Labor court dismisses union claim that planning departments qualify as production units for sauna allowance under collective agreement.

Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen mukaan tuotantoon liittyvillä osastoilla toimihenkilöille maksetaan erillistä saunalisää lauantaina ja juhlapäivän aattoina sekä sunnuntaina ja juhlapäivinä sopimuksessa mainittujen kellonaikojen välillä tehdyiltä työtunneilta.

Kanteessa tarkoitetun paperitehtaan työnsuunnitteluosastoa ja teknisen suunnittelun osastoa ei ollut pidettävä sellaisina työehtosopimuksessa ja sen soveltamisohjeessa tarkoitettuina tuotantoon liittyvinä osastoina, joilla työskentelevillä teknisillä toimihenkilöillä on oikeus saunalisään.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 42

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Stora Enso Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.3.2003

Pääkäsittely 8.5.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja toiselta puolen muiden ohella Teknisten Liitto TL ry:n, nykyisen Toimihenkilöunioni TU ry:n, välisessä 20.4.2000 allekirjoitetussa paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Saunalisä

21 Lauantain ja juhlapäivän aaton klo 6.00 sekä sunnuntain ja juhlapäivän klo 6.00 välisenä aikana maksetaan tuotantoon liittyvillä osastoilla toimihenkilölle erillisenä lisänä saunalisä, jonka suuruus tunnilta on 19,10 mk. Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivinä ns. saunalisä maksetaan ainoastaan ensimmäiseltä. Saunalisälle maksetaan sopimuksen edellyttämät seisokki- ja ylityökorotukset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että sekä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden työnsuunnitteluosastoa että tekninen suunnitteluosastoa pidetään tuotantoon liittyvinä osastoina ja että näiden osastojen toimihenkilöillä on oikeus työehtosopimuksen 15 §:n 21 kohdassa tarkoitettuun saunalisään sen maksamisen edellytysten muuten täyttyessä.

Toimihenkilöunioni TU on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailla oli syntynyt erimielisyyttä saunalisän maksamisesta työnsuunnittelu- ja teknisen suunnittelun osastoilla työskenteleville toimihenkilöille. Työnantajapuolen kannan mukaan mainitut osastot eivät ole työehtosopimuksessa tarkoitettuja tuotantoon liittyviä osastoja eikä niillä työskenteleville toimihenkilöille siten tarvitse maksaa saunalisää. Liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa toimihenkilöpuolen taholta oli viitattu työehtosopimukseen osallisten välisen pöytäkirjan liitteenä olevaan paperi- ja puumassateollisuuden palkkasopimukseen sisältyneeseen soveltamisohjeeseen, jossa todetaan oikeudesta saunalisään seuraavaa:

"Teknisen toimihenkilön oikeus saunalisään määräytyy sen osaston mukaan, johon hän organisatorisesti kuuluu. Tuotantoon liittyvänä osastona on sopimuskohtaa tulkittaessa pidettävä sellaisia tehdas- ja ylläpito-osastoja, jotka toiminnallaan välittömästi palvelevat tai muutoin kiinteästi liittyvät yrityksen tuotannolliseen toimintaan. Säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät osastot, jotka toimintansa luonteesta johtuen ja esim. työaikojensa suhteen ovat rinnastettavissa konttoritoimintaan. Tällaisia ovat useimmiten mm. erilliset piirustuskonttorit ja tutkimuslaboratoriot. Jos kuitenkin esim. piirustuskonttorissa työskentelevä tekninen toimihenkilö suorittaa palkkasopimuksen 9 §:n 3. kohdan tarkoittaman seisokin aikana työtä, joka välittömästi liittyy käynnissä olevaan seisokkikorjaukseen, on saunalisän maksaminen ao. toimihenkilölle tarkoituksenmukaista edellyttäen, että lisän maksamisen edellytykset muutoin ovat olemassa.

Arvioitaessa teknisen toimihenkilön oikeutta saunalisään on epäselvissä tapauksissa lisäksi syytä kiinnittää huomiota siihen, maksetaanko lisää hänen alaisinaan työskenteleville työntekijöille. Mikäli näin on, tulee lisä maksaa myös ao. toimihenkilölle."

Työehtosopimukseen osallisten väliset neuvottelut olivat päättyneet erimielisinä 11.5.2001.

Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaalla työnsuunnittelu ja tekninen suunnittelu kuuluvat Tehdaspalvelut-yksikköön, jonka tehtävänä on turvata tehtaan käyntivarmuus. Tehdaspalvelut-yksikkö huolehtii mekaanisesta kunnossapidosta, työnsuunnittelusta, sähkö- ja automaatiosuunnittelusta, rakentamisesta, siivouksesta, kuljetuksista, tehdassuojelusta, ostoista, varastoista ja teknisestä suunnittelusta. Saunalisä maksetaan tehdaspalvelut yksikön koneosaston, sähkö- ja automaatio-osaston, rakennusosaston, siivousosaston, kuljetusosaston, tehdassuojeluosaston, osto-osaston ja varaston toimihenkilöille. Tehdaspalvelut-yksikössä vain työnsuunnitteluosasto ja tekninen suunnitteluosasto on rajattu saunalisän maksamisen ulkopuolelle.

Tehdaspalvelut-yksikkö toimii yhteisen johtajan alaisuudessa. Työnsuunnittelu- ja tekninen suunnitteluosastot kuuluvat organisatorisesti sellaiseen yksikköön, jossa yleisesti maksetaan saunalisää. Työnsuunnittelussa työskentelevät toimihenkilöt olivatkin aikaisemmin saaneet saunalisän, mutta saunalisän maksaminen oli lopetettu vuonna 1995 työnantajan yksipuolisella päätöksellä informoimatta asiasta toimihenkilöitä.

Työnsuunnittelijoita työskentelee sekä tuotantoyksiköissä että Tehdaspalvelut-yksikössä. Tuotantoyksiköissä työskenteleville työnsuunnittelijoille maksetaan saunalisää. Työnsuunnittelu palvelee päivittäin yrityksen tuotannollista toimintaa ja se on myös olennainen osa kunnossapitoa. Se muun muassa hankkii koneiden varaosat, järjestelee ulkopuolisen työvoiman käytön kunnossapitoon, hankkii ulkopuolisen työvoiman ja tekee vuosisopimukset, hoitaa seisokkisuunnittelun sekä koordinoi työehtosopimuksen mukaiset seisokit tehdastasolla.

Myös tekninen suunnittelu palvelee päivittäin yrityksen tuotannollista toimintaa ja on olennainen osa kunnossapitoa. Tekninen suunnittelu tekee ammattialoittain koneille kunnossapitosuunnitelmia, tekee investointisuunnitelmia ja ostaa ulkopuoliset suunnittelupalvelut sekä kehittää prosesseja yhdessä tuotanto-osastojen kanssa ja osallistuu tarvittaessa käyttöönottoihin. Yhteydenpitoa muuhun kunnossapitoon ja tuotantoon on päivittäin. Erityisesti työnsuunnitteluosasto tuottaa palveluja lähes yksinomaan tuotanto-osastojen käyttöön.

Konekorjaamo, sähköautomaatiokorjaamo, tarvikevarasto, työnsuunnittelu ja tekninen suunnittelu sijaitsevat vierekkäisissä rakennuksissa hyvin keskeisellä paikalla tehtaan sisällä. Tehtaan kunnossapidolle on luotu oma KUPI-tietojärjestelmänsä, jonka avulla kaikkia kunnossapidon toimintoja pystytään seuraamaan työkohtaisesti. Sekä työnsuunnittelu että tekninen suunnittelu kuuluvat tähän tietojärjestelmään, jolla ne on kiinteästi liitetty mukaan kunnossapito-organisaatioon.

Sekä työnsuunnittelua että teknistä suunnittelua on pidettävä soveltamisohjeessa tarkoitetulla tavalla yrityksen tuotannollista toimintaa välittömästi tukevina ja palvelevina ylläpito-osastoina. Työnsuunnittelu noudattaa samaa työaikaa kuin tuotannon muu kunnossapito eli normaali työaika on kello 7:stä kello16:een. Kunnossapidossa noudatetaan myös työehtosopimuksen 7 §:n 11 kohdan määräystä, jonka mukaan lauantaisin ja arkipyhien aattoina päivätyössä noudatetaan poikkeuksellisesti työaikaa, joka alkaa kello 6 ja päättyy kello 14. Tämä määräys koskee vain tuotantoon liittyviä osastoja.

