Labor court orders employer to pay severance damages for unjust dismissal despite employee's intermittent absences.

Työntekijällä oli ollut vaihtelevista syistä johtuneita toistuvia lyhytaikaisia työstä poissaoloja, jotka työsuhteen viimeisenä vuotena olivat kattaneet noin 25 prosenttia työajasta. Vaikka työntekijän työkyky oli ollut heikentynyt, se ei kuitenkaan poissaolojen syyt huomioon ottaen ollut alentunut pysyvästi tasolle, jolla työnantajalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n vastaisesti irtisanoessaan työntekijän työsopimuksen.

Yhtiö velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 57

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry (ent. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry), Helsinki

KUULTAVA

Sulzer Pumps Finland Oy, Kotka

ASIA

Työsopimuksen päättäminen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.4.2003

Pääkäsittely 12.8.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 1.2.2001 - 31.1.2003 voimassa olleen metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa 1.6.2001 voimaan tulleessa metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 §

Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (6 ja 10 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 § Voimaantulo

Tämä sopimus on voimassa 1.6.2001 alkaen työehtosopimuksen osana. Sopimus korvaa työehtosopimuksen osana noudatetun 27.11.1996 allekirjoitetun metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaavat määräykset sisältyvät myös asianosaisliittojen välillä 1.2.2003 - 15.2.2005 voimassa olevan työehtosopimuksen osana noudatettavaan metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimukseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin:

velvoittaa Sulzer Pumps Finland Oy:n korvaamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti yhteensä 16 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli 28 310,88 euroa (16 x169h x 10,47€) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n ja Sulzer Pumps Finland Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa Karhulasta olevan Sulzer Pumps Finland Oy:n palveluksessa. A:n työsuhde on alkanut 3.4.1995. Työsuhde on irtisanottu 16.10.2002 päättymään irtisanomisajan jälkeen 16.12.2002. A:lla ei ole ollut irtisanomisaikana työntekovelvoitetta.

Työnantaja on toimittanut A:lle kirjallisen ilmoituksen työsopimuksen irtisanomisesta. Ilmoitukseen tuotantopäällikkö B on ilmoittanut irtisanomisen syyksi A:n työkyvyn alentumisen viimeisen kolmen vuoden aikana tasolle, jolla ei kohtuullisesti voi edellyttää työsuhteen jatkamista. Edelleen työnantaja on todennut, että muita töitä A:lle ei voida valimossa järjestää.

Työnantajalla ei ole ollut työsuhteen päättämiseen lain eikä työehtosopimuksen mukaista irtisanomisperustetta. A:n työkyky ei ole alentunut siinä määrin, että työnantajalla olisi ollut oikeus irtisanoa työsopimusta. A:n poissaoloille on ollut perusteena lääkärin myöntämä sairausloma. A:n sairauspoissaolot olivat vähentyneet nimenomaan vuonna 2002 ennen irtisanomista, kun hän työskenteli sulatossa. Sulattotyö sopi A:lle terveyden puolesta hyvin.

Työsopimuksen irtisanomisen jälkeen työtä olisi edelleen ollut tarjolla. Työnantajan väite siitä, että työnantaja ei olisi kyennyt järjestämään A:lle työtä, ei pidä paikkaansa.

A:n käsityksen mukaan työnantaja on halunnut päästä hänestä eroon, koska hänellä on ollut sinänsä enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla työntekijöillä. Tuotantopäällikkö B on ollut se henkilö, joka on halunnut päästä hänestä eroon. Ilmeisesti työnantaja on halunnut ottaa A:n jonkinlaiseksi varoittavaksi esimerkiksi muille työntekijöille, jotta sairauspoissaolot yhtiössä vähenisivät.

A on ollut työnantajalle tärkeä työntekijä, koska hän on ollut kykenevä suoriutumaan yhtiön tarjoamista kaikenlaisista työtehtävistä eli ammattitaidoltaan A on ollut erittäin monipuolinen. A ei ole työsopimuksen irtisanomishetkellä ollut työkyvytön.

A:n sairauspoissaoloista oli usein työnantajan ja A:n välillä kinaa. A kävi tästä syystä yhtiön työterveysasemalla terveystarkastuksessa. Työterveyslääkäri C:n lausunnon mukaan A on ollut terveydentilansa puolesta tarkoitettuun työhön sopiva nykyiseen työhönsä sulattajana ja kaasuleikkaajana. Työkyvyttömyydestä tai työkyvyn alentumisesta ei mainita sanallakaan mitään.

