Labor court dismisses union claim that holiday Saturday overtime premium must be included in average bonus calculation.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassa olevaan kausipalkan tuntipalkkaan keskimääräinen lisä.

Tulkintaerimielisyydessä oli kysymys siitä, onko helatorstaiviikon lauantaina tehdyiltä työtunneilta maksettava ylimääräinen tuntipalkka otettava huomioon edellä tarkoitettua keskimääräistä lisää laskettaessa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 47

KANTAJA

Paperiliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry, Helsinki

M-real Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.2.2003

Pääkäsittely 12.5.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.1.1995 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 §

KESKITUNTIANSIO

15.1 Keskituntiansion muodostaminen

Keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassa olevaan kausipalkan tuntipalkkaan keskimääräinen lisä.

SOV. Kun työntekijälle maksetaan keskituntiansiota, vuorolisiä tai muita keskimääräiseen lisään sisältyviä palkaneriä ei makseta.

15.2 Keskimääräisen lisän laskeminen

Keskimääräinen lisä saadaan laskemalla yhteen työntekijälle edelliseen vuosineljännekseen sisältyvien palkkakausien aikana kausipalkan tuntipalkan lisäksi maksetut lisät. Lisiä ovat olosuhde-, sauna- ja vuorotyölisät sekä suorituspalkkatyöstä maksetun kausipalkan tuntipalkan ylittävät osuudet ilman yli-, sunnuntai- ja seisokkityön korotusosuuksia. Lisien yhteissumma jaetaan saman ajanjakson aikana tehdyillä työtunneilla.

SOV. Keskimääräiseen lisään lasketaan myös mm.

työnopastuslisät,

luontaisetukorvaukset ja

palkkakauden aikana tapahtuneet tuntipalkan tilapäiset muu- tokset.

Keskimääräiseen lisään ei lasketa mm.

ylityön, seisokkityön eikä sunnuntaityön korotusosuuksia,

viikkolepokorvauksia,

hälytys- ja varallaolorahoja,

työvälinekorvauksia,

32 §:n 6 kohdan mukaisia lisäkorvauksia,

vajaan palkkakauden erillisiä korvauksia,

muulta kuin työajalta maksettua palkkaa kuten vuosilomapalkkaa, lomallelähtörahaa, vuorovapaarahaa, sairausajan palkkaa ja palvelusvuosikorvausta eikä

aloite-, kirjoitus- ja kokouspalkkioita,

Vuosineljänneksen lisien yhteissummasta vähennetään 13 §:n 6.1 kohdan perusteella vähennettävät palkanosuudet.

Jos työntekijälle ei voida määrittää keskimääräistä lisää edellisen vuosineljänneksen mukaan, käytetään edellisen kokonaisen palkkakauden keskimääräistä lisää tai vastaavan työntekijä-ryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräistä lisää.

Mikäli vuosineljänneksen aikana on teetetty takaisin enemmän kuin kaksi liikaa pidettyä vuorovapaata, korjataan keskimääräinen lisä vähentämällä jakajasta takaisin teetetyt tunnit.

15.3 Keskimääräisen lisän käyttäminen

Keskimääräistä lisää käytetään vuosineljänneksen päättymisen jälkeen toisen tai palkanlaskennan niin vaatiessa kolmannen palkkakauden alusta lukien seuraavan vuosineljänneksen vastaavan palkkakauden alkuun saakka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II

TYÖAIKA

11.1 Työehtosopimuksen soveltamispiirissä oleville työntekijöille maksetaan helatorstaiviikon lauantaina vuonna 1995 tehdyiltä työtunneilta muiden työehtosopimusmääräysten lisäksi ylimääräinen tuntipalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten kesken myöhemmin solmituissa alan työehtosopimuksissa ovat edellä olevat kohdat ennallaan.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa M-real Oyj:n rikkoneen paperiteollisuuden työehtosopimusta Kankaan paperitehtaalla jättäessään vuodesta 1995 lähtien maksetun helatorstaiviikon lauantain ylimääräisen tuntipalkan huomioon ottamatta keskituntiansioon sisältyvää keskimääräistä lisää laskettaessa,

