Labor court dismisses union claims regarding collective agreement interpretation and procedural disputes over seasonal pay adjustments.

Työehtosopimuksessa oli määräykset menettelystä, jota noudattaen kausipalkkojen tarkistuksesta tuli neuvotella ja sopia ennen kuin työnantajan esittämä, vaikutuksiltaan olennainen työnjärjestely saatiin panna toimeen. Tuomiossa katsottu, että järjestelyn olennaisuutta koskevasta erimielisyydestä oli voitu neuvotella samassa yhteydessä kuin kausipalkoistakin, eikä tulkintariidasta siis ollut tarpeen neuvotella erikseen työehtosopimuksen mukaisessa yleisessä erimielisyyksien selvittelyjärjestyksessä. Kanteen tutkimista vastaan tällä perusteella esitetty oikeudenkäyntiväite hylättiin.

Työehtosopimuksen osapuolena olevalla työnantajaliitolla ei ollut sellaista asemaa, että se olisi voinut esittää jutussa vaatimuksia työntekijöiden keskusjärjestöä vastaan, vaikka keskusjärjestöjen välistä pöytäkirjaa oli noudatettava työehtosopimuksen osana. Allekirjoittamalla sopimuskokonaisuuteen liittyvän, kausipalkka-asioissa noudatettavaa sovintomenettelyä koskevan pöytäkirjan keskusjärjestöt eivät olleet yhtyneet liittojen väliseen työehtosopimukseen siten kuin työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetaan. Keskusjärjestöä vastaan esitetyt vaatimukset jätettiin tutkimatta.

Pöytäkirjan oikeaa sisältöä koskevat vahvistusvaatimukset voitiin kuitenkin tutkia osallista työntekijäliittoa vastaan esitettyinä. Näidenkään vaatimusten tutkiminen ei edellyttänyt, että erimielisyydet olisi saatettu sovintomenettelyn ohella muussa järjestyksessä erikseen neuvoteltavaksi.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 58

KANTAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

VASTAAJA

Paperiliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.5.2003

Pääkäsittely 19.8.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 15.12.2000 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 §

AIKAPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.

Suoritettaessa sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään ja laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehille ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.

Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.

Ammattiryhmittelystä ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 §

SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtakunnansovittelijan Paperiliiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ry:n välisen erimielisyyden ratkaisemiseksi 6.2.1979 tekemässä sovintoesityksessä on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paperialan työehtosopimuksen 11 §:n edellyttämän neuvottelujärjestelmän tehostaminen

Paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen 11 §:n 1. kohdan muistutus 1:ssä on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vaikka osapuolet ovatkin olleet periaatteessa yksimielisiä siitä, että em. työehtosopimuksen kohdan tarkoituksena on turvata toisaalta työntekijöille uusia työnjärjestelyjä vastaava palkka ja toisaalta uusien koneiden ja laitteiden käyttöönotto niiden valmistuttua, ei käytännössä ole voitu välttyä tätä pykälää koskevilta tulkintaerimielisyyksiltä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi osapuolet ryhtyvät seuraaviin neuvottelujärjestelmää tehostaviin toimenpiteisiin:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Ellei paikallisten osapuolten kesken päästä yksimielisyyteen tai jos niiden neuvottelujen epäonnistuminen on ennakoitavissa, on liittojen huolehdittava siitä, että erimielisyys siirretään riittävän ajoissa liittotasolle.

5. Tämän jälkeen velvoite asian ratkaisemisesta tulee ensisijaisesti liittojen tehtäväksi. Vasta kussakin tapauksessa erikseen pidetyn liittojen johdon neuvottelujen jälkeen voidaan jommankumman puolen niin vaatiessa alistaa asia keskusliitoille. Keskusliitot ovat laatineet neuvottelumenettelystään oman pöytäkirjansa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Työnantajain Keskusliitto ry:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä 5.2.1979 tehdyssä pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Todettiin, että paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan muistutus 1:n mukaisesti keskusjärjestöjen ratkaistavaksi alistetut riitakysymykset ratkaistaan tässä pöytäkirjassa sovitulla tavalla.

2 § Todettiin, että sopimusmääräyksen soveltamisesta keskusjärjestötasolla vastaavat kummankin osapuolen nimeämät järjestöjen vastuullista johtoa edustavat neuvottelijat.