Irtisanomisperusteena on ollut ainoastaan A:n prosentuaalisesti lukuisat sairauspoissaolot, mikä ei ole ollut riittävä irtisanomisperuste.

Työnantaja on menetellyt työsopimusta irtisanoessaan niin moitittavasti, että oikea korvaus on 16 kuukauden palkkaa vastaava määrä. A on ollut työsopimuksen irtisanomisen jälkeen työttömänä ja hänen työllistymisensä näyttää vaikealta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Sulzer Pumps Finland Oy ovat kiistäneet kanteen kokonaisuudessaan ja vaatineet sen hylkäämistä perusteettomana ja toteennäyttämättömänä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sulzer Pumps Finland Oy:llä on ollut metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n määräyksen mukainen ja työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n tarkoittama asiallinen ja painava peruste A:n työsopimuksen irtisanomiseen. A:n työkyky oli alentunut olennaisesti ja pitkäaikaisesti jatkuvan sairastamisen vuoksi. Yhtiöltä ei ole siten voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Yhtiö valmistaa erilaisia pumppuja teollisuuden tarpeisiin. Yhtiön Karhulan yksikössä on valimo. Valimon osastot ovat mallinvalmistus, kaavaamo, sulatto, puhdistus sekä kunnossapito. A on yhtiön sisäisessä koulutuksessa pätevöitynyt valajamestariksi. Hänellä on ollut koulutus työhön kaavaamossa, sulatossa ja puhdistuksessa ja kantaja on tehnyt työtä kaikilla edellä mainituilla osastoilla. A:n työsuhde yhtiössä on alkanut 3.4.1995 ja 22.4.1996 saakka kantaja on ollut yhtiössä harjoittelijana. Ajanjaksolla ei ole ollut poissaoloja.

Ajanjaksolla 22.4.1996 - 30.7.2000 A on ollut kaavaamon kirjoilla. Tänä aikana hän on ollut työssä myös puhdistamossa tekemässä hiontaa ja polttoleikkausta. Ensimmäinen poissaolo on ollut 20.1.1997 kaavaamossa. Vuonna 1997 on poissaoloja ollut yhteensä 301 tuntia, joka on 17,70 prosenttia työajasta. Vuonna 1998 poissaoloja on ollut yhteensä 445 tuntia, joka on 26,17 prosenttia työajasta. A on tehnyt tämän ajan työtä kaavaamossa. Vuonna 1999 poissaoloja on ollut yhteensä 617 tuntia, joka on 36,29 prosenttia työajasta. Vuonna 1999 kantaja on kaavaamon töiden lisäksi tehnyt hiontaa, joka on puhdistusosaston työtä. Tämän vuoksi kantajan esimies D on 2.2.2000 puhutellut kantajaa selvittääkseen kantajan poissaolojen syitä. A on kertonut, että hänen oikea kätensä kipeytyy hionnasta. Tämän vuoksi A oli siirretty puhdistusosastolta polttoleikkaukseen 3.2.2000 lukien.

Tammi-huhtikuu 2000 välisenä aika poissaoloja on ollut yhteensä 296 tuntia. Tämän vuoksi E on 6.6.2000 puhutellut kantajaa selvittääkseen poissaolojen syitä. A on kertonut poissaolojen johtuvan rasitusvammoista, mutta hän olisi kuitenkin ollut halukas tekemään ylitöitä. Lisäksi A on kertonut pärjäävänsä nykyisessä työssään. A:lle on suositeltu alan vaihtoa, koska hänen terveytensä ei kestä sen hetkistä työtä. Puhuttelun jälkeen A on siirretty virallisesti puhdistusosastolle 30.7.2000. A oli tehnyt edellä kerrotulla tavalla polttoleikkausta 3.2.2000 lukien. Tätä työtä hän teki 31.12.2000 saakka. Vaikka kantaja oli 3.2.2000 lukien siirretty polttoleikkaustyöhön, joka ei aiheuta tärinää, poissaoloja on vuonna 2000 ollut yhteensä 602 tuntia eli 35,41 prosenttia työajasta. Poissaolot ovat siten lisääntyneet.

