston sopimusta 3.11.1997 ja puristintyökaluosaston sopimusta 25.11.1997 sekä työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin ja 30 §:n nojalla noudattamaan ja soveltamaan niissä sovittuja palkkiopalkan määräytymisehtoja palveluksessaan oleviin liikkeen luovutuksen kautta siirtyneisiin työntekijöihin,

tuomitsee ABB Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

velvoittaa ABB Oy:n korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Vaasassa sijaitsevan ABB Tools Oy:n noin 100 työntekijää oli 26.2.2001 alkaen siirretty ABB Service Oy:n, nykyisen ABB Oy:n, palvelukseen. Työntekijät olivat jatkaneet työskentelyään samoissa tuotantotiloissa ja työpisteissä kuin aiemminkin. Konsernin sisällä oli tapahtunut pelkästään työantajan vaihtuminen, joka oli katsottu liikkeen luovutukseksi. Tästä seurasi, että liikkeen luovutuksen saaja oli velvollinen noudattamaan niitä työsuhteen ehtoja, jotka vallitsivat ennen liikkeen luovutusta.

Työntekijäryhmä, joka liikkeen luovutuksen seurauksena oli siirtynyt ABB Service Oy:n palvelukseen, muodostui kolmesta osastosta: meistivalmistusosastosta, huolto- ja tuotantoautomaatio-osastosta sekä puristintyökaluosastosta. ABB Tools Oy:n sekä työntekijöiden välillä oli voimassa paikalliset sopimukset työehtosopimuksen osana koskien kyseessä olevien osastojen työntekijöiden palkkausta ja erityisesti palkkiopalkkausta.

Liikkeen luovutuksen yhteydessä oli käyty yt-neuvottelut, joissa oli käsitelty niitä paikallisia työehtosopimuksia, jotka työnantaja niin sanotusti hyväksyi liikkeen luovutuksen seurauksena noudatettaviksi. Yt-neuvottelujen yhteydessä yhtiötä edustaneen henkilöstöjohtajan mukaan edellä mainitut kolme palkkiopalkkaussopimusta menettäisivät merkityksensä liikkeen luovutuksen tapahduttua. Vaikka kyseessä olevissa paikallisissa työehtosopimuksissa oli irtisanomismahdollisuus, ei yhtiö ollut tätä irtisanomista suorittanut. Näin ollen sopimusten oli katsottava edelleen olevan voimassa.

Työnantajan väite, että yt-neuvottelujen yhteydessä olisi sovittu siitä, että kyseessä olevat sopimukset lakkaisivat olemasta voimassa, ei pitänyt paikkaansa. Myöskään ei pitänyt paikkaansa, että sopimusten noudattaminen olisi tullut mahdottomaksi liikkeen luovutuksen jälkeen. Työntekijät työskentelivät liikkeen luovutuksen jälkeen edelleen samoissa rakennuksissa ja työtehtävissä kuin aiemminkin. Näin ollen palkkiopalkka olisi voimassa olevien paikallisten sopimusten perusteella edelleen mahdollista laskea.

Työnantaja oli ottanut yksipuolisesti käyttöön tulospalkkio 2001 -asiakirjan, jonka ehtojen seurauksena työntekijät eivät olleet saaneet minkäänlaista tulospalkkiota vuosina 2001 ja 2002. Se oli vuositasolla merkinnyt työntekijöiden ansioiden laskua noin 10 - 15 prosenttia. Sopimuksen ehdot olivat kohtuuttomia ja ne tuli ottaa huomioon hyvityssakkoa korottavana tekijänä.

Työnantaja oli yt-neuvottelun yhteydessä ilmoittanut, että vanhoja sopimuksia ei enää sovelleta liikkeen luovutuksen jälkeen. Työnantaja ei ollut asianmukaisesti irtisanonut kyseessä olevia sopimuksia, joten sopimukset ovat edelleen voimassa. Yt-neuvottelut oli aloitettu 8.2.2001 ja ne olivat päättyneet kuuden viikon kuluttua aloittamisesta. Mikäli katsottaisiin, että työnantaja olisi irtisanonut kyseiset palkkiosopimukset, niin irtisanomisaika oli ollut liian lyhyt.

