Labour Court rules that a backhoe loader driver is not entitled to a productivity bonus under the construction collective agreement. The court held that the vehicle was not classified as a construction machine during the relevant period. Consequently, the claim for the bonus was dismissed based on the specific definitions in the agreement. The decision clarifies that the driver's status changed only after the new agreement came into force. This interpretation aligns with the parties' intent as evidenced by the separate classification in the 2003 contract.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko puomikauhakuormaajan eli kurottajan kuljettaja oikeutettu työehtosopimuksen mukaan maarakennuskoneen käyttäjälle maksettavaan tehotuntilisään.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 53

KUULTAVAT

Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry

Rakennusliitto ry

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 1.2.2001 - 31.1.2003 voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § Palkat aikatyössä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Tehotuntilisä

Maarakennuskoneiden käyttäjille ja kuljettajille, täysperävaunullisten kuorma-autojen kuljettajille, kuljetusalustojen kuljettajille sekä pääasiassa maa- ja vesirakennusalan kuljetuksia suorittaville dumppereiden ja raskaiden maansiirtoautojen kuljettajille maksetaan tuntityössä erillistä 6,75 markan (1,14 euron) suuruista tehotuntilisää niiltä tehollisilta koneen tai auton työtunneilta, joilta he eivät saa tuotantolisää 15 §:n mukaan.

Muille kuorma-autojen kuljettajille ja 13 §:ssä määritellyille nostokoriautonkuljettajille maksetaan tuntityössä erillistä 3,50 markan (0,59 euron) suuruista tehotuntilisää niiltä tehollisilta auton työtunneilta, joilta he eivät saa tuotantolisää 15 §:n mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Määräykset ovat olleet vastaavan sisältöisinä voimassa myös vuosina 1999 ja 2000.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset perusteineen

A on vaatinut muun ohella, että Hanskin Nostopalvelu Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle maksamattomia palkkasaatavia enintään 10.000 euroa laillisine viivästyskorkoineen ajalta 23.11.1999 - 6.11.2001 kunkin palkanmaksuerän eräpäivästä lukien ja korvauksena laittomasta irtisanomisesta 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän laillisine viivästyskorkoineen käräjäoikeuden ratkaisupäivästä lukien.

A on ollut yhtiön palveluksessa 23.11.1999 ja 6.11.2001 välisen ajan puomikauhakuormaajan kuljettajana. Työantaja on irtisanonut A:n laittomasti.

A on työssään ajanut Manitou -merkkistä moottorityökonetta. Maarakennusalalla konetta kutsutaan kurottajaksi. Työehtosopimuksessa on ollut noudatettava maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Sen mukaan yhtiön on tullut suorittaa A:lle paikkakuntakalleusluokan I ja palkkaryhmän IV mukaista perustuntipalkkaa korotettuna 15 prosentin ammattitaitolisällä, jota kutsutaan henkilökohtaiseksi tuntipalkaksi.

Tämän lisäksi yhtiön on tullut suorittaa työehtosopimuksen mukaan maarakennuskoneiden kuljettajalle tuntityössä ajotunneilta tehotuntilisää. Yhtiö on jättänyt maksamatta A:lle tehotuntilisän.

Puomikauhakuormaajaa eli kurottaja on maarakennuskone, minkä vuoksi A:lla on oikeus tehotuntilisään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Hanskin Nostopalvelu Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kiistämisen perusteet

Hanskin Nostopalvelu Oy:n omisti alunperin A:n veli B, joka palkkasi veljensä kurottajan kuljettajaksi. Oletettavasti A:lla olevien ulosottovelkojen vuoksi veljekset sopivat A:n palkan niin pieneksi, että ulosmitattavaa palkkatuloa kertyisi mahdollisimman vähän.

Yhtiö ei ole irtisanonut A:n työsopimusta, vaan hän oli itse pyytänyt lopputilin maksamista. A ei koko kaksivuotisen työsuhteensa aikana ole esittänyt mitään palkkaansa kohdistuvia vaatimuksia, vaan on ryhtynyt vasta työsuhteensa päättymisen jälkeen vaatimaan niitä takautuvasti.

Yhtiö maksoi Suomen Maarakentajien Keskusliiton antamien ohjeiden mukaisesti A:lle hänelle jo maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan välisen erotuksen keväällä 2002. Suomen Maarakentajien Keskusliiton antaman ohjeistuksen mukaan A:lle ei ole maksettu tehotuntilisää.