A:n poissaolot olivat erityisen suuria sulaton helpoimmassa työssä eli senkantekijänä tammikuusta toukokuuhun vuonna 2001. Tämän vuoksi esimies F on 11.6.2001 puhutellut A:ta selvittääkseen poissaolojen syitä. A on kertonut, ettei työolosuhteita tai työtehtäviä muuttamalla voida vähentää poissaoloja ja ettei sulaton työ aiheuta poissaoloja. A on toiminut sulattajana 7.5.2001 lukien. Vuonna 2001 on poissaoloja ollut yhteensä 596 tuntia, joka on 35,0 prosenttia työajasta. Sulaton tehtävä ei ole sopinut A:lle.

Ajanjaksolla 1.1. - 28.7.2002 poissaoloja on ollut yhteensä 297 tuntia, joka on 30,0 prosenttia työajasta. Esimies on puhutellut A:ta selvittääkseen poissaolojen syitä. Mitään erityistä syytä ei ole ilmennyt. A:lle varattiin aika työterveyslääkärille työkyvyn selvitystä varten. Irtisanomiseen mennessä A:n vuoden 2002 poissaoloprosentti oli 25,2.

Kaavausosastolla A on ollut työstä sairauden vuoksi poissa keskimäärin 5,1 päivää kuukaudessa, polttoleikkauksessa keskimäärin 4,2 päivää kuukaudessa, senkantekijänä keskimäärin 9,0 päivää kuukaudessa ja sulattajana keskimäärin 4,1 päivää kuukaudessa. Sulaton töissä sairauspoissaolot ovat jatkuneet samassa laajuudessa kuin muilla osastoilla. A:ta on puhuteltu sairauspoissaoloista neljänä eri kertana. Sairauksille ei ole putsaustyön rasitusvammaa lukuunottamatta ollut mitään erityistä syytä. Eri osastoille ja erilaisiin tehtäviin siirrot eivät ole vaikuttaneet poissaolojen määriin. Jokaisella osastolla sairaudesta johtuvat poissaolot ovat olleet yhtä suuria. Ajanjaksolla 4.11.1997 - 25.9.2002 A:lla on ollut yhteensä 85 erillistä sairauspoissaoloa. Sairauspoissaolot ovat johtuneet eri syistä. Kestoltaan ne ovat olleet lyhytaikaisia. Pisimmät yhtäjaksoisesti poissaolot ovat kestäneet 13 työpäivää, yksi vuonna 1998 ja toinen vuonna 1999.

Yhtiössä muiden työntekijöiden sairauspoissaolot ovat olleet vuonna 2000 7,2 prosenttia, vuonna 2001 8,4 prosenttia ja vuonna 2002 6,5 prosenttia. Valimoiden keskimääräinen poissaoloprosentti on vuonna 2002 ollut 8,7 prosenttia.

A:lla ei ole ollut mitään erityistä sairautta tai vammaa, mikä estäisi työn tekemisen kaasuleikkaajana tai sulaton töissä. Vain putsaustyössä ilmeni toistuvaa rasitusvammaa, joten tätä työtä oli edelleen syytä välttää. Sairastaminen ei ole ollut työperäistä. Poissaoloille ei ole olemassa yhtä tekijää, fyysistä tai psyykkistä sairautta lukuun ottamatta rasitusvammaa, joka on aiheuttanut poissaolot vuonna 1999. Lausunto terveystarkastuksesta 7.10.2002 on osoittanut yhtiölle, ettei tiedossa ole ollut mitään seikkaa, jolla sairauspoissaolot olisivat voineet vähentyä tulevaisuudessa.

B ei ole halunnut tehdä kantajasta varoittavaa esimerkkiä. Sairaudesta johtuvat poissaolot eivät ole olleet mikään erityinen ongelma yhtiössä. Vuonna 2002 ovat sairauspoissaolot olleet yhtiössä 6,5 prosenttia, kun vastaava luku on kaikissa Metalliteollisuuden Keskusliiton jäsenyrityksissä ollut 5,1 prosenttia. A:n ja yhtiön edustajien välillä ei ole ollut "kinaa" sairauspoissaoloista. A:lta on tiedusteltu syytä poikkeuksellisen suureen poissaolonmäärään ja näissä keskusteluissa ja puhutteluissa on kantajalle pyritty löytämään hänen työkykyään vastaavaa työtä yhtiöstä. Tilaisuuksien jälkeen A on säännönmukaisesti siirretty toiseen tehtävään ja niin monta kertaa kuin soveltuvaa työtä on ollut yhtiössä tarjolla kantajalle. A on tehnyt kaikkia valajamestarin pätevyyden mukaisia tehtäviä yhtiössä. Muuta kantajan työkykyä vastaavaa työtä yhtiössä ei ole olemassa. Yhtiössä ei ole ollut myöskään vajaatyöllisyyttä.