Yhtiö oli liikkeen luovutuksen jälkeen 26.2.2001 alkaen jättänyt yksipuolisesti noudattamatta työehtosopimuksen 30 §:ssä säädetyin edellytyksin solmittuja paikallisia sopimuksia ja oli siten menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

ABB Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

ABB Oy on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin mukaan palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suorituspalkkaan. Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka. Määräys on ollut tämän sisältöinen vuodesta 1985 lukien. Käytettävät palkkaustavat ovat 1 kohdan mukaan liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat, soveltamisohjeessa mainitut palkkaustavat ja 2 kohdan mukaan paikallisesti työantaja- ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat. Määräyksen soveltamisohjeessa on mainittu liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat. Palkkiopalkan osalta on liittojen välillä sovittu seuraavista palkkiopalkoista: 1 kohdassa kiinteä osuus 85 prosenttia ja muuttuva osuus 15 prosenttia, 2 kohdassa kiinteä osuus 70 prosenttia ja muuttuva osuus 30 prosenttia sekä 3 kohdassa kiinteä osuus suurempi kuin 90 prosenttia. Määräyksessä ei ole annettu paikallisille osapuolille mahdollisuutta tehdä paikallista sopimusta edellä mainituilla luvuilla ja jakotavalla.

Työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdan palkkaustavoista ei voida tehdä työehtosopimuksen 30 §:n mukaista paikallista sopimusta. Koska paikallinen toisin sopiminen ei ole mahdollista liittojen sopimista palkkaustavoista, ei paikallisten osapuolten tekemää vahvistusta liittojen sopimasta palkkaustavasta voida pitää työehtosopimuksen 30 §:n tarkoittamana paikallisena sopimuksena.

Meistivalmistusosaston palkkiopalkkaussopimuksen mukaan palkkiopalkan kiinteä osuus on 85 prosenttia ja muuttuva osuus 15 prosenttia. Huolto- ja tuotantoautomaation palkkiopalkkaussopimuksen mukaan palkkiopalkan kiinteä osuus on 70 prosentti ja muuttuva osuus 30 prosenttia. Puristintyökaluosaston palkkiopalkkaussopimuksen mukaan palkkiopalkan kiinteä osuus on 85 prosenttia ja muuttuva osuus 15 prosenttia.

ABB Tools Oy:ssä käytössä olleet palkkiopalkkasopimukset vastasivat liittojen yhteisesti laatimia palkkaustapoja, joiden käyttöönotto ei edellyttänyt sopimista. Tämän vuoksi työnantaja voi yksipuolisesti luopua noudattamasta niitä tai yksipuolisesti muuttaa sopimusten sisältöä. Luopuminen ei siten edellyttänyt irtisanomisista. Koska mainitut sopimukset olivat muita sopimuksia kuin työehtosopimuksen 30 §:n tarkoittamia paikallisia sopimuksia eivätkä sopimukset olleet osa voimassa olevaa työehtosopimusta, ei näiden sopimusten voimassaoloa, rikkomista tai niistä johtuvia vaatimuksia voida tutkia työtuomioistuimessa.

ABB Tools Oy:n ja ABB Service Oy:n välisen liiketoimintakaupan seurauksena oli ABB Tools Oy:n NH ja NL -yksikön työntekijät siirtyneet 26.2.2001 lukien ABB Service Oy:lle ja sittemmin ABB Oy:lle. Tämän vuoksi asiassa oli käyty yt-neuvottelut 8.2., 22.2. ja 9.3.2001. Organisaatiota oli muutettu siten, että ABB Tools Oy:stä oli muodostettu kolme tulosyksikköä eli työkaluvalmistus, työkaluhuolto ja laitevalmistus.