Tehotuntilisä otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Rakennusliiton välillä tehdyssä ja 1.2.1971 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa. Lisä tuli maksaa koneenkäyttäjille ja kuljettajille. Vuoden 1976 työehtosopimuksessa tehotuntilisää koskevaa sanamuotoa muutettiin nykyisen säännöksen 1. kappaletta vastaavaan muotoon siten, että tehotuntilisä maksetaan maarakennuskoneiden käyttäjille ja kuljettajille.

Tehotuntilisää koskevaan määräykseen lisättiin toinen kappale 3.5.1988 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa. Mainitun kappaleen mukaan muille kuin 1. kappaleessa mainituille kuorma-auton kuljettajille maksetaan tuntityössä erillistä, 1. kappaleessa mainittua alempaa tehotuntilisää. Lisäyksen ottamisesta voidaan päätellä, että tehotuntilisää ei suinkaan tule maksaa kaikkien mahdollisten koneiden käyttäjille, vaan ainoastaan 1. tai 2. kappaleessa nimenomaisesti mainittujen koneiden käyttäjille. Kurottajaa tai puomikauhakuormaajaa ei kummassakaan listassa mainita.

Tulkintaa puoltaa myös se, että seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa Rakennusliitto esitti 2. kappaleessa mainitun suuruista, pienempää tehotuntilisää maksettavaksi myös nostokoriauton kuljettajille. Tehotuntilisää koskevan säännöksen 2. kohtaan lisättiinkin Rakennusliiton esityksen jälkeen myös nostokoriauto. Nostokoriautolla tarkoitetaan työehtosopimuksen 13 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaan 2- tai useampiakselista kuorma-autoalustaista henkilönostinta, jonka nostokorkeus työlavan pohjan alapintaan maanpinnasta on vähintään 20 metriä. Jo tämä, että Rakennusliitto erikseen vaati nostokoriauton ottamista tehotuntilisän piiriin ja toisaalta tyytyi tältä osin noin puolet pienempään tehotuntilisään, osoittaa, että kukin konelaji/konetyyppi on erikseen mainittava työehtosopimuksessa, jotta niiden käyttäjille tulisi maksaa tehotuntilisää. Jos tehotuntilisää koskeva säännös koskisi kaikkia koneita, Rakennusliitto ei olisi joutunut esittämään uuden konetyypin eli nostokoriauton mukaan ottamista.

Rakennusliiton esityksestä ilmenee myös se, että käsitteenä nostokoriauto ei ollut tulkittavissa 1. kappaleen mukaiseksi maarakennuskoneeksi vaan se tuli tehotuntilisän soveltamisen piiriin vasta nimenomaisen säännöksen kautta. Siten myös kurottaja eli puomikauhakuormaaja tulisi lisätä määräyksen koneluetteloon, jotta sen kuljettajalle voitaisiin maksaa tehotuntilisää. Kurottajaa käytetään tyypillisesti talonrakennustyömaalla kuormaamaan, siirtämään ja nostamaan tavaroita paikasta toiseen.

Tehotuntilisää koskevasta työehtosopimusmääräyksestä ei ole aikaisemmin syntynyt erimielisyyttä. Työnantajaliiton laatimassa soveltamisoppaassa maarakennuskoneita ovat paalutuskone, telapuskutraktori, pyöräkuormaaja, hydraulinen kaivinkone, traktorikaivuri, omalla moottorivoimalla kulkeva jyrä, hinattava täryjyrä vetokoneineen, tiehöylä ja etukauhalla tai purkulevyllä varustettu pyörätraktori maarakennustyössä. Tulkinta on julkaistu soveltamisoppaassa vuodesta 1984. Jo tätä ennen tulkinta oli ollut vakiintunut.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko kurottajankuljettaja maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan oikeutettu tehotuntilisään.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Maarakentajien Keskusliitolle ja Rakennusliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Maarakentajien Keskusliitto on lausunnossaan todennut, että kurottajankuljettajalla ei ole maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan oikeutta tehotuntilisään 1.2.2003 edeltävältä ajalta.

Lausunnossa on sopimushistoria esitetty samalla tavalla kuin käräjäoikeudelle annetussa vastauksessa. Tehotuntilisää koskeva työehtosopimusmääräys on ollut voimassa jo pitkän aikaa eikä sen soveltamisesta ole koskaan aikaisemmin syntynyt erimielisyyttä yksittäisten työntekijöiden tai Rakennusliiton kanssa.

