Court dismisses union claim that summer breaks constitute dismissal under collective agreement rules.

Kunnan koulunkäyntiavustajien kanssa solmittuja työsopimuksia, joissa on sovittu työnteon keskeyttämisestä vuosittain koulujen kesäkeskeytyksen ajaksi, voidaan pitää osa-aikatyötä koskevina sopimuksina, joilla on sovittu vuoden pituisen jakson työajasta siten, että se on lyhyempi kuin vastaavan kokoaikaisen työntekijän työaika. Kunnalla ei siten ollut velvollisuutta noudattaa työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisen yhteydessä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen lomautusmenettelyä koskevia määräyksiä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 52

KANTAJA

Kunta-alan unioni ry, Helsinki

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA

Kirkkonummen kunta

ASIA

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.3.2003

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunta-alan unionin välillä 13.12.2000 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 2001 - 2002 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII LUKU

LOMAUTTAMINEN

1 § Viranhaltijan ja työntekijän lomauttaminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työntekijät

2 mom. Työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännösten mukaisesti kuitenkin ottaen huomioon, mitä jäljempänä 2 §:ssä on asiasta määrätty. Lomauttamista koskevia työsopimuslain säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi.

2 § Lomautusmenettely

Lomautuksen ennakkoilmoitus

1 mom. Jos työnantaja määrää viranhaltijan/työntekijän lomautettavaksi työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan vähentymisen vuoksi, työnantajan on lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa annettava lomautuksesta välittömästi ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle

luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen viranhaltijaan/työntekijään myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

Selvittelymenettely (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)

2 mom. Ennen kuin työnantaja päättää viranhaltijoiden/työntekijöiden lomauttamisesta, osa-aikaistamisesta tai irtisanomisesta taloudellisista tai tuotannollisista syistä, työnantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden viranhaltijoiden/työntekijöiden tai heitä edustavan luottamusmiehen kanssa, joita asia koskee. Tiettyä viranhaltijaa/työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välillä. Milloin lomauttaminen, osa-aikaistaminen tai irtisanominen koskee vähintään kolmea viranhaltijaa/työntekijää tai työnantaja, viranhaltija/työntekijä taikka luottamusmies sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kesken.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lomautusilmoitus

4 mom. Työnantajan on lomauttaessaan noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kirkkonummen kunta on rikkonut KVTES:n VIII luvun 2 §:n määräyksiä lomautusmenettelystä keskeyttäessään palveluksessaan työskentelevien koulunkäyntiavustajien työnteon ja palkanmaksun koulujen kesälomien ajaksi kesällä 2002.

Kunta-alan unioni on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Kirkkonummen kunta oli solminut palveluksessaan määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleiden koulunkäyntiavustajien kanssa toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset syksyllä 2001. Työsuhteiden vakinaistamisen taustalla oli kesäkuussa 2001 voimaan tullut uusi työsopimuslaki, jonka 1 luvun 3 §:n perusteluissa nimenomaisesti todetaan, että kysymyksessä ei ole kausiluontoinen työ, jos työtä teetetään säännöllisesti esimerkiksi yhdeksästä kymmeneen kuukauteen vuodessa.

Työnantajan aloitteesta kunnan ja koulunkäyntiavustajien välisiin toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin otettiin ehto, jonka mukaan työnteko ja palkanmaksu keskeytetään vuosittain koulujen keskeytyksen ajaksi. Tämän työsopimukseen otetun kirjauksen perusteella Kirkkonummen kunta oli kesällä 2002 keskeyttänyt koulunkäyntiavustajien työnteon ja palkanmaksun koulujen kesälomien ajaksi. Kesälomien jälkeen koulunkäyntiavustajat palasivat työpaikoilleen tekemään työsopimustensa mukaisia työtehtäviään.

Koulunkäyntiavustajien kanssa solmittavien työsopimusten syntymisen edellytykseksi Kirkkonummen kunta oli asettanut työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä koskevan ehdon. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen solmineilla koulunkäyntiavustajilla ei ollut ollut muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä työnantajan asettama ehto, mikäli he olivat halunneet työsopimuksen kunnan kanssa syntyvän. Työsopimukseen otettu ehto työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä oli otettu sopimukseen yksinomaan työnantajan vaatimuksesta.