3 § Sovittiin, että tässä pöytäkirjassa tarkoitetut keskusjärjestöille alistetut riitakysymykset ratkaistaan ensisijaisesti 2 kohdassa tarkoitettujen neuvottelijoiden kesken. Elleivät he kahden viikon kuluessa riitakysymyksen alistamisesta keskusjärjestöjen ratkaistavaksi sovi asiaa, ratkaistaan riitakysymykset lautakunnassa, jonka muodostavat neuvottelijoiden lisäksi näiden yhteisesti valitsema puolueeton puheenjohtaja. Puheenjohtaja valitaan tehtävään määräajaksi ja hänen valinnastaan on ensimmäisen kerran sovittava huhtikuun 1979 loppuun mennessä. Lautakunnan on ratkaistava sille alistetut riitakysymykset, ellei keskusjärjestöjen välillä muuta sovita, viikon kuluessa siitä, kun riita on saatettu sen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa paperiteollisuuden työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan muistutus 1:n, 6.2.1979 tehdyn välitysesityksen ja 5.2.1979 allekirjoitetun Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välisen pöytäkirjan oikeaksi tulkinnaksi, että

1) sen jälkeen kun paikallisissa ja liittojen asiamiesten välisissä neuvotteluissa oli jääty erimielisiksi työnantajan Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla esittämistä työtehtävien ja kausipalkkojen muutoksista, ja kun Metsäteollisuus ry oli 19.6. ja 13.8.2002 esittänyt asiasta Paperiliitolle neuvotteluja, Paperiliiton on nimettävä liiton johdon neuvottelija ja neuvoteltava erimielisyysmuistiosta 6.2.1979 allekirjoitetun sovintoesityksen 5 kohdan mukaisesti,

2) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n on Metsäteollisuus ry:n alistettua 26.8.2002 erimielisyyden keskusjärjestöjen ratkaistavaksi nimettävä järjestön vastuullista johtoa edustava neuvottelija ja neuvoteltava asiassa 5.2.1979 allekirjoitetun pöytäkirjan 3 §:n mukaisesti,

3) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n nimeämällä vastuullista johtoa edustavalla neuvottelijalla on velvollisuus osallistua sovintolautakunnan puheenjohtajan 8.10.2002 koolle kutsumaan kokoukseen, ja

4) sovintolautakunta on oikeutettu ratkaisemaan sovintolautakunnan toimivaltaa koskevan kysymyksen 5.2.1979 allekirjoitetun pöytäkirjan 3 §:n mukaisesti.

Lisäksi Metsäteollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Paperiliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtailla oli käyty paikallisia neuvotteluja, joissa työnantaja oli halunnut sopia työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan muistutus 1:n mukaisista muutoksista työtehtäviin siten, että PK 1:llä VR-järjestelijän ja jälkikäsittelijän työtehtävät yhdistetään VR-jälkikäsittelijä -nimiseksi työtehtäväksi ja sovitaan uuden työtehtävän kausipalkasta sekä lisätään yksi työtehtävä 1-konemiehelle. Neuvottelujen syynä oli ollut, että työtehtävät olivat vähentyneet laiteinvestointien seurauksena tapahtuneiden työtapamuutosten myötä. Työnantaja oli 29.1.2002 tehnyt esityksen työtehtävien muuttamiseksi ja 19.3.2002 esityksen uusiksi kausipalkoiksi. Työntekijäpuoli ei kuitenkaan ollut suostunut sopimaan työtehtävien yhdistämisestä.

Asiassa oli toukokuussa 2002 käyty neuvotteluja liittojen välillä. Metsäteollisuus ry siirsi asian liittojen johdolla neuvoteltavaksi välitysesityksen 6.2.1979 kohta 5:n mukaisesti, nimesi neuvottelijakseen Metsäteollisuus ry:n asiamiehen ja pyysi Paperiliittoa nimeämään edustajansa. Paperiliitto kieltäytyi neuvottelemasta ja nimeämästä edes neuvottelijaa. Metsäteollisuus ry uusi vaatimuksensa kahta kuukautta myöhemmin, jolloin Paperiliitto kieltäytyi jälleen. Tämän jälkeen Metsäteollisuus ry alisti erimielisyyden työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan muistutus 1:n mukaisesti keskusliittojen ratkaistavaksi. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ei kuitenkaan suostunut neuvottelemaan asiasta katsoen, ettei kysymyksessä ollut työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan muistutus 1:n mukainen riita.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ry, nykyinen Metsäteollisuus ry, ja Paperiliitto olivat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoesityksen 6.2.1979. Tästä seurasi, että sovintoesityksen pohjana olevaa 5.2.1979 allekirjoitettua STK-SAK -pöytäkirjaa noudatetaan ja sovelletaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana ja sen oikeusvaikutuksin. Keskusjärjestöt ovat omasta aloitteestaan sitoutuneet pöytäkirjassa yksilöidyin tavoin ratkaisemaan 11 §:n erimielisyydet ja toimimaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen toteuttamiseksi noudattaen paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöä ja tulkintoja. Tämän tosiseikaston perusteella keskusjärjestöt ovat sidotut työehtosopimukseen. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK oli työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti sidottu noudattamaan paperiteollisuuden työehtosopimusta.