Edellä esitetyillä perusteilla Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden työnsuunnittelu- ja tekninen suunnitteluosastoja tulee siten pitää tuotantoon liittyvinä osastoina, joiden toimihenkilöillä on oikeus vaadittuun saunalisään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on vastauksessaan, johon Stora Enso Oyj on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Toimihenkilöunioni TU:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa tarkoitettua saunalisää teknisille toimihenkilöille ryhdyttiin maksamaan 1970-luvun loppupuolella. Toimihenkilön oikeus saunalisään määräytyy paperi- ja puumassateollisuuden palkkasopimuksen soveltamisohjeen mukaan. Tämän mukaisesti toimihenkilön oikeus saunalisään määräytyy sen osaston mukaan, johon toimihenkilö organisatorisesti kuuluu. Osastolla tarkoitetaan soveltamisohjeessa esimerkiksi työnsuunnittelun ja teknisen suunnittelun tyyppisiä toiminnallisia yksikköjä. Eri osastoista muodostuvaa kokonaisuutta nimeltä Tehdaspalvelut ei kutsuta osastoksi, eikä sellaista päätelmää siten voida tehdä, että myös suunnitteluosastoilla tulisi maksaa saunalisää, koska sitä maksetaan muilla Tehdaspalvelujen osastoilla.

Tehtaan koko henkilöstön työllä on yhteys tuotantoon. Soveltamisohjeessa kuitenkin korostetaan yhteyden välittömyyttä. Isossa tuotantolaitoksessa osalta toiminnoista tällainen välitön yhteys puuttuu. Lähtökohtana rajanvedolle on käytännössä ollut vastakkainasettelu tuotantotoiminta-konttoritoiminta. Tällaisia konttoritoimintoja ovat muun muassa työnsuunnittelun ja teknisen suunnittelun tyyppiset osastot. Välittömästi tuotantoon liittyväksi on katsottu kunnossapito, kun taas kunnossapidon suunnittelulla ei tällaista välitöntä yhteyttä tuotantoon ole.

Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailla teknistä suunnittelua kutsuttiin 1990-luvun alkupuolella tehtyyn organisaatiomuutokseen asti nimityksellä piirtämö. Kyseinen osasto on juuri sellainen piirustuskonttori, jollaiset on soveltamisohjeiden mukaan nimenomaisesti tarkoitettu jättää saunalisän soveltamisen ulkopuolelle. Teknisen suunnittelun osastolla toimihenkilöille ei ole maksettu koskaan saunalisää.

Työnsuunnittelussa saunalisää maksettiin vuoteen 1995 asti, jolloin työnsuunnittelun organisointi muutettiin. Muutoksen jälkeen osa työnsuunnittelusta on tapahtunut tuotantoyksiköillä ja osa erillisessä työnsuunnitteluosastossa. Tuotantoyksiköiden työnsuunnittelu painottuu jokapäiväiseen ja rutiinimaiseen välittömästi tuotantoon liittyvään suunnitteluun, kun taas työnsuunnitteluyksikössä keskitytään suurempiin asioihin, joiden yhteys päivittäiseen tuotantoon on heikompi. Tämän organisaatiomuutoksen yhteydessä lopetettiin saunalisän maksaminen työnsuunnitteluosastolle, koska välitöntä tuotannollista yhteyttä ei enää ollut. Tuotantoyksiköissä toimiville työnsuunnittelijoille saunalisää maksetaan edelleen.

Koska tehtaan tuotanto on järjestetty keskeytymättömään kolmivuorotyöhön, välitön yhteys tuotantoon edellyttää myös kolmivuorotyötä kyseisellä tuotantoon liittyvällä osastolla. Tämä yhteys on toteutettu kunnossapito-osastolla ja laadunvalvontalaboratoriossa siten, että vähintään yksi työtehtävä on järjestetty kolmeen vuoroon. Sen sijaan työnsuunnittelu- ja teknisen suunnittelun osastoilla työtä tehdään ainoastaan päivätyönä. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin suunnitteluosastoilla ei ole ketään työssä eikä myöskään päivystyksessä tai varalla. Tämä johtuu siitä, että suunnittelu ei ole yhteydessä välittömään tuotantoon. Muun muassa tuotantohäiriöt voidaan hoitaa ilman suunnittelijan panosta.

