Labor court rules that a concrete station attendant's tasks fall under employee collective agreements, not management agreements.

Kysymys betoniaseman hoitajaan sovellettavasta työehtosopimuksesta.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 56

KUULTAVAT

Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Helsinki

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki (ent. Teknisten Liitto TL ry, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry, Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF rf)

Rakennusliitto ry, Helsinki

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Teknisten Liitto TL:n ja Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF:n välillä solmitussa 1.1.1998 - 15.1.2000 voimassa olleessa rakennusaine- ja betoniteollisuuden teknisiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A. Soveltamisalasta yleensä

Soveltamisala on tehtäväkohtainen. Sopimusta sovelletaan toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat sopimuksessa tarkoitettuihin. Sopimuksen soveltamisalan tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tehtävänimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole sinänsä ratkaisevaa merkitystä tulkittaessa kysymystä kuuluuko henkilö sopimuksen soveltamispiiriin. Ainoa sopimuksen soveltamisalaan liittyvä yleispiirre on tehtävien tekninen luonne tai niiden liittyminen tuotantoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden liitto STL:n välillä solmitussa 18.12.1997 ja 1.1.1998 - 15.1.2000 voimassa olleessa uudistetussa rakennusaine- ja betoniteollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Rakennustuoteteollisuus ry:n rakennusaine- ja betoniteollisuutta harjoittavien jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa:

konttori- ja toimistotyö yleensä kuten kirjanpitoon, sisäiseen tilientarkastukseen, kassanhoitoon, kirjeenvaihtoon, palkkojen ja kustannusten laskentaan, myyntiin ja hankintaan liittyvään hinnoitteluun, tulostarkkailuun, tilastointiin, tuotannon tarkkailuun sekä konttoripalveluun kuuluva työ;

ATK-sovellutuksiin ja tietokoneiden käyttöön liittyvä työ kuten suunnittelu-, ohjelmointi-, ylläpito- ja tukityö sekä tietojen suunnittelu-, ohjelmointi-, ylläpito- ja tukityö sekä tietojen koneelliseen käsittelyyn kuuluva työ;

markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö;

varastonhoitotyö, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa, varastontarkkailutyö, tavaroiden vastaanottoon ja lähetykseen sekä kuljetusten ja laivausten hoitoon kuuluva työ;

henkilöstöhallintoon ja hallinnon kehittämiseen liittyvä työ;

henkilöstöpalveluun liittyvät toimihenkilötehtävät, kuten esimerkiksi työterveyshoitajat ja ruokaloiden emännät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat myös kirjaston- ja arkistonhoitajat, tekstaajat ja mainospiirtäjät ja muut vastaavissa tehtävissä olevat toimihenkilöt kuten karttojen puhtaaksipiirtäjät ja jäljentäjät; somistajat, tuotteiden teollista muotoilua suorittavat toimihenkilöt ja heihin verrattavat, ei kuitenkaan tuotteiden valmistusteknillista suunnittelua suorittavat, samoin kuin ne toimihenkilöt, jotka varsinaisesti osallistumatta tuotannolliseen toimintaan suorittavat pääasiallisesti toimistotyötä tuotanto-, tehdas- ja varasto-osastoilla.

3. Laboratoriossa tai vastaavanlaatuisissa tehtävissä työskentelevistä luetaan toimihenkilöiksi ne, joiden tehtävät edellyttävät joko vähintään vuoden kestävää ammattikoulutusta tai käytännön kokemuksen ja kurssien kautta saavutettua vastaavaa pätevyyttä.

Sopimuksen piiriin kuuluvat laborantit ja muut laboratorioissa vastaavissa tehtävissä olevat toimihenkilöt, ei kuitenkaan teknisissä tehtävissä työskentelevät tekniset toimihenkilöt.

4. Soveltamisala on tehtäväkohtainen. Sopimusta sovelletaan siten toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat tässä sopimuksessa tarkoitettuihin.

Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.

5. Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä.

6. Pääasiallisesti provisiotyönä tekeviin toimihenkilöihin ei sovelleta sopimuksen palkka- ja työaikamääräyksiä eikä matkakorvaussäännöstä, vaan niistä tulee sopia erikseen. Provisiotyötä tekevien työn luonteeseen kuuluu usein oikeus järjestää työaikansa ja mahdolliset matkat oman harkintansa mukaan.