Yt-neuvotteluissa oli sovittu, että jokaiselle siirtyvälle työntekijälle tehdään henkilökohtainen palkkalaskelma, jossa ABB Tools Oy:n ansioita verrataan ABB Service Oy:n ansioihin. Esimerkkilaskelma oli käyty läpi yt-neuvottelussa ja henkilökohtainen palkkalaskelma oli käyty läpi jokaisen työntekijän kanssa. Laskelmassa oli verrattu ABB Service Oy:n Vaasan huoltokeskuksen työntekijöille vuosina 1998 - 2000 maksettujen tulospalkkioiden keskiarvoa ABB Tools Oy:stä vastaavana aikana siirtyneille työntekijöille maksettuun tuotantopalkkioon. Tavoite oli ollut, että näin päästäisiin mahdollisimman samaan säännöllisen työajan ansioon sekä ABB Tools Oy:ssä että ABB Service Oy:ssä. Tämä oli tarkoittanut sitä, että siirtyneiden työntekijöiden aikapalkka oli noussut verrattuna ABB Tools Oy:n maksamaan aikapalkkaan, koska palkkiopalkan osuus oli ollut aikaisemmin suurempi. Työntekijät olivat esittäneet vaihtoehtona takuusummaa tulospalkkioon. Yhtiö ei ollut siihen suostunut.

ABB Tools Oy:ssä käytössä olleita palkkiopalkkaa koskevia sopimuksia ei tule noudattaa, koska suorituspalkkatyöt olivat päättyneet ja työn päättymisestä oli ilmoitettu työntekijöille ennen työn päättymistä. Se oli ilmoitettu yhtiön edustajan toimesta yt-neuvottelussa. Ilmoitus vastasi työehtosopimuksen 9 §:n määräyksen soveltamisohjeen neljännen kappaleen viimeistä virkettä, jonka mukaan suorituspalkkatyöt päättyvät silloin, kun työn päättymisestä on ilmoitettu työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kuusi työtuntia ennen työn päättymistä. Yt-menettelyn jälkeen oli siirtyneille työntekijöille alettu maksaa ABB Service Oy:n palkkaperusteiden mukaista aikapalkkaa.

ABB Tools Oy:n ja ABB Service Oy:n välisen liikkeen luovutuksena tapahtuneen liiketoimintakaupan johdosta käydyissä yt-neuvotteluissa oli palkkaustapaa koskeva asia käsitelty ja sovittu palkkiopalkkojen muuttamisesta aikapalkoiksi ja niitä täydentäväksi ABB Service Oy:n tulospalkkioksi, vaikka työnantaja olisi voinut ottaa käyttöön aikapalkan ja sitä täydentävän ABB Oy:n tulospalkkion ilman sopimusta. Aikapalkka oli työehtosopimuksen mukainen palkkaustapa. Työehtosopimuksen 10 §:n E-kohdan kuudennen momentin mukaan ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista. Tämä selvitys oli annettu yt-neuvotteluissa.

ABB Tools Oy:n palkkiopalkkojen käyttäminen oli mahdotonta liikkeen luovutuksen jälkeen, koska palkkiopalkat perustuivat suureksi osaksi ABB Tools Oy:n toiminnan tunnuslukuihin. ABB Tools Oy:n aikainen organisaatio oli muutettu työkaluvalmistus-, työkaluhuolto- ja laitevalmistusyksiköiksi. Jälkimmäinen oli yhdistynyt Oulun yksikön kanssa. ABB Tools Oy ei ollut toiminut liiketaloudellisin periaattein, vaan sen tarkoituksena oli ollut valmistaa tuotteita mahdollisimman halvalla muille ABB Oy:n tuotantoyksiköille. Yhtiö ei ollut tehnyt tulosta. Palkkiopalkkojen muuttuvia osia olivat esimerkiksi työvälineeseen käytetyt tunnit, toteutunut läpimenoaika, toimitusvarmuus, kausityönumeroiden toimitusvarmuus, kiinteähintaisten kauppojen toimitusvarmuus ja laskutus henkilökustannuksia tai tulosmarginaalia kohden. Näitä ei voida enää määrittää ja tämän vuoksi palkkiopalkkaa koskevien sopimusten soveltaminen ei olisi enää ollut mahdollista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