Suomen Maanrakentajien Keskusliitto on laatinut jo useina vuosina työehtosopimuksen soveltamisoppaan, jonka mukaan tehotuntilisää maksetaan siinä nimettyjen maarakennuskoneiden käyttäjille ja kuljettajille. Koska kurottaja ei kuulu edellä mainittuun ryhmään, kurottajankuljettajalle ei tule maksaa tehotuntilisää.

Vasta vuoden 2003 työehtosopimusneuvotteluissa Rakennusliitto esitti tätä koskevan vaatimuksen. Osapuolet sopivat työehtosopimuksessa ajalle 1.2.2003 - 15.2.2005 muun ohella, että kurottajankuljettajalla on oikeus 14 §:n 2. kohdan mukaan 0,59 euron suuruiseen tehotuntilisään tuntityössä kurottajan tehollisilta työtunneilta. Se, että osapuolet sopivat vasta 1.2.2003 kurottajankuljettajan palkkaryhmästä ja oikeudesta niin sanottuun pienempään tehotuntilisään osoittaa, ettei työntekijällä ole ennen 1.2.2003 ollut oikeutta tehotuntilisään. Kurottajaa ei ole aikaisemmin hinnoiteltu työehtosopimuksessa eikä näin ollen sen kuljettajalla ole ollut oikeutta tehotuntilisään. Selvää on, ettei kurottaja ole maanrakennuskone mitä osoittaa myös se, että se on vasta 1.2.2003 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa hinnoiteltu. Jos kurottajaa olisi pidetty maarakennuskoneena, asiasta ei olisi tarvinnut erikseen sopia työehtosopimusneuvotteluissa.

Rakennusliitto on lausunnossaan todennut, että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen solmineiden osapuolten Rakennusliiton ja Suomen Maarakentajien Keskusliiton välillä ei ole ollut riitaa tehotuntilisän maksamisesta kurottajankuljettajalle. Rakennusliiton käsityksen mukaan työehtosopimuksen soveltamiskäytäntö on ollut ainakin jossakin määrin vaihteleva.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen palkkamääräykset uudistettiin vuoden 2003 alussa allekirjoitetulla uudella työehtosopimuksella. Uusien palkkamääräysten voimaantulon jälkeen kyseinen asia, tuleeko kurottajankuljettajalle maksaa vanhan palkkausjärjestelmän perusteella tehotuntilisä vai ei, on menettänyt merkityksensä. Tällä perusteella Rakennusliitolla tarkoittamatta kuitenkaan myöntää työnantajaliiton tulkintaa oikeaksi ei ole tarvetta ottaa enemmälti kantaa esitettyyn kysymykseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen tehotuntilisää koskevassa määräyksessä sellaisena, kuin se on ollut voimassa lausuntopyynnössä tarkoitettuna aikana, on lueteltu koneet ja laitteet, joiden käyttäjille ja kuljettajille tehotuntilisää maksetaan. Luettelon mukaan kyseistä lisää maksetaan muun muassa maarakennuskoneiden käyttäjille ja kuljettajille. Lausuntopyynnön taustalla olevassa tulkintaerimielisyydessä on kysymys siitä, onko kurottajaa pidettävä sopimuksessa tarkoitettuna maarakennuskoneena.

Kurottajankuljettaja on lisätty tehotuntilisään oikeutettuihin työntekijöihin ajalle 1.2.2003 - 15.2.2005 solmitussa työehtosopimuksessa. Hänet on lisän suuruuden osalta rinnastettu nostokoriauton kuljettajaan ja eräisiin kuorma-autonkuljettajiin. Heidän tehotuntilisänsä määrä on noin puolet siitä, mitä sopimuksen mukaan maksetaan maarakennuskoneiden käyttäjille ja kuljettajille.

Esitetty selvitys työtuomioistuimen mielestä osoittaa, että sopijapuolten tarkoituksena ei ole ollut pitää kurottajaa sopimuksessa tarkoitettuna maarakennuskoneena. Näin ollen ja kun kurottajankuljettaja edellä todetun mukaisesti on tullut tehotuntilisän maksamisen piiriin vasta 1.2.2003 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa, työtuomioistuin lausuntonaan esittää lausuntopyynnössä tarkoitettuna aikana voimassa olleiden sopimusten oikeaksi tulkinnaksi, että kurottajankuljettaja ei ole ollut oikeutettu tehotuntilisään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Niskanen, Sutela, Sulkunen ja Raitoharju jäseninä. Esittelijä on ollut Hotti.

Lausunto on yksimielinen.