Stora Enso Oyj:n, UPM-Kymmene Oyj:n ja Oy Metsä Botnia Ab:n sisällä tehtyjen kyselyjen mukaan paperiteollisuuden käytäntö on varsin yhtenäinen. Mikäli työnsuunnittelu ja tekninen suunnittelu on järjestetty selvästi kunnossapidosta erilliseksi osastoksi, ei saunalisää ole yleensä maksettu.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 15 §:n 21 kohdan mukaan tuotantoon liittyvillä osastoilla toimihenkilöille maksetaan sopimuksessa mainitun suuruista erillistä saunalisää lauantain ja juhlapäivän aaton kello 6.00 sekä sunnuntain ja juhlapäivän kello 6.00 välisenä aikana työskenneltäessä.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden työnsuunnitteluosastoa ja teknisen suunnittelun osastoa pidettävä tuotantoon liittyvinä osastoina ja onko näillä osastoilla työskentelevillä teknisillä toimihenkilöillä oikeus saunalisään.

Määräyksen tausta

Soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Saunalisän maksamisesta paperiteollisuuden teknisille toimihenkilöille työtuomioistuimessa on kuultu Toimihenkilöunioni TU:n puolesta todistajana työsuhdeasiamies A:ta ja todistelutarkoituksessa sähköautomaatiotyönsuunnittelija B:tä sekä Metsäteollisuus ry:n puolesta todistajina henkilöstöpäällikkö C:tä, henkilöstöjohtaja D:tä ja työsuhdepäällikkö E:tä.

A:n kertoman mukaan saunalisää paperiteollisuudessa maksetaan teknisille toimihenkilöille melko laajalti. Lisää maksetaan eräissä tehtaissa muun muassa tutkimuslaboratoriossa työskenteleville toimihenkilöille, vaikka työehtosopimus ei tätä edellytä. Saunalisän maksamisen ulkopuolelle jäävät konttorityöaikaa eli 7,5 tunnin päivittäistä työaikaa tekevät toimihenkilöt ja erillisissä suunnittelukonttoreissa suurehkojen investointi- ja korjaustöiden suunnittelua tekevät toimihenkilöt. Työehtosopimuksen mukaan saunalisää tulee maksaa kunnossapidon työnsuunnittelutehtävissä, jotka palvelevat tuotantoon liittyviä korjaus- ja huoltotöitä.

B, joka toimii Stora Enso Oyj:n Imatran Kaukopään tehtaan yhdysmiehenä, on kertonut, että tehtaiden työnsuunnittelu ja tekninen suunnittelu kuuluvat organisaatiossa Tehdaspalvelut-yksikköön. Tähän yksikköön kuuluvat lisäksi konekunnossapito, sähköautomaatio, tietotekniikka sekä rakennus-, kuljetus- ja siivoustoiminnot. Tehdaspalvelujen toimintojen tarkoituksena on turvata tuotannon koneiden mahdollisimman suuri käyntiaste.

B:n kertoman mukaan työnsuunnittelulle kuuluu työtilausjärjestelmän hoitaminen, seisokkien järjestelyt, seisokkikalenterin ylläpito, työvoiman hankinnat tehtaan sisäisin työvoimajärjestelyin samoin kuin ulkopuolisen työvoiman hankinnat ja urakoinnit. Työnsuunnittelussa toiminta lähtee liikkeelle tehtaalla työskentelevän työnjohtajan tai osastopäällikön tekemästä työtilauksesta kunnossapitotietojärjestelmään. Asianomaisen vastuuhenkilön hyväksyttyä työtilauksen työnsuunnittelu selvittää ja suunnittelee työtilaukseen liittyvät eri tarpeet. Jos kysymys on tilanteesta, jossa tarvitaan heti esimerkiksi varaosia tai ulkopuolista työvoimaa, tulee yhteydenotto työnsuunnitteluun alueen työnjohtajalta tai alueen työnsuunnittelijalta, jonka kanssa yhteistyössä tilannetta ryhdytään hoitamaan. Työnsuunnittelun eri tehtävistä noin 2/3 liittyy tuotannon kunnossapidolliseen toimintaan.

