Labor court orders employer to pay minimum wage, holiday pay, and damages for collective agreement breach.

Yhtiö oli vähentänyt sovitusta palkasta maksetut kustannusten korvaukset ja päivärahat. Kun ennakonpidätyksen alainen osa palkasta ei vähennyksen jälkeen vastannut työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, yhtiön katsottiin rikkoneen työehtosopimusta.

Kysymys myös velvollisuudesta maksaa arkipyhäkorvauksia.

Saatavien määrän jäätyä riitaiseksi asianosaiset osoitettiin ajamaan niistä eri kannetta toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 54

KANTAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Sutimiehet Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.1.2003 ja 20.5.2003

Pääkäsittely 25.2.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Maalarimestariliitto ry:n ja Rakennusliiton välillä 24.1.2000 allekirjoitetussa vuoden 2000 maalausalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Työajan lyhennys

5.1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikottainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.2 Työajan lyhennykseen oikeutetulle työntekijälle maksetaan työajan lyhennysrahaa, joka on 3,6 % työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus mukaan lukien. Tämä ei koske lomansa aikana rakennustyössä olevia koululaisia ja opiskelijoita.

Työajan lyhennysraha maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

13 § Arkipyhäkorvaus ja arkipyhänä tehty työ

13.1. Työntekijälle maksetaan uudenvuoden päivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena jäljempänä mainituin edellytyksin ammatinmukainen tuntipalkka hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut arkipyhät muutoin olisivat olleet hänen työpäiviään.

13.2. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi (6) viikkoa ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten kesken 21.12.2000 allekirjoitetussa maalausalan vuoden 2001 työehtosopimuksessa ovat edellä olevat kohdat ennallaan. Vähimmäistuntipalkoista on määräykset sopimuksen 16 §:ssä.

Maalausalan työehtosopimuksen 27 §:ssä on viittaus Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry:n ja Rakennusliiton välillä 16.9.1997 allekirjoitettuun rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevaan työehtosopimukseen, jossa on muun muassa seuraavat lomarahamääräykset:

5 § Lomaraha

Tässä sopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Lomarahan määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Kesken olevassa urakassa toimitetaan väliarvio. Koululaisten ja opiskelijoiden lomarahan määrä on 14,0 %.

Työajan lyhennysraha otetaan huomioon lomarahaa laskettaessa.

Lomarahasta maksetaan kesälomaosuutta vastaava määrä (14 %) ennen kesäloman alkamista ja talvilomaosuutta vastaava määrä (4,5 %) ennen talviloman alkamista. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä siihen mennessä ansaittu lomaraha kokonaisuudessaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomarahaa ei saa edes lyhytaikaisissa työsuhteissa sisällyttää aikapalkkoihin tai urakkahintoihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Sutimiehet Oy:n menetelleen maalari A:n työsuhteessä ajalla 26.2. - 8.11.2001 ja maalari B:n työsuhteessa ajalla 15.8.2000 - 21.12.2001 maalausalan työehtosopimuksen 5, 13, 16 ja 27 §:ien sekä rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 5 §:n vastaisesti,

tuomitsee Sutimiehet Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

velvoittaa Sutimiehet Oy:n suorittamaan A:lle ajalta 26.2. - 8.11.2001 työajan lyhennysrahana 19,61 euroa, arkipyhäkorvauksena 265,28 euroa, palkkana 548,18 euroa ja lomakorvauksena 105,04 euroa eli yhteensä 1 008,16 euroa laillisine korkoineen 8.11.2001 lukien,

velvoittaa Sutimiehet Oy:n suorittamaan Ruuhimäelle ajalta 1.1. - 21.12.2001 työajan lyhennysrahana 205,20 euroa, arkipyhäkorvauksena 66,28 euroa, palkkana 7 425,77 euroa ja lomakorvauksena 691,50 euroa eli yhteensä 8 288,75 euroa laillisine korkoineen 4.1.2002 lukien, sekä