Pöytäkirjalla 5.2.1979 keskusjärjestöt olivat hyväksyneet, että niille voitiin alistaa paperiteollisuuden työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan muistutus 1:n soveltamista koskeva riita. Alistamisen voi tehdä kumpi tahansa työehtosopimuksen osallisista Metsäteollisuus ry tai Paperiliitto. Alistamisesta seuraa, että keskusjärjestöt ovat oikeutettuja ja velvollisia ratkaisemaan erimielisyyden työehtosopimuslain mukaisin oikeusvaikutuksin. Neuvottelumenettelyä koskevat määräykset ja sopimukset muodostavat osapuolten yhdessä hyväksymän kokonaisuuden. Sen tarkoituksena on ratkaista työehtosopimuksen 11 §:n käytännön soveltamista koskevat riidat niin, että suunniteltujen työnjärjestelyjen edellyttämät muutokset työtehtävissä voidaan panna toimeen sopien samalla työehtosopimuksessa määrätyin tavoin muutoksista kausipalkkojen tuntipalkkoihin.

Sitoutuminen alistettujen riitojen ratkaisemiseen merkitsee sitä, ettei mikään osapuolista Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Metsäteollisuus ry tai Paperiliitto voi kieltäytyä ottamasta käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi pyydettyä erimielisyyttä. Kieltäytyminen vesittää sovitun järjestelmän ja merkitsee työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan muistutus 1:ssä ja 30 §:n 4 kohdan muistutus 2:ssa todettujen neuvottelujärjestysmääräysten vastaista menettelyä.

VASTAUS

Oikeudenkäyntiväite

Paperiliitto, jonka lausumaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Paperiliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Metsäteollisuus ry lähetti Paperiliitolle kanteessa kerrotulla tavalla kahteen otteeseen kirjeen, jossa se edellytti Paperiliiton nimeävän johtotason neuvottelijan työehtosopimuksen 11 §:n muistutus 1:n mukaisen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Paperiliitto kieltäytyi nimeämästä neuvottelijaa sillä perusteella, että kyseessä ei ollut lainkaan kyseisen työehtosopimuksen kohdan tarkoittama asia.

Työehtosopimuksen 11 § koskee otsikkonsa mukaisesti aikapalkkoja. Määräyksen tarkoituksena oli ollut luoda neuvottelujärjestelmä, jolla voidaan ilman tarpeetonta ajanhukkaa ratkaista sellaiset investointeihin tai muihin työolosuhteissa tapahtuneisiin muutoksiin liittyvät palkantarkistukset, joista työpaikalla ei päästä yksimielisyyteen. Sopimusmääräykseen liittyi erityinen neuvottelujärjestelmä, jonka pääkohdat olivat määräykseen liittyvässä muistutus 1:ssä. Työehtosopimuksen 11 §:n muistutus 1:n neuvottelujärjestys oli luotu vain sellaisia tilanteita varten, jolloin oli kysymys työnjärjestelyihin liittyvistä aikapalkkojen muutoksista. Tätä neuvottelujärjestystä ei voida soveltaa muihin työehtosopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskeviin erimielisyyksiin. Sen sijaan niistä tuli neuvotella työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesti.

Liittojen välillä oli ollut erimielisyyttä siitä, oliko nyt esillä oleva riita-asia lainkaan työehtosopimuksen 11 §:n muistutus 1:ssä tarkoitettu asia. Kysymys oli siis työehtosopimuksen määräysten oikeaan sisältöön liittyvästä erimielisyydestä. Kyseessä oli työehtosopimuksen 30 §:ssä tarkoitettu sopimuksen tulkinta. Sopimuksen 30 §:n 1 kohdan ensimmäisessä kappaleessa oli määritelty määräyksen soveltamisala siten, että jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamista syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtailla laadittu erimielisyysmuistio oli allekirjoitettu 13.5.2002 ja toimitettu sen jälkeen osallisille liitoille. Liittojen välillä käydyissä keskusteluissa Metsäteollisuus ry:n edustaja ilmoitti välittömästi, että he siirtävät asian eteenpäin 11 §:n muistutus 1:n mukaisessa neuvottelujärjestyksessä. Työnantajaliitto ei ollut halukas neuvottelemaan sopimuksen 30 §:n mukaisesti siitä, oliko Veitsiluodon asia lainkaan kyseisen erityisen neuvottelujärjestyksen mukaan ratkaistavissa.