ABB Tools Oy:n ja ABB Service Oy:n välillä on 26.2.2001 tapahtunut liikkeen osan luovutus, jonka seurauksena ABB Tools Oy:n henkilöstöstä noin 100 työntekijää on siirtynyt ABB Service Oy:n, nykyisen ABB Oy:n, palvelukseen. Luovutushetkellä voimassa olleet työsuhteista johtuneet oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyneet työsuhde-etuudet ovat siirtyneet ABB Oy:lle. ABB Tools Oy:ssä siirtynyt henkilöstö oli työskennellyt palkkiopalkalla, josta oli solmittu paikalliset sopimukset meistivalmistusosaston osalta 14.6.1989, huolto- ja tuotantoautomaatio-osaston osalta 3.11.1997 sekä puristintyökaluosaston osalta 25.11.1997. ABB Oy:ssä työntekijät ovat siirtyneet työskentelemään aikapalkalla minkä lisäksi käytössä on ollut tulospalkkiojärjestelmä.

Erimielisyydessä on kysymys ensinnäkin siitä, oliko ABB Tools Oy:ssä sovittu käytettävästä palkkaustavasta työehtosopimuksin vai onko työnantaja voinut yksipuolisesti muuttaa sovellettavaa palkkaustapaa. Toiseksi erimielisyyttä on siitä, ovatko palkkiopalkkaussopimukset olleet ABB Oy:tä sitovasti voimassa 26.2.2001 tapahtuneen liikkeen luovutuksen jälkeen.

Palkkiopalkkaussopimusten sopimusluonne

Työehtosopimuksen 9 §:n mukaan käytettäviä palkkaustapoja ovat esimerkiksi liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat, saman määräyksen soveltamisohjeessa mainitut palkkaustavat ja paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat. Viitatuissa soveltamisohjeissa on tämän tuomion alussa todetulla tavalla sovittu muun muassa eri palkkiopalkkavaihtoehdoista.

Työtuomioistuimessa on metallialalla noudatettavasta paikallisesta sopimisesta kuultu todistajina Metallityöväen Liiton lakimiestä A:tata ja Teknologiateollisuus ry:n osastopäällikköä B:tä.

A on kertonut, että työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiset liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat, soveltamisohjeessa mainitut palkkaustavat eivät sulje pois 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisia paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovittuja ja kirjattuja palkkaustapoja. Paikallista sopimista ei ole 1 kohdan mukaisissa asioissa myöskään kielletty. Tällaisen paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset määräytyvät työehtosopimuksen 30 §:ssä mainitulla tavalla. Paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa. Työnantaja on paikallisella sopimuksella luopunut osasta työnjohto-oikeuttaa ja alistunut siihen, että sovitusta palkkaustavasta voidaan siirtyä johonkin muuhun 9 §:n 1 kohdassa mainittuun tapaan vain irtisanomisaikaa noudattamalla.

B:n mukaan työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja sen soveltamisohjeessa on liittojen välillä sovittu siitä, minkälaisia palkkaustapoja on käytettävissä. Nyt kysymyksessä oleviin palkkiopalkkaussopimuksiin on kirjattu liittojen sopima palkkaustapa. Niissä ei ole poikettu liittojen sopimista malleista. ABB Tools Oy:llä ei siten ole ollut tarvetta siirtyä työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin paikallisesti sovittaviin palkkaustapoihin. Työehtosopimus ei edellyttänyt paikallisen sopimuksen tekemistä, koska palkkausmalleista oli jo kertaalleen työehtosopimuksessa sovittu. Työehtosopimukseen otettiin valmiita palkkaustapavaihtoehtoja sen vuoksi, että haluttiin helpottaa paikallisen palkkauskäytännön monipuolistumista. Aiemmin työehtosopimus tunsi vain aikapalkan ja suoran urakan, minkä vuoksi oli ollut vaikeata saada käyttöön muita urakkatapoja ja palkkiopalkkoja.