Sekä asiasta 8.11.2000 käydyt paikallisneuvottelut että 7.1.2001 käydyt keskusneuvottelut olivat päätyneet erimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Kirkkonummen kunta on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Kunta-alan unionin velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kirkkonummen kunnan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sopimisella ei voida edellä lainatussa työsopimuslain 1 luvun 3 §:n perusteluissa tarkoittaa ainakaan normaalia pitkäänkään tasoittumisjaksoon perustuvaa osa-aikajärjestelyä, sillä siinä palkanmaksu ei keskeydy, vaan työntekijälle, ainakin kuukausipalkkaiselle, juoksee koko ajan hänen tasoittumisjakson keskimääräistä työaikaansa vastaava osuus täydestä palkasta. Työaikajärjestelynä, jossa työaika työnantajan toiminnasta johtuen on säännöllisesti vuoden eri aikoina erilainen ja siis tässä tapauksessa tiettynä aikana 0 tuntia, sitä voidaan pitää. Näin ollen lähinnä semantiikkaa on, nimitetäänkö puheena olevaa koulunkäyntiavustajien ehtoa työaikajärjestelyksi vai työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaiseksi keskeyttämiseksi.

Työsopimuksessa työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta keskeyttämisestä sopimisella ei ole voitu tarkoittaa myöskään työnantajan yksipuoliseen päätökseen perustuvaa lomauttamista, koska tällöin työnantaja ja työntekijä eivät sovi työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta keskeyttämisestä. Edellä esitetty työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin perusteluteksti ei myöskään voi tarkoittaa työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista työnantajan ja työntekijän työsuhteen kestäessä tekemään sopimukseen perustuvaa lomautusta, joka on tilannekohtainen. Edelleen lomauttaminen käsitteenä liittyy tilanteeseen, jossa työnantajan mahdollisuudet tarjota työsopimuksessa tarkoitettua työtä muuttuvat verrattuna niihin olosuhteisiin, jotka vallitsivat työsopimusta solmittaessa.

Työsopimuslakia työsopimuslakikomiteassa valmisteltaessa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen taholta tuotiin selvästi esille, että koulunkäyntiavustajien kohdalla tilanne muodostuisi erityisen ongelmalliseksi, koska koulujen toimintakausi on pituudeltaan 9 - 10 kuukautta ja koulunkäyntiavustajan työtä työnantajalla ei ole työnantajasta riippumattomasta syystä tarjota ympärivuotisesti. Peruskoululain 23 §:ssä on koulun työpäivien lukumääräksi vahvistettu 190. Jos työnantaja tällaisessa tilanteessa velvoitetaan tekemään toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ympärivuotisesta työn tarjoamisesta, vaikka jo työsopimusta tehtäessä varmuudella tiedetään, että työsopimuksen mukaista työtä ei tiettynä aikana vuodesta ole tarjolla, velvoitetaan työnantaja sitoutumaan sopimukseen, jota työnantaja ei voi täyttää. Menettely olisi myös työntekijää harhaanjohtava. Näiden keskustelujen jälkeen työsopimuslain perusteluihin otettiin työsopimuslakikomiteassa edellä siteerattu lausuma.

Koulunkäyntiavustajan työtä ei ole mahdollista myöskään töiden uudelleenjärjestelyllä järjestää siten, että sitä olisi tarjota ympärivuotisesti eikä työtä voida myöskään loma-aikojen porrastuksella tarjota ympärivuotisesti. Työntekijän kannalta on myös selkeämpää, että hän tietää ennalta voivansa tiettynä aikana vuodesta hakeutua muuhun työhön tai muutoin järjestellä elämäänsä huomioon ottaen edellä mainitun ehdon.