velvoittaa Sutimiehet Oy:n korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A ja B olivat työskennelleet Sutimiehet Oy:n palveluksessa Helsingissä suullisen työsopimuksen nojalla maalareina, A ajalla 26.2. - 8.11.2001 ja B ajalla 15.8.2000 - 21.12.2001. Työsuhteissa oli suullisesti sovittu, että kaikki työt pyritään tekemään urakalla ja että tuntitöistä maksetaan 72 markkaa tunnissa. Lisäksi oli sovittu, että yhtiö maksaa kulukorvauksena kilometrikorvaukset työntekijöiden kotipaikkakunnan Kankaanpään ja Helsingin väliseltä työmatkalta viikonlopuksi ja päivärahat jokaiselta työssäolopäivältä.

Urakkatyötä koskevaa sopimusta ei ollut tehty kirjallisesti kuten työehtosopimus edellytti. Palkkaa oli maksettu urakkapalkkana ja tuntipalkkana, mutta ennen varsinaista palkanmaksua bruttopalkasta oli vähennetty verottomat kulukorvaukset. Menettely oli johtanut siihen, että A:n ja B:n saama palkka ja muut työehtosopimuksen nojalla maksettavat etuudet olivat jääneet alle työehtosopimuksen minimitason. Työntekijät eivät olleet tienneet työnantajan menettelystä ennen kuin lokakuussa 2001, jolloin asia oli paljastunut erään toisen riidan selvittelyn yhteydessä. Tuolloin yhtiön toimitusjohtaja oli vaatinut A:ta ja B:tä allekirjoittamaan jälkikäteen urakkatyösopimukset, joiden mukaan urakkapalkka sisälsi päivärahat ja kilometrikorvaukset koko työsuhteen ajalta. Järjestely oli työehtosopimuksen vastainen.

Kulukorvausten vähentäminen bruttopalkasta oli johtanut siihen, että A:n ja B:n työsuhteissa noudatettavat ehdot eivät olleet täyttäneet työehtosopimuksen minimitasoa. Työntekijöille maksettuja verottomia kulukorvauksia ei tullut ottaa huomioon verollista palkkaa ja sen tasoa määritettäessä. Yhtiö oli maksamalla A:lle ja B:lle liian pientä palkkaa ja maksamalla heille työehtosopimukseen perustuvia palkanosia joko liian alhaisina tai laiminlyömällä niiden maksun rikkonut tieten työehtosopimusta.

Arkipyhäkorvauksista oli osa maksettu B:lle lopputilissä, mutta osa on edelleen maksamatta. A:lle ei ole maksettu lainkaan arkipyhäkorvauksia, vaikka työsuhteen aikana oli ollut neljä korvattavaa arkipyhää. Samoin työajan lyhennysrahasta ja lomakorvauksista on A:lla ja B:llä osa saamatta.

A ja B eivät olleet sopineet, että verottomat kulukorvaukset vähentäisivät heidän palkkaansa. Työntekijöillä on oikeus työehtosopimuksen vähimmäispalkkaan maksettujen kulukorvausten lisäksi eli maksettuja verottomia kulukorvauksia ei tule ottaa huomioon verollista palkkaa ja sen tasoa määrättäessä. Yhtiö ei ollut antanut työaikakirjanpitoaan asianosaisten käyttöön. Tämän vuoksi tehty työ ja tuntimäärät perustuivat työntekijöiden omaan tuntikirjanpitoon ja ilmoitukseen.

Maksetut kustannusten korvaukset, jotka myös verottaja on hyväksynyt, ovat sopimuksen mukaisia ja ne eivät ole riidan kohteena. Ne eivät miltään osin ole verhoiltua palkkaa. Työehtosopimuksen mukaan työnantaja on tässä tapauksessa ollut joka tapauksessa velvollinen maksamaan päivärahojen lisäksi matkakustannukset linja-autolla ja palkan matkustusajalta eli edestakaiselta matkalta yhteensä 136 euroa.