Neljän vuoden aikana sattuneiden runsaiden poissaolojen perusteella A:n sairastamisen voidaan olettaa myös jatkuvan. A:n perusterveydentila ja työkyky eivät riitä yhtiössä tarjolla olevaan työhön, vaikka mitään yhtä fyysistä ja psyykkistä tekijää poissaoloille ei ole olemassa.

Työolosuhteet valimolla ovat vaativat ja työ valimolla edellyttää työntekijältä hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa sekä tarkkuutta. Valimon työssä, jossa käsitellään sulaa metallia, on vahingonaiheuttamisalttius suuri. Työssä joutuu nostamaan raskaita esineitä, lämpötila on tietyissä töissä korkea ja työssä altistuu melulle ja tärinälle. Esimerkiksi sulatossa työskennellään 1500 C -asteisen metallin kanssa. Yhtiössä tarjolla oleva työ vaatii erityisosaamista ja töiden oppimisaika on pitkä. Poissaolevan työntekijän työpanosta ei voida korvata vuokratyömiehillä tai vastaavilla sijaisjärjestelyillä, jossa käytetään ulkopuolista työvoimaa, vaan kantajan työpanos on sairaustapauksissa jouduttu korvaamaan sisäisillä järjestelyillä, josta on aiheutunut tuntuvaa haittaa yhtiölle. Työtä tehdään lisäksi vuorotyönä, jolloin korvaavan työntekijän löytäminen on aina vaikeampaa ja vuorojärjestelmän rakentaminen sellaisen työntekijän varaan, joka on säännönmukaisesti poissa 5 - 9 työpäivää kuukaudessa, on mahdotonta.

Kantajan ikä 32 vuotta, lyhyt työsuhde ja hyvä mahdollisuus työllistyä työkykyään vastaavaan työhön huomioon ottaen korvaus pitää tuomita vähimmäismääräisenä. Yhtiö on toiminut asiassa huolellisesti ja se on selvittänyt kantajan mahdollisuudet suoriutua työssään ja jatkaa työsuhteessa yhtiössä. Korvaus pitää tälläkin perusteella tuomita vähimmäismääräisenä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen irtisanominen

A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Sulzer Pumps Finland Oy:n palveluksessa. A:n työsuhde on alkanut 3.4.1995. Oltuaan ensin harjoittelijana A on saanut valajamestarin pätevyyden ja työskennellyt yhtiön Karhulan valimon eri osastoilla niin sanottuna monitaitotyöntekijänä.

Yhtiö on irtisanonut A:n työsopimuksen 16.10.2002 päättymään irtisanomisajan jälkeen 16.12.2002. Irtisanomisen syyksi työnantaja on ilmoittunut A:n työkyvyn alentumisen viimeisen kolmen vuoden aikana tasolle, jolla ei kohtuudella voida edellyttää työsuhteen jatkamista.

A:n sairauspoissaolot

Asianosaisten riidattomiksi ilmoittamien lukujen mukaan A:lla on ollut eri sairauksista johtuvia poissaoloja vuonna 1997 yhteensä 301 tuntia, joka on ollut 17,70 prosenttia työajasta, vuonna 1998 445 tuntia, joka on ollut 26,17 prosenttia työajasta, vuonna 1999 yhteensä 617 tuntia, joka on ollut 36,29 prosenttia työajasta, vuonna 2000 yhteensä 602 tuntia eli 35,41 prosenttia työajasta, vuonna 2001 yhteensä 596 tuntia, joka on ollut 35,0 prosenttia työajasta. Vuonna 2002 A:n poissaoloprosentti on hänen työsopimuksensa irtisanomiseen mennessä ollut 25,2.

A:n sairauspoissaoloista on kuultu todistajana työterveyslääkäri C:tä. C on kertonut, että A on käynyt hänen vastaanotollaan vain kerran, lokakuussa 2002 kun tehtävänä on ollut työnantajan määräämä työkykyselvitys. Selvitystä varten C:llä on ollut käytettävissään A:n sairauskertomuksia vuodesta 1995 lähtien. Vuodesta 1997 lähtien vuoteen 2002 asti toistuvana ongelmana on ollut kyynärpäärasitussairaus. Kaiken kaikkiaan A:n sairauspoissaolojen on todettu johtuneen 25 erilaisesta syystä, jotka on diagnosoitu suurimmaksi osaksi muualla kuin työterveysasemalla.

