Labor court dismissed union claim for cold room allowance as meat processing room did not match original agreement intent.

Kanteessa oli kysymys lihankäsittelyhuoneessa työskennelleen työntekijän oikeudesta kylmähuonelisään.

Lihankäsittelytila ei käyttötarkoituksensa ja lämpötilansa puolesta vastannut sitä, mitä kylmähuonelisää koskevalla määräyksellä oli alun perin tarkoitettu. Lisää oli myös käytännössä maksettu vain työskentelystä maitotaloustuotteiden säilytystä ja myyntiä varten varatussa tilassa. Kun asiasta ei ollut aiemmin tullut erimielisyyttäkään, työntekijäliiton kanne hylättiin.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 62

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Helsinki

VASTAAJA

Kaupan Työnantajaliitto KTL ry, Helsinki

KUULTAVA

Lasse Aaltonen Oy, Turku

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.6.2003

Pääkäsittely 8.9.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 1.3.2000 - 28.2.2001 voimassa olevassa kaupan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kylmä- ja pakkashuonelisä

14. Kylmähuonelisä maksetaan työntekijän työskennellessä pääasiallisesti myymälän kylmähuoneessa.

Lisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa, että A:lla on kaupan työehtosopimuksen 12 §:n 14 kohdan mukaan oikeus työskenneltyään lihanpakkaajana myymälän lihapakkaamossa ja lihansäilytyshuoneessa oikeus kylmähuonelisään 1.5.1993 - 31.1.2000 väliseltä ajalta, ja

velvoittaa Kaupan Työnantajaliiton korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kaupan Työnantajaliiton jäsen Lasse Aaltonen Oy on kieltäytynyt maksamasta A:lle kaupan työehtosopimuksen mukaista kylmähuonelisää, vaikka A on toiminut lihanpakkaajana myymälän lihapakkaamossa ja lihansäilytyshuoneessa 1.5.1993 lähtien 11.8.2000 saakka. A:n työsuhde kokonaisuudessaan on alkanut toisissa tehtävissä jo ennen tätä jaksoa ja jatkunut vielä vuosiloman jälkeen 23.8.2000 lähtien hedelmä- ja vihannesosastolla aina työsuhteen päättymiseen saakka 30.4.2001.

Lihanpakkaajan toimenkuvaan on kuulunut lihan paloittelu ja pakkaaminen, joista on maksettu kaupan työehtosopimuksen I myyjäryhmän mukaista palkkaa. Työskentelytilan lämpötila on ollut keskimäärin +13 - 15 celsiusastetta. Työpiste on ollut elintarvikemyymälän taustatiloissa sijaitseva lihapakkaamo, josta käsin A on lisäksi hakenut tuotteita lihansäilytyshuoneesta. Lämpötila lihan säilytyshuoneessa on ollut huomattavasti alle +10 asteen. Kaupan normaali työskentelylämpötila on selvästi korkeampi.

Työehtosopimuksen määräys kylmähuonelisästä edellyttää, että työntekijä työskentelee pääasiallisesti kylmähuoneessa. A on työskennellyt pelkästään lihapakkaamossa ja osittain lihan säilytyshuoneessa. Hänen työkohteensa on ollut myymälän kylmähuone. A on käynyt vain hetkittäin tarkistamassa ja täydentämässä myymälän puolen liha- valikoimaa. Koska samassa työtehtävässä on ollut useita muitakin työntekijöitä, käynnit myymälässä eivät ole olleet pelkästään hänen vastuullaan. Riitaa ei näin ollen ole siitä, onko lihapakkaamossa ja lihansäilytyshuoneessa tehty riittävä määrä työtä.