B on edelleen kertonut, että teknisessä suunnittelussa työt on jaettu vastuualueittain, joilla kullakin on niin sanotut pääsuunnittelijat. Pääsuunnittelijat osallistuvat tuotantoyksiköiden viikkopalavereihin, joissa selvitetään mahdolliset suunnittelua kaipaavat kehityskohteet. Automaatio- ja sähköhäiriöissä saatetaan myös tarvita suunnittelun erikoisosaamista tilanteen selvittämiseen. Teknisen suunnittelun työtehtävistä kohdistuu suoranaisesti tuotantolaitteisiin vastaava määrä kuin työnsuunnittelun työtehtävistä. Teknisessä suunnittelussa työskentelevät toimihenkilöt noudattavat toimistotyöaikaa, kun taas työnsuunnittelun toimihenkilöt ja valtaosa muusta Tehdaspalvelut-yksiköstä työskentelee työaikamuodossa 15, jossa päivittäinen työaika on kello 7:stä kello 16:een.

B:n mukaan työnsuunnittelussa saunalisää on maksettu vuoteen 1995 asti. Saunalisän lopettamisen syyksi työnantaja on jälkeenpäin ilmoittanut, että työnsuunnittelu ei kuulu tuotannollisiin osastoihin ja että toimihenkilöt kuuluvat sellaiseen henkilöstöryhmään, jolla ei ole alaisia. Työnsuunnittelussa työskenteleville on edellä mainitun ajankohdan jälkeenkin erikseen pyydettäessä maksettu saunalisää teknisen toimihenkilön työskenneltyä tuotannollisessa seisokissa sopimusmääräyksessä tarkoitettuna ajankohtana.

C on kertonut, että Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden Tehdaspalvelut, johon työnsuunnittelu ja tekninen suunnittelu kuuluvat, on yksi tehtaiden tuotanto-osastoille palvelutoimintoja tuottava yksikkö. Teknisen suunnittelun työtehtävät ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä suunnittelutehtäviä, kuten tuotanto- ja kunnossapitotoimintojen uudistusten suunnittelua. Tekninen suunnittelu toimii erillisenä osastona. Työnsuunnittelulle kuuluvat tuotantoseisokkien kunnossapitotöiden ennakkosuunnittelu, mikä sisältää tarvittavista resursseista, osista ja aikatauluista huolehtimisen. Työnsuunnittelulle kuulu myös seisokin jälkeinen seurantatyö. Myös työnsuunnittelu on ennakolta tapahtuvaa pitkäjänteistä toimintaa.

Vielä 1990-luvun alkupuolella tehtaan kunnossapito-organisaatio, työnsuunnittelu ja tekninen suunnittelu ovat olleet keskitettyinä yhdeksi kokonaisuudeksi. Työnsuunnittelu ja tekninen suunnittelu on tuolloin katsottu toiminnoiltaan sellaisiksi, että niillä ei ollut yhteyttä tuotantoon eikä saunalisää maksettu. 1990-luvun puolivälissä kunnossapidosta ja työnsuunnittelusta siirrettiin henkilöitä tuotanto-osastoille hoitamaan välitöntä kunnossapitotyötä ja työnsuunnittelua. Näille työnsuunnittelijoille saunalisää on maksettu siirron jälkeen. Sen sijaan niille, jotka ovat jääneet keskitettyyn työnsuunnitteluun, ei lisää ole maksettu. Saunalisää on 1990-luvun alkupuolella maksettu työnsuunnittelijoille tilanteissa, joissa työnsuunnittelutoimintoja oli tarvittu tuotannossa välittömästi.

C on edelleen kertonut, että Tehdaspalveluihin kuuluvissa muissa toiminnoissa, joissa työskenteleville saunalisää maksetaan ja joilla on katsottu olevan välitön yhteys tuotantoon, osa työstä on järjestetty keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi tai sovittu päivystysjärjestelmästä, jolla turvataan henkilöstön työssäolo kaikkina vuorokauden aikoina. Koska työnsuunnittelulla ja teknisellä suunnittelulla ei ole katsottu olevan tällaista yhteyttä tuotantoon, ei näissä toiminnoissa myöskään ole ollut tarvetta turvata työntekoa kaikkina vuorokauden aikoina.