A:n pisin yhtäjaksoinen sairauspoissaolo on ollut 19 päivää vuonna 1998. Se oli aiheutunut jalkapöytäkiputilasta. Toinen lähes yhtä pitkä sairausloma on johtunut vuonna 1999 sattuneesta vapaa-ajan tapaturmasta. Kolmas samanpituinen yhtäjaksoinen sairausloma on annettu vuonna 2001 sattuneen tapaturman vuoksi. Muutoin useimmat sairauslomat ovat olleet alle viiden päivän jaksoisia. Niiden syynä on ollut lähinnä flunssaa ja näiden jälkisairauksia sekä vatsatauteja. Flunssan jälkeisiä poskiontelontulehduksia on C:n mukaan saattanut edesauttaa aikaisempi luisteluvamma, joka on voinut vaurioittaa poskionteloa.

Työterveyslääkäri C:n mukaan A:n työympäristössä ei ole ollut varsinaisesti flunssaa aiheuttavia tekijöitä. Valimossa on kuitenkin kemikaaliepäpuhtauksia, mutta ne eivät nykyisen tiedon mukaan aiheuta flunssaa. Työpaikalla tai A:n kotona ei C:n saaman käsityksen mukaan ole ollut myöskään mitään muuta erityistä tekijää, joka olisi voinut aiheuttaa sairauspoissaoloja.

C on kertonut hionnan olevan rasittavin työvaihe, koska siinä on koko ajan puristusote tärisevästä työkalusta. Siinä tulee tyypillisesti liike, joka aiheuttaa tenniskyynärpäätä rasitusperäisesti. Kyynärpäärasituksesta on A:lle aiheutunut eniten poissaoloja, 41 päivää, vuonna 2001. Tuolloin A on työskennellyt kuitenkin senkantekijänä ja sulatossa.

A:n työkyky ja uudelleen sijoittaminen

A:n sairauksista, työkyvystä ja poissaolojen vaikutuksista on työtuomioistuimessa kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä kuultavayhtiön Karhulan tehtaan valimopäällikköä E:tä, tuotantopäällikköä B:tä ja työntekijöiden luottamusmiestä C:tä.

E:n mukaan A:ta on puhuteltu runsaista sairauspoissaoloista ensimmäisen kerran vuoden 2000 helmikuussa. Tuolloin poissaolojen syyksi oli selvinnyt oikean käden rasitusvamma. Tämän vuoksi A oli siirretty puhdistusosastolla hionnasta polttoleikkaustehtäviin 3.2.2000 lukien. Myöhemmin A on siirretty sulattoon ensin senkantekijäksi ja sitten sulattajaksi. Poissaolojen jatkuessa A:ta oli puhuteltu vuoden 2000 kesäkuussa, seuraavan vuoden kesäkuussa ja neljännen kerran 27.9.2002. Lisäksi hänet lähetettiin työkykyselvitykseen.

Tuotantopäällikkö B:n ja luottamusmies C:n mukaan A:n ollessa poissa hänen työnsä teki joku muu valimon 12:sta monitaitotyöntekijästä. B:n mukaan tästä seurasi, että puuttuva työpanos oli korvattava teettämällä ylitöitä. Viimeisen poissaolon yhteydessä uuni oli jäänyt kylmilleen, kun ylitöihin halukkaita ei ollut löytynyt.

Työterveyslääkäri C:n mukaan A:lla todettu tenniskyynärpää on pitkäaikainen vaiva, joka kuitenkin yleensä paranee ajan mittaan. Ilmenneen kyynärpäärasituksen vuoksi C ei ole kuitenkaan suositellut A:ta hiontaa vaativaan putsaustyöhön. A sopii kuitenkin sulattajan työhön. Estettä myöskään polttoleikkaustyöhön ei ole ollut. Ongelmia aiheuttaa ainoastaan jatkuva käsiin kohdistuva staattinen jännitys. Flunssat ja vatsataudit eivät ole suoraan työkykyyn vaikuttavia sairauksia, joskin vastustuskykyä voi omatoimisesti parantaa.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen mukaan irtisanomisen perusteeksi edellytetään työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta. Lain mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Sairaudesta johtuva irtisanomisperuste täyttyy tavallisesti silloin, kun työntekijä on pitkään ja enemmän tai vähemmän yhtäjaksoisesti ollut sairauden takia työkyvyttömänä. Oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, että työntekijällä voi olla eri syistä johtuvia sairauksia, jotka yhdessä tai erikseen aiheuttavat hänen työkykynsä olennaisen ja pysyvän heikentymisen. Irtisanomisperustetta ei kuitenkaan ole kovin helposti katsottu muodostuvan toisistaan poikkeavista syistä johtuneista satunnaisista sairaustiloista, vaikka niistä aiheutuisikin yhteenlaskettuna pitempiaikaista poissaoloa työstä. Näin on varsinkin, jos työntekijä on sairauksien jälkeen palannut työkykyisenä työhön. Jos poissaolojen määrä kuitenkin nousee huomattavan suureksi, irtisanomisen edellytykset voivat täyttyä (TT 1984:135).