Työterveyslaitos on tehnyt työturvallisuuslaista (28.6.1958/299) selitysoppaan, jossa on esitetty suositukset työlämpötilaksi eri tehtävissä seuraavasti: paikallaan oleva työ 21 - 23, kevyt työ 19 - 23, keskiraskas työ 17 - 19 ja raskas työ 12 - 17 celsiusastetta. Samat tiedot on kirjattu myös uuden työturvallisuuslain (738/2002) soveltamisoppaan 39 §:ään. Suosituslämpötila on A:n työssä ollut siten +19 - 23 astetta. Hänen työympäristössään lämpötila on ollut selvästi alempi kuin työn raskaus edellyttäisi. Työskentely vaatii suojavaatteiden käyttämistä.

Kylmähuonelisä on luonteeltaan olosuhdelisä, jota maksetaan poikkeavissa olosuhteissa tehdystä työstä. Työpisteen nimikkeellä ei ole merkitystä. Kylmähuonelisä on otettu työehtosopimukseen 1.2.1974, jolloin kaupoissa ei vielä ole ollut erityisiä maitotuotteiden myynti- ja säilytystiloja, kuten nykyään. Etukäteen pakattua lihaa ei 1970-luvulla ollut edes myytävänä.

Kylmähuonelisä ei ole sisältynyt A:n kokonaispalkkaan, kun sitä ei ole eritelty eikä edes tarkoitettu maksettavan.

Paikalliset ja liittokohtaiset erimielisyysneuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan Työnantajaliitto ja Lasse Aaltonen Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A on työskennellyt pääosin hedelmä- ja vihannesosastolla ja myöhemmin lihanpakkaajana. Lämpötila näissä työkohteissa on pääsääntöisesti ollut selvästi yli +13 asteen.

Vuonna 1974 solmittuun työehtosopimukseen otettiin määräys kylmähuonelisästä: "Mikäli työntekijä pääasiallisesti työskentelee myymälän kylmähuoneessa, maksetaan hänelle 5 %:n suuruista lisää taulukkopalkasta laskettuna". Määräystä on sovellettu yhteisymmärryksessä kiistan osapuolina olevien järjestöjen välillä aina tähän saakka. Työehtosopimuksen mukaisina kylmähuoneina on aina pidetty myymälän maitotaloustuotteiden säilytykseen varattuja tiloja, joissa lämpötila on alle kuusi astetta.

Kylmähuoneita koskevia työehtosopimusmääräyksiä on muutettu vuonna 1980. Työehtosopimuksen palkkoja koskevaan 5 § on liitetty uusi 9 kohta, jossa todetaan seuraavaa: "Työntekijälle maksetaan niiltä työtunneilta, joina hän työskentelee pakkashuoneessa 20 %:lla korotettu palkka". Kyseisen vuoden työehtosopimusneuvotteluissa ei puututtu kylmähuonetta lämpimämmissä tiloissa työskentelevien työehtoihin. Niihin ei ole puututtu muulloinkaan. Maitotaloustuotteiden säilyttämistä koskevista tiloista tai niitä koskevista korvauksista ei ole vuoden 1974 jälkeen kertaakaan sovittu työehtosopimusosapuolten välillä. Kylmähuonelisää maksetaan vakiintuneesti vain maitohuoneessa työskentelystä.

Jos työntekijäliiton tavoitteena olisi näiden vuosien aikana ollut muuttaa edellä mainitun työehtosopimuksen määräystä, tai sen tulkintaa, asia olisi tullut ottaa liittojen välillä neuvoteltavaksi. Asiasta ei kuitenkaan ole neuvoteltu eikä sovittu, joten työehtosopimuksen tulkinnan tulee perustua vuonna 1974 sovitun työehtosopimuksen sisältöön ja vuosia jatkuneeseen tulkintaan. Tulkinta voi perustua ainoastaan työehtosopimusosapuolten välillä sovittuun. Työterveyslainsäädännön vaatimuksista ei ole poikettu.