Työtuomioistuin esitetyn selvityksen perusteella toteaa, että työehtosopimuksen nimenomaisen määräyksen nojalla palkkaustavasta voidaan tehdä paikallinen sopimus. Työehtosopimus ei edellytä paikallisen sopimuksen solmimista silloin, kun palkkaustavaksi valitaan joku työehtosopimukseen kirjattu palkkaustapavaihtoehto, vaan tämä voidaan ottaa käyttöön ja vastaavasti sen käytöstä luopua työnantajan määräyksellä. Kuitenkaan työehtosopimuksesta ei työtuomioistuimen mielestä ole johdettavissa rajoitusta solmia paikallista sopimusta palkkaustavasta myöskään silloin, kun palkkaustapa perustuu samoille periaatteille, joista työehtosopimuksessa on sopijaliittojen välillä sovittu. Kun tällainen sopimus tehdään, siihen on sovellettava työehtosopimuksen 30 §:n paikallista sopimista koskevia määräyksiä.

ABB Tools Oy:ssä sovelletut palkkiopalkkasopimukset ovat edellä todetun mukaisesti paikallisia sopimuksia käytettävästä palkkaustavasta. Sellaisena ne ovat voimassa olevan työehtosopimuksen osa. Toistaiseksi voimassa olevaksi solmittuna ne voidaan työehtosopimuksen 30 §:n mukaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Meistinvalmistusosaston palkkaustavasta tehty sopimus oli sovittu irtisanottavaksi yhden kuukauden ja muut kaksi sopimusta kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Paikallisten sopimusten voimassaolo

Työtuomioistuimessa on palkkiopalkkaussopimuksista ja niiden voimassaolosta kuultu, entistä pääluottamusmiestä C.tä, pääluottamusmies D:tä, työsuojeluvaltuutettu E:tä, entistä pääluottamusmiestä F:ää, varapääluottamusmies G:tä, ABB Oy:n liikkeen luovutuksen aikaista henkilöstöjohtajaa H:ta, ABB Oy:n silloista aluejohtajaa I:tä ja ABB Tools Oy:n liiketoimintayksikön johtajaa J:tä.

Todistajien kertoman ja työtuomioistuimelle esitettyjen yhteistoimintaneuvottelupöytäkirjojen perusteella on riidatonta, että liikkeen luovutuksen johdosta käydyssä ensimmäisessä yhteistoimintaneuvottelussa 8.2.2001 oli käyty läpi ABB Tools Oy:ssä sovelletut paikalliset sopimukset. Tuolloin oli työnantajan puolelta ilmoitettu, että sopimukset palkkiopalkoista tulevat päättymään ja että siirtymähetkellä kaikilla siirtyvillä työntekijöillä tulisi olemaan ABB Service Oy:ssä sovelletut palkkaperusteet. Esitetyn selvityksen mukaan nyt kysymyksessä olevan kolmen palkkiopalkkasopimuksen soveltaminen on ilmoituksen mukaisesti päättynyt liikkeen luovutushetkellä 26.2.2001. Kun sopimukset eivät siten enää ole voimassa, arvioitavaksi jää, onko työnantaja rikkonut työehtosopimusta, kun se on päättänyt palkkiopalkkasopimukset noudattamatta sovittua irtisanomisaikaa.

Työehtosopimuksen rikkominen

Yhteistoimintaneuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan eräs keskeisimmistä kysymyksistä neuvotteluissa on ollut uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen. Neuvotteluissa on myös tullut selväksi, että uusi työnantaja ei tule soveltamaan siirtyvään henkilöstöön paikallisia palkkiopalkkasopimuksia enää liikkeen luovutuksen tapahduttua. Työnantajan ilmoitus on kirjattu yhteistoimintaneuvottelusta laadittuun pöytäkirjaan. Tältä pohjalta myös työntekijät ovat neuvotelleet uuteen tulospalkkausjärjestelmään siirtymisestä ja sen ehdoista. Neuvotteluissa on päädytty tiettyyn neuvottelutulokseen, joka on ollut tarkoitus esitellä yhtiön ylimmän johdon ja toisaalta työntekijöiden hyväksyttäväksi.