7. Milloin syntyy epäselvyyttä tämän pykälän tulkinnasta tai toimihenkilöiden kuulumisesta tämän sopimuksen piiriin, pyritään asia selvittämään tämän sopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen ja ottaen huomioon, että sopimuksen tarkoittamia toimihenkilöitä ovat 1-kohdassa määritellyissä puitteissa myös sellaiset esimiestehtävissä toimivat toimihenkilöt, joita ei ole suljettu 5-kohdan määräyksellä sopimuksen ulkopuolelle.

8. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että teollisuustoimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittävät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki teollisuustoimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B. Sivurajanveto

Sopimuksen ja teknisiä toimihenkilöitä koskevan sopimuksen välisen rajanvedon piiriin kuuluvat erityisinä ryhminä laborantit ja muut laboratoriossa työskentelevät sekä varastonhoitajat. Näitä rajanvetokysymyksiä työpaikoilla selvitettäessä on otettava huomioon seuraavat näkökohdat.

Laborantit ja laboratoriossa vastaavanlaatuisissa tehtävissä olevat:

Teollisuustoimihenkilöitä ja teknisiä toimihenkilöitä koskevat sopimukset kattavat tämän henkilöstöryhmän tietyllä alueella siten, että mm. tilastonimikkeistö on yhteinen. Aikaisempaa käytäntöä muuttamatta kuuluvat teknisissä laboratoriotehtävissä työskentelevät teknisiä toimihenkilöitä koskevan sopimuksen piiriin ja laborantit ja muut laboratorioissa tai vastaavanlaatuisissa tehtävissä toimihenkilöasemassa työskentelevät tämän sopimuksen piiriin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

C. Alarajanveto

Rajanvedossa työntekijäsopimuksiin on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin näkökohtiin:

a) Sillä seikalla, mihin ammattijärjestöön ao. henkilö kuuluu, ei saa olla merkitystä.

b) Sopimusten soveltamisalan kannalta ei asianomaisen henkilön palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä.

c) Arvioitaessa sopimuksen soveltuvuutta ao. henkilön pääasiallisiin tehtäviin on niitä verrattava myös toimihenkilönimikkeistön määräyksiin ja alan työntekijöitä koskeviin työehtosopimuksiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Teknisten Liitto TL:n, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n ja Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF:n välillä solmitussa 26.1.2000 - 31.1.2001 voimassa olleessa rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1§ Soveltamisala

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n rakennusaine- ja betoniteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä työskentelevät henkilöt.

Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa tuotantoon, tutkimus- ja tuotekehitykseen, suunnitteluun, logistiikkaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, markkinointiin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoihin, kuljetuksiin, vientiin ja tuontiin liittyvät toimihenkilötehtävät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Esimiesasema ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintä

Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n ja Svenska Tekniska Funtionärsförbundet i Finland STAF rf:n välillä 17.12.1997 sekä Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n välillä 18.12.1997 allekirjoitettujen työehtosopimusten 1 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Rakennusliiton välille 1.1.1998 - 15.1.2000 ja 19.1.2000 - 31.1.2001 solmituissa betoniteollisuuden työehtosopimuksissa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisalamääräys

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkien Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n betonituoteteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten sekä niiden kaikkien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. palkkaryhmään kuuluvat muottien kokoaminen, mittatarkkuutta vaativat putkien, johtojen tms. asennus muottiin sekä valmiiden raudoitusten asennus ja sitominen muottiin, elementtien valutyö, automatisoidun betoniaseman hoito, vaativat autonkuljetustehtävät, päätoimisen siltanosturinkuljettajan tehtävät, muut vaativat tai suurta mittatarkkuutta edellyttävät vaihetyöt sekä yksinkertainen elementtien asennustyö rakennuksilla.

4. palkkaryhmään kuuluvat ammattitaitoa vaativat muottityöt, tavanomaiset sähkö- ja konekorjaustyöt, vaativat kaari- ja kaasuhitsaustyöt, tavanomaiset betoniaseman hoitajan työt, taso-, askel- ja niihin verrattavat mosaiikkityöt, ammattitaitoa ja ennakkosuunnittelua vaativat työt sekä vaativa elementtien asennustyö rakennuksilla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edelleen Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Rakennusliiton välille 19.1.2000 - 31.1.2001 solmitussa kivipohjaista rakennustuoteteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkien Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n betonituote-, kivenjalostus- ja rakennusaineteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyhdistyksiin kuuluvien yritysten sekä niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Betonituote- ja kivenjalostusteollisuutta harjoittavissa yrityksissä voidaan soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä sen jälkeen, kun 10 §:n mukainen palkkausjärjestelmä on otettu niissä käyttöön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