Työehtosopimuksen 30 §:ssä oli 2 kohdan jälkeen varsin yksityiskohtaiset määräykset erimielisyysneuvotteluissa noudattavista menettelytavoista. Määräysten mukaan liittojen välisessä neuvottelussa tehdyt ratkaisut merkitään neuvottelusta laadittavaan pöytäkirjaan. Erikseen oli vielä määrätty, että liittojen neuvottelujen päättyessä tuloksettomina oli siitä laadittava liittojen välinen erimielisyyspöytäkirja. Tämän jälkeen oli poikkeuksena normaalimenettelyyn todettu, että työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne viedä työtuomioistuimeen ilman liittojen välistä neuvottelua. Tulkintariitojen käsittelyä koskevien määräysten lopuksi oli 30 §:n 3 ja 4 kohdassa todettu, että viime kädessä sopimuksen tulkinta voidaan saattaa työtuomioistuimen tai paperiteollisuuden välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Metsäteollisuus ry:n kanteessa oli kysymys työehtosopimuksen 11 §:n sisältöä koskevasta tulkintariidasta. Tulkintariidan luonne näkyi jo siitä, että kanteessa oli vaadittu vahvistettavaksi eräiden sopimusmääräysten oikea sisältö. Näin ollen asiasta olisi työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesti tullut käydä liittojen välillä yksityiskohtainen neuvottelu, jossa riidan kohde ja osapuolten kannanotot olisi riittävän perusteellisesti käyty läpi ja laadittu neuvottelusta erimielisyyspöytäkirja. Metsäteollisuus ry oli koko prosessin ajan halunnut siirtää ratkaisuvallan asiassa pois liittojen neuvottelijoiden ja toimivaltaisten ratkaisuelinten käsistä. Näin menetellen se oli sivuuttanut työehtosopimuksessa sovitun liittojen välisen neuvottelumenettelyn. Näin ollen työtuomioistuimen ei työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla tulisi ottaa vahvistusvaatimuksen ensimmäistä vaatimusta käsiteltäväksi.

Metsäteollisuus ry oli toiminut osallisten liittojen välillä 11 §:n osalta noudatettujen vakiintuneiden menettelytapojen vastaisesti myös siten, että se ei ollut vienyt asiaa liittojen yhteisesti asettaman niin sanotun oleellisten muutosten toimikunnan käsittelyyn. Tämä toimikunta oli jo vuosien ajan paikallisten osapuolten jäädessä erimielisiksi pyrkinyt ratkaisemaan, oliko jossakin tuotantolaitoksessa esitetty työnjärjestely sellainen oleellinen muutos, joka aiheuttaisi tarpeen 11 §:n mukaiseen aikapalkkojen tarkistamiseen. Nyt esillä olevassa Veitsiluodon tapauksessa oli kysymys juuri siitä, oliko tehtaalla esitetty tällaisia muutoksia. Mitään muutoksia ei ollut esitetty, mutta työnantajaliiton riitautettua tämän näkemyksen olisi sen tullut viedä asia oleellisten muutosten toimikunnan käsiteltäväksi.

Kanteen vahvistusvaatimukset oli ensimmäistä vaatimusta lukuun ottamatta kohdistettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:hon ja ne perustuivat STK-SAK -pöytäkirjaan. Paperiliitto ei voinut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puolesta vastata kanteessa esitettyihin vaatimuksiin. Työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin mukaan osallinen vastaa kanteeseen niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Tämä sidottujen piiri taas on määritelty työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa. Näissä lainkohdissa oli mainittu ainoastaan osallisten yhdistysten jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät. Ne eivät siten voineet koskea Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ta, joka ei ollut Paperiliiton jäsenyhdistys.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ta vastaan tehdyt vahvistusvaatimukset oli jätettävä tutkittavaksi ottamatta. Metsäteollisuus ry:llä ei ollut laillisia perusteita haastaa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ta kuultavaksi. Metsäteollisuus ry:llä ei myöskään ollut kannevaltaa STK-SAK -pöytäkirjan sisältöä ja tulkintaa koskevassa asiassa. Vaatimukset eivät perustuneet mihinkään Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ta työehtosopimuslain 1 tai 4 §:n nojalla sitovaan työehtosopimukseen. Työtuomioistuimen tuomion TT 1968-49 mukaan edes työehtosopimuksen hyväksynyt keskusliitto ei ollut tullut osalliseksi tai muutoin sidotuksi jäsenyrityksensä solmimaan työehtosopimukseen. Näin siitä huolimatta, että työehtosopimuksessa oli sovittu keskusliiton olevan neuvotteluosapuoli siinä tapauksessa, että yrityksessä ei päästä ratkaisuun syntyneistä erimielisyyksistä.