A:n sairauspoissaolot ovat vuosina 1997 - 2002 vaihdelleet noin 17 ja 35 prosentin välillä. A:n työsuhteen viimeisenä vuotena 2002 sairauspoissaolot ovat olleet noin 25 % työajasta. Poissaolojen merkittävin yksittäinen syy on ollut kyynärpään rasitussairaus. Se on alkuvuotena 2000 liittynyt tärinää aiheuttavaan hiontatyöhön, mutta rasitussairautta on esiintynyt myös tämän jälkeen, kun A on jo työskennellyt muissa tehtävissä. Asiassa ei ole kuitenkaan selvitetty perustetta, jonka vuoksi rasitusvamman voitaisiin katsoa aiheuttavan A:lle pysyvää työkyvyttömyyttä. A:n muut poissaolot ovat johtuneet joukosta vaihtelevia syitä, joilla ei ole yhteyttä työtehtäviin tai työympäristön altistustekijöihin.

Eri sairauksien tiheä esiintyminen osoittaa, että A:n yleinen terveydentila on ollut heikentynyt, millä on kokonaisuutena ollut vaikutusta hänen työkykyynsä. Näin on ollut erityisesti vuosien 1999 ja 2001 välisenä aikana. A on kuitenkin aina palannut suhteellisen lyhyiden sairauslomiensa jälkeen työkykyisenä töihin. Kun lisäksi poissaolot ovat selvästi vähentyneet vuonna 2002, sairastavuuden ei ole voitu perustellusti olettaa jatkuvan yli 35 %:n tasolla. Juuri ennen A:n työsopimuksen irtisanomista tehdyssä työkykyselvityksessä hänet on todettu terveydentilansa puolesta sopivaksi tuolloisiin työtehtäviinsä.

Vaikka A:n työkyky on ollut heikentynyt, sen ei kuitenkaan työtuomioistuimen mielestä voida poissaolojen syyt huomioon ottaen katsoa alentuneen pysyvästi tasolle, jolla työnantajalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Sulzer Pumps Finland Oy on siten menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen 16.10 2002. Yhtiö on tämän vuoksi velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Korvausvelvollisuus

Kun työntekijä on irtisanottu perusteettomasti, työnantajan on suoritettava metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen mukaan korvausta työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. A:lle tuomittavan korvauksen määrässä on otettu huomioon muun ohella hänen työsuhteensa kesto ja oikeudenkäynnin aikana yhdeksättä kuukautta jatkunut työttömyys sekä toisaalta A:n ikä 33 vuotta ja muutenkin hänen mahdollisuutensa työllistyä. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavat 14.200 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Metallityöväen Liiton työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisestä 16.12.2002 lukien tuomion antamiseen mennessä työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 6 741,35 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 14 200 euroa on vähennettävä edellä todetun mukaisesti 75 % maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 5 056,01 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 9143,99 euroa. Sulzer Pumps Finland Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän eli 5 056,01 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Sulzer Pumps Finland Oy ovat jutun hävitessään velvollisia työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut vaadittuine korkoineen. Metallityöväen Liitto on ilmoittanut korvausvaatimuksensa määräksi 5 855,73 euroa. Teknologiateollisuus ry:llä ja Sulzer Pumps Finland Oy:llä ei ole ollut huomauttamista korvauksen määrään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Sulzer Pumps Finland Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 9 143 euroa 99 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 28.2.2003 lukien.

Lisäksi Sulzer Pumps Finland Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle korvauksesta vähennetty määrä 5 056 euroa 1 senttiä.

Teknologiateollisuus ry ja Sulzer Pumps Finland Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5 855 eurolla 73 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Tuomio on yksimielinen.