A on muun ohella vaatinut, että Lohja Rudus Oy Ab velvoitetaan korvaamaan hänelle palkkaa ajalta 1.10.1999 - 31.12.2000 yhteensä 1.267,51 euroa laillisine viivästyskorkoineen 10.1.2001 lukien, ylityökorvausta vuodelta 1999 ja 2000 yhteensä 859,10 euroa laillisine viivästyskorkoineen 10.1.2001 lukien, lomarahaa 627,15 euroa laillisine viivästyskorkoineen 11.1.2000 lukien ja 512,27 euroa laillisine viivästyskorkoineen 8.11.2000 lukien. Lisäksi A on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A:n työehtosopimukseen sovellettava työehtosopimus on ollut Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Teknisten Liitto TL:n Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n ja Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF:n rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. Työehtosopimuksen mukainen uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.10.1999 lukien. Kyseisen työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka tuli olla tuolloin 10.358 markkaa. Tammikuussa 2000 A:n palkka työehtosopimuksen mukaan on ollut 10.408 markkaa ja helmikuusta 2000 lähtien 10.878 markkaa. Palkkaa on kuitenkin maksettu siten, että hänellä on ollut oikeus vaatimaansa palkkasaatavaan. Kyseisen työehtosopimuksen soveltuminen on varmistettu useaan otteeseen kantajan esimiehelle B:lle. A:n toimenkuva on luokiteltu luokkaan 3 B, joka esiintyy vain toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa.

Vuoden 1999 aikana A on tehnyt ylitöitä 497,5 tuntia ja vuoden 2000 aikana 233,5 tuntia sekä aloitus- ja lopetustöitä 99,5 tuntia eli yhteensä 333 tuntia. Ylityöt määräytyvät rakennus- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 16 §:n 2 kohdan mukaan.

Lomarahaa koskevat vaatimukset perustuivat työehtosopimuksen 30 §:n määräyksiin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Lohja Rudus Oy Ab on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kiistämisen perusteet

Lohja Rudus Oy Ab:ssä on vuonna 2000 uudistettu työntekijöiden työehtosopimuksen mukainen luokitus vastaamaan aikaisemmin voimassa olleen betoniteollisuuden työehtosopimuksen sijasta yhdistettyä kivipohjaisen rakennusteollisuuden työntekijöiden työehtosopimusta. Osoituksena tästä on A:n 10.1.2001 laadittu työnkuvaus, jossa työntekijäsopimuksen mukaiseksi vaativuusluokaksi on katsottu 6. Luottamusmies oli vahvistanut A:n palkankorotukset.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, mitä työehtosopimusta sovelletaan betoniaseman hoitajan tehtävään rakennusaine- ja betoniteollisuudessa vuosina 1999 - 2000, kun alalla on vuonna 1999 ollut erilliset teollisuustoimihenkilöitä ja teknisiä toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset, jotka on yhdistetty myöhemmin yhdeksi työehtosopimukseksi. Alalla on ollut yksi työntekijäsopimus.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Rakennustuoteteollisuus RTT:lle, Toimihenkilöunioni TU:lle (ent. Teknisten Liitto TL, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL, Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF) ja Rakennusliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Rakennustuoteteollisuus RTT on käsityksenään kysymykseen lausunut, että betoniaseman hoitajan tehtävään on tullut vuosina 1999 - 2000 soveltaa Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Rakennusliiton välistä betoniteollisuuden työntekijöiden työehtoja koskevaa työehtosopimusta.

Vuosina 1998 - 2001 voimassa olleissa betonituoteteollisuuden työntekijöiden työehtosopimusten työpalkkoja koskeneessa 10 §:ssä on mainittu esimerkkinä 4. palkkaryhmään kuuluvista tehtävistä tavanomaiset betoniaseman hoitajan työt. Solmittu uusi kiviainespohjaista rakennustuoteteollisuutta koskeva työehtosopimus sisältää uudistetun palkkausjärjestelmän, jossa ei ole annettu nimettyjä tehtäviä koskevia esimerkkejä, mutta uudella sopimuksella ei ole muutettu aikaisemmin tulkintaa sopimuksen piiriin kuuluvista tehtävistä. Työntekijöiden työehtosopimuksen mukainen keskeinen palkkamuoto on tuntipalkka, eikä kuukausipalkka.