METSÄTEOLLISUUS RY:N VASTAUS OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEISIIN

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton oikeudenkäyntiväitteiden hylkäämistä. Työehtosopimuksen 30 §:n edellyttämät neuvottelut oli asiassa käyty Metsäteollisuus ry:n entisen asiamiehen ja Paperiliiton palkkasihteerin välillä toukokuussa 2002. Lisäksi Metsäteollisuus ry oli kahdesti 19.6. ja 13.8.2002 pyytänyt Paperiliittoa neuvottelemaan asiassa liittojen johtotasolla, mutta Paperiliitto oli molemmilla kerroilla kieltäytynyt neuvottelemasta. Koska Paperiliitto oli kieltäytynyt neuvotteluista, oli työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 kohdan edellyttämä neuvotteluvelvollisuus asiassa täytetty.

STK-SAK -pöytäkirja 5.2.1979 oli osa seuraavana päivänä tehtyä välitysesitystä, jonka työehtosopimusosapuolet olivat hyväksyneet. Välitysesitys ja siihen sisältyvä STK-SAK -pöytäkirja olivat siten paperiteollisuuden työehtosopimuksen osa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK oli työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti sidottu noudattamaan paperiteollisuuden työehtosopimusta, jonka osa STK-SAK -pöytäkirja oli. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ta voitiin kuulla Metsäteollisuus ry:n kanteesta työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla. Vahvistusvaatimukset voitiin joka tapauksessa tutkia Paperiliittoa vastaan esitettyinä, paperiteollisuuden työehtosopimuksen oikeaa sisältöä koskevina kannevaatimuksina.

KÄSITTELYRATKAISU

Perustelut

Oikeudenkäyntiväitteet

Paperiliitto on ennen pääasiaan vastaamista vaatinut työtuomioistuinta jättämään kanteen kaikki neljä vahvistusvaatimusta tutkimatta oikeudenkäynnin edellytysten puuttumisen vuoksi.

Työtuomioistuin on ottanut oikeudenkäyntiväitteet erikseen ratkaistavaksi ja käsitellyt niitä seuraavalla tavalla.

1. Kausipalkkasopimuksia koskevan neuvottelujärjestelmän synty ja soveltaminen

Edellä mainitun muistutus 1:n määräykset ovat olleet voimassa nykyisessä muodossaan vuodesta 1969 alkaen. Osapuolet hyväksyivät 6.2.1979 määräysten soveltamista koskevan välitysesityksen, johon liittyi keskusjärjestöjen 5.2.1979 allekirjoittama pöytäkirja.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina välitysesityksen syntyyn liittyvistä vaiheista Suomen Työnantajain Keskusliiton tuolloista työehtosopimusasioiden johtajaa A:ta ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton paperiosaston johtajana toiminutta B:tä. Neuvottelumääräysten sisällöstä ja soveltamisesta ovat lisäksi kertoneet todistajina Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton johtaja C sekä Metsäteollisuus ry:n asiamiehet D ja E ja Paperiliiton palkkasihteeri F. Neuvottelumenettelystä ovat kertoneet todistelutarkoituksessa myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n varapuheenjohtaja G ja Paperiliiton osastopäällikkö H.

Todistaja A on pöytäkirjan yhtenä allekirjoittajana kertonut laatineensa myös pöytäkirjan tekstin. Pöytäkirjan tekemisestä oli sovittu työehtosopimukseen osallisten liittojen kanssa. Todistaja B:n mukaan välitysesitys hyväksyttiin liitoissa, mistä annettiin yhteinen tiedonanto lehdistölle. Työehtosopimuksessa olevan muistutus 1:n tekstiin ratkaisu ei aiheuttanut muutoksia. Sen sijaan vuonna 1983, kun työehtosopimuksen 30 §:ään lisättiin määräys välimiesmenettelystä, sen yhteyteen liitettiin viittaus liittojen 1979 hyväksymään välitysesitykseen. Viittauksella suljettiin pois välimiesmenettelyn käyttö muistutus 1:n mukaisissa kausipalkka-asioissa.