Työehtosopimuksen asiaa koskevat määräykset eivät ole tulkinnanvaraisia tai epäselviä. Vastaajayhtiö on tarjonnut taannehtivasti työehtosopimuksen vastaista urakkasopimusta työsuhteen ehdoksi eikä se ole oikaissut virheellistä menettelyään. Näin ollen yhtiö on tietoisesti rikkonut työehtosopimusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sutimiehet Oy on kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan Sutimiehet Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n ja B:n kanssa oli alunpitäen sovittu urakkatyöstä. Yhtiö oli kuitenkin sopinut asiasta epähuomiossa suullisesti, koska valtaosa yhtiön solmimista työsopimuksista oli suullisia. Näin työehtosopimuksen urakkatyötä koskeva erillisvaatimus oli jäänyt vahingossa huomiotta. Kirjallinen sopimus työurakasta oli tehty myöhemmin sekä A:n että B:n kanssa. Kirjallisessa sopimuksessa todettiin, että se perustui aiempaan suulliseen sopimukseen. Mikäli A:n ja B:n tekemää työtä arvioitiin kuitenkin tuntityönä, heidän saamansa palkka ja muut korvaukset todellisista tehdyistä tunneista ylittivät työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset. Siten työntekijät eivät olleet kärsineet siitä yhtiön erheestä, että työurakkaa koskeva sopimus ei ollut muodollisesti täyttänyt varsinaisen työehtosopimuksen ulkopuolella säännellyn työurakkaa koskevan sopimuksen määräyksiä.

Yhtiö ei ole menetellyt kanteessa mainittujen maalausalan työehtosopimuksen määräysten vastaisesti. Korvaus työajan lyhennykseen syntyy säännöllisen viikoittaisen työajan ylittäessä 38 tuntia. Tämä edellytys ei ollut täyttynyt A:n eikä B:n kohdalla. Arkipyhäkorvaukseen on oikeus, mikäli työntekijä on ollut työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. A:n ja B:n kohdalla myöskään tämä edellytys ei ollut täyttynyt. Heidän tuntipalkkansa suuruus on ollut vähintään työehtosopimuksen 16 §:n mukainen. A:n ja B:n todelliset tehdyt työtuntimäärät ovat olleet olennaisesti pienemmät kuin kanteessa on esitetty. Heidän viikoittaisten työpäiviensä määrä oli ollut enintään neljä. Sen lisäksi heillä oli ollut viikossa kaksi matkapäivää.

A:lle kertyi todellisia tehtyjä työviikkoja 28 ja työpäiviä 109. Työpäivistä 56 oli lisäksi ollut matkapäiviä. Siten todellisia tehtyjä työtunteja on ollut 704. A ei ollut tosiasiassa perjantaisin työssä eikä hän myöskään ollut ollut arkipyhiä edeltävinä työpäivinä työssä. Siten perusteita työajan lyhennys- ja arkipyhäkorvauksiin A:lla ei ollut. Kun A:n lomakorvaus lasketaan tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien mukaan, korvauksen määrä oli 1 079,69 euroa. Kaiken edellä huomioiden A oli saanut ajalta 26.2. - 8.11.2001 työsuhdesaatavansa työehtosopimuksen mukaisesti.

B:lle kertyi ajalle 1.1. - 13.12.2001 todellisia tehtyjä työviikkoja 36 ja työpäiviä 134. Työpäivistä oli lisäksi 72 ollut matkapäiviä. Siten todellisia tehtyjä työtunteja oli 856. Myöskään B ei ollut tosiasiassa perjantaisin eikä arkipyhiä edeltävinä työpäivinä työssä. Siten perusteita työajan lyhennys- tai arkipyhäkorvauksiin B:nkään osalta ei ollut. Kun B:n lomakorvaus lasketaan tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien mukaan, korvauksen määrä oli 1 308,48 euroa. B:n työsuhde oli päättynyt 13.12.2001 eikä 21.12.2001.