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja toimihenkilöjärjestöjen väliset sopimukset eivät ole sisältäneet betoniaseman hoitajan tehtävää koskevia määräyksiä. Toimihenkilöiden työehtosopimusten mukainen palkkamuoto on kuukausipalkka. Asiakirjoista ilmenee, että kantaja on alioikeudessa viitannut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n solmimaan teollisuustoimihenkilöiden sopimukseen sovellettavana sopimuksena. Sopimuksen soveltamisalamääräyksen 1 §:n mukaan betoniaseman hoitajan työ ei kuulu sopimuksen piiriin.

Betoniaseman hoitajan tehtävät ovat aina kuuluneet riidatta työntekijäsopimuksen piiriin eikä niihin ole koskaan sovellettu teollisuustoimihenkilöiden sopimusta.

Työtuomioistuimen lausuntopyynnön johdosta liitto on tiedustellut edustavimmilta betonituotealalla toimivilta jäsenyrityksiltä, mitä työehtosopimusta jäsenet ovat noudattaneet betoniaseman hoitajan työehtoihin vuosina 1999 - 2000. Jäsenyritysten vastauksista ilmenee, että betoniasemilla, joilla betoniaseman hoitajan tehtävänä on keskeisesti betoninvalmistus ja siihen liittyvät toiminnot, betoniaseman hoitajan työehtoihin on sovellettu Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Rakennusliiton välistä työntekijäsopimusta.

Joissakin yrityksissä tehtäväkuvaa on laajennettu teknisen toimihenkilön tehtävillä, jolloin näin laajennettu betoniaseman hoitajan tehtävä on mainitusta syystä katsottu teknisen toimihenkilön tehtäväksi ja työehtoihin on sovellettu teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta. Toisaalta joissakin yrityksissä betoniaseman hoitajan työehtoihin on sovellettu teollisuustoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, vaikka siihen ei ole ollut työehtosopimuksen mukaan velvollisuutta.

Lausuntopyynnön tarkoittama tehtävä on kertoelmasta ja asiakirjoista saatavien tietojen perusteella ollut tavanomainen betoniaseman hoitajan tehtävä, josta on maksettu tuntipalkkaa. Tehtävään on tullut noudattaa työn luonteen mukaisesti Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Rakennusliiton välistä työntekijöiden työehtosopimusta, kuten ovat tehneet muutkin yritykset vastaavan tehtävän osalta.

Toimihenkilöunioni TU on käsityksenään kysymykseen lausunut seuraavan: Betoniaseman hoitajan tehtävään sovelletaan 1.1.1998 - 15.1.2000 voimassa ollutta Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Teknisten Liitto TL:n sekä Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF:n välillä allekirjoitettua rakennusaine- ja betoniteollisuuden teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta sekä 26.1.2000 - 31.1.2001 voimassa ollutta Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Teknisten Liitto TL:n, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n sekä Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF:n välillä allekirjoitettua rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Betoniaseman hoitajan toimen tarkoitus on aseman toiminnan ylläpitäminen. Betoniaseman hoitajan keskeisenä tehtävänä on vastata aseman tuotannosta, määrästä ja toimitusten oikeellisuudesta. Tehtävään liittyy olennaisesti toimitusohjelman laatiminen, raaka-ainetoimitusten valvonta, betonin valmistus ja laadun valvonta sekä tehtaan huoltotehtävät, myynti ja asiakkaiden neuvonta. Betoniaseman hoitajalla on hoitamansa aseman osalta myös budjettivastuu ja vastuu työturvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä.

Betoniaseman hoitajan työtehtäviin liittyy työntekijätehtäviä olennaisesti suurempi vastuu sekä aseman toiminnasta, taloudesta että yhteistyösuhteista.

Betoniaseman hoitajaan on vakiintuneen käytännön mukaisesti sovellettu teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta ja 26.1.2000 lukien toimihenkilöiden työehtosopimusta. A:n työtehtävät kuuluvat niiden teknisen luonteen ja tuotantoon liittymisen vuoksi teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimusten teknisiä ja teollisuustoimihenkilöitä koskevat palkkamääräykset ovat joka tapauksessa samanlaisia.

Rakennusliitto on käsityksenään kysymykseen lausunut, että Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Rakennusliiton välillä solmitussa kivipohjaista rakennustuoteteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa ei tunneta sellaista tehtävänimikettä kuin betoniaseman hoitaja.