Vuoden 1979 välitysesityksen ja pöytäkirjan päätarkoituksena oli todistajien mukaan luoda joutuisa menettely kausipalkkojen tarkistusta koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Neuvottelut tulee käydä niin ajoissa, että sopimus palkoista saadaan aikaan jo ennen työnjärjestelyn tai muun oleellisen muutoksen toimeenpanoa. Todistaja C:n mukaan STK-SAK -pöytäkirjan määräykset takaavat, että erimielisyyteen aina tulee ratkaisu viime kädessä sovintolautakunnan päätöksellä. Nopean ratkaisun aikaansaamisella edistetään myös työrauhan säilymistä. Menettelyssä oli todistajien mukaan uutta myös se, että liittotasolla neuvotellaan paitsi asiamiesten, tarvittaessa myös liittojen johdon edustajien välillä. Neuvotteluista laaditaan käytännössä pöytäkirja, jolla asia ratkaistaan tai siirretään keskusjärjestöjen väliseen neuvotteluun.

Välitysesityksen 1 kohdassa on määräys myös siitä, että liitot voivat avustaa paikallisia osapuolia toteamaan, onko jokin suunniteltu muutos oleellinen vai ei. Todistajien mukaan liittojen edustajat ovat tässä tarkoituksessa matkustaneet kertomaan paikallisille osapuolille aikaisemmasta käytännöstä ja tarvittaessa ratkaisseet asian. Tätä niin sanottua oleellisten muutosten toimikuntaa ei ollut juuri käytetty sitten 1990-luvun alun. Menettelyssä oli käsitelty vain sellaisia erimielisyyksiä, joissa työntekijäpuoli piti muutosta oleellisena ja työnantaja ei.

Nyt esillä olevan kaltaisia riitoja, joissa vain työnantajapuoli piti muutosta oleellisena, ei ollut muistutus 1:n mukaisessa neuvottelumenettelyssä aikaisemmin esiintynyt. Liittojen tai keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa taikka sovintolautakunnassa ei ole ollut kysymys enää muutoksen oleellisuudesta, vaan kausipalkkojen tarkistuksen suuruudesta. Sovintolautakunnassa oli tämän ohella käsitelty kolme vakanssien vähentämistä koskevaa erimielisyyttä. Ensimmäisessä, vuoden 1986 tapauksessa katsottiin, että miehityskysymyksen oli oltava ratkaistuna ennen kuin palkoista voitiin päättää. Vuonna 1991 ratkaistussa Kaukopään tehtaan tapauksessa sovintolautakunta ratkaisi myös miehityskysymyksen. Samoin vuonna 2001 Kotkan tapauksessa ratkaistiin paperitehtaan pituusleikkurin miehitys paikallisesti suoritettavan työntutkimuksen perusteella.

Todistaja G:n mukaan keskusjärjestöjen edustajat ovat muistutus 1:n mukaisessa menettelyssä ensin kuulleet paikallisia osapuolia ja sitten neuvotelleet keskenään. Jos yksimielisyyttä ei ole saavutettu, neuvotteluun on kutsuttu puheenjohtaja, ja asia on ratkaistu näin kokoontuneessa sovintolautakunnassa tarvittaessa äänestäen. Keskusjärjestöjen väliseen selvittelyyn erimielisyyksiä on todistajien mukaan tullut käytännössä noin kerran puolessatoista vuodessa.

2. Paikalliset ja liittojen väliset erimielisyysneuvottelut

Metsäteollisuus ry on vaatinut vahvistettavaksi ensinnä, että Paperiliiton on nimettävä liiton johdon edustaja ja neuvoteltava vuoden 1979 sovintoehdotuksen 5 kohdan mukaisesti kausipalkkojen tarkistuksista, jotka johtuvat vuonna 2002 Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla esitetyistä työtehtävien muutoksista. Paperiliiton mukaan Veitsiluodon tapauksessa ei ole kysymys työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan alla olevan muistutus 1:n piiriin kuuluvasta työnjärjestelystä, mutta tästä sopimuksen tulkintaa koskevasta erimielisyydestä ei ole käyty työehtosopimuksen 30 §:n mukaisia, sopimuksen yleiseen neuvottelujärjestykseen kuuluvia erimielisyysneuvotteluja. Myöskään ei ole laadittu pöytäkirjaa liittojen välisistä neuvotteluista eikä saatettu asiaa edellä mainitun oleellisten muutosten toimikunnan käsiteltäväksi.

Työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan muistutus 1:n mukaan neuvotellaan kausipalkkojen muutoksista. Neuvottelujen kohteena on siten osapuolten välinen etukysymys, jota ei voida ratkaista työehtosopimuksen tulkinnalla tai muutenkaan oikeudellisin perustein. Kuitenkin myös näihin neuvotteluihin liittyy oikeudellisia edellytyksiä, kuten nyt riidanalainen kysymys siitä, onko olosuhteiden muutos tai esitetty työnjärjestely sillä tavoin oleellinen, että kausipalkkojen tarkistukseen on aihetta. Näiltä osin sekä työehtosopimuksen 11 että sen 30 §:n mukaisten neuvottelujen kohteena on sopimuksen tulkinta.

Kumpaankin neuvottelujärjestykseen kuuluvat paikallisten osapuolten ja liittojen väliset neuvottelut. Erona on se, että kausipalkkoja koskevasta erimielisyydestä on vuoden 1979 välitysesityksen mukaan neuvoteltava erikseen liittojen johdon edustajien välillä. Työtuomioistuin toisaalta toteaa, että myös työehtosopimuksen 30 §:n mukaiset liittotason neuvottelut on saatettu asian laadun mukaan käydä liittojen johdon edustajien välillä, kuten ratkaisussa TT 1999:48 esillä olleessa paperiteollisuuden lomautuskiistassa.

Tässä tapauksessa myös kausipalkkojen tarkistuksen edellytyksestä on siten voitu neuvotella työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan muistutus 1:n mukaisesti. Ratkaistavaksi jää, onko erimielisyydestä neuvoteltu asianmukaisella tavalla työehtosopimuksen vaatimukset huomioon ottaen.

Kausipalkkojen tarkistuksen edellytyksenä olevasta olosuhdemuutoksesta on siten käyty asianmukaiset, työehtosopimusmääräysten edellyttämät paikalliset ja liittojen väliset erimielisyysneuvottelut. Näin ollen työtuomioistuin hylkää väitteen, jonka Paperiliitto on esittänyt kanteen ensimmäisen vahvistusvaatimuksen tutkimista vastaan.

3. Asian käsittely keskusjärjestöjen välillä

3.1. Esitetyt vaatimukset ja väitteet

Metsäteollisuus ry:n toisessa ja kolmannessa kannevaatimuksessa vaaditaan vahvistettavaksi, että Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n on nimettävä järjestön johdon edustaja, jonka on neuvoteltava kausipalkka-asiasta keskusjärjestöjen 1979 laatiman pöytäkirjan mukaisesti ja osallistuttava asiaa käsittelevän sovintolautakunnan kokoukseen. Neljänneksi Metsäteollisuus ry on vaatinut vahvistettavaksi, että keskusjärjestöjen välisessä pöytäkirjassa tarkoitettu sovintolautakunta voi itse ratkaista toimivaltaansa koskevan kysymyksen.

Paperiliiton mukaan vaatimuksia ei voida ottaa tutkittavaksi, koska Metsäteollisuus ry ei voi esittää pöytäkirjan perusteella vaatimuksia Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ta kohtaan, jota paperiteollisuuden työehtosopimus ei sido. Metsäteollisuus ry on vastannut tähän siten, että keskusjärjestöjen välinen pöytäkirja on osa paperiteollisuuden työehtosopimusta, joka näin sitoo Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ta työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla. Paperiliitto voi kantajaliiton sopijapuolena joka tapauksessa vastata vahvistusvaatimuksiin.

Pääkäsittelyssä Paperiliitto on lisäksi väittänyt, ettei vaatimuksista ole neuvoteltu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla, mikä on viran puolesta huomioon otettava oikeudenkäynnin edellytys. Metsäteollisuus ry:n mukaan neuvottelujen käymättä jääminen ei ole johtunut kantajasta, joka on pyrkinyt viemään asiaa neuvottelujärjestyksessä eteenpäin.

3.2. Metsäteollisuus ry:n Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:hon kohdistamien vaatimus-

ten tutkiminen

Työtuomioistuin voi sinänsä yhtyä Metsäteollisuus ry:n kantaan keskusjärjestöjen välisen pöytäkirjan asemasta osana työehtosopimusta. Pöytäkirjaan on viitattu vuoden 1979 välitysesityksessä, joka riidatta on työehtosopimuksen osa. Esitetyn selvityksen mukaan osallisliitot ovat vuoden 1979 neuvotteluissa hyväksyneet pöytäkirjassa sovitun käsittelyjärjestyksen kausipalkkoja koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Ratkaisumenettelyä on sovellettu vuosikausien ajan, ja sovintolautakunnan päätöksiä kausipalkoista noudatetaan työehtosopimuksen osana (ks. esim. TT 2001:31).