Työnantajan yli työehtosopimuksen mukaisten vähimmäiskorvausten maksamat korvaukset on otettava huomioon palkan määrässä. Kantajan ilmoittamat 136 euroa ovat tässä tapauksessa työehtosopimuksen mukainen vähimmäiskorvaus matkakustannuksista ja matka-ajan palkasta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tapahtumat ja erimielisyys

A ja B, joiden molempien kotipaikkakunta on ollut Kankaanpää, ovat työskennelleet maalareina Sutimiehet Oy:n palveluksessa Helsingissä, A 26.2. ja 8.11.2001 välisen ajan ja B 15.8.2000 ja 4.1.2002 välisen ajan. He olivat työskennelleet eri työkohteissa, mutta pääasiallisesti Vuosaaressa Kivisaarentiellä. He olivat tehneet yleensä nelipäiväistä työviikkoa niin, että he olivat tulleet työkohteeseen maanantaina aamulla ja matkustaneet Kankaanpäähän torstaina iltapäivällä.

B on 16.10.2001 ja A 22.10.2001 Sutimiehet Oy:n kanssa tekemällään "Sopimus urakasta" otsikoidulla asiakirjalla vahvistaneet sopineensa suullisesti, että työkohteittain sovitaan yksikkö- tai kokonaishinta, joka sisältää urakkapalkan, työajan lyhennysrahan, lomakorvauksen, päivärahan ja kilometrikorvauksen. Sopimuksen mukaan työnantaja maksaa urakan edistymisen mukaan joka viikko niin sanottua kottia. Aina urakan valmistuttua, mutta vähintään kerran kuukaudessa lasketaan tasaustili, jossa selvitetään siihenastiset ansiot ja eritellään ne verolliseen palkkaan ja verottomiin kulukorvauksiin. Kirjallisen sopimuksen mukaan työsuhteen ehdoista oli sovittu suullisesti A:n kanssa 1.7.1998, jolloin tämä ensimmäisen kerran oli tullut yhtiön palvelukseen, ja B:n kanssa työsuhteen alkaessa 15.8.2000.

Työkohteittain oli sopijapuolten kesken sovittu urakkahinnoista. Tuntitöissä A:lle ja B:lle oli suullisen sopimuksen mukaisesti maksettu 72 markkaa tunnilta. Työnantaja on käsitellyt sekä sovittuja urakkahintoja että tuntipalkkaa kokonaiskorvauksena, josta on vähennetty maksetut kilometrikorvaukset ja päivärahat. Erimielisyydessä on ensinnäkin kysymys siitä, onko A:lle ja B:lle maksettu palkka vastannut sitä palkkaa, mikä maalausalan työehtosopimuksen mukaan olisi tullut heille vähintään maksaa tuon palkan perusteella määräytyvine lomarahoineen ja työajan lyhennysrahoineen.

Toiseksi osapuolet ovat eri mieltä myös siitä, ovatko A ja B olleet oikeutettuja työehtosopimuksen mukaisiin arkipyhäkorvauksiin kanteessa yksilöidyiltä arkipyhiltä.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on sopimus- ja työjärjestelyistä kuultu todistelutarkoituksessa A:ta, B:tä ja Sutimiehet Oy:n toimitusjohtajaa C:tä. A:n ja B:n työskentelystä eri työkohteissa on vastaajapuolen nimeämänä todistajana kuultu siivooja D:tä. Työtuomioistuimessa on lisäksi kuultu todistajina Rakennusliiton toimitsijoita E:tä ja F:ää, jotka ovat kertoneet työehtosopimuksen määräysten tarkoituksesta ja soveltamisesta.

A:n ja B:n palkan työehtosopimuksenmukaisuus

Työtuomioistuimelle esitettyjen palkkaerittelyjen mukaan sekä A:lle että B:lle on laskettu palkat erikseen urakkatyöstä ja erikseen tuntityöstä yhtiön ja mainittujen työntekijöiden kesken sovitun mukaisesti. Erittelyistä on lisäksi todettavissa maksetun työajan lyhennysrahan ja lomarahan määrä ja niinikään kilometrikorvaukset ja päivärahat. Aikatyön oikaisun nimikkeellä kilometrikorvausten ja päivärahojen yhteismäärä on vähennetty palkan määrästä ja ennakonpidätys on suoritettu näiden erotuksesta. Tästä erotuksesta on laskettu myös palkasta prosentuaalisesti määräytyvät työajan lyhennysraha ja lomaraha.