Kylmähuonelisän olennaisena edellytyksenä on työskentelytilan lämpötila. Vaikka A on pääasiallisesti työskennellyt +13 - 15 celsiusasteen lämpötilassa, se ei riitä työehtosopimuksen mukaisen kylmähuonelisän maksamiseksi. Lisää ei muutenkaan makseta lihankäsittelyhuoneessa työskentelystä.

Joka tapauksessa A:lla ei ole oikeutta vaatimaansa korotukseen, sillä kylmähuonelisä on jo sisältynyt hänen kokonaispalkkaansa. A:n palkka on koko ajan ollut taulukkopalkkaa ja siihen tehtyä 5 %:n korotusta suurempi. Kylmähuonelisä on myös työehtosopimusmääräyksen mukaan voitu maksaa osana kokonaispalkkaa. Lasse Aaltonen Oy on kaikille normaalia viileämmissä tiloissa työskennelleille työntekijöille maksanut taulukkopalkkaa korkeampaa palkkaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Kaupan työehtosopimuksen 12 §:n 14 kohdan kylmä- ja pakkashuonelisää koskevan määräyksen mukaan kylmähuonelisää maksetaan työntekijän työskennellessä pääasiallisesti myymälän kylmähuoneessa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n mukaan lihanpakkaajana lihankäsittelytilassa ja lihansäilytyshuoneessa työskennelleelle A:lle olisi kuulunut maksaa kylmähuonelisää. Kaupan Työnantajaliitto KTL:n mukaan työehtosopimuksessa kylmähuoneella tarkoitettiin vain maitotuotteiden myynti- ja säilytystilaa. Lisä tuli joka tapauksessa maksettavaksi vain jääkaappilämpötilassa eli alle + 6 C asteessa työskentelystä. A:n työskentelypaikka oli tätä lämpimämpi, eikä hänellä siten ollut oikeutta kylmähuonelisään. Palkanlisään ei ollut oikeutta senkään vuoksi, että A:n kokonaispalkka oli ollut suurempi kuin taulukkopalkka kylmälisällä korotettuna.

Kylmätilojen kehityksestä esitetty selvitys

Selvityksenä kylmätilojen kehityksestä on esitetty todisteina Huurre Oy:n tiedotteita 1960- ja 1970-luvuilta. Esitteiden mukaan päivittäistavarakauppoihin on tuolloin ollut tarjolla maito- ja lihajäähdyttämöjen ohella jäähdyttämön yhteyteen liitettävä kylmäilmaverho meijerituotteille. Ilmaverho on tarkoittanut sitä, että meijerituotteet ovat olleet kylmähuoneesta suoraan asiakkaiden saatavilla.

Kylmähuoneiden kehityksestä on kuultu todistajana Ruokakesko Oy:n suunnittelupäällikköä B:tä. B on kertonut toimineensa myymäläsuunnittelutehtävissä Keskossa vuodesta 1978 lukien ja Ruokakesko Oy:ssä viimeiset kaksi vuotta.

B on kertonut, että 1970-luvulla kaupoissa ei ollut vielä erillisiä lihankäsittelyhuoneita. Liha varastoitiin lihanjäähdyttämössä, mutta se leikattiin ja käsiteltiin tiskin takana myymälälämpötilassa. Erilliset lihankäsittelytilat alkoivat yleistyä 1980-luvulla, mutta ne olivat lämpimämpiä kuin 1990-luvulla käyttöön otetut lihankäsittelytilat. Liha käsitellään ja pakataan lihankäsittelyhuoneessa, minkä jälkeen se viedään joko myyntiin tai takaisin kylmävarastoon. Nykyisin lihankäsittelyhuoneiden keskimääräinen lämpötila on +12 - 15 astetta, kun taas maitohuoneen lämpötila on noin +3 - 6 astetta. Lihankäsittelyhuoneiden lämpötila on korkeampi työolojen takia ja toisaalta sen vuoksi, että lihaa käsitellään huoneessa vain lyhyen aikaa.