Sanotusta ei kuitenkaan seuraa, että pöytäkirjan laatineet keskusjärjestöt tulisivat sidotuiksi paperiteollisuuden työehtosopimukseen. Pöytäkirja ei tässä suhteessa poikkea mistä tahansa työehtosopimuksen osaksi tulevasta ulkopuolisesta lähteestä, kuten jonkin toisen alan työehtosopimuksesta tai virallislähteestä, johon sopimuksessa on viitattu. Sopijapuolet eivät voi työehtosopimuslain 4 §:n säännösten nojalla velvoittaa sen enempää yläyhdistyksiään kuin muitakaan ulkopuolisia. Kokonaan toinen asia on, voisiko Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n sopijapuolena esittää pöytäkirjan nojalla nyt esillä olevan kaltaisia vahvistusvaatimuksia.

Työehtosopimus sitoo työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan myös yhdistyksiä, jotka ovat jälkeenpäin kirjallisesti yhtyneet sopimukseen alkuperäisten osapuolten suostumuksella. Tällainen yhtyminen työtuomioistuimen käsityksen mukaan kuitenkin tarkoittaa sitä, että yhtyjä tulee samaan asemaan ja samojen velvoitteiden alaiseksi kuin alkuperäiset osapuolet. Sellaisesta ei nyt ole kysymys, vaan työehtosopimuksen ja pöytäkirjan osapuoliin sovelletaan eri määräyksiä. Yläyhdistyksen itsensä puolelta tapahtunut työehtosopimuksen hyväksyminen ei myöskään saata yhdistystä sopimuksen sitomaksi (näin TT 1968:49, jossa yläyhdistykseen kohdistettu vahvistusvaatimus jätettiin tutkimatta).

Näistä syistä Metsäteollisuus ry ei ole tässä jutussa sellaisessa asemassa, että yhdistys voisi työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n nojalla kantajana esittää vaatimuksia Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ta kohtaan, jota mikään Metsäteollisuus ry:n allekirjoittama työehtosopimus ei edellä esitetyn mukaan sido. Metsäteollisuus ry:n toinen, kolmas ja neljäs vahvistusvaatimus jätetään siten Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ta vastaan esitettyinä tutkimatta.

3.3. Metsäteollisuus ry:n Paperiliittoon kohdistamien vaatimusten tutkiminen

Metsäteollisuus ry on toissijaisesti vaatinut, että sen vahvistusvaatimukset tutkittaisiin Paperiliittoa vastaan esitettyinä, paperiteollisuuden työehtosopimuksen oikeaa sisältöä koskevina kannevaatimuksina.

Edellä esitetyn mukaan keskusjärjestöjen välinen vuoden 1979 pöytäkirja on paperiteollisuuden työehtosopimuksen osa. Siten pöytäkirjan oikean sisällön vahvistaminen on mahdollista saattaa tutkittavaksi kantaja- ja vastaajaliiton välisessä oikeudenkäynnissä. Paperiliiton väitteen johdosta on kuitenkin otettava kantaa siihen, onko esitettyjen vaatimusten johdosta neuvoteltu työehtosopimuksen edellyttämin tavoin.

Vahvistusvaatimuksissa on kysymys keskusjärjestön edustajan velvollisuudesta ja sovintolautakunnan toimivallasta ottaa Veitsiluodon erimielisyysasia käsiteltäväkseen. Nämä kysymykset ratkeavat viime kädessä sen mukaan, katsotaanko työnantajan esittämä työnjärjestely vaikutuksiltaan oleelliseksi vai ei. Tästä asiasta on edellä esitetyn mukaan neuvoteltu paikallisesti ja liittojen välillä työehtosopimuksessa edellytetyin tavoin.

Esitetyistä syistä työtuomioistuin hylkää Paperiliiton oikeudenkäyntiväitteen ja katsoo, ettei Metsäteollisuus ry:n toisen, kolmannen ja neljännen Paperiliittoa vastaan esittämän vahvistusvaatimuksen tutkimiselle ole estettä.

Päätöslauselma

Metsäteollisuus ry:n kanteessa esitetyt toinen, kolmas ja neljäs vahvistusvaatimus jätetään tutkimatta siltä osin kuin ne on kohdistettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:hon.

Muilta osin kanteessa esitettyjen vahvistusvaatimusten tutkimista vastaa esitetyt Paperiliiton väitteet hylätään.

Asian laatuun nähden Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian jatkokäsittely

Metsäteollisuus ry:n kanteen käsittelyä jatketaan tutkittavilta osin työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Hynönen ja Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Päätös on yksimielinen.