tuomitsee M-real Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja M-real Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Kankaan paperitehtaan pääluottamusmies sai kesäkuussa 2001 tietää, että laskettaessa keskituntiansioon sisältyvää keskimääräistä lisää ei M-real Oyj ollut ottanut laskentaperusteisiin mukaan halatorstaiviikon lauantaina tehdyiltä työtunneilta maksettua ylimääräistä palkkaa. Ylimääräinen palkka tulisi kuitenkin ottaa huomioon keskimääräisen lisän laskennassa. Tiedossa ei ole, että se olisi jollakin työpaikalla jätetty pois laskentaperusteista. Työnantaja on kuitenkin kieltäytynyt keskituntiansiolaskelmien tarkistamisesta.

Asianosaisliitot neuvottelivat loppuvuodesta 1994 työehtosopimuksen uudistamisesta. Työntekijäliitto oli 5.10.1994 esittänyt muutettavaksi säännöllistä työaikaa koskevaa työehtosopimuksen 6 §:ää muun muassa siten, että arkipyhäviikon lauantaipäivistä sovittaisiin vapaapäiväksi myös helatorstaiviikon lauantai. Koska helatorstai oli jo aikaisemmin sovittu vapaapäiväksi palkkaa vähentämättä, olisi kyseisen lauantain sopiminen vapaaksi käytännössä tarkoittanut työajan lyhentämistä.

Valtakunnansovittelija antoi 23.12.1994 sittemmin sopimusratkaisuun johtaneen sovintoehdotuksen. Työajan lyhentämisen sijasta sovittelija esitti, että työehtosopimuksen soveltamispiirissä oleville työntekijöille maksettaisiin helatorstaiviikon lauantaina vuonna 1995 tehdyiltä työtunneilta muiden työehtosopimusmääräysten lisäksi ylimääräinen tuntipalkka. Sovintoehdotukseen sisältynyt sopimusteksti otettiin sellaisenaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan 11.1 kohdaksi. Sopimustekstin tarkoitus oli, että ylimääräinen tuntipalkka maksettaisiin vain tehdyiltä työtunneilta eli se olisi työajalta maksettua palkkaa.

Työnantajaliitto oli 16.2.1995 päivätyssä kiertokirjeessä ohjeistanut jäsenyrityksiä jättämään helatorstaiviikon lauantain ylimääräisen tuntipalkan huomioon ottamatta laskettaessa työehtosopimuksen 15 §:n 2 kohdan mukaista keskimääräistä lisää.

Työehtosopimuksen tullessa voimaan vuodenvaihteessa 1994 - 1995 uudistettiin myös keskituntiansiota koskeva 15 §. Allekirjoituspöytäkirjan 20 kohdan mukaan tämä tapahtui määräysten sisältöä ja tulkintaa muuttamatta. Työehtosopimuksen 15 §:n 1 kohdan mukaan keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassaolevaan kausipalkan tuntipalkkaan keskimääräinen lisä. Kausipalkan tuntipalkka muodostaa keskituntiansiossa "kiinteän osan", kun taas keskimääräisessä lisässä otetaan huomioon palkkaukseen vaikuttavat, palkkakausittain vaihtelevat "liikkuvat osat".

Keskimääräisen lisän laskemisesta on määräys 15 §:n 2 kohdassa. Pääsääntönä on, että tehdyltä työajalta maksetut lisät otetaan mukaan keskimääräiseen lisään. Työaikalain perusteella maksettavat lakisääteiset yli- ja sunnuntaityön korotusosuudet sekä pääasiassa yli- ja sunnuntaityökorotuksista muodostuva työehtosopimuksen 17 §:n 7 kohdassa määritelty 200 prosentin korotus juhannus- ja jouluseisokkien aikana tehdystä työstä jäivät kuitenkin keskimääräisen lisän laskennan ulkopuolelle.