D on kertonut, että saunalisän maksaminen Stora Enso Oyj:ssä teknisille toimihenkilöille on perustunut toimihenkilön työskentelyyn välittömästi tuotantoa palvelevissa tehtävissä. Tulkinnallisissa tilanteissa saunalisän maksaminen on ratkaistu työajan perusteella eli konttorityöajassa työskenteleville lisää ei ole maksettu. Konttoriajassa työskentelyn on katsottu merkitsevän sitä, että toimihenkilö ei työskentele välittömästi tuotannollisissa tehtävissä. Stora Enso Oyj:n tehtailla käytäntönä on, että työnsuunnittelijoille ja teknisille suunnittelijoille ei makseta saunalisää. Kolmella tehtaalla työnsuunnittelijoille on kuitenkin maksettu saunalisää, koska he työskentelevät tuotannollisilla osastoilla. Kahdessa pienemmässä tehtaassa työskentelee kummassakin yksi suunnittelija. Näissä tehtaissa suunnittelijalle on maksettu saunalisä, koska suunnittelija kuuluu kunnossapito-organisaatioon ja tekee myös työnjohtotehtäviä.

E:n mukaan pääsääntö UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtailla on ollut, että tuotantoon liittyvillä osastoilla työnsuunnittelijoille maksetaan saunalisää. UPM-Kymmene Oy:n tehtailla kunnossapito on yleisesti katsottu tuotantoon liittyväksi osastoksi. Kahdella tehtaalla kunnossapidon työnsuunnittelijoille ei kuitenkaan makseta saunalisää kuin ainoastaan niissä tilanteissa, joissa he työskentelevät projektissa tuotantoon liittyvissä tehtävissä. UPM-Kymmenen kahdella tehtaalla saunalisää maksetaan kaikille teknisille toimihenkilöille mukaan lukien työnsuunnittelijat ja tekniset suunnittelijat.

Arviointi ja johtopäätökset

Saunalisän maksamista koskevan soveltamisohjeen mukaan teknisen toimihenkilön oikeus saunalisään määräytyy sen osaston mukaan, johon hän organisatorisesti kuuluu. Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailla tekninen suunnittelu ja työnsuunnittelu kuuluvat erillisinä osastoina Tehdaspalvelut-yksikköön. Tähän yksikköön kuuluvat osastot tuottavat palvelutoimintoja tuotanto-osastoille. Kaikki Tehdaspalvelut-yksikössä työskentelevät kuuluvat tehdaspalvelupäällikön alaisuuteen. Tehdaspalvelut-yksikön kaltaista eri osastoista muodostuvaa kokonaisuutta ei kuitenkaan voida pitää soveltamisohjeessa tarkoitettuna osastona, eikä teknisessä suunnittelussa ja työnsuunnittelussa työskentelevillä teknisillä toimihenkilöillä siten ole oikeutta saunalisään pelkästään sillä perusteella, että he organisatorisesti kuuluvat osana Tehdaspalvelut-yksikköön, jossa saunalisää teknisille toimihenkilöille yleisesti maksetaan.

Saunalisän maksamiskäytännöstä paperiteollisuudessa esitetystä selvityksestä on käynyt ilmi, että Stora Enso Oyj:ssä työnsuunnittelijoille ja teknisille suunnittelijoille saunalisää on maksettu vain niissä tapauksissa, joissa suunnittelijat työskentelevät tuotannollisissa tehtävissä. UPM-Kymmene Oyj:ssä saunalisää on yleisesti maksettu tuotantoon liittyvillä osastoilla, jollaiseksi kunnossapito on myös katsottu. Käytäntö UPM-Kymmene Oyj:n eri tehtailla ei kuitenkaan ole ollut yhdenmukainen, vaan kahdella tehtaalla saunalisää on maksettu kaikille teknisille toimihenkilöille. Kun tehtaiden organisaatiot ja tuotannon järjestämistavat ovat käytännössä saattaneet vaihdella ja kun käytäntö myös on ollut epäyhtenäistä, ei esitetystä selvityksestä ole pääteltävissä, että paperiteollisuuden alalla olisi syntynyt selkeä vakiintunut käytäntö, jonka perusteella voitaisiin ratkaista saunalisän maksamisvelvollisuus myös kanteessa tarkoitetussa tapauksessa.

Perusteita kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei siten ole.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Toimihenkilöunioni TU on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi Metsäteollisuus ry on ilmoittanut 2000 euroa. Määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Toimihenkilöunioni TU velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Rekola, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.