Nyt esillä olevan erimielisyyden ratkaisun kannalta olennaista on, miten työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin perusteluissa mainittua mahdollisuutta työsopimuksella sopia työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä on tulkittava verrattuna työsopimuslain lomauttamista koskeviin säännöksiin. Edellä mainitut työsopimuslain säännökset eivät omaksumismääräyksinä eivätkä muutoinkaan sisälly KVTES 2001 - 2002:een. Näin ollen myös nyt esillä olevan erimielisyyden ratkaisun tulisi olla tältä osin samanlainen kuin työtuomioistuimen tuomiossa nro 4/1976, jossa osapuolet oli osoitettu eri oikeudenkäyntitietä hakemaan ratkaisua siltä osin kuin asian ratkaiseminen ei kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Kirkkonummen kunta on vuoden 2001 elokuussa solminut kunnan palveluksessa aikaisemmin määräaikaisissa työsuhteissa olleiden koulunkäyntiavustajien kanssa uudet työsopimukset. Niiden mukaan työsuhde on voimassa toistaiseksi työsopimuksessa mainitusta päivästä lukien siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät vuosittain koulujen kesäkeskeytyksen ajaksi lukuun ottamatta työntekijän omaa vuosiloma-aikaa.

Kunta-alan unioni on katsonut, että koska kysymyksessä olevien työntekijöiden työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen on johtunut työn vähenemisestä ja kunnan suorittamat toimenpiteet ja vallinneet olosuhteet ovat olleet yhteneväiset työsopimuslain lomauttamista koskevan määritelmän kanssa, olisi kunnan tullut työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisen yhteydessä noudattaa KVTES:n VIII luvun 2 §:n 1, 2 ja 4 momentin lomautusmenettelyä koskevia määräyksiä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kirkkonummen kunta ovat puolestaan katsoneet, että kysymys ei ole ollut lomautuksesta vaan lähinnä työsopimuksella sovitusta työaikajärjestelystä, minkä vuoksi kunnalla ei ole ollut velvollisuutta noudattaa KVTES:n lomautusmenettelyä koskevia määräyksiä.

Arviointi

Koska kanteessa on kysymys siitä, onko työnantajalla ollut velvollisuus noudattaa KVTES:n lomauttamista koskevia määräyksiä, on asiassa esikysymyksenä ratkaistava se, onko kysymys lomauttamisesta vai muusta toimenpiteestä.

Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä lain saman luvun 4 §:n lomautusilmoituksia koskevien säännösten estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Hallituksen esityksen mukaan lomauttamisesta voitaisiin sopia vain työsuhteen kestäessä tilannekohtaisesti eikä yleisesti esimerkiksi työsopimusta solmittaessa. Näin ollen kanteessa tarkoitetun kaltaista työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä koskevaa työsopimuksen ehtoa ei voida pitää pätevänä lomautusta koskevana sopimuksena. Lomautuksen tunnusmerkkinä on muutenkin pidetty sitä, että toimenpide on tarkoitettu tilapäiseksi.

Kanteessa tarkoitettuja työsopimuksia, joissa on sovittu työnteon keskeyttämisestä vuosittain koulujen keskeytyksen ajaksi, voidaan pitää osa-aikatyötä koskevina sopimuksina, joilla on sovittu vuoden pituisen jakson työajasta siten, että se on lyhyempi kuin vastaavan kokoaikaisen työntekijän työaika. Työsopimuslain säännökset tai työehtosopimuksen määräykset eivät estä työnantajaa ja työntekijää sopimasta myöskään siitä, että palkanmaksu keskeytyy ajalta, jolloin työnteko on keskeytyneenä. Koska kanteessa tarkoitetuissa tapauksissa ei ole kysymys työsopimuslaissa tarkoitetusta lomauttamisesta vaan muusta työsopimuksella sovittujen ehtojen mukaisesta menettelystä, ei Kirkkonummen kunnalla myöskään ole ollut velvollisuutta noudattaa KVTES:n lomauttamismenettelyä koskevia määräyksiä. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Koska Kunta-alan unionilla asian epäselvyyden vuoksi on ollut perustelua aihetta oikeudenkäyntiin, saavat Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kirkkonummen kunta jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Sulkunen ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.