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksessa oli keskimääräisen lisän laskeminen rinnastettu keskusjärjestöjen välisen lomapalkkasopimuksen mukaisen vuosilomapalkan laskemiseen. Lomapalkkasopimuksen mukaan työntekijän lomapalkka lasketaan keskituntiansion perusteella. Keskituntiansioon lasketaan lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu palkka, hätätyöstä ja ylityöstä maksettavaa korotusta lukuunottamatta. Laskennan pääsääntö oli siis samankaltainen kuin paperiteollisuuden keskituntiansiota koskevassa sopimusmääräyksessä. Eroavaisuutta ilmenee lähinnä siinä, että paperiteollisuudessa ei sunnuntai- ja seisokkityön korotusosia oteta huomioon.

Metsäteollisuus ry oli työehtosopimuslain 8 §:n mukaan velvollinen valvomaan, että sen jäsenyritykset noudattavat paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä. Yhdistys oli lähettänyt jäsenilleen kiertokirjeen, jossa se oli oman tulkintansa perusteella kehottanut jättämään helatorstaiviikon lauantaina maksettavan ylimääräisen palkan pois keskimääräisen lisän laskennasta. Työnantajaliitto oli tehnyt näin yksipuolisesti pyrkimättä selvittämään toisen sopimusosapuolen kantaa tai edes ilmoittamatta kiertokirjeestä työntekijäliitolle. Näin menetellessään Metsäteollisuus ry oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

M-real Oyj oli jättänyt Kankaan paperitehtaalla helatorstaiviikon lauantain ylimääräisen palkan pois keskimääräisen lisän laskennasta ilmoittamatta siitä pääluottamusmiehelle tai muutoinkaan varmistumatta siitä, onko sen omaksuma tulkinta työehtosopimuksesta oikea. Yhtiö oli siten rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja M-real Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja M-real Oyj ovat lisäksi vaatineet Paperiliiton velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vuoden 1995 työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut sovittu eikä keskusteltu siitä, tuliko helatorstaiviikon lauantain ylimääräinen tuntipalkka ottaa huomioon keskimääräisen lisän laskemisessa. Metsäteollisuus ry antoi asiaa koskevan kiertokirjeen pian työehtosopimuksen solmimisen jälkeen. Koko paperiteollisuuden käytäntö on ollut kiertokirjeen mukainen alusta lähtien. Myös paperiteollisuuden palkanlaskentakoulutuksessa on toimittu kiertokirjeen mukaisesti. Kiertokirjeen mukainen kanta perustuu siihen, että soveltamisohjeen mukaan keskimääräisen lisän laskennassa ei oteta huomioon ylityön, seisokkityön eikä sunnuntaityön korotusosuuksia. Ylimääräinen tuntipalkka oli näihin verrattava säännölliseltä työajalta peruspalkan lisäksi maksettava korotusosan kaltainen palkanerä.

Vastaavalla tavalla helatorstaiviikon lauantain ylimääräistä tuntipalkkaa on käsitelty myös paperiteollisuuden palkkatilastoinnissa. Palkkatilasto perustuu asianosaisliittojen välisen työehtosopimuksen osana sovellettavaan luottamusmiessopimukseen. Työnantajaliitto oli laatinut sopimuksen perusteella palkkatilasto-ohjeen. Kyseisessä 30.12.1996 päivätyssä ohjeessa helatorstaiviikon lauantain ylimääräinen tuntipalkka rinnastettiin sunnuntaityön korotusosaan eikä työaikaan liittyväksi lisäksi. Tilastointitapaa ei ole kuitenkaan osallisjärjestöjen kesken käsitelty.

Merkittävin osa säännöllisen työajan palkanlisistä on rajattu keskimääräisen lisän ulkopuolelle. Tällaisia ovat muun muassa sunnuntai- ja seisokkikorotukset sekä korotettu palkka lopetetuilta seisokeilta. Keskimääräiseen lisään sisällytettävät palkanerät ovat lähinnä senttiperusteisia lisiä, kun taas ulkopuolelle on jätetty kaikki suuret prosenttiperusteiset korotusosat. Keskimääräisen lisän maksaminen ei liity korotusten lakisääteisyyteen. Paperiteollisuudessa ylityökorvaukset eivät määräydy työaikalain vaan työehtosopimuksen 17 §:n perusteella.