A:n työskentelyolosuhteista esitetty selvitys

A:n työskentelyolosuhteista on kuultu todistajana luottamusmies C:tä. C on kertonut, että vuonna 1993 Lasse Aaltonen Oy:ssä remontoitiin lihankäsittelyä varten oma lihankäsittelytila. Tuolloin myös A oli siirtynyt työskentelemään jäähdytettyyn lihankäsittelyhuoneeseen. A työskenteli lihanleikkaamossa vuoden 2000 tammikuun loppuun asti. A oli valittanut C:lle kylmiä työskentelyolosuhteita. C oli esittänyt työnantajalle vaatimuksen kylmähuonelisän maksamisesta A:lle ensimmäisen kerran vuonna 1996 tai 1997.

C oli itse käynyt viikoittain toteamassa A:n työpisteessä olleesta lämpömittarista, että lihanleikkaamon lämpötila oli ollut +7 - 10 astetta. A:n työpisteen yläpuolella oli ollut kylmäilmapuhallin. A:n työpiste oli lisäksi sijainnut lihankäsittelytilan perällä eikä lähellä liukuovea, josta tuli huoneeseen lämpimämpää ilmaa ovea avattaessa. C:n arvion mukaan lihansäilytyshuoneen lämpötila oli vielä kylmempi eli noin +5 - 6 astetta.

Se, että työsuojeluvaltuutetun muistiinpanoissa lihanleikkaamon lämpötilaksi oli merkitty +13 - 15 astetta, johtui C:n mukaan siitä, että työntekijät olivat ajoittain säätäneet lämpötilaa ylöspäin saadakseen työskennellä hiukan lämpimämmissä olosuhteissa. Lisäksi C on kertonut, että lihanleikkaamon lämpötila laski öisin, mikä kävi ilmi siitä, että pakkauskone oli ollut aamuisin "jumissa" ja huoneen lattia huurussa.

Kylmähuonelisän maksamiskäytäntö

Kylmähuonelisän maksamiskäytännöstä on kuultu todistajina luottamusmies C:tä ja Kaupan Työnantajaliiton asiamiestä D:tä.

C on kertonut, että Lasse Aaltonen Oy:ssä ei ole maksettu kylmähuonelisää työntekijöille, jotka ovat työskennelleet lihankäsittelyhuoneessa. Sen sijaan lisää maksetaan työntekijöille, jotka työskentelevät niin sanotussa maitokaapissa. C ei osannut kertoa, maksetaanko jossakin muussa yrityksessä lihankäsittelyhuoneessa työskentelystä kylmähuonelisää.

D on kertonut työskennelleensä Kaupan Työnantajaliitossa asiamiehenä 23 vuotta. Selvittääkseen työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytäntöä hän oli ottanut yhteyttä 21:een päivittäistavaroita myyvään yritykseen. Näistä 17:ssä lihankäsittelyyn oli osoitettu erillinen jäähdytetty tila. Selvityksen mukaan erilliset lihankäsittelytilat olivat yleisimpiä K-ryhmään kuuluvissa kaupoissa. Muiden ryhmittymien kaupat myivät enimmäkseen tehtaalla valmiiksi pakattuja tuotteita. D:n tekemän selvityksen mukaan lihankäsittelyhuoneissa työskenteleviä työntekijöitä oli yhteensä 11. Niissä yrityksissä, joissa oli erillinen lihankäsittelytila, yhdessäkään ei kuitenkaan maksettu siellä työskentelystä kylmähuonelisää. Keskusteluissa ei tullut esille, että kylmähuonelisää olisi näissä tapauksissa edes vaadittu.

D:n käsityksen mukaan kylmähuonelisä voi tulla maksettavaksi vain jääkaappilämpötilassa työskentelystä, mikä tarkoittaa +2 - 6 asteen lämpötilassa työskentelyä. Valtaosa lihankäsittelyhuoneista työskentelevistä työntekijöistä työskentelee +10 - 15 asteen lämpötilassa. Kaupan Työnantajaliittoon ei ole tullut kysymyksiä siitä, pitäisikö lihankäsittelyhuoneessa työskentelystä maksaa kylmähuonelisää.