Työehtosopimus edellyttää, että palkan tulee aina olla vähintään työehtosopimuksessa sovitun suuruinen ja sen lisäksi on maksettava työehtosopimuksen mukaiset kulukorvaukset. Tätä edellyttää myös se, että eräät palkan osat määräytyvät edellä todetuin tavoin maksetun tai maksettavaksi erääntyneen palkan perusteella. Työnantajan ja työntekijän välisin sopimuksin ei voida sopia työehtosopimuksen mukaista palkkaa pienemmästä palkasta.

A ja B ovat työskennelleet riidanalaisena aikana pääasiassa urakkatyössä, mutta tehneet jossakin määrin myös tuntityötä. Työnantaja ei ole yhtiön toimitusjohtajan kertoman mukaan pitänyt kirjaa urakkatyönä tehtyihin työkohteisiin käytettyjen työtuntien määrästä. Kantajan puolelta on esitetty A:n tekemistä työtunneista kuukausikohtaisesti yksilöity laskelma ja B:n työtuntien osalta kokonaislaskelma. Työnantaja on paljoksunut ilmoitettuja tuntimääriä esittämättä kuitenkaan työaikakirjanpitoa tai muuta yksilöityä selvitystä. Työtuomioistuin katsoo, että arvioitaessa palkkausjärjestelyn työehtosopimuksenmukaisuutta lähtökohdaksi on muun selvityksen puuttuessa otettava, että A ja B ovat kumpikin olleet kokoaikaisia työntekijöitä, jotka ovat työskennelleet kuitenkin yleensä vain neljänä päivänä viikossa. Heidän ilmoitustaan tehtyjen työtuntien määrästä ei ole osoitettu virheelliseksi.

A:lle on kanteen kattamalta ajalta maksettu palkkaa yhteensä 9 665,10 euroa, kun 1232 työtuntia vastaava työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka olisi ollut 10213,28 euroa. Vastaavasti B:lle on maksettu 6 780,23 euroa, kun vähimmäispalkka ilmoitettujen työtuntien mukaan laskettuna olisi ollut 14 206,00 euroa. Ennakonpidätyksen alaisena palkkana maksettu määrä on siten jäänyt alle työehtosopimuksen mukaisen vähimmäistason. Vastaavasti myös palkan määrästä prosentuaalisesti laskettavat lomaraha ja työajan lyhennysraha ovat jääneet pienemmiksi kuin mitä ne olisivat olleet työehtosopimuksen mukaisesta vähimmäispalkasta laskettuna. A:lle ja B:lle palkkana maksettu rahamäärä ei siten ole täyttänyt työehtosopimuksen vähimmäisvaatimuksia.

Arkipyhäkorvaus

Työehtosopimuksen 13 §:n mukaan arkipyhäkorvaus maksetaan muun muassa silloin, jos työntekijä on ollut työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta.

Kanne on näiltä osin kiistetty sillä perusteella, että A tai B eivät ole olleet työssä perjantaisin eivätkä arkipyhiä edeltävinä työpäivinä. B:lle on kuitenkin lopputilin yhteydessä maksettu arkipyhäkorvauksia. Kun noudatettu käytäntö, että työntekijät ovat tehneet nelipäiväistä työviikkoa, on ollut työnantajan tiedossa ja sen ainakin tosiasiallisesti hyväksymä, arkipyhää edeltäneen poissaolon sikäli kun se on johtunut noudatetusta nelipäiväisestä työviikosta, on katsottava tapahtuneen työnantajan suostumuksella. Sutimiehet Oy:llä ei siten ole ollut ilmoittamillaan perusteilla oikeutta olla maksamatta vaadittuja arkipyhäkorvauksia, joiden määrää ei ole riitautettu.