Vuoden 1995 muutoksilla työehtosopimuksen 15 §:ään ei ollut sisällöllisiä vaikutuksia, vaan muutokset olivat luonteeltaan teknisiä. Työehtosopimuksesta oli haluttu poistaa päällekkäisyyksiä, jotka olivat aiheutuneet, kun soveltamisohjeet oli hajautettu työehtosopimusmääräysten yhteyteen.

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksessa keskimääräisen lisän laskemista ei ollut rinnastettu keskusjärjestöjen välisen lomapalkkasopimuksen mukaisen vuosilomapalkan laskemistapaan.

Koska M-real Oyj oli toiminut asiassa työnantajaliiton antaman kiertokirjeen mukaisesti, se ei ollut tieten rikkonut työehtosopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan on vuodesta 1995 sisältynyt määräys, jonka mukaan helatorstaiviikon lauantaina tehdyiltä työtunneilta maksetaan ylimääräinen tuntipalkka.

Työehtosopimuksen 15 §:n 1 kohdan mukaan keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassa olevaan kausipalkan tuntipalkkaan keskimääräinen lisä. Keskimääräinen lisä saadaan laskemalla yhteen työntekijälle edelliseen vuosineljännekseen sisältyvien palkkakausien aikana kausipalkan tuntipalkan lisäksi maksetut lisät. Lisien yhteissumma jaetaan saman ajanjakson aikana tehdyillä työtunneilla.

Tulkintaerimielisyydessä on kysymys siitä, onko helatorstaiviikon lauantain ylimääräinen tuntipalkka otettava huomioon edellä tarkoitettua keskimääräistä lisää laskettaessa.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa Paperiliiton puheenjohtajaa A:ta ja todistajina Paperiliiton pääsihteeriä B:tä sekä Metsäteollisuus ry:n asiamiestä C:tä.

C on kertonut, että keskimääräinen lisä määräytyy edellisen vuosineljänneksen säännöllisen työajan tunneilta maksettavien tuntikohtaisten lisien perusteella. Lisiä ovat muun muassa senttimääräiset olosuhde-, sauna- ja vuorotyölisät. Keskimääräisen lisän ulkopuolelle jää huomattavin osa työntekijälle säännölliseltä työajalta maksettuja lisiä, joista suurin ja merkittävin on sunnuntaityökorotus. Toinen lähes yhtä merkittävä ulkopuolelle jäävä palkanerä on lopetetuilta seisokeilta maksettavat palkanosat. Kaikilla työntekijöillä keskimäärin vähän yli puolet ja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevillä työntekijöillä 70 prosenttia kaikista säännölliseltä työajalta maksettavista lisistä jää keskimääräistä lisää laskettaessa ottamatta huomioon. Mainitut ulkopuolelle jäävät lisät ovat prosenttiperusteisia. Sellaista johtopäätöstä ei siten voida vetää, että säännölliseltä työajalta maksettavat palkkaerät luettaisiin aina mukaan keskimääräiseen lisään.

Työtuomioistuimelle on esitetty Metsäteollisuus ry:n 16.2.1995 lähettämä kiertokirje helatorstaiviikon lauantailta maksettavasta ylimääräisestä tuntipalkasta. Kiertokirjeen mukaan ylimääräinen tuntipalkka on sama kuin työntekijän kausipalkkasopimuksen mukainen kausipalkan tuntipalkka. Edelleen kiertokirjeessä on todettu, että ylimääräinen tuntipalkka on säännölliseltä työajalta peruspalkan lisäksi maksettavan korotusosan kaltainen palkanerä. Tästä seuraa, että maksettua ylimääräistä tuntipalkkaa ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 15 §:n 2 kohdan mukaista keskimääräistä lisää vuoden 1995 toiselta vuosineljännekseltä. Sen sijaan se sisällytetään lomanmääräytymisvuoden ansioon laskettaessa lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohdan tarkoittamaa keskituntiansiota 1.4.1995 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta. Lomapalkkasopimus velvoittaa ottamaan huomioon tällaisen palkanosan, koska se ei ole yli- eikä hätätyöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan helatorstaiviikon lauantain ylimääräisen tuntipalkan suhde keskimääräiseen lisään ei ole ollut esillä liittojen välisissä työehtosopimusneuvotteluissa syksyllä 1994 eikä myöskään valtakunnansovittelijan johdolla ennen sopimuksen solmimista käydyissä neuvotteluissa.