ABB Oy on liikkeen luovutuksesta alkaen ryhtynyt soveltamaan myös siirtyvään henkilöstöön yhtiössä aiemmin sovellettua tulospalkkausjärjestelmää. Yhtiön menettely, joka on ollut sen yhteistoimintamenettelyssä antaman ilmoituksen mukainen, voidaan työtuomioistuimen mielestä näissä olosuhteissa ymmärtää tuotantopalkkiosopimusten päättämistä tarkoittavaksi tahdonilmaisuksi. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että yhteistoimintaneuvotteluissa olisi syntynyt sopimus paikallisten sopimusten voimassaolon päättymisestä irtisanomisaikaa noudattamatta.

Olosuhteet ovat liikkeen luovutuksen myötä muuttuneet siinä määrin, että palkkiopalkkasopimusten soveltaminen ainakaan sellaisenaan ei olisi jatkossa ollut tarkoituksenmukaista tai kaikilta osin edes mahdollista. Sopimuksissa on siltä varalta, että sopimusten muuttamisesta vastaamaan muuttuneita olosuhteita ei päästä yhteisymmärrykseen, sovittu mahdollisuudesta irtisanoa sopimus suhteellisen lyhyellä irtisanomisajalla. Tässä tapauksessa sopimukset on kuitenkin päätetty irtisanomisaikaa noudattamatta.

ABB Tools Oy:ssä sovelletut paikalliset tuotantopalkkiosopimukset ovat liikkeen luovutuksen jälkeen sitoneet luovutuksen saajaa eli ABB Oy:tä. ABB Tools Oy:n ei ole edes väitetty tehneen mitään irtisanoakseen tuotantopalkkiosopimukset. Uusi työnantaja on voinut irtisanoa paikalliset tuotantopalkkiosopimukset liikkeen luovutuksesta lukien päättymään sopimuksissa sovitun irtisanomisajan kuluttua. Kun työnantaja on lopettanut sopimusten soveltamisen ilman irtisanomisaikaa, se on menetellyt näiden työehtosopimuksena sovellettavien sopimusten irtisanomislausekkeiden vastaisesti.

ABB Oy:llä on ollut ilmoittamansa perusteet siirtyä yhtenäiseen palkkausjärjestelmään. Tässä tarkoituksessa se on pyrkinyt yhteistoimintaneuvotteluissa saavuttamaan siirtyvien työntekijöiden kanssa yhteisen näkemyksen ABB Oy:n tulospalkkausjärjestelmään siirtymisen ehdoista. Vaikka työntekijöiden edustajat ovat yhteistoimintaneuvotteluissa olleet valmiita neuvottelemaan asiasta, yhtiöllä ei kuitenkaan ole ollut perusteita katsoa, että tulospalkkaukseen siirtymisestä olisi syntynyt sopimus työntekijöiden kanssa. Laiminlyödessään tässä tilanteessa noudattaa paikallisissa sopimuksissa sovittua irtisanomismenettelyä yhtiön olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Yhtiö on tämän vuoksi velvollinen maksamaan hyvityssakkoa Metallityöväen Liitolle.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos huomioon ottaen ABB Oy on velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut. Vaatimuksen määrä 8 495,58 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että ABB Oy on ollut velvollinen noudattamaan liikkeen luovutuksesta 26.2.2001 lähtien kanteessa tarkoitettuja paikallisia tuotantopalkkiosopimuksia niiden irtisanomisajan.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla ABB Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Metallityöväen Liitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 1 500 euroa.

Lisäksi ABB Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 8 495 eurolla 58 sentillä. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Vannela, Leivo ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.