Palkkasaatavien määrä

Kanteessa on vaadittu Sutimiehet Oy:n velvoittamista suorittamaan A:lle ja B:lle työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan ja heille maksetun ennakonpidätyksen alaisen palkan erotus ottamatta huomioon yli työehtosopimuksen vähimmäismäärien mahdollisesti maksettuja kustannusten korvauksia. Työtuomioistuimen mielestä työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan täyttymisen arvioiminen tässä tapauksessa kuitenkin edellyttää, että työnantaja voi lukea hyväkseen kaikki maksetut suoritukset ja siten myös yli työehtosopimuksen vähimmäistason mahdollisesti maksetut korvaukset.

Arvioitaessa, vastaavatko A:lle ja B:lle maksettu palkka ja kulukorvaukset työehtosopimuksen mukaista vähimmäistasoa on ensinnäkin todettava, että riidanalaisena aikana vähimmäistuntipalkka kyseisestä työstä on ollut kanteen mukaisesti tammikuulta 2001 7,99 euroa ja sen jälkeen 8,29 euroa. Tämän lisäksi on tullut maksaa palkan määrästä prosentuaalisesti määräytyvä työajan lyhennysraha ja lomaraha. Edelleen työnantaja on esitetyn selvityksen mukaan ollut työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan päivärahat ja lisäksi matkakustannukset linja-autolla tai junalla II luokassa ja vielä palkan matkustusajalta. Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että näin lasketut matkakustannusten korvaukset ja matkustusajan palkka ovat yhtä edestakaista matkaa kohti Kankaanpäästä Helsinkiin olleet yhteensä 136 euroa. Työnantaja on matkakustannusten korvauksen ja matkustusajan palkan asemesta maksanut sekä A:lle että B:lle viikoittaisesta työmatkasta kilometrikorvaukset 600 kilometriltä viikossa.

Vaadittujen saatavien määrät ovat jääneet riitaisiksi. Kun saatavien lopullista määrää ei voida tämän asian yhteydessä työtuomioistuimessa ratkaista, osapuolten tulee edellä todettuja periaatteita noudattaen keskenään selvittää saatavien oikea määrä. Jos osapuolten välillä asiaa ei pystytä ratkaisemaan, se voidaan saattaa kanteella toimivaltaisen käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Työehtosopimuksen rikkominen

Sutimiehet Oy:n noudattama palkanmaksutapa on ollut esitetyn selvityksen mukaan käytössä A:n työsuhteessa jo vuodesta 1998 ja B:n työsuhteessa sen alusta elokuusta 2000 lähtien. Vaikka selvitys viittaa siihen, että maksutavasta on sovittu yhtiön ja mainittujen työntekijöiden välillä, yhtiön on täytynyt tietää menettelyn olevan työehtosopimuksen vastaista siinäkin tapauksessa, että maksettu rahamäärä kokonaisuudessaan kattaisi työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan ja kustannusten korvauksen. Yhtiöllä ei liioin ole ollut ilmoittamiaan perusteita jättää maksamatta työehtosopimuksen mukaisia arkipyhäkorvauksia. Yhtiö on näin tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Sutimiehet Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut. Niiden ilmoitettua määrää 5 647,20 euroa ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa Sutimiehet Oy:n menetelleen maalausalan työehtosopimuksen 16 §:n vastaisesti sen maksaessa kanteessa tarkoitetulta ajalta A:lle ja B:lle työehtosopimuksessa sovittua vähimmäispalkkaa pienempää palkkaa ja myös työehtosopimuksen 13 §:n vastaisesti yhtiön jättäessä maksamatta arkipyhäkorvauksia vastaavalta ajanjaksolta.

Työtuomioistuin tuomitsee Sutimiehet Oy:n työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Rakennusliitolle 2 500 euroa.

Työtuomioistuin velvoittaa Sutimiehet Oy:n maksamaan arkipyhäkorvausta A:lle 265 euroa 28 senttiä ja B:lle 66 euroa 28 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna A:n saatavalle 8.11.2001 ja B:n saatavalle 4.1.2002 lukien. Muiden saatavien osalta työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentin nojalla osoittaa asianosaiset, sikäli kuin saatavien määristä jäädään erimielisiksi, ajamaan niistä eri kannetta toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.

Sutimiehet Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut 5 647 eurolla 20 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, K. Rautiainen, Palomäki ja Orpana jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.