Arviointi ja johtopäätökset

Osallisliitot ovat ottaneet vuonna 1974 työehtosopimukseen määräyksen kylmä- ja pakkashuonelisästä. Määräyksen mukaan kylmähuonelisä maksetaan työntekijän työskennellessä pääasiallisesti myymälän kylmähuoneessa. Määräyksessä ei tarkemmin kerrota, mitä kylmähuoneella tarkoitetaan tai minkälainen työskentelylämpötila oikeuttaa lisään.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä työehtosopimusmääräykseen johtaneista neuvotteluista. Sen sijaan näyttöä on esitetty kylmätilojen kehityksestä 1970-luvulta alkaen. Selvityksen mukaan kaupoissa ei vielä 1970-luvulla ollut erillisiä jäähdytettyjä lihankäsittelytiloja. Tuona aikana olivat kuitenkin käytössä lihan- ja maidonjäähdyttämöt sekä kylmäilmaverholla varustetut tilat maitotuotteiden säilytystä ja myyntiä varten. Lihan ja maidon jäähdyttämöt olivat tiloja, jonne tuotteita vietiin tai josta niitä käytiin hakemassa, mutta niissä ei työskennelty jatkuvasti. Ainoa työskentelytila, jossa työntekijät joutuivat työskentelemään pidempiä aikoja, oli meijerituotteiden säilytykselle ja myynnille varattu tila. Lihankäsittelytilat tulivat käyttöön seuraavalla vuosikymmenellä, ja näiden tilojen lämpötilarajoista on annettu viranomaismääräyksiä 1980-luvun lopulta alkaen.

Selvitys työtuomioistuimen mielestä osoittaa, että esillä olevasta määräyksestä neuvoteltaessa osapuolet ovat vuonna 1974 voineet pitää silmällä vain meijerituotteiden säilytykselle ja myynnille varattua tilaa. Tällaisen tilan lämpötilavaatimus on nykyisin alle +6 astetta, mistä se ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole tuolloinkaan voinut sanottavasti poiketa tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen.

Määräyksen soveltamiskäytännöstä esitetyn näytön mukaan kylmähuonelisää on maksettu vakiintuneesti vain maitohuoneessa työskentelystä. Lisää ei sen sijaan ole maksettu lihankäsittelyhuoneessa tehtävästä työstä. Soveltamiskäytäntöä ei ole aiemmin riitautettu.

Esitetyn selvityksen mukaan A on työskennellyt pääasiallisesti lihankäsittelytilassa, jonka lämpötila on vaihdellut +7 asteesta +15 asteeseen. Tila ei käyttötarkoituksensa ja lämpötilansa puolesta vastaa sitä, mitä kylmähuonelisää koskevalla määräyksellä on edellä esitetyn mukaan alun perin tarkoitettu. Määräystä ei ole sen soveltamiskäytännössäkään ulotettu koskemaan työskentelyä lihankäsittelyhuoneissa, jotka ovat tulleet käyttöön myöhemmin. Kanteessa mainituilla työskentelylämpötilaa koskevilla työturvallisuuslain soveltamisohjeilla ei ole merkitystä tulkittaessa työehtosopimuksessa tarkoitetun olosuhdelisän edellytyksiä.

Kanteessa esitettyä tulkintaa ei edellä selostetuista syistä voida vahvistaa. Tähän arvioon päätyessään työtuomioistuin ei ota kantaa siihen, onko kylmähuonelisä tullut maksetuksi A:lle osana hänen kokonaispalkkaansa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Palvelualojen ammattiliitto PAM on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Lasse Aaltonen Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 800 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM velvoitetaan korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Lasse Aaltonen Oy:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Hynönen. Sihteeri on ollut Hotti.

Tuomio on yksimielinen.