Sopimusmääräysten sanamuodosta on saatavissa tukea kantajan tulkinnalle. Keskimääräisen lisän ulkopuolelle on jätetty muulta kuin työajalta maksettu palkka ja erikseen mainitut ylityön, seisokkityön ja sunnuntaityön korotusosuudet. Samalla tavalla myös suhdanneraha on nimenomaisella määräyksellä rajattu keskimääräisen lisän laskemisen ulkopuolelle, mutta samaan aikaan sopimukseen otetun helatorstaiviikon lauantain ylimääräisen tuntipalkan osalta ei ole menetelty vastaavalla tavalla. Todistajien mukaan tarkoituksena on ollut, että keskimääräiseen lisään otetaan mukaan säännölliseltä työajalta maksetut lisät sopimuksessa mainituin poikkeuksin. Työnantajapuolelta on kuitenkin kiistetty, että tällaisesta periaatteesta olisi osapuolten välillä keskusteltu tai sovittu.

Toisaalta esitetystä selvityksestä on saatavissa tukea myös vastaajapuolen käsitykselle. Keskimääräiseen lisään ei edellä todetun mukaisesti lasketa muun muassa ylityön, seisokkityön eikä sunnuntaityön korotusosuuksia. Nämä korotusosuudet määräytyvät prosentuaalisesti. Esitetyn selvityksen mukaan peruste mainittujen korotusosuuksien jättämiselle keskimääräisen lisän laskemisen ulkopuolelle on ollut eri korotusosuuksien osalta erilainen. Kuitenkin myös todistajana kuullun Paperiliiton pääsihteerin kertoman mukaan yleissääntönä voidaan pitää, että prosenttiperusteiset korotusosat jätetään laskennassa pois, mutta muut työaikaan liittyvät lisät otetaan siinä huomioon. Helatorstaiviikon lauantailta maksettava ylimääräinen palkka käytännössä tarkoittaa 100 prosentilla korotettua palkkaa ja se on siten tässä suhteessa työtuomioistuimen mielestä verrattavissa mainittuihin korotusosuuksiin.

Metsäteollisuus ry on helmikuussa 1995 antanut edellä selostetun tulkintaohjeen ylimääräisen palkan huomion ottamisesta keskimääräistä lisää laskettaessa. Myös liiton koulutuksessa asia on ohjeistettu samalla tavalla. Metsäteollisuus ry:n ilmoitusta, että sopimusta on koko määräyksen voimassaoloajan sovellettu niin, että ylimääräistä palkkaa ei ole laskettu mukaan keskimääräiseen lisään, ei ole riitautettu.

Keskimääräisen lisän laskemiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty vuosittain liittojen yhteisessä tilastotoimikunnassa. Noudatettu laskemistapa on ollut todettavissa ja tarkastettavissa. Tästä huolimatta soveltamiskäytäntöön ei ole puututtu. Kun työnantajaliiton edustamaa tulkintaa ylimääräisen palkan prosentuaalisesta luonteesta voidaan sinänsä pitää perusteltuna ja kun sopimusta on pitkään ja riidattomasti tulkittu samalla tavalla, työtuomioistuin katsoo vakiintuneen soveltamiskäytännön vastaavan sopimuksen oikeaa sisältöä.

Näin ollen M-real Oyj ei ole rikkonut työehtosopimusta jättäessään helatorstaiviikon lauantain ylimääräisen tuntipalkan huomioon ottamatta keskimääräistä lisää laskettaessa. Vastaavasti myöskään Metsäteollisuus ry ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asiaan osallisilla on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Metsäteollisuus ry ja M-real Oyj ovat jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n säännökset huomioon ottaen vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metsäteollisuus ry ja M-real Oyj saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Sulkunen ja Kolula jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.