Käräjäoikeudelle jätetystä kanteesta ja siihen annetusta vastineesta on lisäksi pääteltävissä, että kantajan työ on työn itsenäisyyden, työnjohdollisten velvoitteiden ja kokonaisliiketoimintaan liittyvän vastuun perusteella ollut sisällöltään muuta kuin työntekijäsopimuksessa tarkoitettua työtä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Erimielisyys ja työehtosopimusmääräys

Työtuomioistuimessa kuultavina olleet yhdistykset ovat jääneet erimielisiksi siitä, sovelletaanko betoniaseman hoitajaan yleisesti rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta vai betoniteollisuuden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksen soveltamiskysymyksen ratkaisemista varten asiassa on myös esitetty näyttöä betoniaseman hoitajana toimineen A:n työtehtävistä. Toimihenkilöunioni TU:n ja Rakennusliiton mukaan betoniaseman hoitajaan tulee soveltaa teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, kun taas Rakennustuoteteollisuus RTT:n mukaan sovellettava työehtosopimus on betoniteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus.

Betoniteollisuuden työehtosopimuksessa on mainittu betoniaseman hoitaja työpalkkoja koskevan 10 §:n 3 ja 4 kohdissa.

Työehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta esitetty selvitys

Betonialan työehtosopimuskäytännöstä ja tulkinnasta betoniaseman hoitajan tehtävien osalta on työtuomioistuimessa kuultu todistajina työehtotoimitsija C:tä, Rakennustuoteteollisuus RTT:n entistä lakimiestä varatuomari D:tä ja Toimihenkilöunioni TU:n neuvottelupäällikköä E:tä. Lohja Rudus Oy:n työehtosopimuskäytännöstä on lisäksi kuultu yhtiön tuotepäällikköä F:ää ja C:tä. Lisäksi A:n työtehtävistä on kuultu F:ää. Asiassa on esitetty kirjallisina todisteina A:n kurssitodistus betonilaborantti- ja myllärikurssilta, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n A:n palkkausta koskeva valvontakirje 20.12.2000 ja siihen Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n 5.1.2001 antama vastaus.

D:n mukaan liittojen välillä ei ollut koskaan aikaisemmin ollut erimielisyyttä siitä, mitä työehtosopimusta tulisi soveltaa betoniaseman hoitajaan. Asia on viime kädessä ollut yrityskohtaisesti harkittavissa. D:n mukaan betoniteollisuuden työehtosopimukseen palkkaryhmämääritelmät 3 ja 4 ovat olleet sellaisenaan voimassa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Liittojen kesken ei ole käyty erityisiä neuvotteluja siitä, milloin betoniaseman hoitajan työ on toimihenkilötason työtä ja missä tapauksessa se tulisi lukea työntekijäsopimuksen mukaiseksi työksi.

C on kertonut toimineensa vuodesta 1994 lähtien Rakennusliitossa työehtotoimitsijana. Tätä ennen C oli toiminut betonipumppuauton kuljettajana Lohja Rudus Oy:ssä pääkaupunkiseudun eri valmisbetoniasemilla. Tuolloin betoniasemien hoitajat olivat olleet toimihenkilöitä, joihin oli sovellettu teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Pääkaupunkiseudun betoniasemilla oli asemanhoitajan lisäksi ollut tavallisesti 3 - 4 mylläriä. C:n käsityksen mukaan Lohja Rudus Oy:ssä sovellettiin betoniteollisuuden työehtosopimuksen sijaan rakennusaineteollisuuden työehtosopimusta. Näin ollen myöskään betoniteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä betoniaseman hoitajasta ja häneen sovellettavista palkkaryhmistä 3 ja 4 ei Lohja Rudus Oy:ssä sovellettu.

Lohja Rudus Oy:n Tampere-Vaasa alueyksikön tuotepäällikkö F on kertonut, että betoniaseman hoitajiin sovelletaan yhtiössä työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Betoniaseman hoitajiin on voitu soveltaa myös teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Esimerkiksi 1980-luvulla betoniasemanhoitajien työsopimuksia siirrettiin teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Myös Helsingissä, jossa tuotantomäärät ovat huomattavasti muuta Suomea suurempia, sovellettava työehtosopimus on teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus.

F:n mukaan vuonna 1999 toimihenkilöiden palkkausjärjestelmää uudistettaessa Lohja Rudus Oy:ssä käytiin läpi toimihenkilöiden palkkauspisteytys. Tuolloin betoniaseman hoitajien palkkaukseen ei tehty muutoksia, koska ne katsottiin työntekijäsopimuksen piirissä oleviksi tehtäviksi. Esimerkiksi palkkausjärjestelmää koskevalla kurssilla betoniaseman hoitaja pisteytettiin työntekijätehtäväksi huolimatta siitä, että betoniaseman hoitajan työnkuva oli laaja.

Asiakirjoista ilmenee, että A on käynyt betonilaborantti- ja myllärikurssin, johon on sisältynyt 12 tuntia laboratoriotöitä sekä 46 oppi- ja harjoitustuntia betonirakentamisesta ja betonin valmistusvaiheisiin ja testaukseen liittyvistä seikoista. Koulutuksen sisältökuvauksen mukaan betonilaborantille ja betonimyllärille opetetaan samat asiat.

Arviointi ja johtopäätökset

Toimihenkilöitä koskevassa rakennusaine- ja betoniteollisuuden työehtosopimuksessa ei ole mainintaa betoniaseman hoitajasta. Sen sijaan betoniteollisuuden työehtosopimuksen 10 §:n 3 ja 4 kohdassa määritellään betoniaseman hoitajan palkkaryhmät. Määräyksen 4 kohdassa työntekijäsopimuksen piiriin on todettu kuuluvan tavanomaiset betoniaseman hoitajan työt.

Betoniaseman hoitajaa koskevat palkkamääräykset ovat olleet voimassa sellaisenaan ainakin 20 vuotta eikä asianosaisliittojen välillä ole ollut aikaisemmin erimielisyyttä sovellettavasta työehtosopimuksesta. Vuonna 2000 yhdistettiin betonituote-, kivenjalostus- ja rakennusaineteollisuuden työehtosopimukset koko kivipohjaisen rakennusteollisuuden kattavaksi työehtosopimukseksi. Tuolloin uudistettiin myös palkkausjärjestelmä ja sovittiin seitsemänkohtaisesta työn vaativuuteen perustuvasta luokittelusta. Määräyksiin ei enää otettu mainintoja ammattinimikkeistä, mutta sopimuksen soveltamisalaa ei ollut tarkoitus asiallisesti muuttaa. Esitetyn selvityksen mukaan betoniaseman hoitajaa on käytetty työnantaja- ja työntekijäliiton yhteisesti järjestämillä kursseilla esimerkkinä uuteen vaativuusluokitukseen sijoitettavasta tehtävästä.

Käytännössä betoniaseman hoitajan tehtäviin on sovellettu joiltakin osin vaihtelevasti eri työehtosopimuksia. Toimihenkilösopimusta on kuitenkin sovellettu betoniaseman hoitajaan pääsääntöisesti silloin, kun betoniaseman tuotantomäärä on suuri ja betoniaseman hoitajalla on alaisenaan muitakin työntekijöitä. Betoniaseman hoitajan tehtävien luokitteluun toimihenkilötehtäviksi on myös joissakin yksittäistapauksissa voinut olla muita erityisiä syitä. Rajanveto työntekijä- ja toimihenkilösopimuksen välillä on kuitenkin pääosin vastannut työehtosopimuksissa määriteltyä. Tavanomaiset betoniaseman hoitajan tehtävät ovat kuuluneet työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin.

A on toiminut suhteellisen pienen betoniaseman hoitajana ja hänen pääasiallinen tehtävänsä on ollut betonilaboranttina toimiminen. Edellä esitettyyn selvitykseen ja todettuihin betonilaborantti- ja myllärikurssilla opetettaviin asioihin nähden betonilaborantti rinnastuu pikemmin betonimylläriin kuin laboratorioissa tai vastaavanlaatuisissa tehtävissä työskentelevään toimihenkilöön.

Valkeakosken betoniaseman pienuuteen nähden varsinainen työnjohdollinen asema ja vastuu on ollut A:n esimiehellä. A:n toimimista työntekijäsopimuksen tarkoittamana etumiehenä ei voida rinnastaa toimihenkilösopimuksen tarkoittamaan työnjohtotehtävään, koska suorittavaan työhön on tosiasiallisesti käytetty suhteellisen suuri osa kokonaistyöajasta.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan esittää, että betoniaseman hoitajana toimineen A:n tehtäviin on tullut soveltaa työntekijöitä koskevia työehtosopimuksia, 15.1.2000 asti betoniteollisuuden työehtosopimusta ja 19.1.2000 lukien kivipohjaista rakennustuoteteollisuutta koskevaa työehtosopimusta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Niskanen, Vannela, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Hotti.

Lausunto on yksimielinen.